Veljesseura.org

Ninth kirjoitti:Entäpä jos ei ole mitään tarvetta käydä lukiota ja yliopistoja vaan tietää, mitä työtä haluaa tehdä (esim. artesaanit) ja nauttii siitä?

Niinpä! Eipä nykyään taideta pahemmin arvostaa vanhaa kunnon kisälli-mestari-systeemiäkään. Kyllähän sitä voisi opiskella jonkun kädentaidon maisteriksi jos sellaista opetettaisiin yliopistossa. Kyllä sitä kevyesti pitää ainakin se viisi vuotta opiskella käytännön hommiakin (ainakin joitakin) ennen kuin niissä hyväksi oppii, mutta tuosta ajasta ei myönnetä mitään oppiarvoa!

No ok, kyllähän se akateeminen puoli ja käsillä tekeminen on aika erilaisia; voi olla ihan hyväkin pitää koulut erillään, mutta samanarvoisia ne saisivat olla vaikka erilaisia ovatkin. Minusta esim. Ranskassa on aika hyvä systeemi, sielläkin on koulut erotettu, mutta koulutuksen taso ilmaistaan yleensä sanomalla esim. bac+5 eli ylioppilastutkinto + korkeakoulutusvuosien lukumäärä. Selkeää ja tasa-arvoista. Mitä kauemmin olet alaasi opiskellut, sitä oppineempi olet, eikä koulua kysellä. Suomessa rassaa esimerkiksi se, että yliopistosta valmistut kandiksi kolmessa vuodessa, mutta AMK:sta neljässä (bachelor), eikä maisteritasoa ole kuin muutamalla alalla ("ylempi AMK", jolloin maisteriksi pääseminen vie yleensä sen 4+3 vuotta). Hyvänä puolena on tosin mainittava, että AMK-kandi voi hakea yliopistoon lähialansa maisteriohjelmaan. No nyt eksyn taas sivuraiteille. Kuten Ninth sanoi, kaikilla ei ole mitään tarvetta mennä lukioon, eikä sen väliinjäämiistä pitäisi tarvita surra (ketjun alkup. aiheeseen palatakseni).

Tässä ketjussa ilmennyt lukion ja akateemisten opintojen vähätteleminen on selvästi ominaista muutamille katkerille ex-JT:lle, jotka haluavat pistää ns. vahingon kiertämään.

Sinällään on totta, että jotkut ovat jättäneet opintojen jatkamisen (huom. ammattikoulua ei lasketa tässä opintojen jatkamiseksi) Jehovan todistajien koulutuskielteisten asenteiden takia, mutta tässä ketjussakin havaitun ärhäkän katkeruuden perusteella muutamien kouluttamattomuus johtuu vain heidän omasta saamattomuudestaan. Näille suosittelen vaikka kansalaisopiston ivirkkauskurssia itsetunnon parantamiseksi, kun ne taidot eivät siellä lukiossa kuitenkaan riittäisi..

Jesus kirjoitti:Tässä ketjussa ilmennyt lukion ja akateemisten opintojen vähätteleminen on selvästi ominaista muutamille katkerille ex-JT:lle, jotka haluavat pistää ns. vahingon kiertämään.

Hmm, ketkä täällä ovat lukiota ja akateemisia opintoja vähätelleet?

Toistan nyt itseäni ja vähän muitakin, mutta: Ei ole mitään järkeä lähteä lukioon/yliopistoon, tai tuntea itseään huonoksi sen vuoksi ettei ole näihin opinahjoihin menossa, jos ei yksinkertaisesti niitä tarvitse. Toisille on kaikkein hyödyllisintä lähteä luomaan uraa ammattikoulujen tarjoamien linjojen avulla, jos kerran lahjakkuutta ja kiinnostusta löytyy.

Ja kuten Aamu totesi, lukio ei ole ammattikoulua parempi eikä ammattikoulu lukiota parempi. Ne ovat samanarvoisia, paitsi sitten kun mennään yksilötasolle; jollekin sopii lukio ja toiselle on enemmän hyötyä amiksesta. Väänsinkö rautalankaa tarpeeksi?

Aamu kirjoitti: Minusta esim. Ranskassa on aika hyvä systeemi, sielläkin on koulut erotettu, mutta koulutuksen taso ilmaistaan yleensä sanomalla esim. bac+5 eli ylioppilastutkinto + korkeakoulutusvuosien lukumäärä. Selkeää ja tasa-arvoista. Mitä kauemmin olet alaasi opiskellut, sitä oppineempi olet, eikä koulua kysellä.

Se Ranska, jonka minä tunnen, on julman valikoiva sen suhteen mistä kouluista paperit on saatu ja tie eliittiin aukeaa vain harvojen eliittiyliopistojen kautta. Siellä, missä eniten julistetaan tasa-arvoa, sitä on vähiten.

Euroopan unionin Bolognan prosessi, jossa jalona pyrkimyksenä on yhdenmukaistaa tutkintoja ja sitä kautta mahdollistaa eurooppalainen läpinäkyvyys, tulee vain lisäämään epävirallisia korkeakoululaitosten suosikkilistoja yms. mielikuvamarkkinointia, joilla eri putkista tulleet pyritään pitämään eriarvoisina.

Kestää kauan, ennen kuin Insinööri (ylempi AMK) hyväksytään markkinoilla tasaveroiseksi diplomi-insinöörin kanssa, eikä koskaan jos diplomi-insinööreiltä kysytään.

Koulutuksessa on kyse niukkuuden jakamisesta ja jos niukkuudesta tulee runsasta, sen markkina-arvo vähenee.

Ninth kirjoitti: Hmm, ketkä täällä ovat lukiota ja akateemisia opintoja vähätelleet?

Koen alla lainatut lausunnot vähättelyksi.

sorbet kirjoitti:En ymmärrä, miksi aina lukiosta puhuttaessa puhutaan, siitä, etä se on NIIN yleissivistävä ...En koe, että käteeni jäi sieltä oikeastaan, mitään millä tekisin nykypäivänä jotakin.

Jos olisit jatkanut lukion jälkeen oppilaitoksiin, jossa vaaditaan lukion suorittamista, olisit saanut sen hyödyn, joka lukiosta otetaan.

am-ha·’a’rets kirjoitti:Jos olet käynyt ammattikoulun olet saavuttanut jo paljon enemmän. Sinulla on käytännön kokemusta ja jos jatkat ammattikorkeaan niin käytännön kokemuksesta on paljon enemmän hyötyä kuin lukion aineista!!!

Toisaalta olet sulkenut itseltäsi monta ovea ja mahdollisuutta.

Pehmoluopio kirjoitti: Kyllä minä olin hölmö kun yhden lakin takia raadoin kolme vuotta ja kun sitä lakkia ei voi käyttää kuin kerran vuodessa enkä minä silloinkaan sitä päähäni laita.

Lakkia ei tarvitse pitää, oleellista on oppi ja sen tuomat mahdollisuudet.

Kovanyrkki kirjoitti:Unohda akateeminen pseudoviisastelu ja hanki jokin osaamisalue mistä maksetaan ja se löytyy usein tekniseltä tai kaupalliselta puolelta.

Taitaa tekniselle ja kaupallisellekin puolelle avautua leveämmät ovet lukion kautta.

Kaarmis kirjoitti:Olen tavannut niin pässejä akateemisia, lukiolaisista nyt puhumattakaan, että huhhuh.

Omasta tyhmyydestään ei kukaan pääse eroon vaikka mitä kouluja kävisi, ei edes ammattikoulussa.

hijt kirjoitti:Sanoin jo edellä, että hyvän kielitaidon saamiseen ei tosiaan tartte lukiota. Kun on ite aktiivinen ja lukee paljon vieraskielistä kirjallisuutta ja ottaa suunnan ulkomaille opiskelemaan tai harjottelemaan, oppii kielet n. tsiljoona kertaa paremmin kuin suomi-lukion kielten tunneilla.

Taitaa nuo edellä mainitut olla avoimia lukiolaisillekin.

Tony Syrjänen kirjoitti:Käsittääkseni eräs näillekin sivuille kirjoitteleva taho saa osan tienestistään kääntöhommilla, vaikka korkeakouluja kieltenkääntämisestä ei ole käynyt. Se taitaa oma mielenkiinto asiaan kuin asiaan olla se paras oppimistekniikka.

Kyllä ne lukion oppitunnitkin hyödyllisiä ovat. Taitaa monilla jäädä omaehtoinen kieltenopiskelu aika vähiin. Poikkeukset vahvistavat säännön.


Haluan näillä kiistakirjoituksillani - en haastaa riitaa - vaan ensisijaisesti kirjoittaa niille 15-vuotiaille tai muille nuorille, jotka koulutuskielteisen lahkon paineissa ovat vaarassa hylätä elämän valttikorttejaan opiskelun suhteen. Ne jo varttuneemmat, jotka ovat nuoruudessaan valinneet toisin ovat voineet pärjätä, mutta väitän, että kivisemmän tien kautta.

Nuori ei ehkä oivalla ajan lyhyyttä ja julmuutta, mutta opiskelu kannattaa ja opiskeluun kannattaa tarttua nuorena. Unohtamatta muita elämän tärkeitä asioita.

On kyllä ohi aiheen, mutta kerron silti. Tämä on minusta oivallinen hetki antaa pieni kunnianosoitus ja kiitos suomalaiselle koulujärjestelmälle.

Pisa sen taas osoitti, että suomalainen peruskoulu toimii hyvin. Saksassa pohditaan pää kuumana huonoa menestystä ja menemättä tässä sen kummemmin yksityiskohtiin vertaan vain lukioon siirtymistä. Peruskoulu kestää täällä vain vaivaiset neljä vuotta ja sen jälkeen lapset jaetaan koulumenestyksensä mukaan kolmeen eri jatkokouluun, parhaat lukioon, keskinkertaiset reaalikouluun ja kehnoimmat ns. pääkouluun. Oma poikani käy nyt kriittistä neljättä vuotta eikä ole siis vielä kymmentä täyttänyt, kun pitää puristaa itsestään kaikki irti ja stressata jo tulevalla ammatinvalinnalla. Minusta tämä systeemi on läpeensä mätä, osin siksi että monien kohdalla todelliset kyvyt ja taipumukset tulevat esiin vasta paljon myöhemmin ja osin siksi, että lasten itsetunnolle on musertavaa jaotella heidät näin varhain hyviin ja huonoihin.

Ketjun keskusteluun viitaten lisään vielä, että täällä ero on kyllä täysin selvä ja selkeä, sillä lapset jaotellaan tiettyjen oppiaineiden numeroiden perusteella. Kyse on kylmästä jaosta, jossa "hyvät" pääsevät lukioon, muiden on tyydyttävä kehnompaan kouluun ja sitä kautta kehnompiin ammatteihin. Kyse ei ole arvovalinnasta sen välillä pitääkö yleissivistystä vai käytännön taitoja hyödyllisempänä. Kuten sanoin, on systeemi mielestäni mätä, ja suomalainen monin verroin parempi.

Kokonaisuudessaan olen sitä mieltä, että tuskin maailmasta löytyy toista maata, jossa oppimista ja koulutusta pidetään yhtä suuressa arvossa kuin Suomessa enkä tarkoita tässä työelämän vaatimuksia. Vähän yks jos toinenkin käy jotain kurssia riippumatta iästä ja olosuhteista, jos ei muuten niin sitten "etänä" tai itseopiskellen. Saksassa on aivan toinen meininki ja opiskelu aikuisiällä on hyvin kallista. Se on kallista jo kansalaisopistossa, mutta huippu on joku lukion oppimäärä etäopiskeluna (lähemmäs kymppitonnin). Minuun iskee aina kova koti-ikävä, kun selailen suomalaisia sivustoja suurenmoisine mahdollisuuksineen.

Lopuksi lyhyt kokemus. Keski-ikäinen naistuttavani istui junassa herra psykologian professorin vieressä ja keskusteli hänen kanssaan syvällisesti filosofiasta ja psykologiasta. Jonkin ajan kuluttua rohvessori kysäisi, että mitä työtä ystävättäreni oikein tekee. "Siivooja minä olen", vastasi hän rehellisesti. Silloin muuttui professorin ilme vähintään järkyttyneeksi ja - kuten arvata saattaa - mielenkiintoinen keskustelukin tyrehtyi siihen. Keskustella nyt siivoojan kanssa filosofiasta...

Jesus kirjoitti:Tässä ketjussa ilmennyt lukion ja akateemisten opintojen vähätteleminen on selvästi ominaista muutamille katkerille ex-JT:lle, jotka haluavat pistää ns. vahingon kiertämään.

Ainakaan minä en jaksa syyttää jehovantodista-taustaani opiskelujen keskeyttämisestä. Silti, valehtelisin jos väittäisin, ettei sillä ole ollut mitään tekemistä sen kanssa.

Akateemisten opintojen vähätteleminen - joksi haluat keskustelussa esiin tulleet mielipiteet mieltää - tuskin on meidän entisten jehovantodistajien yksinoikeus. Eikä käytännönläheisempien opiskeluvaihtoehtojen suosittelu juonna välttämättä henkilön uskonnollisesta taustasta. Mikäli henkilö kokee onnistuneensa niin opiskeluissaan kuin uravalinnassaan, niin miksi asiaa ei saisi tuoda esiin positiivisessa valossa?

Elämä on valintoja, kaikkiin hyviin valintoihin ei tarvita akateemisia opintoja.

Jos jotain toivoisi, niin sitä että nuorten tulevaisuuden suunnitelmiin opiskeluiden kannalta panostettaisiin nykyistäkin enemmän peruskoulussa. Esmes 'kylmiin faktoihin' tulisi keskittyä vielä ponnekkaammin, koska se antaa relistisemman kuvan elämästä eri opiskeluvaihtoehtojen toteuttamisen tuloksena. Kylmillä faktoilla tarkoitan sitä, että oppilaille esitettäisiin suoraan mitä minkäkin ammatin valitsemisesta seuraa taloudellisen hyvinvoinnin osalta. Kaikki himassa asuvat nuoret kun eivät käsitä kuinka paljon pätäkkää elämiseen milläkin tasolla vaaditaan. Tai että sitä pätäkkätukkua ei välttämättä hankita postia jakamalla (kaikki kunnia posteljooneille )

Edellä todetusta huolimatta (tai sen takia), akateemiset opinnot ovat mielestäni äärimmäisen hyvä vaihtoehto jokaiselle joka ne näkee omakseen. Opiskelu kannattaa aina, eikä sen vähättely ole minkään vastuullisen tahon käytäntö. Näin ollen vt-seuraa emme voi tässä(kään) suhteessa tituleerata kovin vastuulliseksi tahoksi.

AchanBeroean kirjoitti:

Pehmoluopio kirjoitti: Kyllä minä olin hölmö kun yhden lakin takia raadoin kolme vuotta ja kun sitä lakkia ei voi käyttää kuin kerran vuodessa enkä minä silloinkaan sitä päähäni laita.

Lakkia ei tarvitse pitää, oleellista on oppi ja sen tuomat mahdollisuudet.

Kiitos, että muistutit! Itse asiassa ylikouluttautuminen sulkee ovat moneen duuniin.

Tässäpä muutama poiminta netistä:

Olen kohta neljäkymppinen kaveri täältä tampereen alueelta. Ja hakenut paljon töitä koko suomesta yhdentoista vuoden aikana.
Haluaisin vastauksia muilta lukijoilta, että millaisissa tilanteissa olette saaneet vastaukseksi työpaikkahaastatteluissa ettei töitä ole voinut antaa koska hakija on ollut ylikoulutettu.
Tehdään vaikka kantelu oikeusasiamiehelle että mokoma maininta on suomeksi samaa kuin julkinen loukkaaminen. Ja se voidaan kriminalisoida.

ja....

Olen törmännyt samaan hakiessani töitä, olen koulutukseltani luonnontieteiden kandidaatti atk pääaineena. Oman alan töitä ei ole, enkä niitä juuri edes haluaisi mikrotukitöitä lukuunottamatta. Olen tehnyt ja hakenut erilaisia toimistotöitä, mutta aina törmään haastatteluissa lauseeseen "Olet selkeästi ylikoulutettu tähän tehtävään, et sinä kuitenkaan meillä kauaa viihtyisi". Pitäisikö sitten valehdella tai jättää kertomatta koulutustaustansa, niin kuin joku täällä joskus ehdottì? Entäs sitten, kun valhe paljastuu?

ja...

Ylikoulutus on yleistermi, joka pitää sisällään monia osatekijöitä, mm. "Ei pysy lestissään" ilmiön, eli pyrkii epäsoveliaasti ylenemään, mikä ei tule kyseeseen. Ylikoultus"-kokemus on muös selkeä uhka vähemmän koulutetulle pomolle => hakemus roskiin. Harvasta ihmisestä löytyy lujaluonteista oikeellisuutta ja korkeaa moraalia, eikä matalan tason pikkunilkkipomoista käytännössä koskaan. Hakemuksia silmäiltäessä luokitellaan "liian kalliiksi", vaikkei palkkatoiveta olisi vielä esitettykään. Liika kunnianhimo on pahasta, sehän tarkoittaa, että tyyppi lähtee paremman paikan perään sellaisen löytäessään. Liikaa kunnianhimoa osoittaa korkea koulutus tai työhistoria, jossa on ylennyksiä.

Paras työntekijähän on semmoinen, joka tekee ilman turhia kyselyitä, ilman ylityökorvauksia täsämälleen niitä hommia mihin on palkattu. Ylenemishakua- ja kykyä tarvitaan vain silloin kuin yritys tarvitsee jonkun paikan täyttämään.

Jos siis tarvitaan tyyppi, joka mapittaa loppuikänsä papereita tunnollisesti, otetaan tyyppi joka sitten tekee sen, eikä halua yhtään enempää. Kone joka haluaa tehdä muuta on huono investointi.

Kuulostaako jeppumaiselta? Ihan kuin olisi liian fiksu jeppu, liian kiinnostunut kirjallisuudesta, Raamatusta ja "Totuudesta"? Sellainen ei tule ikinä menestymään.

Pistetään vielä tämmöinen:

Koulutuksen ja työn vastaavuus korkeakoulutettujen markkinoilla

Niin että loppujen lopuksi jää vain valkoinen lakki joka ei sovi yhteen minkään puvun kanssa ja jota voi käyttää vain kerran vuodessa.

Miksi Lukioon ? oppiarvon takia vai jatko-opiskelun ja työn ? Mikä ala ja työ ?

Suuri virhe voisi paljastua siten että katuu ratkaisuaan jälkikäteen.


Jos lukee jonkin kirjan kotosallaan, voi tuntea itsensä tärkeäksi, lukiossa on sellainen raaka mittari, että yhdellä lukemisella tulee kokeesta pelkkä nelkku.

Suomessahan on opiskelu mahdollista esim. kirjastolaitoksen ansiosta, sieltä saa kielikurssit äänitteinä ja matikan erilaisia oppi- ja harjoituskirjoja niin paljon, että kukaan ei ole niitä läpi käynyt.

TV tarjoaa vieraiden kielten kuuntelemisen mahdollisuuden. Oma kielipääni ei ole riittänyt yhdenkään uuden englanninkielen sanan oppimiseen pelkän tv-sarjan perusteella, mutta kielitaito vahvistuu kun sanoja tunnistaa tutuksi.

Jos sisu riittää ensin aivan yksityiseen tehokkaaseen opiskeluun 5 h/pv yhden kk:n ajan, niin ihan varmasti kannattaa jo aloittaa lukiokin.

Jesus kirjoitti: Sinällään on totta, että jotkut ovat jättäneet opintojen jatkamisen (huom. ammattikoulua ei lasketa tässä opintojen jatkamiseksi)

Kerroppa, mitä se ammattikoulu sitten on jos ei opintojen jatkamista?

Lukio ja ammattikoulu ovat molemmat 2. asteen opintoja, eli jatkoa peruskoululle. Miksei näitä voitaisi nähdä samanarvoisina? Toinen sopii paremmin toiselle ja sama toisinpäin. Jos lukion vähätteleminen on väärin, niin sitä on mitä suuremmassa määrin myös ammattikoulun vähätteleminen sanomalla ettei sitä edes lasketa opintojen jatkamiseksi.

AchanBeroean kirjoitti:

hijt kirjoitti:Sanoin jo edellä, että hyvän kielitaidon saamiseen ei tosiaan tartte lukiota. Kun on ite aktiivinen ja lukee paljon vieraskielistä kirjallisuutta ja ottaa suunnan ulkomaille opiskelemaan tai harjottelemaan, oppii kielet n. tsiljoona kertaa paremmin kuin suomi-lukion kielten tunneilla.

Taitaa nuo edellä mainitut olla avoimia lukiolaisillekin.

Etkös sinä ollut vähän sitä mieltä että kieliä voi hädin tuskin kunnolla oppia ilman lukiota, mikä on ihan naurettava väite. Tosiasia kun on se, että kielen kun kielen oppii kaikkein parhaiten ja puhtaiten sitä päivittäin käyttämällä ja siinä maassa oleskelemalla, jossa sitä äidinkielenä puhutaan.

hijt kirjoitti:

Jesus kirjoitti: Sinällään on totta, että jotkut ovat jättäneet opintojen jatkamisen (huom. ammattikoulua ei lasketa tässä opintojen jatkamiseksi)

Kerroppa, mitä se ammattikoulu sitten on jos ei opintojen jatkamista?

Lukio ja ammattikoulu ovat molemmat 2. asteen opintoja, eli jatkoa peruskoululle. Miksei näitä voitaisi nähdä samanarvoisina? Toinen sopii paremmin toiselle ja sama toisinpäin. Jos lukion vähätteleminen on väärin, niin sitä on mitä suuremmassa määrin myös ammattikoulun vähätteleminen sanomalla ettei sitä edes lasketa opintojen jatkamiseksi.

Ja nykypäivänä ammattikoulustakin pääsee halutessaan hakemaan yliopistoon. Siksi amis on nykyään kolmivuotinen. Amiksesta valmistuttuaan on ihminen lisäksi oikeutettu työttömyyskorvaukseen, toisin kuin lukiosta valmistunut.

Aamu kirjoitti:Joo, pidän akateemikkoja paperinpyörittäjinä, mutta ei se minusta mikään huono asia ole, tokihan sellaisia tarvitaan.

Tämä oli niin hauskasti sanottu, että...

Sinulla tuntuu olevan paljon tietoa "paperinpyörittämisestä". Mihinkähän tuo alentuvan oloinen näkemyksesi perustuu?

Oma kokemukseni on, että ns. akateemisessa maailmassa työskennellään ihmisten kautta. Dokumentointia tarvitaan siihen, että ilman sitä laajat kokonaisuudet eivät yksinkertaisesti pysy suuren toimijajoukon hallussa. Tarvitaan kiteyttämistä.

Pyöriviä papereita, jos tarkoitat pinosta toiseen siirtelyä (?) en ole nähnyt. Tai sitten juoksevaan sälään, jos niitä tarkoitat, ei vain tuhrata aikaa.

Minusta tärkein ja hyödyllisin asia, minkä ihminen voi oppia, on itsensä ylittäminen. Kun opit kyseenalaistamaan asioiden taustat, pystyt myös päivittämään omia käsityksiäsi. Ja lopultakin on mahdollista tajuta, että yksinkertaisia totuuksia ei ole. Uskon siihen, että asiaansa perehtymällä voi myös vaikuttaa, vaikka siihen, ettei joku uskonlahko pääsee kuin pahanilkinen rakki veräjästä, ellei nyt muuta tule mieleen.

En myöskään aio lakata arvostamasta kaikkia isäni tekemiä taloja. Aina on aurinkopaneelit ilmestyneet katolle ja kaikenlaiset fillarinrenkaat vaihdettu käden käänteessä.

En ymmärrä, miksi eri koulutuslinjojen seuraamisen pitäisi olla jotenkin kohtalokkaan lopullista. Kun asuntolaina on maksettu, ilokseen voi ymmärtääkseni opetella mitä tahansa entisöinnistä ranskalaiseen cuisineen tai akustiseen kitaraan.

No niin, mutta mä olenkin pesunkestävä optimisti... Mutta itse en ainakaan aio kävellä aikaisina aamuina räntäsateessa kauempaa kuin kohteena on mielenkiintoista ajankulua. Puuhastelu pitää ihmisen onnellisena. Tärkeää on tehdä sitä, mitä haluaa.

Tosiasia on sekin, että tässä maailmassa ei enää ole töitä (lue = mielekästä itsensä toteuttamisen keinoa ja identiteettiä) tarjolla kaikille. Itse pidän yhtä arvokkaana esim. palkatonta vapaaehtoistyötä, jossa voi pikkuisen ajatella maailman muitakin ihmisiä. Ehkä opimme arvottamaan asioita vielä toisin...

Kaarmis kirjoitti:
Ja nykypäivänä ammattikoulustakin pääsee halutessaan hakemaan yliopistoon.

Onneksi kyseessä on marginaali-ilmiö.

Jos professuurit täytettäisiin "amisproffilla" niin piakkoin se laadukas tutkimustyö, jonka tuloksista subventoidulla taloudella elätetään kaikenmaailman sekatyömiehet ja muut hanslankarit, korvautuisi amiskorollan bassonjumputuksella.

Jesus kirjoitti:

Kaarmis kirjoitti:
Ja nykypäivänä ammattikoulustakin pääsee halutessaan hakemaan yliopistoon.

Onneksi kyseessä on marginaali-ilmiö.

Jos professuurit täytettäisiin "amisproffilla" niin piakkoin se laadukas tutkimustyö, jonka tuloksista subventoidulla taloudella elätetään kaikenmaailman sekatyömiehet ja muut hanslankarit, korvautuisi amiskorollan bassonjumputuksella.

Ai että tutkimustyö on se jolla tätä kansakuntaa elätetään? Minusta asia on juuri toisinpäin. Tutkimustöiden tuloksista johdettu sekatyömiesten joukko elättää tätä kansakuntaa, ei tutkimusten itseisarvo.

Amis joka etenee akateemiseen ammattiin on takuulla todennäköisesti käytännönläheisempi myös professuuriltaan...

Esimerkiksi setäni, joka opiskeli rakennusteknologiaa Saksassa 7 vuotta, oli 8 vuotta rakennusalan yrittäjä Suomessa ja sitten opiskeli Suomessa diplomi-insinööriksi, on varmasti pätevämpi alallaan kuin tyypillinen rakennusalan DI joka on ollut rakennusalan käytännön töissä vain kesätöissä apupoikana...