Oman erinomaisduuden korostamisesta

[Arskavain]

Todistajana ollessani sain kuunnella usein kysymyksiä tai huomautuksia, kuten; montako traktaattia olet levittänyt? Teitä ei ole näkynyt kokouksissa (vihainen sävy). Oletko käynyt pikkujoulun aikaan hotellissa?
Nuorempana kuulin, miten lapsia tulee valvoa kokousten aikana huomautuksena tai kun olin ohittanut seurakunnan vanhimman autolla ajaen ilmeisesti ylinopeutta lähdettyämme konventista. "Kristityn tulee noudattaa lakia", sain "tietää".

Usein kuulin huomauttelua toisista veljistä ja sisarista, kun "hän oli semmonen ja tämmönen". "Itse en osta mitään jouluun liittyvää", kun olimme ostaneet lapsillemme suklaatäytteiset joulukalenterit. Kuulin myös juoruja toisista ja voi, itsekin siihen sortuneena, toisten tekemisiä tai tekemättä jättämisiä päiviteltiin.
Erotettuja varsinkin.

Millaisia tunteita sellainen käytös herättää?

Minun mielestä tuollainen yleinen ominaisuus jehovantodistajissa on seurausta kontrollista, oman erinomaisuuden tähdentämistä, nipottamista ja oman "omantunnon" tyrkyttämistä, jonka katsoo olevan uskossa "totuuteen" rankingia alempana. Olin hirveän tarkka esim. lasteni tekemisistä, jotta se mielyttäisi minua ja "koulutettua" omatuntoani oikeasta asenteesta Jehovan järjestöön. Saatoin "nähdä punaista", jos lapseni oli tehnyt syntymäpäivä kortin. Hänen kuului omata sama viihaava kanta kaikkea järjestössä paheksuntaa ja synniksi luokiteltuja asioita ja asenteita kohtaan. Tietenkin "vanhurkaaksi vihaksi" kutsuttu leimahdus syttyi ennemmin toisia, kuin itseään kohtaan. Jotenkin se oli kaikki sellaista pätemistä ja joskus sai tuta, kun joku päti sinua kohtaan...Hampaita kiristeltiin puolin ja toisin.

Uskon tämän oman erinomaisuuden korostamisen olevan suoraan vaikuttava tekijä erotettuja tuntemaa vihaa kohtaan. Vaikka erotettu tai mielellään "luopioksi" kutsuttu puhuisi tottakin, niin sitä ei noteerata juuri tuon "härän punaisen vaatteen" tähden. Ei nähdä kokonaisuutta, vaan viha lehahtaa, koska tuo ei olekkaan enää oman erinominaísuuden korostamisen vaikutuspiirissä, vaikka erottamisen karttamiskäytäntö tarjoaa erinomaisen työvälineen juuri viimeisenä keinona kostaa tuolle "saatanalliselle katumattomalle väärintekijälle". "Hahaa siitäs sait!"

[Kirsieveliina]

Usein kuulin huomauttelua toisista veljistä ja sisarista, kun "hän oli semmonen ja tämmönen". --- Minun mielestä tuollainen yleinen ominaisuus jehovantodistajissa on seurausta kontrollista, oman erinomaisuuden tähdentämistä, nipottamista ja oman "omantunnon" tyrkyttämistä, jonka katsoo olevan uskossa "totuuteen" rankingia alempana. ---Tietenkin "vanhurkaaksi vihaksi" kutsuttu leimahdus syttyi ennemmin toisia, kuin itseään kohtaan. Jotenkin se oli kaikki sellaista pätemistä ja joskus sai tuta, kun joku päti sinua kohtaan...Hampaita kiristeltiin puolin ja toisin.

Tuo vihaisella äänensävyllä huomauttelu oli niin jokapäiväistä. Hoh-hoijaa! Voisiko se juontua siitä, että kun ollaan omatunto narikassa, ja ohjaudutaan vain ulkopuolelta, ei omaa hengellisyyttään oikein pääse harjoittamaan yksityisesti tai rauhassa? Ei ole sitten muuta mahdollisuutta toteuttaa omaa osallisuutta, kuin "osoittelu". Juoruilun kuuleminen heti kun joku käänsi selkänsä oli taas lähinnä kiusallista

Mä oon miettiny, että toi viha erotettuja kohtaan voi olla ahdistustakin. Pelästymistä, että miten tuo uskaltaa pitää päänsä ja entä jos se onkin oikeassa

[Arskavain]

Tuo vihaisella äänensävyllä huomauttelu oli niin jokapäiväistä. Hoh-hoijaa! Voisiko se juontua siitä, että kun ollaan omatunto narikassa, ja ohjaudutaan vain ulkopuolelta, ei omaa hengellisyyttään oikein pääse harjoittamaan yksityisesti tai rauhassa? Ei ole sitten muuta mahdollisuutta toteuttaa omaa osallisuutta, kuin "osoittelu". Juoruilun kuuleminen heti kun joku käänsi selkänsä oli taas lähinnä kiusallista

Mä oon miettiny, että toi viha erotettuja kohtaan voi olla ahdistustakin. Pelästymistä, että miten tuo uskaltaa pitää päänsä ja entä jos se onkin oikeassa [/quote]


Itse olen huomannut ihan eri harmonian perheessämme nyt, kun kenekään ei tarvitse ulkoisten paineiden ja vaatimusten takia nipottaa, vaan ihminen voi kasvaa sisältäpäin eikä päinvastoin kuin todistajaperheissä, joissa lastenkin täytyy olla kuin pieniä aikuisia. Tuo tunne erotettuja kohtaan on varmasti osittain ahdistusta epävarmuudesta - joukossa tyhmyys tiivistyy, vaikka voi olla helpompaa, kun joku "kristityn esikuva" taputtelee olkapäälle, koska "et ajattele ollenkaan itse".

[Vieras]

"Toisten tekemisiä tai tekemättä jättämisiä päiviteltiin. Erotettuja varsinkin."

Minua mietityttää, että miten seurakunnissa kummasti ollaan selvillä erotettujen tekemisistä ja tekemättä jättämisistä, kun erotettu on jo hengellisesti kuollut. Jumalakaan ei erotettuja kuuntele, vaikka kuinka rukoilisivat. Tervehtiäkään heitä ei saa, eikä olla tekemisis, vaikka olis oma lapsi, ei ainakaan hyvällä omallatunnolla. "Tosi kristitty ei etsi tekosyitä ollakseen tekemisissä erotetun sukulaisen kanssa." Eikös niin lue tänä kesänä julkaistussa kirjassa? Miksikä siinä ei myös lue: "Tosi kristitty ei puhu erotetuista kenenkään kanssa, eikä ole selvillä heidän nykyisestä elämästään." Mun mielestä homma olis em. säännöllä paremmin synkassa????? Puhua siis ei saa erotetun kanssa, mut erotetusta puhuminen on sallittua. Lystikästä!

Tästä on henk.koht.kokemus tältä kesältä. Kokemus oli siinä mielessä valaiseva, että se avasi silmäni miettimään, miten lapsellista karttaminen onkaan. Ja kuinka ihmisen sydän on viisaampi kuin Atlantin takainen patu-energia. Kartetaan kun käsketään, mutta sydän etsii sitten kiertotiensä. Sain nimittäin henkilön, joka ei ikinä ole ollut JT, kautta terveiset kahdelta minulle läheiseltä seurakunnan sisällä olevalta, että miten voin. Itketti ja nauratti, kun ei meillä sinänsä olisi mitään toisamme vastaan, jos ei olis "valtameri" välissä...

[Arskavain]

Seurakunnissa ollaan tai oletetaan olevan perillä asioista, kun tosiasiassa monen eronneen/erotetun elämä nivoutuu läheisten todistajien kanssa. Sana erotettu luo todistajissa hysteriaa ja sanan vuoksi hän uskoo sinusta vaikka mitä.

[Vieras]

"Tosi kristitty ei etsi tekosyitä ollakseen tekemisissä erotetun sukulaisen kanssa." Eikös niin lue tänä kesänä julkaistussa kirjassa?

Pitääkö tuo paikkansa? Kiinnostavaa! Minun vanhassa seurakunnassani oli paljon ihmisiä, jotka olivat tekemisissä erotettujen sukulaistensa kanssa ja se oli ilmeisen ok, koska nämä olivat parempaa porukkaa ja ilmeisen oikeutetut myös rahakkaaseen uraan ja isoon taloon. Minut taas opetettiin kääntämään katse pois luopin lähestyessä.

Minun lapsen uskoani horjutti pahemman kerran se, että kuulin piirivalvojan (jumalaan verrattava taruolento minusta) puheen siitä miten juoruilu on VÄÄRIN ja kuitenkin en edelleenkään tunne yhtä juoruilevaa ja pahansuopaista sakkia kuin jt:t. Juoruilu ei koskaan ollut positiivista vaan aina negatiivista ja huonoja uutisia levitettiin systemaattisesti eteenpäin. Hyvä tapa kontrolloida sinänsä.

[Vieras]

Kaksoisajattelua. Juoruilu lahkossa lahkon hyväksi ei ole pahaa, eikä juoruilua ollenkaan. Lahkon ulkopuolinen tai lahkolle vahingollinen mielipide on syytä leimata vähintään juoruksi lahkon edun vuoksi.

[Kirsieveliina]

Juoruilu lahkossa lahkon hyväksi ei ole pahaa, eikä juoruilua ollenkaan.

Ongelma on kuitenkin tiedostettu lahkossa. Muistan kuunnelleeni konventissa juoruilun haitoille omistetun puheen. Tämä tapahtui noin pyöreästi 80-luvun puolivälin piirikonventissa.

[Vieras]

Mikä se luokkajakotermien mukainen nimike on niille, jotka levittelevät juttuja ?

Yksi juttujen lajityyppi on, kuinka hassusti ja huonosti on käynyt lahkon jättäneelle.

Toinen on, kuinka jt papin kanssa keskustellessa Raamatulla kumosi kaikki papin väitteet ja kuinka pappi ei osannut sanoa mitään jt:n kertomiin oppeihin.

Vai ylittänevätkö nämä juorukategorian ollen vain puhtaita valheita

[Kirsieveliina]

kuinka pappi ei osannut sanoa mitään jt:n kertomiin oppeihin

Kuka tahansa loogisesti ajatteleva voi mennä aika hiljaiseksi tutustuessaan ristiriitaisuuksiin

[Ellen]

....miten juoruilu on VÄÄRIN ja kuitenkin en edelleenkään tunne yhtä juoruilevaa ja pahansuopaista sakkia kuin jt:t. Juoruilu ei koskaan ollut positiivista vaan aina negatiivista ja huonoja uutisia levitettiin systemaattisesti eteenpäin. Hyvä tapa kontrolloida sinänsä.

Ylläoleva on kokemukseni mukaan harvinaisen totta. En itse ole VT-keskitysleirissä koskaan ollut saatikka nyt edes vapaaehtoisesti sellaiselle "Arbeit macht frei "-leirille mukaan haluava; mutta ulkopuolisena ja työtehtävieni vuoksi olen Jt-vankien kanssa jatkuvaan tekemisissä . Korvakuulemiltani juoruilu ja silkka raukkamainen häpäisevä puhetapa on tyypillistä JT-kieltä. Ja se häikäilemätön ainoan oikean totuuden korostus on pelkkää opittua roskan jauhantaa, jonka jokainen Jt-pölhö on samaseuraisuutensa vuoksi omaksunut. Eri asia on sitten miten älyllä varustetut suomalaistallaajat viitsivät antautua
Big-Brotherien jymäyttämiksi.
Tällä elämän lumotulla valtamerellä keikkuessani olen kohdannut jos jonkinmoisia soutajia. mutta kieltämättä on useimmiten naurussa pidättelemistä,kun kohtaan näitä demonien kiusaamia VT-seuran (sosio-)paatteja. Herätkää-purjeet pullistellen kioskikrjallisuuttaan levitellen he saastuttavat ympäristöään ja itseään. Putkinäköisinä,tiukkaan otsa-tai kaulapantaan hirttäytyneenä he verissä päin soutavat ja huopaavat jatkuvasti karille. Osin sokean orjaluokan valonvälähdysten ansiosta. Mutta syynä on lisäksi soutukuntien henkinen epätasapaino ynnä yllättävän usein ohjaimissa on myös ruorijuoppoja.
Huumorintaju on täysin kankaalla. Muita parjaten ja Saatanaa kiitellen nämä mölli-Kallet ja Mimmit rypevät amerikkalaisen VT-liike-idean taidokkaasti rakentamassa rapakossa. Amen.
Tietyn asteisin säälintuntein seuraan näitä kanssamatkustajiani mutta samalla nämä änkyrät kieltämättä suorastaan ulvovat itselleen sanan ruoskaa ja aivokopan puhdistuskuuria.

[minä]

Siis sinähän et ole mitään, vaan täysi pyöreä NOLLA, mikäli et ole aktiivinen kenttäpalvelusta toimittava jäsen ja jos et käy kokouksessa SÄÄNNÖLLISESTI. Mikäli vähänkin eroat muotista, olet merkitty ja huonoa seuraa, jolle ei tarvitse sanoa edes hei. Voit olla varma, että koko seurakunta tietää asiasi ja mikäli olet joutunut vanhimmiston kanssa tekemisiin, vanhimpien vaimot ovat huolehtineet tiedon jakamisesta. Näin tuonkin asian tosi hyvin siihen aikaan kun sisareni oli vanhimman kanssa naimisissa. Sain aina kuulla uutiset tuoreeltaan. Tosin ko. mies on vanhin edelleenkin, ei vain enää naimisissa sisareni kanssa. Annetaan ymmärtää, että kaikki ovat saman arvoisia mutta tosiasiassa vanhimmat, avustavat ja tienraivaajat ovat kuitenkin vähän parempia kuin tavalliset rivi-ihmiset.

[Natsku]

En tiedä suvaitsemattomampaa ihmistä, kuin JT-äitini. Hän paheksuu kaikkea ja kaikkia. Kaikki on syntiä, mutta etenkin homot ovat jotain aivan kamalaa. Itse väittäisin olevani varsin suvaitsevainen ihminen, kunhan mun elämää ei tulla häiritsemään, niin todella haittaa tuollainen äidin suhtautuminen koko elämään.