Alkoholiongelmia?

[Jakke]

No niin, avataas näin juhannuksen ja oman juomisen lopettamisen kunniaksi tällainen ketju.

Onkos palstalla ketään jolla on kokemuksia alkoholiongelmista ja niistä eroon pääsemisestä? Itselläni on lyhyesti sanottuna sellainen ongelma, että jos meinaan ottaa pari-kolme kaljaa, niin helposti lipsahtaakin aivan tolkuttomaksi juomiseksi.

Tätä nyt tietysti sattuu monillekin silloin tällöin, mutta mulle tätä on viimeisten vuosien aikana tapahtunut yhä tiheämpään tahtiin ja vieläpä niin, että ei mitään väliä vaikka olis seuraavalle päivälle sovittu miten tärkeä meno. Jos perjantai-iltana rupee kuppi maistumaan, niin siinä menee sitten koko viikonloppu, olkoon vaikka häät tai hautajaiset lauantaina.

Tämä homma on nyt menny sellaiseen pisteeseen, että päätin kylmän viileästi lopettaa kokonaan, ennen ku homma karkaa lapasesta ihan kokonaan. Uskoisin, että onnistuu melko kivuttomasti, koska mulla ei ole koskaan ollu pakottavaa tarvetta aloittaa sitä juomista, enkä ikinä ole ryypännyt keskellä viikkoa. Eli kun en ota sitä ekaa, niin ei tule ongelmiakaan.

Lähipiiri on huomautellut asiasta jo vuosia ja olen luvannut vähentää, mutta tällä kertaa ajatus lähti ihan omasta päästä ja en edes yritä mitään kohtuukäyttöä, koska se ei tuu onnistumaan. Se on kokonaan loppu nyt.

Näin siis teoriassa. Saa nähdä miten onnistuu.

[Ilkkala]

Minä otan joka ilta n. 12 kaljaa, eikä tee miestä pahemmaksi. Riippuu kuinka vakava on itsensä suhteen. Se on eri asia jos alkaa viinan kanssa läträämään.

[Markku Meilo]

Alkoholi ei viime aikoina ole ollut minulle ongelma, joskus nuorempana sen puute on ajanut ravintolaankin. Alan miesten tapaan ajattelen, että kohtuus on selvästi liian vähän ja liika taas selvästi liikaa.

Tästä ei tietenkään saa selvää, mutta selviäminenhän ei olekaan känniveikkojen itsetarkoitus, ongelmallisinta taitaa olla se kun on selvästi humalassa.

[liabiliteetti]

Joka perjantai ja lauantai jos vain rahaa riittää. Loppukeväästä oli rahat loppu jolloin jouduin olemaan kuukauden selvinpäin, mutta muuten en muista viimeisen vuoden aikana viettäneeni selvinpäin yhtään kokonaista viikonloppua jota en olisi ollut töissä.

Tämä juhannus tulee olemaan koettelemus, tällä hetkellä näyttää vielä pahasti siltä että joutuu viettämään juhannuksen yksin läppärin ja lonkerolastin kanssa kun kaikki luottoryyppykaverit ovat yht'äkkiä päättäneet hommautua tossun alle ja viettää juhannuksen paremman puoliskon kanssa riidellen. Onneksi ei ole oma kämppä missä liuotan juhannusta. muori on juhannuskonventissa.

[Jakke]

Alan miesten tapaan ajattelen, että kohtuus on selvästi liian vähän ja liika taas selvästi liikaa.

Jep näinhän se on... Vaan kun tajusin etten enää pysty mitenkään kontrolloimaan itse sitä, tarkoittaako "otetaan pari" tuoppien vai ryyppypäivien määrää, niin eipä tässä ole muuta vaihtoehtoa ku lopettaa kokonaan. Varsinkin kun tästä on aihetutunut jo aikamoista tuhoa ihmissuhteissa ja raha-asioissa.

Aika karua tajuta itsestään tuollainen heikkous. Sairaudestahan tässä ei mun mielestä ole kysymys, vaikka yleisesti niin puhutaan. Tai jos alkoholismi on sairaus, niin sitten pitää uskoa myös uskolla parantamiseen. Monihan on lopettanu juomisen hurahdettuaan johonkin lahkoon. Naapurikin lopetti kerralla "nähtyään jeesuksen". Ehkä on syytäkin lopettaa jos alkaa näkyjä näkemään.

Vaikka heikkoutena tätä pidänkin, niin ei mun JT-piireissä kehittynyt, "muita parempi"-asenteella varustettu narsistinen egoni tähän romahda. Tämänkin asian käännän niin päin, että olen helvetin ylpeä itsestäni kun tajusin tän homman ja pistän asiani kuntoon.

Joka tapauksessa tiedän, että nousuhumala on iloinen ja toisinaan jopa tavoittelemisen arvoinen asia, joten toivottelen iloisia ryyppyhetkiä teille jotka sitä osaatte ottaa!

[Markku Meilo]

Vaan kun tajusin etten enää pysty mitenkään kontrolloimaan itse sitä, tarkoittaako "otetaan pari" tuoppien vai ryyppypäivien määrää, niin eipä tässä ole muuta vaihtoehtoa ku lopettaa kokonaan. Varsinkin kun tästä on aihetutunut jo aikamoista tuhoa ihmissuhteissa ja raha-asioissa.

Joo, en suunnannut tota tekstiä kellekään henkilölle, vaan alan miehenä oli pakko laittaa jotain eikä muuta tullut mieleen.

Aika karua tajuta itsestään tuollainen heikkous.

Sulla voisi päätellä olevan toivoa, koska kykenet asiaa käsittelemään avoimesti.

[rippeli]

Onnea vain jokaiselle joka pystyy kehittämään itseään tuossa vaikeassa lajissa nimeltä kohtuus. Helposti menisin takaisin vanhoihin kuvioihin, jollen muistuttaisi itseäni mihin kaikkeen hankaluuteen se kuitenkin johtaa. Itselläni on myös tuo parempi puolisko keppinä rattaissa, jos on vähänkään viitettä siitä että alkaa vauhti koventua. Mutta kuten palstaa seuranneet tietävät, on asia ollut minullekin todellinen ongelma.

Jt-ajoista tulee mieleen ne monet keskustelut eri veljien kanssa alkoholista. Suurin ongelma taisi lopulta olla se, että kukaan ei uskaltanut tunnustaa omaavansa minkäänlaista alkoholiongelmaa. Sehän olisi merkinnyt sitä että asia olisi käsitelty vanhimmistossa ja edut olisivat menneet. Siispä kaikki olivat jossain määrin juoppoja, mutta salaa kotona. Sitten saunassa keskusteltiin änkyräkännissä alkoholin vaaroista ja Jehovan siunauksesta. Se totuuden silmiin katsominen ei onnistunut sellaisessa ympäristössä oikeastaan keneltäkään.

[Jakke]

Itselläni on myös tuo parempi puolisko keppinä rattaissa, jos on vähänkään viitettä siitä että alkaa vauhti koventua. Mutta kuten palstaa seuranneet tietävät, on asia ollut minullekin todellinen ongelma.

Näinhän se oli minullakin silloin kun vielä uskottelin itselleni, että pystyn kohtuullistamaan alkoholin käyttöäni.

Suurin ongelma taisi lopulta olla se, että kukaan ei uskaltanut tunnustaa omaavansa minkäänlaista alkoholiongelmaa. Sehän olisi merkinnyt sitä että asia olisi käsitelty vanhimmistossa ja edut olisivat menneet.

Naulan kantaan. Onhan ongelma varsin tunnetusti hyvin yleinen JT-piireissä, myös vanhinten ja avustavien piirissä. Vaan olepa vanhin ja tunnusta olevasi alkoholisti, eiköhän lähde natsat aika äkkiä. Parempi siis vain piilotella ja jatkaa ongelmien pahentamista, muiden samanhenkisten uskonveljien kanssa salassa ryypäten.

[Ilkkala]

Onnea vain jokaiselle joka pystyy kehittämään itseään tuossa vaikeassa lajissa nimeltä kohtuus. Helposti menisin takaisin vanhoihin kuvioihin, jollen muistuttaisi itseäni mihin kaikkeen hankaluuteen se kuitenkin johtaa. Itselläni on myös tuo parempi puolisko keppinä rattaissa, jos on vähänkään viitettä siitä että alkaa vauhti koventua. Mutta kuten palstaa seuranneet tietävät, on asia ollut minullekin todellinen ongelma.

Erittäin hyvin sanottu. Itse yritin lakkoa viime vuoden puolella, joka kestikin n. 3 ja ½ kuukautta, mutta kun tuli joulu ja piti mennä sukulaisille, niin sitten retkahti. Sen jälkeen otin monen kuukauden ajan viikonloppuisin aina muutaman, kunnes nyt keväällä on tullut sorruttua pahemmin. Aina mitä lähempänä on kesää, sen levottomammaksi menee mieli.

Pidä pääsi tuossa asiassa äläkä anna periksi. Oma työnantajani on myös alkoholisti, ja haki jopa apua kymmeniä vuosia sitten menetettyään perheensä. On varmasti ihan hyviä ja toimivia nuo AA-ryhmät. Mutta jos pystyt oman pääsi pitää, niin kyllä täytyy sanoa että oot rautaa.

[Ilkkala]

Ja tsemppiä sulle Jakke, toivon että myös sun päätökses pitää. Sun kommenttiesi perusteella mitä olen veljesseurassa lukenut, olet tosi hyvä tyyppi. Ansaitset parempaa. Älä anna periksi.

[tikaram]

Kerrankin voin vastata johonkin, että minulla ei ole jotain ongelmaa . Eli alkoholi ei vaan muhun uppoa ja periaatteessa voisin lopettaa vähäisen käyttöni jopa kokonaan. Tietty ehkä kerran pari vuodessa tulee otettua pari pulloa isompi määrä ja oltua aamulla jopa krapulassa (kuten viime vuoden palstan pikkujouluissa ).

Jeesustelemaan en tähän ketjuun kuitenkaan tarkoittanut tulla, vaan toivottamaan onnea uudelle tielle elämässä! Alkoholiongelmastahan voi myös selvitä! Kannustan kyllä ahmimaan kirjallisuutta aiheeseen ja aiheen viereen liittyen, löytämään selityksiä omalle tämänastiselle käytökselle ja hakemaan keskusteluapua asiaan. Oman itsensä ymmärtäminen voi osittain viedä tarpeen juoda. Ja ehkä tehdä elämänmuutoksesta kestävän.

Itse olen kasvanut alkoholistiperheessä ja toivon kaikille maailman lapsille alkoholistivapaata lapsuutta ja aikuisuutta! Alkoholi pienenäkin ongelmana sulkee mahdollisuuksien ovia ja rajoittaa omaa elämää kapea-alaistamalla omia tunteita... siis alkoholi jollakin tapaa turruttaa. Jos tätä ei itse huomaa omassa elämässä, niin ainakin lähipiiri ei voi alkoholiongelmaisen vierellä elää täysin normaalia elämää, mikä myös on syy ehkä muuttaa suhdetta alkoholiin.

Elämässähän on paljolti kyse rakkaudesta. On raskasta huomata miten alkoholi etäännyttää oikeasti rakkaita ihmisiä poispäin, ja toiset ovat loppujen lopuksi aika voimattomia, vaikka haluaisivat auttaa. Muutos lähtee aina itsestä, niin alkoholi- kuin muissakin ongelmissa.

Onneksi voi myös keksiä muita juttuja elämässä, jotka täyttävät alkoholittomuuden tyhjiötä... harrastuksia liikunnan, kulttuurin, tekniikan ja matkailun parissa esimerkiksi. Mahdollisuudet ovat loppujen lopuksi rajattomat .

[Jakke]

On varmasti ihan hyviä ja toimivia nuo AA-ryhmät. Mutta jos pystyt oman pääsi pitää, niin kyllä täytyy sanoa että oot rautaa.

AA-juttuihin oon netin kautta vähä tutustunu ja pitäny yhtenä vaihtoehtona jossain kokoontumisessa käymistäkin, mutta arveluttaa melkoisesti se, että monet siellä tuntuu horisevan kaikenlaisista "korkeammista voimista", jotka sitten auttaa asiassa. Mutta vähä ristiriitaista tietoa asiasta on tarjolla, joten taidanpa mielenkiinnosta käydä vilkaisemassa. Pääsehän tuolta sitten pois jos alkavat kovin hartaita juttuja puhumaan.

Ja kiitos vaan tsempin toivottelusta. Motivaatio on ainakin nyt niin hyvin kohdallaan ku vaan olla voi.

[Ilkkala]

AA-juttuihin oon netin kautta vähä tutustunu ja pitäny yhtenä vaihtoehtona jossain kokoontumisessa käymistäkin, mutta arveluttaa melkoisesti se, että monet siellä tuntuu horisevan kaikenlaisista "korkeammista voimista", jotka sitten auttaa asiassa.

En tiedä, mutta uskon että ei pidä paikkaansa. Työnantajan kanssa oli juttua jopa uskonnosta, ja hän kertoi vain että AA-ryhmässä ei tuu sitä syyllistävää vaikutusta. Oman päätöksen ohjauksessa mennään eteenpäin.

[Jakke]

Jeesustelemaan en tähän ketjuun kuitenkaan tarkoittanut tulla, vaan toivottamaan onnea uudelle tielle elämässä! Alkoholiongelmastahan voi myös selvitä! Kannustan kyllä ahmimaan kirjallisuutta aiheeseen ja aiheen viereen liittyen, löytämään selityksiä omalle tämänastiselle käytökselle ja hakemaan keskusteluapua asiaan. Oman itsensä ymmärtäminen voi osittain viedä tarpeen juoda. Ja ehkä tehdä elämänmuutoksesta kestävän.

Keskustelemaan olen menossa maanantaina ja siellä sitten asiantuntijat opastavat eteenpäin, tarviinko kenties tukea jossain muodossa. Mukavahan se on mennä juttelemaan, kun on kerrankin mieleinen puheenaihe, itsestä puhuminen Oon hyvin positiivisella fiiliksellä tän homman onnistumisen suhteen, kun sitä pakottavaa juomistarvetta ei tosiaan ole selvinpäin koskaan ollutkaan. Lisäks tuttavapiirissä on henkilö, joka ryyppäs todella rankasti 20 vuotta ja siitä 10 vuotta päivittäin. Päätti vaan yhtenä päivänä että lopettaa ja asia oli sillä selvä. Eikä onneks hurahtanu edes mihinkään uskoon.

Toisaalta sanovat, että liika itseluottamus ei välttämättä ole hyväksi tässä hommassa. Ainakin "vähentämisen" kohdalla se varmasti pitääkin paikkansa. Omatkin vähennysyritykset kaatui just siihen, kun aloin muutaman onnistuneen kohtuukäyttökerran jälkeen luottamaan liikaa siihen, että mopedi pysyy käsissä.

[Jakke]

AA-juttuihin oon netin kautta vähä tutustunu ja pitäny yhtenä vaihtoehtona jossain kokoontumisessa käymistäkin, mutta arveluttaa melkoisesti se, että monet siellä tuntuu horisevan kaikenlaisista "korkeammista voimista", jotka sitten auttaa asiassa.

En tiedä, mutta uskon että ei pidä paikkaansa. Työnantajan kanssa oli juttua jopa uskonnosta, ja hän kertoi vain että AA-ryhmässä ei tuu sitä syyllistävää vaikutusta. Oman päätöksen ohjauksessa mennään.

AA-kerhon 12 askelta vaikuttaa kyllä ihan joltain uskontunnustukselta.