Veljesseura.org

Linkistä http://www.kotiposti.net/raamattu/jt/es ... luotettava löytyvässä tekstissä viitataan Franzin Skotlannin oikeudenkäyntiin vuonna -54. Voisiko joku lyhyesti kertoa mistä oikeudenkäynnissä oli kysymys?

Ilmeisesti tarkoitetaan samaa, josta Pasi Turunenkin kertoo kirjassaan.

Aiheena taisi olla asevelvollisuuteen osallistuminen, mutta mieltäkiinnittävää asiassa oli, että vartiotorniseuran jäsenet jotka esiintyivät oman raamattukäännöksensä kääntäjinä osoittautuivat alalla kielitaidottomiksi. Oikeudenkäyntipöytäkirjasta on valokopio Turusessa (Vartiotorni, valtakunta uudessa valossa. Kirjaa löytyy kirjastoista).

Jos oikein muistan, niin oikeudessa käsiteltiin sitä, ovatko JT-miehet uskonnon saarnamiehiä "minister" ja ovatko JT:t uskonto ylipäätään. Mielenkiintoista on se, että VT-seuran edustaja kertoi uskomisen hinnalla millä hyvänsä kuuluvan jehovantodistajien uskontoon. Vaikka uskonto olisi väärässä, sitä pitää totella.

Juu, kiitoksia. Tuohon Turuseen viitataan niin usein, että tilasin kirjan.

Aaac kirjoitti:Vaikka uskonto olisi väärässä, sitä pitää totella.

Juurikin näin.

Vilpitön Jehovan Todistaja vaan toimii juuri näin, mielestäni joko Seuran asentaman kuvainnollisen aivopultin takia tai/sekä vaihtoehtoisesti sanktioiden pelossa - ja sen seurauksena sukulaisuus/ystävyys-suhteiden katkeamisen pelossa. + muusta pelosta jos sijoittuu siihen joukkoon jotka itse Jehova tuhoaa Harmassa. Vaikka muuttuva valo vaihtaisi suuntaa 60000 astetta.

Toinen vaihtoehto on se että vilpitön todistaja matelee seurakunnan sylkykuppina x-aikaa ja omaa sen jälkeen seurakunnan hymyn ja luottamuksen (voi tänä aikana vaikka päästä esimerkiksi kivasti uusiin naimisiin ja sen sylkykupin oloajan jälkeen takaisin lahkoystävien pariin).

Kolmas ja mielestäni paras vaihtoehto on se, että vilpitön todistaja huomaa ja tajuaa lahko-kokonaisuuden ja kuvainnollisen aivopultin. Ja jättäytyy pois lahkosta. Tietysti raskasta jos sukulaiset ja ystävät (jotka kuitenkin saattavat kääntää selkänsä) ovat lahkossa. Tai neljäntenä : Seuran määrittelemät sanktiot ja erotus.

Viides: Yrittää toimia kultturijehovana tai liberaalijehovana parhaansa mukaan ja pitää omat todelliset ajatuksensa piilossa. Terveisiä vaan näille tutuille.

Kuudes, seitsemäs... : Ihan jotain muuta.

Kukin toimii miten haluaa. Toivottavasti moni vilpitön kiinnostunut tai Jehovan Todistaja tekee aikojen kuluessa oikean ratkaisun. Mikä se sitten olisikaan.

Täällähän joku käytti kommenttiensa lopussa vakiolauseena sitä lahkon johtohenkilön oikeasti lausumaa ajatusta, että voisin vaikka vannoa että tuo kirja pöydällä on vihreä, mutta jos vartiotorniseura sanoo, että se on musta, niin sitten se on musta.

Lueskelen edelleen tuota alussa mainittua saittia. Aivan mahtava tietopaketti, jonka sulattelu ottaa aikansa.

Mieleen tuli pari kysymystä:

1)
Ymmärränkö oikein, että UM raamattu on käännös sekä kreikankielisistä että hebreankilisistä teksteistä ja että jälkimmäiset, hebreankieliset, ovat pohjimmiltaan käännöksiä kreikankielisistä teksteistä.

2)
Miten Kirkkoraamatun kohdalla. Onko siinä käytetty samaa metodia?

Kirkkoraamatun (uudemman) käännösperiaatteet on selitetty itse ko. Raamatun painoksessa ja niihin voi tutustua Raamattua lukiessaan.

Sukututkija kirjoitti: Ymmärränkö oikein, että UM raamattu on käännös sekä kreikankielisistä että hebreankilisistä teksteistä ja että jälkimmäiset, hebreankieliset, ovat pohjimmiltaan käännöksiä kreikankielisistä teksteistä.

Vanha testamentti kirjoitettiin hepreaksi ja arameaksi, uusi testamentti kirjoitettiin kreikaksi. Käännökset tehdään kai yleensä heprean- tai kreikankielisistä käsikirjoituksista. Kun UM on käännetty suomeksi, on käännetty lähinnä englannista suomeen.

Vieras kirjoitti:Täällähän joku käytti kommenttiensa lopussa vakiolauseena sitä lahkon johtohenkilön oikeasti lausumaa ajatusta, että voisin vaikka vannoa että tuo kirja pöydällä on vihreä, mutta jos vartiotorniseura sanoo, että se on musta, niin sitten se on musta.

Niin taisi käyttää. Vähän samaa sarjaa on ollut konventissa esitetty ajatus, että "on parempi olla järjestössä sisällä, vaikka olisi väärässä, kuin ulkona ja oikeassa". Tosin tuollaiset järjettömät lausunnot saattavat konventtiyleisössäkin saada jonkun ajattelemaan, kuten kävikin, nimittäin tässä tapauksessa. Kolmas samantapainen lausunto, joka on esitetty konventissa ja joka tuli ilmi tuosta linkittämästäni haastatteluesittelystä, kuuluu näin: "jos järjestö sanoo meille että hypätkää, meidän tulisi vain kysyä: kuinka korkealle?"

Tony Syrjänen kirjoitti:Kolmas samantapainen lausunto, joka on esitetty konventissa ja joka tuli ilmi tuosta linkittämästäni haastatteluesittelystä, kuuluu näin: "jos järjestö sanoo meille että hypätkää, meidän tulisi vain kysyä: kuinka korkealle?"

Eli todistaja kaivon reunalla ja Seura sanoo hypätkää niin : "jos järjestö sanoo meille että hypätkää, meidän tulisi vain kysyä: kuinka korkealle?"

Tosikko Jehovan Todistaja voisi tähän todeta jotta ei siinä mitenkään käy kun kaivoon hyppää. Vettähän siellä vaan on. Joten ei se korkeus mitään vaikuta eikä mikään hyppysuosituskaan.
Kriittisemmin asioihin puuttuva voisi todeta että "Juhaa taisi sattua leukaan kun tippui 20 metriä 0,2 metrin veteen."

Ei Seuralla välttämättä kovin pitkä matka johonkin mikäli vertauskohteena pidettäisiin jollakin tasolla Daavidin Oksaa.

Bergerac kirjoitti:

Tony Syrjänen kirjoitti: Tosikko Jehovan Todistaja voisi tähän todeta jotta ei siinä mitenkään käy kun kaivoon hyppää. Vettähän siellä vaan on. Joten ei se korkeus mitään vaikuta eikä mikään hyppysuosituskaan.
Kriittisemmin asioihin puuttuva voisi todeta että "Juhaa taisi sattua leukaan kun tippui 20 metriä 0,2 metrin veteen."

Ei Seuralla välttämättä kovin pitkä matka johonkin mikäli vertauskohteena pidettäisiin jollakin tasolla Daavidin Oksaa.

Ex-vaimoni isoisä kuoli kun heitettiin häissä kaivoon pää edellä. Syvyydestä ja veden määrästä tarina ei kerro.

Jos järjestö käskee hyppäämään kaivoon ?

Kyllä hyppyalttius on. Asiaan kuuluu vivahteita. Jos lahko tosissaan haluaisi, niin käsky muotoiltaisiin sellaisella tekoihin johtavalla dramatiikalla, minkä osaamisen manipuloivien ja aivopesevien painotuotteiden elämänaikainen toimittaminen on tuonut.

Verioppi on kaivohyppy omine vivahteineen. Oppi voisi olla erilainen. Uskonnollinen yhteisö voisi muotoilla menettelynsä monellakin tapaan siitä yksityiskohdasta että se maksoi oikeuteen haastajansa hiljaisiksi, Lahko valitsi hiljaisuuden.

Valinta ei ollut sattuma. Se on pisnesvaiston ratkaisu. Konsulttia alalta tuskin kuitenkaan ovat uskaltaneet käyttää ilmitulon pelosta.

Pisnesajattelu ja -taju on se tekijä joka on ehkäisemässä kaivonhyppäämiskäskyjä.

Sukututkija kirjoitti:2)
Miten Kirkkoraamatun kohdalla. Onko siinä käytetty samaa metodia?

Ei. Niin KR 33/38 kuin KR 92 käännöstyössä on käytetty alkukielisiä tekstejä, mutta toki käännöstyössä on tukeuduttu myös Septuagintaan.

Nykyisin käytössä olevan KR 92 teksti perustuu VT:n osalta pääasiallisesti uudistettuun "Biblia Hebraica Stuttgardensia" laitokseen, jonka ensimmäinen osa (Genesis) ilmestyi 1969. Tämän tekstiä on sitten verrattu muihin olemassa oleviin hepreankielisiin lähteisiin, eri VT:n kommentaareihin ja joihinkin uusimpiin muunkielisiin raamatunkäännöksiin. Niin ikään ns. Qumranin tekstejä (löydetty 1947 ja sen jälkeen) on käytetty kuten myös ns. Ras - Samran eli ugaritin tekstejä, jotka löydettiin 1929. Kahta viimemainittua lähinnä tarkistettaessa joitakin sanoja tai tekstikohtia. Myös uusin kielentutkimus on otettu huomioon.

UT:n teksti on muistaakseni käännetty Nestle-Alandin kreikankielisen uusimman tekstilaitoksen pohjalta sitä tarvittaessa vanhimpiiin käytössäoleviin kreikankielisin lähteisiin ja uusimpiin kommentaareihin verraten.

Näin noin karkeasti ottaen. Mikäli selvityksestäni löytyy virheitä, oikaiskaa ihmeessä.

Oikaisumahdollisuuteen ei eväät riittäisi

Muuten tuli mieleen Turusesta, lahkon opithan on "jostain" ja niille pyritään sitten etsimään myös arvovaltaisia perusteluja. Kuten Jerusalemin tuhon väärälle vuodelle on (turhaan) yritetty etsiä "lähdetietoja", niin on "raamatunkäännöksellekin" ja Turunen kertoo lahkon käyttäneen tukenaan Greberin raamattukäännöstä.

Kun sitten on tullut enemmän tietoisuuteen, että Greber itse esipuheessaan sanoo käyttäneensä spiritismiä kääntämisvaikeuksissaan, niin lahko on sanonut luopuneensa ko kirjan käyttämisestä.

Spiritismiä määritelmänsä mukaan ei tietenkään oikeasti esiinny, vaikka sitä olisi monikin yrittänyt. Liekö Greber yrittänyt vai laittanut selitykseksi spiritismin harkinnnan jälkeen taikka "muuten".