Veljesseura.org

Vieras kirjoitti: Onko tuommoiset jaot tärkeitä ja olennaisia lahkossa ?

Tärkeitä olivat jo ensimmäisen vuosisadan kristityille.
Silloin oli käytössä heprealainen Raamattu ja Septuaginta, riippuen seurakunnan kielitaidosta. Kreikkaa taitavat pitivät Septuagintaa pyhänä, ja esim. siinä oleva Viisauden kirja oli kirjoitettu Aleksadrian kreikankielisten juutalaisten toimesta eikä sisältynyt heprealaisiin kirjoituksiin.

Tässä ilmenee sellainen ristiriita todistajien osalta, että he ottavat ne kreikankielisten alkuseurakuntien kirjoitukset ohjenuoraksi, niiden,joilla oli tuo Septuaginta käytössään, mutta eivät hyväksy sitä kuuluvaksi heille kokonaisuudessaan.

Vieras kirjoitti: Jossain keskustelussa muistelee toisaalta kirjoitetun, että suuri osa uutta testamenttia ei olisi tarkoitettu kaikille (kysymys olisi kai siitä että vain täynnäolevalle taivastoivoporukalle se olisi tarkoitettu) ja jt ei siihen reagoinut.

Onko tuommoiset jaot tärkeitä ja olennaisia lahkossa ? "Tässä luen henkäyttämätöntä osaa vanhaa testamenttia, joten se ei ole niinkään vakavaa (?), tuo osa uutta testamenttia ei paratiisitoivolliselle ole tarkoitettu joten jätän sen väliin" Näinkö pohtisi, jos rupeaisi värvärikaksikon puolikkaaksi

Sinulle on jostain syystä syntynyt virheellinen käsitys. Kyllä Jehovan todistajat kokevat koko raamatun olevan kaikille. Taivasmatkalaisten osuutta ei ole eritelty.

KIITÄN

Ariadna kirjoitti:

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:Kongitiivinen dissonansiko iski? Järkeily: sehän on kirosana..

Minulle(ko)? Oho!

Hyä tavaton, ei suinkaan, vaan heille jotka asunnossani poikkesivat.

Ariadna kirjoitti:Tässä ilmenee sellainen ristiriita todistajien osalta, että he ottavat ne kreikankielisten alkuseurakuntien kirjoitukset ohjenuoraksi, niiden,joilla oli tuo Septuaginta käytössään, mutta eivät hyväksy sitä kuuluvaksi heille kokonaisuudessaan.

Tämä vaikuttaa varsin omintakeiselta näkökulmalta, siis todistajien osalta. Osa kreikkalaisista kirkirjoituksista on ohjeellisina (henkeytettyinä) hyväksyttävä, mutta ei kaikilta osin, eikä myöskään kaikille tarkoitettuina.

Voisitko täsmentää. Tällähän näyttäisi olevan vaikutusta UM-käännöksen "pyhyyteen".

JaakkoAhvenainen kirjoitti:Tällähän näyttäisi olevan vaikutusta UM-käännöksen "pyhyyteen".

Varmasti on ja paljonkin.
Septuagintan Sirakin kirjaa ovat käyttäneet lainauksissaan Jaakob, Paavali Gal. kirjeessään, Matteus, Luukas, 1.Piet., Paavali lainaa Viisauden kirjaa Room. kirjeessään ja Barukin kirjaa.

Tässä näin pikaisesti. Laitan paremman yhteenvedon kunhan kerkiän.

Olisi mukava jos tuollaisen yhteenvedon voisi jossain välissä saada. Se olisi omalla tavallaa varsin hyödyllinen.

Vieras kirjoitti:Jossain keskustelussa muistelee toisaalta kirjoitetun, että suuri osa uutta testamenttia ei olisi tarkoitettu kaikille (kysymys olisi kai siitä että vain täynnäolevalle taivastoivoporukalle se olisi tarkoitettu) ja jt ei siihen reagoinut.

Näin se on ainakin aiemmin ollut:

“…ja lähes kaikki Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten henkeytetyt kirjeet on osoitettu ensisijaisesti tälle Valtakunnan perijöitten joukolle, ts. ’pyhille’ ja ’ taivaallisesta kutsumuksesta osallisille’.” (uW-FI sivu 111)

OHO... nyt tuli minullekin uusi asia. Minkä kirjan lainaus tuo on?
Minun aikanani en muista koskaan asiaa noin esitetyn saati käytännössä toimitun.

RaM kirjoitti:OHO... nyt tuli minullekin uusi asia. Minkä kirjan lainaus tuo on?

"Yhdistetyt ainoan tosi Jumalan palvonnassa" vuodelta 1983.

Minun aikanani en muista koskaan asiaa noin esitetyn saati käytännössä toimitun.

Sama täällä, minullekaan ei koskaan tullut esille jt-aikana, enkä toistaiseksi ole tavannut tuota vanhempaa mainintaakaan.

No tarkalleen ottaenhan Jehovan todistajat uskovat, että nuo tuon ajan seurakannat jäsenineen edustivat taivaskulkuetta ja siinä mielessä noihin seurakuntiin tai Jeesuksen seuraajilleen osoittamat sanat oli siis kirjaimellisesti heille kohdistettu.
Onko laajemmin ko. kohtaa luettaessa ymmärrettävä, että noihin kirjeisiin sisältyvät opetuksetkin koskevat vain taivaskulkuetta? Vai onko ne laajennettu myös muille nykyajan ihmisille? Onko mitenkään määritelty, mikä kenellekin kohdistuisi ja millä perusteella?
Tämähän johtaisi ajatuksena siihen, että sarnaamiskäskykin (kuin rakastamisteemat) koskee vain taivaaseen menijöitä. Monta muutakin mielenkiintoista kysymystä pulpahtaa tämän myötä esille.

RaM kirjoitti:Olisi mukava jos tuollaisen yhteenvedon voisi jossain välissä saada. Se olisi omalla tavallaa varsin hyödyllinen.

Luotan Ariadnaan ja onkin kiintoisaa nähdä koosteensa. Minulla näet on Ariadnan käyttämää VT:n apokryfikirjoja vahnempi laitos, perustuen kirkolliskokouksen 1938 käytäntöön ottamaan käännökseen. Nykyinen ns. "Sollamon laitos" on saanut lisätukea uudemmasta tutkimuksesta. Pitäisi hankkia, mutta juuri nyt ei siihen ole mahdollisuutta.

Alustavasti selviän kyllä tällä vanhemmallakin. Nuo UT:n lainaukset, mihin Ariadna viittasi, eivät sinänsä ole mitään uusia minulle, mutta jehovantodistajuudessa niihin ei käsittääksen viitata millään muotoa. Ariadnan omaa erinomaiset tiedot tältä(kin) alueelta ja hänen kirjoituksiinsa ei ole syytä suhtautua epäillen. Mutta vaikka näin tekisikin, olisi aiheellista tarkistaa tietonsa lähteet. Tulkinnat ovat asia erikseen, eikä niitä tavata tehdä ns. "MUTU-tuntumalla".

RaM kirjoitti:Tämähän johtaisi ajatuksena siihen, että sarnaamiskäskykin (kuin rakastamisteemat) koskee vain taivaaseen menijöitä.

Näin se loogisesti menee, mutta kuten tunnetua logiikka on aika ajoin sivuutettava. Esimerkiksi voidellulla sisarella on samanaikainen opetusvelvollisuus ja -kielto. Taikka sitten muistovietto, jota piti Jeesuksen mukaan viettää hänen paluuseen saakka ja Jeesus on kuulema palannut 1914.

Markku Meilo kirjoitti:

RaM kirjoitti: Esimerkiksi voidellulla sisarella on samanaikainen opetusvelvollisuus ja -kielto. Taikka sitten muistovietto, jota piti Jeesuksen mukaan viettää hänen paluuseen saakka ja Jeesus on kuulema palannut 1914.

Mitäs säänyt tollasia? Eikö tuo le saivartelua? Sinähän tunnet Totuuden...

Mielipiteeni Markionista ja hänen laatimastaan kaanonista on yksiselitteinen: Ei.