Veljesseura.org

Ajattelin rekisteröityä ja kysyä mieltä askarruttavista kysymyksistä ensimmäisen asian heti samointein, jos sallitte.

Eli aviopari, joista nainen on JT ja mies ei, ja edelleen mies on eronnut myös Evlut kirkosta.Muutamia vuosia olleet avioliitossa, joka välillä "myrskyisä" johtuen mm molemmin puoleisista tuloksettomiksi jääneistä käännytys yrityksistä.
Nyttemmin hiljattaen mies kuoli yllättäen sairauskohtaukseen vaimon ollessa kotona myös. Ko tapauksessa kuuluuko JT vaimon hommata apu normaalisti ajatellen uskontoa vai onko joku muu käytäntö päälimmäisenä, vai onko Jehova tuolloin voittanut jos/kun maailmallinen kuolee.Mitä tällaisesta ohjeistetaan,jos yleensä ohhjeistusta on.
Kuinka seuraavassa kokouksessa asiaa on puitu jäljelle jääneen vaimon, eli seuraakuntaan kuuluvan J todistajan kannalta? Onko ko tapauksen johdosta vaimo nyt leski, vai kuinka JT nä asia ilmaistaan nimityksenä.
Hän lienee antanut valtakirjan vanhimmalle jollekkin, joka hoitaa omaisuuden realisoinnin ja muut järjestelyt, miten luulemme asioiden menevän?Sinänsä tuolla ei ole merkitystä juurikaan, joskin kiinnostaa mielenkiinnosta, kuten moni muukin asia eri uskonoissa.
Käytännön asiat kiinnostaa myös em vainajaan sukulaisuus suhteen vuoksi, eli kuinka menee hautajais järjestelyt kun osa on Evlut srk hon kuuluvia,ja JT vaimon puolelta järjestynee hautajaiset- onko mitään huomioitavaa tai erikoista näköpiirissä? Millainen tunnelma mahtaa olla odotettavissa, jos tarkennetaan mitä JT t miettivät tilanteessa? Onko edes soveliasta mennä tilaisuuteen muuhun uskontoon kuuluvana ?

Kiitokset etukäteen jos joku jaksaa selventää asioita huolimatta omasta varmaan epäselvästäkin kerronnasta.

Muutama vastaus:

-apua kuuluu hommata sairauskohtauksen tai tapaturman uhrille samalla tavalla, olipa kyseessä JT tai ei. Asiasta ei ole erillistä ohjeistusta, vaan JT:t toimivat asiassa ihan niin kuin muutkin ihmiset.

-nainen on puolison kuoleman jälkeen leski

-kokouksessa asiaa ei varmaankaan ole puitu muuten kuin normaalin kuulumisten vaihdon ja juoruamisen merkeissä. JT:t varmaan lohduttavat leskeä väittäen vastoin omia opetuksiaan, että kuolleella ei-JT puolisolla on ylösnousemustoivo.

-omaisuus jää normaalisti leskelle, jos ei muita perillisiä (lapsia) ole. Eipä tuossa juuri pitäisi välistävedon paikkaa tai edes halua olla.

Hautajaisjärjestelyistä voi kertoa joku jolla on varmempaa tietoa. Järjestelyt riippuvat kuitenkin paljon siitä miten kiinteästi JT-seurakunnan yhteydessä mies oli. Vaikka kyseessä olisi JT-hautajaisetkin, niin kyllä niihin voi tulla myös uskontoon kuulumaton.

Jakke tuossa jo hyvin komentoikin mutta kertauksena vielä.

Jos jättää auttamatta toista vaaraan tai hengenhätään joutunutta ihmistä, syyllistyy heitteillejättöön joka on rangaistava teko:
15 § (21.4.1995/578)
Pelastustoimen laiminlyönti
Joka tietäen toisen olevan hengenvaarassa tai vakavassa terveyden vaarassa on tälle antamatta tai hankkimatta sellaista apua, jota hänen mahdollisuutensa ja tilanteen luonne huomioon ottaen kohtuudella voidaan häneltä edellyttää, on tuomittava pelastustoimen laiminlyönnistä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi."

Leskeyteen ja perimiseen ei uskonnollisilla taustoilla ole mitään vaikutusta.

Jos mies on kulkenut kokouksissa hänelle voidaan pitää hautajaiset samaan tapaan kuin muillekkin Jt:lle.
Jos hän ei ole ollut mukana seurakunnassa, hänet tulee haudata minne sitten halutaankin (lain puitteissa) ja muistotilaisuus pidettävä tarvittaessa jossain muualla kuin salilla. Oma ehdotukseni on se kaikkein yksinkertaisin ja vaivattomin - tuhkat mereen ja kippikset päällä.

RaM kirjoitti: Oma ehdotukseni on se kaikkein yksinkertaisin ja vaivattomin - tuhkat mereen ja kippikset päällä.

Itse olin myös tuolla kannalla pitkään, enkä pidä ajatusta ihan huonona edelleenkään. Isäni tuhkattiin ja tuhkat "viskattiin metsään", ainakin äitini sanojen mukaan. Kuitenkin viime aikoina on tullut useammankin kerran mieleeni, että olis mukava jos olis joku konkreettinen paikka jossa vois käydä isää muistamassa ja viedä vaikka kukat haudalle. Tämä on tullut mieleen lähinnä silloin kun vaimo tai joku muu tuttu on käynyt haudalla muistamassa omia läheisiään. Jonkinlainen terapeuttinen vaikutus sillä voisi olla. Itse vainajan kannaltahan se on ihan sama, oman raatoni arvelen aikanaan päätyvän ongelmajätelaitokselle

Ei kai tää taas lipsunu off-topiciks???

Eikös jossain filmissä DeNiro:n mutsin tuhkat olleet takanreunusruukussa, kunnes tohelo vieras kaatoi sen niin että pölysivät pitkin päivällispöytää ?

Eikö Suomessa ole se tuhkahautausmaa jossa tuhka levitetään semmoiseen alan puistoon, jossa omaiset voivat käveleskellä ja oliko siellä muistokivenkin mahdollisuus ?

RaM kirjoitti:...... Oma ehdotukseni on se kaikkein yksinkertaisin ja vaivattomin - tuhkat mereen ja kippikset päällä.

Mut ainaki pitää tuhkata ja käydä heittämässä tuhkat laivan kannella vastatuuleen.

Jakke kirjoitti:Muutama vastaus:
-apua kuuluu hommata sairauskohtauksen tai tapaturman uhrille samalla tavalla, olipa kyseessä JT tai ei. Asiasta ei ole erillistä ohjeistusta, vaan JT:t toimivat asiassa ihan niin kuin muutkin ihmiset.

Näin tulee toimia, myös vilpittömät Jehovan Todistajat pyrkinevät toimimaan näin niin pitkään jollei toiminta ole Seuran asettamien suosituksien vastaisia.

Jakke, mitenkäs Veri-uhrit näissä tapauksissa ja erään yhteisön suositukset/määräykset,,uhri tajuton ja verikortti lentänyt metsään ?
Jakke, mitenkäs psyykkistä sairautta sairastavan JT:n väkivaltakohtaukset ?
-> Kun minun mielestäni JT:t eivät välttämättä toimi näissä tapauksissa kuin ihmiset.

Useinmiten kyllä mutta Seuran määräykset/suositukset ovat kuvainnollisen aivopultin yhteydessä tiukasti asennettu.

Guest kirjoitti:Eikös jossain filmissä DeNiro:n mutsin tuhkat olleet takanreunusruukussa, kunnes tohelo vieras kaatoi sen niin että pölysivät pitkin päivällispöytää ?

Taisi olla tämä: http://www.imdb.com/title/tt0212338/. Tyttären sulhanen oli syyllinen. Off-topiciksi meni, tosiaan.

Itsekin olen jo päätynyt tuhkauksen kannalle omalta osaltani, miksi ihmeessä pitäisi vielä kuoltuaankin viedä kalliita neliöiltä pois seuraavilta sukupolvilta? Puhumattakaan siitä että suunnitellaan yksilöidyt muistomerkit haudalle, ei meistä yksikään niin tärkeä ole, kun vähän pitempää aikajanaa katsotaan.

Kaarmis kirjoitti:Mut ainaki pitää tuhkata ja käydä heittämässä tuhkat laivan kannella vastatuuleen.

Läsnä ei ilmeisesti pitäisi olla Jehovan Todistajia koska demonit voinevat ehkä hypätä pölyn mukana vilpittömän Jehovan Todistajan vaatteisiin pölytasoa käsittämättömillä aktiviteeteilla. Samaan tapaan kuin kirpputorilta ostettu esine (alunperin papilla ollut) voi Seuran mukaan tai vilpittömien Jehovan Todistajien mukaan olla demonisoitu.

Bergerac kirjoitti:

Jakke kirjoitti:Muutama vastaus:
-apua kuuluu hommata sairauskohtauksen tai tapaturman uhrille samalla tavalla, olipa kyseessä JT tai ei. Asiasta ei ole erillistä ohjeistusta, vaan JT:t toimivat asiassa ihan niin kuin muutkin ihmiset.

Näin tulee toimia, myös vilpittömät Jehovan Todistajat pyrkinevät toimimaan näin niin pitkään jollei toiminta ole Seuran asettamien suosituksien vastaisia.

Jakke, mitenkäs Veri-uhrit näissä tapauksissa ja erään yhteisön suositukset/määräykset,,uhri tajuton ja verikortti lentänyt metsään ?
Jakke, mitenkäs psyykkistä sairautta sairastavan JT:n väkivaltakohtaukset ?
-> Kun minun mielestäni JT:t eivät välttämättä toimi näissä tapauksissa kuin ihmiset.

Useinmiten kyllä mutta Seuran määräykset/suositukset ovat kuvainnollisen aivopultin yhteydessä tiukasti asennettu.

Totta tuo verijuttu... ajattelin lähinnä sitä miten itse olisin jo JT-aikoina toiminut ja uskon että hätätilanteessa lähes jokainen muukin tekis samalla tavalla, eli hankkisi apua. Ikävä kyllä, moni varmaan horisis myös verihommeleista, mutta kun hoidettava ei olis JT, niin olisko tuolla sitten paljon vaikutusta? Ehkä lääkäri kuuntelis vaimon puhetta?

Psyykkistä sairautta sairastaviin suhtautumisesta JT-piireissä en osaa sanoa paljon mitään. Muutaman pillereillä kasassa pysyvän JT:n kyllä tunsin, mutta en ala aiheesta puhumaan enempää, kun olen melko vähäisessä määrin empaattinen psyykkisesti sairaita kohtaan. Ja tämän myönnän johtuvan vain ja ainoastaan omasta ymmärtämättömyydestäni.

Bergerac kirjoitti:

Jakke kirjoitti:Muutama vastaus:
-apua kuuluu hommata sairauskohtauksen tai tapaturman uhrille samalla tavalla, olipa kyseessä JT tai ei. Asiasta ei ole erillistä ohjeistusta, vaan JT:t toimivat asiassa ihan niin kuin muutkin ihmiset.

Näin tulee toimia, myös vilpittömät Jehovan Todistajat pyrkinevät toimimaan näin niin pitkään jollei toiminta ole Seuran asettamien suosituksien vastaisia.


Useinmiten kyllä mutta Seuran määräykset/suositukset ovat kuvainnollisen aivopultin yhteydessä tiukasti asennettu.

"pyrkinevät toimimaan näin niin pitkään jollei toiminta ole Seuran asettamien suosituksien vastaisia." Niin tuota juuri tarkoitin- eli tuolla on se jollei sana ja siitä eteenpäin teksti, liekö sattumalta vaan.
Eli kaikesta päätellen ei mahda olla ohjeistussta, eli normaali apukutsu käytäntö kuitenkin on. Hyvä niin.

Nyt lienee paikallaan puolustuspuhe JT-vaimon puolesta ja kai vähän seurakunnankin. En tykännyt mukana olevana, enkä edelleenkään tykkää entisenä JT:nä, että uskonnosta luullaan ihan mitä sattuu.

JT-vaimot yleensä kavastikin rakastavat puolisoaan (nimimerkillä kokemusta on) olipa hän mukana tai ei. Ihanteena kerrotaan tarinaa JT-naisesta, jonka ei-uskova mies laittoi vaimonsa eteen suuren matka-arkun ja pyysi vaimoa pakkaamaan siihen kaikkein arvokkaimman omaisuutensa ja poistumaan ikiajoiksi miehen silmistä vaimon uskonnon tähden. Vaimo avasi pakaasin ja pyysi miestä menemään siihen, koska vaimon mukaan juuri oma puoliso oli se kaikkien arvokkain, mitä hänellä oli. Sovintohan siitä tuli. Ei siis ole ollankaan uskottavaa, että joku JT-vaimo tahallaan hidastelisi ambulanssin soittamisessa, päin vastoin. "Älä tapa" pitää kutinsa myös ei-uskovista puhuttaessa. Eiväthän Jehovan todistajat millään muotoa osallistu sotiinkaan. Nk.verivelkaa pelätään Jehovan todistajien keskuudessa, koska verivelka on tuomittavaa Jumalan silmissä. Verivelka tarkoittaa tilanteita, joissa on jotenkin ollut osallisena toisen ihmisen kuolemiseen esim. liikenteessä hurjastelu tai turvamääräysten laiminlyönti.

Raamattu opettaa, että kun puoliso kuolee, niin jäljelle jäänyt on leski ja samaa sanoo Suomen laki, miksi kummassa näin ei olisi JT-uskovan kohdalla? Ja vielä enemmän ihmetyttää miksi leski olisi antannut valtakirjan jollekin vanhimmalle "omaisuuden realisoimiseksi" mitä kumman tekemistä kenelläkään vanhimmalla on toisten raha-asioihin?

Minulta kuoli 20 vuoden JT-aikana useampikin ei -JT sukulainen, joilta tuli vielä pikkuisen perintöäkin, eikä yksikään vanhin ikinä tullut siihen mitenkään väliin sorkkimaan. Sivumennen sanottuna koko aikana, kun olin mukana, ei yksikään JT, olipa hän missä asemassa hyvänsä seurakunnassa, kysynyt ikinä mitä lahjoitin tai en lahkoittanut. Sitäkin pidetiin hyveenä.

JT-uskonossa on paljonkin sijaa kritiikelle, mutta asiat eivät korjaannu, jos JT-seurakuntalaisista maalataan kauhuseknaarioita, joiden mukaan he olisivat täysin inhimilliselle elämälle vieraita olioita, joista saa levittää ihan mitä potaskaa tahansa. Jehovan todistajat, jos ketkä, ovat suuren yleisön silmissä täysin vailla ihmisoikeuksia. Oli muuten metkaa nähdä kenttätyössä monikin muka arvostetussa asemassa oleva tyyppi, joka salli JT:n kohdatessaan itsensä unohtavan kaikki käytöstavat ja normit ja purki vihaansa minuun ihan samalla lailla kuin jenkkileffoissa punaniskat toimivat mustia ihmisiä kohtaan...

Kun menin mukaan, sain silloiselta tuttava-, ystävä- ja sukulaispiiriltä ihan ansiotonta haukkumista ja mollaamista osakseni, kieltäydyin siitä ja useimmat jäivät silti elämääni. Kun sitten lähdin pois, sain taas aivan ansiotonta sympatiaa ja kätten taputuksia. Siitäkin kieltäydyin. Olen muuten huomannut, että poislähteneenä saisin ihmiset tosi helposti uskomaan VAIKKA mitä JT-uskonnosta ja ihan kaikki uppoaisi kuin kuuma veitsi voihin. Surullista!

Mutta jt-puolisoparka joutuu ristiriitaisiin normeihin sopeutuessaan sietämättömään ahdistukseen, jos on juuri Sirpaleen kuvailemaa kiltti-tyyppiä. Yrittää olla rakastava puoliso ja noudattaa esim. verikieltoa.

Semmoisesta ristiriita-ahdistuksesta sai Pavlov koirankin kokeessa hermoromahdukseen.

Kunnon vaimo siis olettaa pystyvänsä sopeutumaan samanaikaisesti kahteen ristiriitaiseen vaatimukseen. Siinä tulee yleensä juuri tyypillinen jt-papukaijailmiö. Kysymykseen ei vastata vaan siteerataan ulkoa opittu vartiotornilause. Tiukan paikan tullen käydään pomon juttusilla ja siteerataan sitten pomon viisautta.

Ahdistus on saatu kuitenkin hallintaan, eikä esimerkillinen vaimo siis edes jää sanattomaksi, joka sitäpaitsi siivoaa kodin vessan lahkon käyntikortiksi

done kirjoitti:"pyrkinevät toimimaan näin niin pitkään jollei toiminta ole Seuran asettamien suosituksien vastaisia." Niin tuota juuri tarkoitin- eli tuolla on se jollei sana ja siitä eteenpäin teksti, liekö sattumalta vaan.
Eli kaikesta päätellen ei mahda olla ohjeistussta, eli normaali apukutsu käytäntö kuitenkin on. Hyvä niin.

Tarkennan mielipidettäni hieman. Uskon että esim. vakavan liikenneonnettomuuksien yhteydessä vilpitön Jehovan Todistaja kutsuu hätäkeskuksen kautta apua paikalle. Oli uhrina sitten vilpitön Jehovan Todistaja tai saatanan vallassa oleva maailmallinen. Tässä suhteessa käsittääkseni vilpittömät Jehovan Todistajat toimivat niinkuin ihmisetkin.
-> Oletan myös sen, että Seura kirjallisuudessaan kehoittaa vakavissa henkilöloukkaantumistapauksissa viipymättä kutsumaan ammattitaitoista pelastushenkilökuntaa paikalle.

Sitävastoin uskon ja tiedän että perheväkivaltatapauksissa/psyykkisen sairauden aiheuttamissa väkivaltatapauksissa vilpittömien Jehovan Todistajien reagointi ei ole niin suoraviivainen kuin luulisi olevan.
Jostain kumman syystä lääkärissä käynnit tai poliisille ilmoittamiset voivat korvaantua keskusteluilla viisaiden veli vanhimpien kanssa. Riippumatta siitä onko kyseessä vilpitön Jehovan Todistaja -perhe tai sitten jakaantunut perhe. Taustalla vaikuttavat Seuran näkemykset/ohjeistukset/suositukset/sanktiot asioista.

Verisekoilu on sitten kokonaan oma kokonaisuutensa.

sirpa-leena kirjoitti:Nyt lienee paikallaan puolustuspuhe JT-vaimon puolesta ja kai vähän seurakunnankin. En tykännyt mukana olevana, enkä edelleenkään tykkää entisenä JT:nä, että uskonnosta luullaan ihan mitä sattuu.

Ei se mitään. Se kritiikki mikä kohdistuu Jehovan Todistajiin lahkon ulkopuolelta on leikillisesti vain Saatanan vallassa olevien höpinää ja luopioiden vääristelyä. Ja kritiikin/tosiasioiden esittäminen lahkon sisällä ei oikein kannata, tämän jotkut exät tietävät omakohtaisesti.
Paskaakin toki poluilla aina joskus esiintyy.

sirpa-leena kirjoitti:JT-vaimot yleensä kavastikin rakastavat puolisoaan (nimimerkillä kokemusta on) olipa hän mukana tai ei.

Siis varmasti pääsääntöisesti rakastavat oli toinen mukana tai ei. Kuten myös onnettomampia tapauksia.

Tässä yhteydessä voisi myös katsastella sitä, kuinka moni JT-vaimo uskoo olevansa paratiisissa yhdessä saatanan vallassa olevan maailmallisen miehensä kanssa. Miehen, joka on kuullut mutta kieltäytynyt tosi tm lahkon opetuksista ja ehkä joskus kommentoi Seuran ajatuksia vastaan.

sirpa-leena kirjoitti:Ei siis ole ollankaan uskottavaa, että joku JT-vaimo tahallaan hidastelisi ambulanssin soittamisessa, päin vastoin.

Olen samaa mieltä.

Vilpittömissä Jehovan Todistajissa on toki yksilöitä ja Seurakin mielellään pistää joskus asioita innokkaiden yksilöiden piikkiin. En sinänsä pidä täysin mahdottomana sitä että onnettomassa avioliitossa elävä (vrt. Seuran ohjeet, määräykset ja sanktiot avioliitosta/avioerosta/uudelleen avioitumisesta) saattaisi joissakin tälläisissä tapauksissa niinsanotusti hidastella. Todennäköisesti kuitenkin epätodennäköistä.

JT-puoliso sitä vastoin voi hidastella perheväkivalta tapauksissa tai psyykkisen sairauden aiheuttamissa väkivaltatapauksissa--riippumatta siitä onko puoliso JT vaiko ei. Lääkärin tai poliisin sijaan saatetaan hakea apuja veli viisailta vanhimmilta. Tähän asiaan voi liittyä seurakunnan maine, seurakunnan etu, Jehovan avioliittojärjestelyt, Seuran ohjeistukset, Seuran sankiot jne.

sirpa-leena kirjoitti:Olen muuten huomannut, että poislähteneenä saisin ihmiset tosi helposti uskomaan VAIKKA mitä JT-uskonnosta ja ihan kaikki uppoaisi kuin kuuma veitsi voihin. Surullista!

Ehkä kannattaa pysyä tosiasioissa, vaikka vilpittömät Jehovan Todistajat ja Seura tietenkin pistävät nämä tosiasiat vain katkeroiden luopioiden valheeksi tai saatanan vallassa olevan kristikunnan valheeksi.