Veljesseura.org

Täällä joku "vieras" sanoi, että samaan aikaan kun "maailmallisista" avioliitoista puolet päätyy eroon, on jehovantodistajissa eronneita vain muutama prosentti. En löytänyt tuota keskustelua, joten aloitan uuden.

Vieras sotki kaksi erilaista tilastointitapaa. "Puolet avioliitoista päätyy eroon" -otsikko saadaan, kun verrataan samana vuonna solmittujen liittojen määrää samana vuonna otettuihin eroihin. Harvapa sitä eroaa jo samana vuonna kuin on mennyt naimisiin. Useimmat avioliitot kestävät vuosia, jopa vuosikymmeniä, joten todellinen avioeroprosentti onkin sitten vaikkapa 5 tai 10. Aiheesta kirjoitettiin Hesarissa jokin aika sitten.

Avioerojen määrästä kertoo erossa asuvien määrä (siis ne jotka eivät ole menneet eron jälkeen uudestaan naimisiin). Vartiotorni-lehti on käyttänyt tätä lukua. Mutta jehovantodistajilla avioerossa eläviä on jonakin tutkimusvuonna Yhdysvalloissa ollut jopa enemmän kuin valtaväestöllä: JW Facts

"Vartiotorni vertaa kahta aivan erilaista lukua - 4,9 prosenttia todistajista on eronnut; ja 50 prosenttia maailmallisista avioliitoista päättyy eroon - saadakseen näyttämään siltä, että todistajien avioliitot ovat merkittävässä määrin onnistuneempia kuin "maailmalliset" avioliitot. Totuus on että vain 5 prosenttia valtaväestöstä on eronnut, eli luku on lähes sama kuin todistajilla".

Eräänä vertailuvuonna (1990) jehovantodistajilla erossa asuvien luku oli jopa suurempi kuin valtaväestöllä!

---

Puolet eroaa -otsikko saadaan siis todennäköisesti myös jehovantodistajista. Otetaan tarpeeksi suuren otannan saamiseksi vaikkapa sata seurakuntaa, joissa on 10 000 jäsentä. Avioliittoja solmitaan vuodessa ehkä 50. Eroja tulee 25. Luku ei ole mahdottoman suuri, kun eroja ei pyritä aktiivisesti unohtamaan. Yksittäisessä seurakunnassa erot ovat tietenkin pienen jäsenmäärän vuoksi harvinaisia, mutta eroja sattuu kyllä.

Monesti jehovantodistajien eroon liittyy seurakunnasta eroaminen/erottaminen. Kyllä tuolloinkin rikkoutuu jehovantodistajien avioliitto, eikä esimerkiksi luterilaisten.

Avioliittoon vihkimisoikeuden omaava vanhin sanoo, että nuoret parit eroavat: JW Divorce rates!

Lisäksi aihetta liippaava uutinen: JT:t pettävät puolisoaan enemmän kuin muut uskovaiset .

Eka kerran naimisiin mennessäni, vuonna -94, meidät vihki eräs, käsittääkseni jo edesemennyt, vanhin jonka sukunimi on myös erään punalihaisen arvokalan nimi. Hän oli vihkinyt siihen mennessä jo kymmeniä JT-pareja ja laskenut eroprosentiksi 4%.

Kiitän, myös sen eksytetyn lampaan puolesta joka esiintyi juuri noihin lahkon esittämistapoihin vedoten.

Aaac kirjoitti: Lisäksi aihetta liippaava uutinen: JT:t pettävät puolisoaan enemmän kuin muut uskovaiset .

En lukenut vielä tuota lehtiartikkelia, mutta voisiko olla, että JT:t tunnustavat pettämisensä omantunnontuskissaan useammin kuin muut?

Asian tekee todella surkuhupaisaksi se, että jehovantodistajat sanovat elävänsä ihanne-avioliitoissa. Raamatun neuvot sitä, Raamatun neuvot tätä.

Osa eroista on tietenkin JT/ei-JT-eroja, mutta sekään ei selitä erojen määrää. Ulkopuolisten kanssa ei saisi mennä naimisiin, joten luulenpa, että JT:t ovat useimmiten JT/JT-avioliitoissa, toisin kuin vaikkapa uskontorikkaassa USA:ssa, jossa monesti puolisot ovat eri uskontokunnista. Sama uskonto ei siis takaa avio-onnea jehovantodistajille.

Vielä kun otetaan huomioon, että jehovantodistajilla eroja katsotaan todella kieroon, voidaan vain ihmetellä, miten onnettomissa avioliitoissa jehovantodistajat elävät - harhaanjohtavasta Vartiotorni-propagandasta huolimatta!

Jakke kirjoitti:Hän oli vihkinyt siihen mennessä jo kymmeniä JT-pareja ja laskenut eroprosentiksi 4%.

Eli suurin piirtein sama kuin valtaväestössä.

Vielä pari linkkiä:

VT-seuran sivuilta
Taulukko aiheesta

a

Aaac kirjoitti:Aiheesta kirjoitettiin Hesarissa jokin aika sitten.

Lyhyt muisti? Tänään tuosta oli Hesarissa.

Tilaston mukaan 10 prosentin eroraja tulee 4-17 vuoden kohdalla, riippuen siitä, millä vuosikymmenellä liitto on solmittu. Sopii hyvin siihen, että jehovantodistajillakin nuoret eroavat.

Omien havaintojeni mukaan jehovantodistajajien avioliitot eivät ole sen kestävämpää laatua kuin avioliitot täällä todellisuudessa.

Jehovantodistajien avioliitot tuottavat ongelmia ainakin kahdella tavalla. Seurusteluaika pyritään pitämään lyhyenä ja valvottuna, jolloin tulevaa kumppaniaan ei ole mahdollista oppia tuntemaan niin hyvin, että tietäisi mitä on saamassa. Toinen ongelma juontuu jehovantodistajien konservatiivisuudesta, jossa mahdolliseen avioeroon halutaan etsiä syyllinen ja sanktioittaa tätä. Kumpikaan näistä epäkohdista ei missään nimessä edistä avioliittojen onnistumista - päinvastoin.

Vt-seuran avioliittopolitiikka tuottaa todennäköisemmin onnettomia liittoja kuin onnellisia. Ne solmitaan hätäisesti eikä niistä pääse eroon ilman julkista nöyryyttämistä.

Jakke kirjoitti:Eka kerran naimisiin mennessäni, vuonna -94, meidät vihki eräs, käsittääkseni jo edesemennyt, vanhin jonka sukunimi on myös erään punalihaisen arvokalan nimi. Hän oli vihkinyt siihen mennessä jo kymmeniä JT-pareja ja laskenut eroprosentiksi 4%.

Minut ja puolisoni vihki kanssa henkilö, jolla on punalihaisen arvokalan nimi. Liitto päättyi eroon. Sen jälkeen olen ollut eronneena 11 vuotta.

Missä mielessä vanhin on edemennyt? Onko hänet graavisuolattu vai onko hän itse eronnut?

Protestoin muuten sitä, että valtion virallisissa lomakkeissa pitää aina ruksia tuo kohta "eronnut" maailman tappiin asti kun on kerran nuoruuden huumassa erehtynyt naimisiin menemään ja sitten eroamaan.

Pehmoluopio kirjoitti:
Missä mielessä vanhin on edemennyt? Onko hänet graavisuolattu vai onko hän itse eronnut?

Protestoin muuten sitä, että valtion virallisissa lomakkeissa pitää aina ruksia tuo kohta "eronnut" maailman tappiin asti kun on kerran nuoruuden huumassa erehtynyt naimisiin menemään ja sitten eroamaan.

Kuollut on, kuulemma.

Ja samaa olen ihmetellyt itsekin. Mitä väliä sillä on, onko eronnut vai naimaton???

Jakke kirjoitti:Kuollut on, kuulemma.

Se mitä häntä tunsin, oli mukava ihminen.

(Kuten aikaisemmin sanoin) karttaminen johtaa siihen virheelliseen käsitykseen, että asiat seurakunnassa jäätyvät siihen pisteeseen kun itse eroaa ja viimeksi saa tietoa. Tavallaan kuvittelee, että muut jatkavat elämäänsä ja ovilla ramppaamista maailman tappiin asti. Mutta kun niistäkin ajoista on toista kymmentä vuotta niin rupeaa miettimään, ovatko vanhimmat julistajista siirtyneet jo ajasta iäisyyteen, elämänsä haaskattuaan turhuuteen ja tuulten tavoitteluun. Lopuista moni pukkaa kovasti harmaata hiusta. Miltähän nuori sukupovi näyttää. Toivottavasti näyttää seurakunnasta eronneelta.

Åberg kuoli syöpään erään Jehovan todistajan mukaan palkintona luopioitumisesta. Saatanan demoninen maailma on kuitenkin kohdellut ihmisiä sillä tavalla eriarvoisesti, että Jehovan todistajat kuolevat, emme me saatanalliset luopiot. Olisikohan niin kuin Tähtiportissa, että demoninen parasiitti lisää elinikää mutta tekee samalla ilkeäksi?

Mutta kun on 11 vuotta ollut erotettuna niin siinä ajassa on vastasyntyneistä hätäisin kerinnyt jo taantua kasteelle.

Pehmoluopio kirjoitti:
(Kuten aikaisemmin sanoin) karttaminen johtaa siihen virheelliseen käsitykseen, että asiat seurakunnassa jäätyvät siihen pisteeseen kun itse eroaa ja viimeksi saa tietoa. Tavallaan kuvittelee, että muut jatkavat elämäänsä ja ovilla ramppaamista maailman tappiin asti. Mutta kun niistäkin ajoista on toista kymmentä vuotta niin rupeaa miettimään, ovatko vanhimmat julistajista siirtyneet jo ajasta iäisyyteen, elämänsä haaskattuaan turhuuteen ja tuulten tavoitteluun. Lopuista moni pukkaa kovasti harmaata hiusta. Miltähän nuori sukupovi näyttää. Toivottavasti näyttää seurakunnasta eronneelta.

Juu ja se on kans jännä juttu, että niistä pikkupojista mitä muistan seurakunnassa olleen, on nyt kasvanut jo aikuisia miehiä. Vähän hämmentävää sitten tavata sellaisia jotka omissa mielikuvissaan muistaa vain 10-vuotiaana pojan(tai tytön)viikareina. Parhaimmat heistä ovat jopa kunnostautuneet erinäisissä luopioaktiviteeteissa

Olisikohan niin kuin Tähtiportissa, että demoninen parasiitti lisää elinikää mutta tekee samalla ilkeäksi?

Kyllä. Sisäinen Goa'uldini on pitänyt minut ainakin terveenä. Eilen kävin työterveyslekurin tarkastuksessa ja viimeisen kymmenen vuoden aikana kaikki mitatut arvot olivat muuttuneet paremmiksi. Yllättävin tulos tuli spirometriin puhaltaessa, nimittäin keuhkotkin toimivat kymmenen vuoden sauhuttelun jälkeen aavistuksen verran paremmin kuin aiemmin