Veljesseura.org

Kaverini pisti tuossa jokin aika sitten merkille mielenkiintoisen asian. Viimeisen viiden vuoden aikana vartiotorniseura on tehnyt erinäisiä muutoksia. Tässä niitä lueteltuna:

- Pedofiiliongelma on jouduttu "myöntämään"
- Kiinteistöjä joudutaan myymään
- Lehtiä ilmestyy enää puolet siitä mitä ennen
- Kokousten kävijämäärät ovat vahvassa laskussa
- Tienraivaajien tuntitavoitteiden pudottaminen
- 15 minuuttia kenttäilyä kuukaudessa riittää julistajalle
- Sunnuntaiesitelmän lyhentäminen
- Ja viimeisenä tämä kirjantutkistelun "lopettaminen"

Elämme kiireisiä lopunaikoja. Jehovan todistajilla on niin kiire etteivät ehdi enää mukaan teokraattiseen toimintaan.

Mietteitä?

En tiedä mahtuuko viiden vuoden historiaan, mutta raamatuntutkisteluiden kriteerihän koki myös joitakin vuosia sitten 'inflaation'. Aikaisemmista inflaation kokeneista toimintatavoista voitaisiin mainita konventtiruokailun loppuminen ja elävän musiikin käyttö kaikissa kokoontumisissa.

Mietteitä?

Kaikessa näytettäisiin karsittavan enemmän ja enemmän. Todellisuus iskee hiljalleen vt-seurankin luomaan illuusioon, ei maha mittään. Siihen kun ymppää vielä erilaiset skandaalit ja jäsenistön kusetukset, niin yhä harvempi ihmettelee miksi käyrät eivät ole ainakaan noususuhdanteessa.

Jehovantodistajuus on enää karvalakkiversio entisestään.

Nuo ovat mielenkiintoisia huomioita. Ovat ne olleet jo nähtävillä mutta tuollaisena tiivistelmänä ne voivat viitata siihen, että pääomien uudelleenjärjestelyjen jälkeen saarnaamistyö ei ole niin keskeisessä asemassa enää varainkeruussa. Joten maltillista toimintojen alasajoa on ryhdytty suorittamaan.

Miettikäähän muuten sitä, kun lahko osasi hyvään aikaan myydä New Yorkin kiinteistöjään ja sai sieltä hyvät rahat, niin nyt kiiteistöjen arvojen romahdettua siellä tehdään taas huippusijoituksia jotka sitten nousun aikana tekevät rahamiehet entistäkin rikkaammiksi.
Liekö kiinteistöbusiness ajanut kirjapainobusineksen ohi... ja kun painoksia vähennetään pitää vähentää tutkimisiakin.

Psst! Veli RaM, animoidut avatarit on säännöissä kielletty. Syystä jota en ihan varmaks tiedä itsekään... liittynee kaistan kulutukseen tjsp?

Jakke kirjoitti:Psst! Veli RaM, animoidut avatarit on säännöissä kielletty. Syystä jota en ihan varmaks tiedä itsekään... liittynee kaistan kulutukseen tjsp?

Ok.... älä kerro muille että mulla oli sellainen vähänaikaa.

am-ha·’a’rets kirjoitti:Kaverini pisti tuossa jokin aika sitten merkille mielenkiintoisen asian. Viimeisen viiden vuoden aikana vartiotorniseura on tehnyt erinäisiä muutoksia. Tässä niitä lueteltuna:

- Pedofiiliongelma on jouduttu "myöntämään"
- Kiinteistöjä joudutaan myymään
- Lehtiä ilmestyy enää puolet siitä mitä ennen
- Kokousten kävijämäärät ovat vahvassa laskussa
- Tienraivaajien tuntitavoitteiden pudottaminen
- 15 minuuttia kenttäilyä kuukaudessa riittää julistajalle
- Sunnuntaiesitelmän lyhentäminen
- Ja viimeisenä tämä kirjantutkistelun "lopettaminen"

Elämme kiireisiä lopunaikoja. Jehovan todistajilla on niin kiire etteivät ehdi enää mukaan teokraattiseen toimintaan.

Mietteitä?

En tiedä miten lahko olisi myöntänyt pedofiliaongelman, mielestäni se ei ole.

Lahkon kiinteistöjen myyminen ei ole mielestäni mitenkään tavatonta. Joillain alueilla lahkon toiminta hiipuu ja vanhat kiinteistöt myydään ja uusia rakennetaan toisaalle. Lahkolle kiinteistöjen myynti on keino kotiuttaa voittoja. Kiinteistöt on kustannettu seurakuntien rahoilla, jotka rahat seurakunnat ovat korollisena lainanneet Vartiotorni-seuralta. Kun lainat on lyhennetty ja Vartiotorni-seura on saanut rahansa takaisin JA kiinteistön omistukseensa, sen tuotot kiinteistöstä vähenevät ja se saa vain hyvää vuokratuottoa. Sen sijaan myymällä koko kiinteistön, se saa kerralla ison potin ja seurakuntalaiset voivat taas olla iloisia maksajia, kun jälleen uuden salin lainoja lyhennellään. Salien rakennuttaminen ilmaistyöllä ja myyminen on osa lahkon liiketoimintamallia.

Kokouksiin ja lehtiin pätee - niitä ei tarvita enempää kuin jäsenet käyttävät ja sietävät. Lahko joutuu tasapainoilemaan vaatimustensa kanssa. Jos lahkoelämä koetaan yleisesti liian rasittavaksi ja turhaksi - esim. kokousten tai lehtien määrä koetaan liialliseksi ja laatu ajankäyttöön nähden alhaiseksi - niin lahkolaiset äänestävät jaloillaan. Lahkolle on haitallista, jos iso joukko sen jäseniä ei suostu koko sen vaatiman ohjelman nauttimiseen. Lahkon saattaa mieluummin kannattaa hiukan supistaa ohjelmaansa ja vaatia sen täydellistä noudattamista, jolloin se saa pidettyä lahkolaiset mukana rivissä ja kuuliaisina.

Lahkoelämän mielekkyyttä säätelee vähenevän rajahyödyn laki Law of Diminishing Marginal Utility, eli mitä useammin Valtakunnansalilla on jo tullut istuttua, sitä vähemmän seuraava käyntikerta tuottaa mitään uutta. Kun on kuullut kaikki esitelmät ja havaitsee Vartiotorni-lehden aina veivaavan samoja juttuja ja muistonvietot, konventit yms. on jo nähty moneen kertaan, niin lahkoelämästä tulee yhä arvottomampaa ja ajankäyttö siihen muuttuu yhä turhemmaksi.

Arvelen että toimintapolitiikkana on sijoitusten pitäminen USA:ssa, eli kaikki myytävät kiinteistöt muualla myydään ja rahat ohjataan USA:n markkinoille aika varman-varovaisen, siis riskiä kaihtavan politiikan mukaan.

Mutta tuo työmäärän vähentäminen kiinnostaaa, mikä se lie ollut enimmillään ja kuinka se on laskenut. Liekö tullut jostakin -70 -luvultakin, vai mistä lähtien alaspäin minkälaisin kertavähennyksin.

Vartin työ, suunnilleen 1 km:n päässä olevalla postilaatikolle kävellen, lehdykkä sisään ja takaisin kotiin kaffelle/tv:lle.

Samaten nuo salikokoontumisten supistumiset, onkohan niissä pitkällä ajalla tapahtuneita miinustuksia ?

Näistähän sitä saa mukavan huomautuksen sukalaistodistajalle, kun kokoaa ne ristiriidat: on niin hyvä kun on uutta valoa että ei enää tarvi enempää kun 15 min/kk ovityöskennellä, kun maailmanloppu jo niin häämöttää että pitää uurastaa enemmän niin saa levätäkin sitten kunnolla (?)

am-ha·’a’rets kirjoitti:Kaverini pisti tuossa jokin aika sitten merkille mielenkiintoisen asian. Viimeisen viiden vuoden aikana vartiotorniseura on tehnyt erinäisiä muutoksia. Tässä niitä lueteltuna:

- Pedofiiliongelma on jouduttu "myöntämään"
- Kiinteistöjä joudutaan myymään
- Lehtiä ilmestyy enää puolet siitä mitä ennen
- Kokousten kävijämäärät ovat vahvassa laskussa
- Tienraivaajien tuntitavoitteiden pudottaminen
- 15 minuuttia kenttäilyä kuukaudessa riittää julistajalle
- Sunnuntaiesitelmän lyhentäminen
- Ja viimeisenä tämä kirjantutkistelun "lopettaminen"

Elämme kiireisiä lopunaikoja. Jehovan todistajilla on niin kiire etteivät ehdi enää mukaan teokraattiseen toimintaan.

Mietteitä?

Ehdottoman kriittisiä elämme: listaukseen voisi täydentää painopaperilaadun heikkeneminen ja ruokatarjoilun loppuminen konventeissa

Kirjat ovat pahvikantisia pokkareita. Kuluvatpahan nopeasti pois muistuttamasta vanhentuneesta opista.

Aaac kirjoitti:Kirjat ovat pahvikantisia pokkareita. Kuluvatpahan nopeasti pois muistuttamasta vanhentuneesta opista.

Tuo uudistus otettiin vastaan hieman ristiriitaisin tunnelmin. Osa riemuitsi kuvitetuista kansista, osa taas kritisoi kirjojen olematonta kestoa. Mutta kun lavalta kerrottiin, että tämä on halvempaa, niin kaikki olivat hiljaa.

Alueveli kirjoitti:

Aaac kirjoitti:Kirjat ovat pahvikantisia pokkareita. Kuluvatpahan nopeasti pois muistuttamasta vanhentuneesta opista.

Tuo uudistus otettiin vastaan hieman ristiriitaisin tunnelmin. Osa riemuitsi kuvitetuista kansista, osa taas kritisoi kirjojen olematonta kestoa. Mutta kun lavalta kerrottiin, että tämä on halvempaa, niin kaikki olivat hiljaa.

Muistan ajan kun sekä lehtiä, että varsinkin kirjoja arvostettiin ihan esineinäkin. Ettei peräti jossain VT:ssä kehotettukin jotenkin arvostavasti niitä käsittelemään? Nykyisin kirjatkin näkyy olevan painoasultaan jotain Harlekiinia muistuttavia. Kirjahyllyssä näyttää suunnilleen yhtä komealta kuin rivi Aku Ankan taskukirjoja.

Niin ne ajat muuttuvat. Selvä (rahan)lopunajan merkki tuokin.

Vaivihkaista alasajoa ja realisointiako? Hidas hiipuminen. Seuralla on ehkä havaittu tuotteen elinkaaren oleminen lopuillaan. Uudistu tai katoa. Muuttumattoman totuuden uudistaminen on vaikeaa kun tiedonvälitys on avautunut. Ketäs me sitten morkkaamme, jos VT-seura lopettaisi toimitansa?

Vieras kirjoitti:Muuttumattoman totuuden uudistaminen on vaikeaa kun tiedonvälitys on avautunut.

Nuoriso lukee nettiä ja äänestää jaloillaan ihan eri tahtiin kuin vanhempi sukupolvi. Koulutuksen ja tekniikan vempeleiden käytön myötä älykkyys ja looginen päättelykyky harjaantuvat jo nuorella iällä. Yksilöitymisen ideologia ei enää ihannoi uhrautumista minkään asian puolesta. Ei siis ihme että Vt-seura on hätää kärsimässä.

Vieras kirjoitti:Ketäs me sitten morkkaamme, jos VT-seura lopettaisi toimitansa?

Tästä en olisi huolissani ollenkaan, morkattavaa löytyy niin kauan kun kaksi Homo Sapiensia tallustaa maan päällä.

Vieras kirjoitti:Vaivihkaista alasajoa ja realisointiako? Hidas hiipuminen. Seuralla on ehkä havaittu tuotteen elinkaaren oleminen lopuillaan. Uudistu tai katoa. Muuttumattoman totuuden uudistaminen on vaikeaa kun tiedonvälitys on avautunut. Ketäs me sitten morkkaamme, jos VT-seura lopettaisi toimitansa?

Jos VT-seura lopettaisi toimintansa, sen nykyiset jäsenet, parjaisivatko ja karttaisivatko edelleen lähisukulaisiaan jotka ovat entisiä Jehovan todistajia - vaikka lopulta itsekin olisivat?

Analysoija kirjoitti:Jos VT-seura lopettaisi toimintansa, sen nykyiset jäsenet, parjaisivatko ja karttaisivatko edelleen lähisukulaisiaan jotka ovat entisiä Jehovan todistajia - vaikka lopulta itsekin olisivat?

Mielenkiintoinen ajatus. Uskoisin että karttaisivat. Karttaminenhan on jehovantodistajalle vt-seuran tahdon toteuttamisen lisäksi jehovan tahdon toteuttamista. Nuo kaksi asiaahan tavataan jehovantodistajuudessa sekoittaa mennen tullen, ja jos toista ei olisi, karttaminen toteutettaisiin sen tahtoa kunnioittaen, jonka koettaisiin sitä vielä vaativan. Näin luulisin, en väitä tietäväni.

Lauma-kirjasta

Ne, jotka haluavat säilyttää hyvän suhteen Jehovaan, karttavat erotettuja ja eronneita.

Kaupanpäällisinä hauska näyte mistä löytää 'raamatullisia ohjeita' karttamisesta. Raamatustako? Ehei sentään.

Raamatullisia ja historiallisia suuntaviivoja siitä, miten erotettuihin ja eronneisiin tulee suhtautua, löytyy Vartiotornista 15. marraskuuta 1981 sivuilta 20-31.