Kehtaaminen

[Vieras]

Kehtaavatko JT:t asioita enemmän kuin tavalliset ihmiset?

Kehtasitko kentällä tehdä tiheitä UK:jä, vaikka huomasit, että olet ei-toivottu vieras? Kehtasitko mennä puhumaan vanhoille ihmisille, että nämä ovat uskoneet koko ikänsä väärin ja että sinulla on nyt tässä totuus? Kehtasitko kulkea ympäriinsä konventtilätkän kanssa julistaen sillä, että olet JT? Kehtasitko mennä tuttujen ja naapureiden oville? Kehtasitko puuttua ihmisten yksityisasioihin? Kehtasitko vanhimpana antaa neuvoja, joita et itsekään noudattanut tai joiden tiesit olevan huonoja? Kehtasitko mennä vaatimaan jonkun hyväuskoisen testamentin perusteella omaisuutta kuolleen sukulaisilta? Kehtasitko lähestyä ihmisiä, joilta oli juuri omainen kuollut? Kehtasitko häiritä ihmisiä kaduilla ja julkisissa liikennevälineissä? Kehtasitko tarkkailla ihmisiä ja kirjoittaa heistä asioita ylös? Kehtasitko todistaa sukulaisille tietäen, että sinulla oli motiivina saada vain tunteja raporttiisi? Kehtasitko käännyttää kaikkia mahdollisia tuntemiasi ihmisiä? Kehtasitko työpaikalla kertoa jehovantodistajuudestasi? Kehtasitko käyttäytyä omituisesti juhlissa, joissa oli JT-oppien mukaan muka jotain synnillistä? Kehtasitko tunnustaa seksuaaliasiasi vanhimmille? Kehtasitko puhua lavalta valmiita kirjoituksia omina puheinasi?

Tunsitko koskaan häpeää, jos kehtasit asioita liikaa? Kysymys: mitä asiaa häpesit eniten?

[Lehtiveli]

Itseäni eniten hävetti jos asiaa joutui selittelemään tuttaville. En harrastanut uusintakäyntejä ellei ovenavaaja itse pyytänyt tuomaan seuraavia numeroita. Eli siis todella harvoin tuli toista kertaa käytyä.

En siis ilmeisesti kehdannut riittävästi?

[Nightderanger]

En siis ilmeisesti kehdannut riittävästi?

Ei vaan sydämentilasi oli väärä. Etkä pannut luottamustasi maailmankaikkeuden suvereeniin, Jehovaan, täydestä sydämestäsi!

[Poukkoilija]

Erittäin hyviä kysymyksiä, ja joskus kyllä ihmetyttää miten ne ihmiset KEHTAA kaikkien silmien edessä tehdä kaikkensa maailmanloppulahkonsa hyväksi. Vielä jos ajatellaan kuinka he uhraavat jopa elämänsä sille, niin miten ihmeessä me voimme ajatella käännyttävämme heidät siitä pois? Tämä on mielestäni aika suuri kysymys myös. Joskus kun miettii jotain vilpitöntä todistajaa tuolla menemässä katuja pitkin ja ihmisten ovilla yrittämässä takoa ihmisten päähän jotain sellaista, mitä todellisuudessa kukaan ei voi ymmärtää, niin käy todella sääliksi reppanaa, sillä minkä hän sille voi että valtiovallat eivät voi kieltää WT-seuran toimintaa elinkautisen vankeusrangaistuksen uhalla. On ikävä kyllä niin nöyristelijä, ettei voi ikävä kyllä tutkia itseään senkään vertaa, että voisi panna kapuloita rattaisiin lahkon toiminnalle, vaan uskoo kaiken mitä rahan ahneet herrat sanovat tornin ala- vai yläosassa? Onko tämä uskonto helposti tuhottavissa jos sen johtajat ovatkin tornin yläosassa? Näkevätkö he sieltä sitten helpommin jos joku heitä uhkaa? Miten he voisivat nähdä, kun olemme niin alhaalla ja tulemme maan kautta. Maan alle ei voi paeta, jos laki on puolellamme.
Tämä todistajareppana ei ilmeisesti ymmärrä kuinka korkealla hänen jumalansa on...
Tornin päässä?
Vertauskuvallisesti tappajalahkon viimeinen tehtävä on ilmeisesti tuottaa orjilleen mahdollisimman paljon häpeää?[/u]

[wolframium]

Täytyy tunnustaa, että en kehdannut. En oikeastaan mitään noista aloituskirjoittajan luettelemista kohdista (minulla on muutenkin sen verran raju pintaverenkierto, että puna nousee kasvoille vähemmästäkin). Usein jäin kokouksistakin pois, koska se oli helpoin tapa vältellä seurakunnan urpoimpia kentälle pyytäjiä. Että kiitos vaan kaikki hyperaktiiviset julistajat, syy oli täysin teidän...

Yksi ikävä kehtaamiskokemus tulee tässä mieleen. Mentiin srk:n erikoistienraivaaja-esivalvojan (melko harvinainen yhdistelmä muuten) kanssa kentälle eräälle alueelle. Joukko teinejä kulutti kallisarvoista aikaansa bussipysäkillä, jonka välittömään läheisyyteen esivalvoja sitten laittoi Lada Samaransa parkkiin. Käytiin aluetta läpi (ihan peruskotikäyntejä, Luojan kiitos), kunnes palasimme ja sama teiniporukka oli edelleen bussipysäkillä norkoilemassa. Huomasimme että tuulilasinpyyhkimiin oli ilmestynyt aikuisten ilmapalloja (onneksi sentään käyttämättömiä), mutta oltiin kuin ei olisi oltukaan ja istahdettiin muina miehinä Latukkaan. Siinä vaiheessa veli vanhin päätti sitten poistaa aikuisten artefaktit pyyhinsulista - suurimmalla pyyhkimisnopeudella ja reilulla määrällä Lasolia tietenkin. Teini-ihmiset pysäkillä hihittelivät ja voitte kuvitella, että meikäläinen pyrki porautumaan Ladan lattiasta läpi, mieluiten Kiinaan asti jos mahdollista...

Tästä taas tulikin mieleeni, että onkohan joillain innokkaimmilla Jt:llä joku itsensänolaamisfetissi/fetisismi, vanhaan kunnon Freudilaiseen tyyliin?? Muistan ainakin yhden Jt-vanhimman, joka mielellään kertoi lavalta aina noloimmista kenttäkokemuksistaan...

Mutta totta puhuen, kai se kehtaamiskynnys alenee sitä mukaa, mitä tärkeämmäksi ja järkevämmäksi asiansa kokee. Minäkin olen kehdannut luopiona enemmän asioita kuin Jt:nä, vaikka näin jälkeenpäin ajatellen noloja ovat olleet kummankin leirin kehtaamiset...

[PoterO]

Mutta totta puhuen, kai se kehtaamiskynnys alenee sitä mukaa, mitä tärkeämmäksi ja järkevämmäksi asiansa kokee.

Ehkäpä myös mitä enemmän kehtaa, niin sitä tärkeämmäksi ja järkevämmäksi asiansa kokee. Kuulostaa hullunkuriselta, mutta asian arvohan tietysti nousee mitä enemmän asialle uhrataan.

[Kaarmis]

Kehtaavatko JT:t asioita enemmän kuin tavalliset ihmiset?

Kehtasitko ------Kehtasitko häiritä ihmisiä kaduilla ja julkisissa liikennevälineissä? Kehtasitko tarkkailla ihmisiä ja kirjoittaa heistä asioita ylös? ----
Tunsitko koskaan häpeää, jos kehtasit asioita liikaa? Kysymys: mitä asiaa häpesit eniten?

Kehtasin ainoastaan noita kahta. katutyö kyllä vähän hävetti.

Muuten kyllä kehtaan aika paljon, niinkuin minut tuntevat tietävät...

[AchanBeroean]

Kehtasitko kentällä tehdä tiheitä UK:jä, vaikka huomasit, että olet ei-toivottu vieras? Kehtasitko mennä puhumaan vanhoille ihmisille, että nämä ovat uskoneet koko ikänsä väärin ja että sinulla on nyt tässä totuus? Kehtasitko kulkea ympäriinsä konventtilätkän kanssa julistaen sillä, että olet JT? Kehtasitko mennä tuttujen ja naapureiden oville?

Kehtasin tällä viikolla kusta lorottaa lentokentälle lentokenttäbussin takana, joka bussi oli täynnä lentokoneesta juuri purkautuneita matkustajia, jollainen itsekin olin. Kehtasin kusta, kun en ollut tullut käyneeksi koneessa vessassa ja armoton kusihätä iski. Sain matkustajilta ja henkilökunnalta toruvia katseita, mutta en piitannut niistä.

Arvelen, että jehovantodistajuus opettaa tietynlaiseen käytännölliseen härskiyteen ja piittaamattomuuteen siitä mitä muut ajattelevat. Jehovantodistajat kutsuvat "ihmispelkoiseksi" sellaista, joka ei härskisti toteuta jehovantodistajalahkon temppuja muiden ihmisten tunteista välittämättä ja omaa mainettaan miettimättä.

Jos olen oppinut härskiyttä jehovantodistajalahkossa, niin kiitän siitä.

[Jakke]

Arvelen, että jehovantodistajuus opettaa tietynlaiseen käytännölliseen härskiyteen ja piittaamattomuuteen siitä mitä muut ajattelevat.

Tämä on muuten totta. Kyllä minä ainakin oman ylimielisen paskiaisen luonteeni laitan pitkälti JT-lapsuuden piikkiin. Vaikka en tämän ketjun avauksessa lueteltuja juttuja ilomielin tehnytkään, niin esim. koulussa olin 90%:sti ylpeä erilaisuudestani ja onnistuin kääntämään sen jopa vahvuudeksi. Mulla se erilaisuus meni vaan vähän överiksi, periaatteessa vastaan kaikkea meiningiksi ja opettajatkin kutsuivat minua "vastarannan kiiskeksi", mistä taas luonnollisesti irtosi respectiä koulutovereilta Samaa ylimielistä "minä olen parempi kuin muut"-asennetta joudun tietoisesti suitsimaan itsestäni jatkuvasti edelleen.

[Jaakob]

Samaa ylimielistä "minä olen parempi kuin muut"-asennetta joudun tietoisesti suitsimaan itsestäni jatkuvasti edelleen.

Kuin myös, tosin omalla kohdallani se taitaa johtua enemmän siitä että koko lapsuuden uskoi olevansa erikoisasemassa ulkopuolisiin nähden. Noin muuten olen aina ollut aika kiltti ihminen.

[Marilyn]

Arvelen, että jehovantodistajuus opettaa tietynlaiseen käytännölliseen härskiyteen ja piittaamattomuuteen siitä mitä muut ajattelevat.

Tämä on muuten totta. Kyllä minä ainakin oman ylimielisen paskiaisen luonteeni laitan pitkälti JT-lapsuuden piikkiin. Vaikka en tämän ketjun avauksessa lueteltuja juttuja ilomielin tehnytkään, niin esim. koulussa olin 90%:sti ylpeä erilaisuudestani ja onnistuin kääntämään sen jopa vahvuudeksi. Mulla se erilaisuus meni vaan vähän överiksi, periaatteessa vastaan kaikkea meiningiksi ja opettajatkin kutsuivat minua "vastarannan kiiskeksi", mistä taas luonnollisesti irtosi respectiä koulutovereilta Samaa ylimielistä "minä olen parempi kuin muut"-asennetta joudun tietoisesti suitsimaan itsestäni jatkuvasti edelleen.

Mä olin aika ujo ja ylikiltti pikkutyttö. Mua kiusattiinkin koulussa erilaisuuden takia. Aika härskiä oli se kiusaaminen kun sitä näin jälkeenpäin miettii. Se teki mut aremmaksi toisia kohtaan ja edelleen opettelen luottamaan siihen että kaiken takana ei kuitenkaan ehkä ole pahaa... Aika hyvinhän se on jo alkanut onnistumaan, vaikka joskus tulee puun takaa vielä vanhoja fiiliksiä.

Ja tuosta kehtaamisesta, tai kehtaamattomuudesta koska mua nolotti aina ihan älyttömästi olla kentällä tms, se ei antanut mulle rohkeutta tai röyhkeyttä, päinvastoin.

Koulun joulu- tai itsenäisyyspäivänjuhlissa monesti nousin ylös kun muutkin ja olin laulavinani lauluja toisten mukana ettei mua oltais kiusattu. Eli vastaus on siis, etten kehdannut kuitenkaan olla kauhean erilainen. Kotona tietty kerroin tehneeni niin kuin oli käsketty, vaikken tehnytkään.

Mä taas laitan jt-lapsuuden piikkiin mun ylivarovaisuuteni ja arkuuteni.

[Analysoija]

Tämä on muuten totta. Kyllä minä ainakin oman ylimielisen paskiaisen luonteeni laitan pitkälti JT-lapsuuden piikkiin. Vaikka en tämän ketjun avauksessa lueteltuja juttuja ilomielin tehnytkään, niin esim. koulussa olin 90%:sti ylpeä erilaisuudestani ja onnistuin kääntämään sen jopa vahvuudeksi. Mulla se erilaisuus meni vaan vähän överiksi, periaatteessa vastaan kaikkea meiningiksi ja opettajatkin kutsuivat minua "vastarannan kiiskeksi", mistä taas luonnollisesti irtosi respectiä koulutovereilta Samaa ylimielistä "minä olen parempi kuin muut"-asennetta joudun tietoisesti suitsimaan itsestäni jatkuvasti edelleen.

Samanlainen "vastarannan kiiski" tuli oltua, jostain yhdeksänvuotiaasta ylöspäin. Aina kun oli jotain tylsää yhteistä toimintaa, ilmoitin opettajalle että vakaumukseni kieltää sen.

Esimerkkinä voisi sanoa kuntotestit ja voimistelujutut liikuntatunneilla, "ne halventavat vakaumukseni mukaan ihmisen elämää." Tanssiaskeleet liikunnassa jätin väliin; "vakaumukseni kieltää tanssimisen."

Eräällä perjantai-iltapäivän viimeisellä tunnilla oli ala-asteella neljännellä tai viidennellä kondomin käytöstä. Vakaumukseni vuoksi lähdin kotiin.

Kun piti mennä historian tai biologian tunnilla luontomuseoon, ilmoitin ykskantaan, että "en mä voi, vakaumukseni mukaan se on tarpeettoman metsästyksen kannattamista" ja vein seuraavana päivänä asiaa käsittelevän Raamatun näkökantaa käsittelevän lehden teacherille.


Sinänsä paljon ylimääräistä vapaata tuli. Ja tää ei ollut edes kauhean poikkeavaa, kun samoissa opinahjoissa oli pari muutakin todistajaa, toinen "väkevämpi JT" ja toinen "miedompi mutta väkevähkö".

[mana]

Kehtasitko mennä puhumaan vanhoille ihmisille, että nämä ovat uskoneet koko ikänsä väärin? Kehtasitko kulkea ympäriinsä konventtilätkän kanssa julistaen sillä, että olet JT? Kehtasitko häiritä ihmisiä kaduilla ja julkisissa liikennevälineissä? Kehtasitko tarkkailla ihmisiä ja kirjoittaa heistä asioita ylös? Kehtasitko tunnustaa seksuaaliasiasi vanhimmille?

Noita asioita kehtasin. Yleensäkin kehtasin tehdä kaikkea jos en todennäköisesti tapaisi tilanteessa olevia ihmisiä enää myöhemmin. Viimenen noista on poikkeus, mutta ei seksuaaliasioissa oo mun mielestä mitään kauheen noloo.

[Vieras]

Kehtaavatko JT:t asioita enemmän kuin tavalliset ihmiset?

Kehtasitko kentällä tehdä tiheitä UK:jä, vaikka huomasit, että olet ei-toivottu vieras? Kehtasitko mennä puhumaan vanhoille ihmisille, että nämä ovat uskoneet koko ikänsä väärin ja että sinulla on nyt tässä totuus? Kehtasitko kulkea ympäriinsä konventtilätkän kanssa julistaen sillä, että olet JT? Kehtasitko mennä tuttujen ja naapureiden oville? Kehtasitko puuttua ihmisten yksityisasioihin? Kehtasitko vanhimpana antaa neuvoja, joita et itsekään noudattanut tai joiden tiesit olevan huonoja? Kehtasitko mennä vaatimaan jonkun hyväuskoisen testamentin perusteella omaisuutta kuolleen sukulaisilta? Kehtasitko lähestyä ihmisiä, joilta oli juuri omainen kuollut? Kehtasitko häiritä ihmisiä kaduilla ja julkisissa liikennevälineissä? Kehtasitko tarkkailla ihmisiä ja kirjoittaa heistä asioita ylös? Kehtasitko todistaa sukulaisille tietäen, että sinulla oli motiivina saada vain tunteja raporttiisi? Kehtasitko käännyttää kaikkia mahdollisia tuntemiasi ihmisiä? Kehtasitko työpaikalla kertoa jehovantodistajuudestasi? Kehtasitko käyttäytyä omituisesti juhlissa, joissa oli JT-oppien mukaan muka jotain synnillistä? Kehtasitko tunnustaa seksuaaliasiasi vanhimmille? Kehtasitko puhua lavalta valmiita kirjoituksia omina puheinasi?

Tunsitko koskaan häpeää, jos kehtasit asioita liikaa? Kysymys: mitä asiaa häpesit eniten?

Hieno kirjoitus

Olisitko hyvä ja kirjautuisit koska olet ilmiselvästi asioista perillä?

[Vieras]

Kehtaavatko JT:t asioita enemmän kuin tavalliset ihmiset?

Kehtasitko ken...

Kuopio-luopio ymmärtää kehtaamisen eri tavalla kuin Hyvinkään-hymiö.
ps. itikat laitumelle