Kenttäilystä iloa?

[Jakke]

Uusimman rekisteröityneen käyttäjän, DG:n, stooria lukiessa kiinnittyi huomio mainintaan julistamisen ilosta, joka hänellä jäi saavuttamatta.

Sama kokemus on itsellänikin. Kentällä käyminen oli todella vastenmielistä pakkopullaa. Pelon ja syyllistämisen muokkaama mieli sai kuitenkin aikaan sen, että kun oli pakottanut itsensä kentälle, niin kotiin tultua oli sellainen olo, että on tehnyt jotain oikein.

Eli kysymys kuuluu:

Oliko kenttäily mielestäsi aidosti iloa tuottavaa?


Oma vastaukseni:

Ei todellakaan.

[mana]

En lähteny koskaan mielelläni kentälle. Kyllähän siitä joskus semmonen olo tuli että oli tehnyt jotain oikein mutta ilo oli kaukana.

[Kaarmis]

Uusimman rekisteröityneen käyttäjän, DG:n, stooria lukiessa------
Eli kysymys kuuluu:

Oliko kenttäily mielestäsi aidosti iloa tuottavaa?


Oma vastaukseni:

Ei todellakaan.

Ei koskaan ollut. Kun tein aluekortit uusiksi, raportoin siihen käytetyn ajan, että tuli sitä kenttäaikaa edes vähäsen. Itse kenttäilyä pyrin viimeiseen asti välttelemään.

Mutta nykyinen siippani (siis exjt itsekin) nautti siitä niin paljon, että oli ravarinakin ihan mielellään, ihme juttu mutta näitäkin siis on.

[Jaakob]

Lapsuudessa ja teini-iän varhaisvaiheissa kenttäily oli ihan mukavaa mutta sitten siitä tuli pakkopullaa jota piti vältellä viimeiseen asti. Loppuaikoina omatunto pisti vastaan kun tiesin jo totuuden Totuudesta™.

[Ninth]

Oliko kenttäily mielestäsi aidosti iloa tuottavaa?

Oma vastaukseni:

Ei todellakaan.

Sama vastaus.

Vanhempana alkoi olla todella huono omatunto siitä, että käytiin häiritsemässä ihmisiä niinkin absurdin kuuloisen sanoman kanssa. Viimeisinä kuukausina yritin sälyttää esittämistehtävän kenttäparilleni milloin milläkin verukkeella, ja otin omaksi osakseni heitellä ovenavaajille anteeksipyytäviä katseita.

En ole varma, miksi niin, koska siinä vaiheessa vielä uskoin JT-tulevaisuuteen täysillä. Jotenkin ajattelin, että fiksuihin ihmisiin ei Totuus uppoaisi naiivien ja yksinkertaisia litanjoita luettelevien ihmisten kanssa käytyjen "keskustelujen" avulla.

Itse kenttäilystä juontuvaa iloa en koskaan kokenut. Sain kyllä helpotusta siitä, että kenttäilyn vähyydestä valittava omatunto (ja JT-vanhempi) oli hiljennetty taas vähäksi aikaa.

[Tony]

No eipä voi kyllä kehua, että kenttäilystä mitään iloa olisi saanut irti. Velvoite, suorite tai pakko olivat ne sanat jotka olivat lähinnä tuota 'harrastusta'.

[Lehtiveli]

En pitänyt koskaan kenttäilystä. Lapsenakin pyrin välttelemään sitä, paitsi jos tiedossa oli jotain mukavaa palkintoa.

[Berzerk]

Ainoa ilo mitä itse olen kenttäilystä saanut, on mahtava helpotus, kun on suoritettu vaadittu aika ja pääsee lähtemään takaisin kotiin. Melko sairasta hommaahan tuo on. On tosin viime aikoina jäänyt vähiin.

Onkos kukaan ollut niin "syntinen", että on valehdellut tunnit raporttiin?

Berzerk

[mana]

Juu tuota, joulukuulle laitoin 2 tuntia vaikka oli 0 oikeesti. Tammikuusta maaliskuuhun arvoin myös aika kovat lukemat Huhtikuulta en vihdoin jätäkään koko raporttia

[ravari]

jännittävää kyllä, olen huomannut, että kenttäily on nautittavaa silloin, kun ei ota sitä liian vakavasti ja asennoituu niin, että ei tee sitä tuntien takia vaan ihmisten. Se voi tosin olla hieman hankalaa, jos ei usko omaan asiaansa

Silloin kenttäily on epämiellyttävää, jos on jokin tavoite (esim. joillain ääliöillä voi olla tienraivaus, vaikka ei ole resursseja siihen) painamassa päälle, eikä ole organisoinut aikataulua ja voimiaan. Silloin tuntuu, että on pakko saada tunnit ennen kuun loppua.

[Johanneksen poika]

Onkos kukaan ollut niin "syntinen", että on valehdellut tunnit raporttiin?

Minä olen ollut niin syntinen, että olen raportoinut muutaman kerran aikoinaan "miinustunteja". Espoo-Läntisen seurakunnan sihteeri ei oikein ymmärtänyt logiikkaani, niinpä minun oli hieman selitettävä.

Melkein 3 vuotta kestäneen terapiani aikana puhuimme terapeutin kanssa usein myös jehovantodistajuuteen liittyvistä kielteisistä asioista. Niinpä tuo keskustelu oli rehellisesti sanottuna "negatiivista" vapaamuotoista todistamista, minkä luonnollisesti raportoin miinustunteina.

Onko kukaan muu käyttänyt negatiivisia lukuja?

[rippeli]

Minä nautin aikoinani kenttätyöstä. Tai oikeammin nautin siitä tunteesta, että olin oikealla asialla. Pitkän kenttäpäivän päätteeksi tunsin jopa riemua kun tajusin miten suuren työn olin tehnyt Jehovan hyväksi.

Vanhemmalla iällä nautinto jäi vähemmälle ja kenttäily oli yhtä tuskaa. Nolotti esittää asiaa jophon ei itsekään uskonut. Hävetti häiritä normaaleja ihmisiä. Silti tein aina ne tunnit jotka raportoin. En siis tajunnut keksiä tunteja raporttiin.

[DG]

Vaikka kerroinkin tästä jo esittelyssäni, en malttanut olla tulematta tähän ketjuun kertomaan kokemuksistani laajemminkin.

Kenttätyö oli siis minulle yhtä tuskaa ja tervassarypemistä. Olin varmastikin aika huvittava näky tärisevänä, sanat ja raamatunkohdat unohtavana julistajana. Hyvä kun sain luukutettua lehdet. Vapaamuotoisesta small talk -omaisesta todistamisesta en uskaltanut edes haaveilla.

Minulle kerrottiin "kokemuksia" siitä, kuinka nopea rukous juuri ennen kuin ovi avataan, auttaa ihmeenomaisesti löytämään varmuutta ja oikeat sanat; tai kuinka joku sisar tai veli oli nähnyt/tuntenut enkelin seisovan vierellään kenttätyön aikana. Ei näitä puheita silloin ymmärtänyt kyseenalaistaa ja ne saivatkin minut ihmettelemään, että mikä minussa oli vikana.

Kärsin tietysti syyllisyydentunteista ja minuun iski ahdistus aina, kun kokouksen jälkeen se ja se tienraivaaja ryntäsi luokseni kalenteri kädessä ja sopi minulle kuukauden täydeltä kenttäaikoja. Välillä mieleni teki pistää hänet syömään kalenterinsa, mistä sain taas lisää aihetta potea syyllisyyttä. Melkoinen noidankehä, eikö totta?

Nykyään olen kääntänyt asian edukseni päälaelleen niin että ehkäpä minun huono julistamiseni pelasti muutaman joutumasta tähän hullunmyllyyn.

Raporteissani pyöristin kaikki vajaat tunnit ylöspäin - eli jos olin ollut kentällä kolme tuntia ja kaksikymmentä minuuttia niin se raapustettiin raporttilappuun neljäksi tunniksi.

[Jakke]

Onkos kukaan ollut niin "syntinen", että on valehdellut tunnit raporttiin?

Berzerk

Viimeinen vuosi oli 100% hatusta vedetty. Kenttätunteja oikeasti pyöreät nolla

[Lehtiveli]

Onkos kukaan ollut niin "syntinen", että on valehdellut tunnit raporttiin?

Berzerk

Viimeinen vuosi oli 100% hatusta vedetty. Kenttätunteja oikeasti pyöreät nolla

Jakesta sen kyllä huomasikin...

Kyllähän noita tuli kynäiltyä...