VAPAA JA ONNELLINEN IHMINEN
Valvoja: Moderaattorit
-
- Viestit: 4
- Liittynyt: 10.10.2008 13:52
VAPAA JA ONNELLINEN IHMINEN
Olen luopio.
1970-luvun lopussa vasta tutkiessani raamattua kysyin eräältä tienraivaajasisarelta, mitä tapahtuu niille ihmisille, jotka erotetaan tai eroavat Jehovan todistajien järjestöstä. Hän vastasi vakavana ja kalpeana, että he ovat kaikki hyvin onnettomia ihmisiä. Se tuntui vaikuttavalta. Olivathan opetuslapsetkin todenneet Jeesukselle, ettei heillä olisi paikkaa mihin mennä, jos he luopuisivat opettajastaan. En milloinkaan saanut tilaisuutta nousta lavalle ja huutaa: ”Katsokaa! Minä en ole enää Jehovan todistaja. Olen luopio, mutta olen vapaa ja onnellinen ihminen!!!!” Vanhana todistajana minulla olisi ollut tarve todistaa sekin. Silloin tuntui väärältä, että tieto oli vain minulla niin kuin entinen ”totuus”, jota olin käskyn mukaan ovelta ovelle julistanut. Enää ei silläkään ole väliä.
Jouduin aivan sattumalta Jehovan todistajien yhteyteen erään tuttavani välityksellä. Elämäntilanteessani pienten lasten äitinä olin erityisen herkkä ja vastaanottavainen, ”lukeneisuudestani” ja itse kokemastani henkisestä voimasta huolimatta altis manipuloinnille. Olin lapsesta saakka ollut jonkinlainen vastarannan kulkija, pohdiskelija ja opponentti. Olin aina etsinyt totuutta ja oikeudenmukaisuutta. Jehovan todistajien paratiisiopetuksessa ajattelin sitten kohdanneeni käytäntöön toteutuneena ainakin häivähdyksen omista ihanteistani. Minuun teki vaikutuksen keskinäisen rakkauden periaate, vaikutelma rehellisyydestä ja käytännön asioitten luonteva ja sopuisa sujuminen seurakunnassa. Ja myös se, että oppi ei perustunut hurmanhenkisyyteen. Jo tutkimisvaiheessa opin vähitellen sivuuttamaan aiheet ja asiat, jotka raamatussa ja Jehovan todistajien opetuksissa tuntuivat minusta suorastaan vääriltä, pahoilta ja vaikeasti omaksuttavilta. Minut oli kasvatettu ylenpalttisen kiltiksi, enkä halunnut pahoittaa kanssani tutkineen sisaren mieltä alituisella vastustushengellä. Olin oppinut tuntemaan mielen närästyksen aiheuttaman lihaksen nykimisen hänen pienessä, kireässä suupielessään. Voi Maritta, Maritta!!!!
Eräänlaiseksi johtotähdeksi kaikilla teilläni muodostui galatalaiskirjeen 5:22,23, jossa kerrotaan hengen hedelmistä. Jehovan todistajaksi tuleminen merkitsi minulle lähinnä henkilökohtaista kilvoittelua, oman persoonallisuuteni kehittämistä niin, että minusta tulisi entistä parempi äiti ja vaimo ja jumalalle kelvollinen ihminen - niin kuin oli opetettukin. Kanssani tutkinut Maritta korosti usein, että olemme kaikki epätäydellisiä, eikä pidä antaa muitten ihmisten kompastuttaa itseään. Ehkä voisi sanoa, että ainakin osittain siihen kuitenkin kompastuin. Vuosien mittaan tulin näkemään ihmisten raadollisuuden, ulkokultaisuuden ja alhaisuuden eristäytyneen marginaalijärjestön suojissa. Olin kai luonnostani liian vapaamielinen ja suurpiirteinen sopeutuakseni enää avoimin silmin jyrkän järjestön näennäisen suojelevaan vallankäyttöön.
Sanat ”valtakunnansali”, ”konventti”,”Vartiotorni ”ja ”Herätkää!-lehti”sisältävät kokonaisuuden, joka on kohdallani kaukaiselta tuntuvaa menneisyyttä. Väistämättä kuitenkin sen muistaminen aiheuttaa vieläkin lievää ahdistusta ja huonovointisuutta. Minulla ei ole silti tarvetta sanoa mitään pahaa Jehovan todistajista,---vaikka tuntuukin säälittävän koomiselta, että jokin ryhmittymä voi omia totuuden itselleen. Kysyihän jopa Jeesuskin aikanaan: ”Mikä on totuus?” -----Päästyäni irti heidän järjestöstään olen voinut elää tyydyttävän ja värikkään elämän ja lupaa kysymättä toteuttaa luovuuttani. Olen vapaa ja onnellinen ihminen, eikä minulla sellaisena ole syytä vihaan ja katkeruuteen. Hiukan ehkä vieläkin harmittaa, etten aikoinaan ymmärtänyt ajoissa itse esittää eroanomusta huomiota herättäneitten kapinallisten ajatusteni vuoksi vaan saatoin itseni alttiiksi nöyryyttäville kurinpidollisille toimenpiteille ja juhlalliselle erottamiselle.
Joskus olen myös pelännyt aiheuttaneeni lapsilleni lähtemättömiä vammoja oman vakaumukseni vuoksi; he luonnollisesti seurasivat äitiään totuuden tiellä. Tosin ryhdyttyäni tietoisesti luopioksi pelkäsin myös hetken aivan epätodellisesti ja harhaisesti, että olin eroamisellani ehkä saattanut heidät kerallani ikuiseen kadotukseen. Tutkittuani yli 15 vuotta maailmassa maailman tietoa, olen sitä mieltä, että lapsen kasvattaminen jyrkän uskonnollisen tms. ideologisen ryhmän ajatusmallien kahleissa on likimain rikos ihmisyyttä kohtaan. Tämä on siis vain minun mielipiteeni eikä sellaisenaan muita mielipiteitä arvokkaampi. Lohduksi fiksu aikuinen tyttäreni sanoi kuitenkin kerran keskustellessamme, että entisessä elämässä vähemmistöryhmään kuuluminen on avartanut hänen ajatteluaan ja lisännyt suvaitsevaisuutta. Uskon, haluan uskoa, että lapset eivät ole saaneet ainakaan minun uskontoni takia suurempaa vahinkoa sielullensa.
Elettyä elämää ei voi mielestäni katua, sen suunta on niin pienistä sattumista kiinni . Suostuessani vapaaehtoisesti jäykän, valtaa käyttävän järjestelmän alaisuuteen olen varmasti tarvinnut jonkinlaista tukea oman kasvuni välineeksi ja tiedostamattani ja tahtomattani myös korviketta vanhempieni autoritäärisyydelle. Olen kai ollut vähän epätoivoinen. En voi katua, mutta silti toivoisin, että Jehovan todistajien sijaan olisin jo aikanaan valinnut jotain muuta: itsenäisen tutkimisen ja ajattelun, valinnan vapauden, mutta kuitenkin vastuullisen ihmisyyden. Se kaikki minulla on nyt!
”Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensä hillitseminen. Sellaista vastaan ei ole lakia.” Nämä galatalaiskirjeen sanat ovat johtotähtenäni vieläkin, vaikka en enää pidäkään raamattua jumalan sanana, vaan hienona vuosituhantisen ihmisviisauden lähdeteoksena.
Melusina
1970-luvun lopussa vasta tutkiessani raamattua kysyin eräältä tienraivaajasisarelta, mitä tapahtuu niille ihmisille, jotka erotetaan tai eroavat Jehovan todistajien järjestöstä. Hän vastasi vakavana ja kalpeana, että he ovat kaikki hyvin onnettomia ihmisiä. Se tuntui vaikuttavalta. Olivathan opetuslapsetkin todenneet Jeesukselle, ettei heillä olisi paikkaa mihin mennä, jos he luopuisivat opettajastaan. En milloinkaan saanut tilaisuutta nousta lavalle ja huutaa: ”Katsokaa! Minä en ole enää Jehovan todistaja. Olen luopio, mutta olen vapaa ja onnellinen ihminen!!!!” Vanhana todistajana minulla olisi ollut tarve todistaa sekin. Silloin tuntui väärältä, että tieto oli vain minulla niin kuin entinen ”totuus”, jota olin käskyn mukaan ovelta ovelle julistanut. Enää ei silläkään ole väliä.
Jouduin aivan sattumalta Jehovan todistajien yhteyteen erään tuttavani välityksellä. Elämäntilanteessani pienten lasten äitinä olin erityisen herkkä ja vastaanottavainen, ”lukeneisuudestani” ja itse kokemastani henkisestä voimasta huolimatta altis manipuloinnille. Olin lapsesta saakka ollut jonkinlainen vastarannan kulkija, pohdiskelija ja opponentti. Olin aina etsinyt totuutta ja oikeudenmukaisuutta. Jehovan todistajien paratiisiopetuksessa ajattelin sitten kohdanneeni käytäntöön toteutuneena ainakin häivähdyksen omista ihanteistani. Minuun teki vaikutuksen keskinäisen rakkauden periaate, vaikutelma rehellisyydestä ja käytännön asioitten luonteva ja sopuisa sujuminen seurakunnassa. Ja myös se, että oppi ei perustunut hurmanhenkisyyteen. Jo tutkimisvaiheessa opin vähitellen sivuuttamaan aiheet ja asiat, jotka raamatussa ja Jehovan todistajien opetuksissa tuntuivat minusta suorastaan vääriltä, pahoilta ja vaikeasti omaksuttavilta. Minut oli kasvatettu ylenpalttisen kiltiksi, enkä halunnut pahoittaa kanssani tutkineen sisaren mieltä alituisella vastustushengellä. Olin oppinut tuntemaan mielen närästyksen aiheuttaman lihaksen nykimisen hänen pienessä, kireässä suupielessään. Voi Maritta, Maritta!!!!
Eräänlaiseksi johtotähdeksi kaikilla teilläni muodostui galatalaiskirjeen 5:22,23, jossa kerrotaan hengen hedelmistä. Jehovan todistajaksi tuleminen merkitsi minulle lähinnä henkilökohtaista kilvoittelua, oman persoonallisuuteni kehittämistä niin, että minusta tulisi entistä parempi äiti ja vaimo ja jumalalle kelvollinen ihminen - niin kuin oli opetettukin. Kanssani tutkinut Maritta korosti usein, että olemme kaikki epätäydellisiä, eikä pidä antaa muitten ihmisten kompastuttaa itseään. Ehkä voisi sanoa, että ainakin osittain siihen kuitenkin kompastuin. Vuosien mittaan tulin näkemään ihmisten raadollisuuden, ulkokultaisuuden ja alhaisuuden eristäytyneen marginaalijärjestön suojissa. Olin kai luonnostani liian vapaamielinen ja suurpiirteinen sopeutuakseni enää avoimin silmin jyrkän järjestön näennäisen suojelevaan vallankäyttöön.
Sanat ”valtakunnansali”, ”konventti”,”Vartiotorni ”ja ”Herätkää!-lehti”sisältävät kokonaisuuden, joka on kohdallani kaukaiselta tuntuvaa menneisyyttä. Väistämättä kuitenkin sen muistaminen aiheuttaa vieläkin lievää ahdistusta ja huonovointisuutta. Minulla ei ole silti tarvetta sanoa mitään pahaa Jehovan todistajista,---vaikka tuntuukin säälittävän koomiselta, että jokin ryhmittymä voi omia totuuden itselleen. Kysyihän jopa Jeesuskin aikanaan: ”Mikä on totuus?” -----Päästyäni irti heidän järjestöstään olen voinut elää tyydyttävän ja värikkään elämän ja lupaa kysymättä toteuttaa luovuuttani. Olen vapaa ja onnellinen ihminen, eikä minulla sellaisena ole syytä vihaan ja katkeruuteen. Hiukan ehkä vieläkin harmittaa, etten aikoinaan ymmärtänyt ajoissa itse esittää eroanomusta huomiota herättäneitten kapinallisten ajatusteni vuoksi vaan saatoin itseni alttiiksi nöyryyttäville kurinpidollisille toimenpiteille ja juhlalliselle erottamiselle.
Joskus olen myös pelännyt aiheuttaneeni lapsilleni lähtemättömiä vammoja oman vakaumukseni vuoksi; he luonnollisesti seurasivat äitiään totuuden tiellä. Tosin ryhdyttyäni tietoisesti luopioksi pelkäsin myös hetken aivan epätodellisesti ja harhaisesti, että olin eroamisellani ehkä saattanut heidät kerallani ikuiseen kadotukseen. Tutkittuani yli 15 vuotta maailmassa maailman tietoa, olen sitä mieltä, että lapsen kasvattaminen jyrkän uskonnollisen tms. ideologisen ryhmän ajatusmallien kahleissa on likimain rikos ihmisyyttä kohtaan. Tämä on siis vain minun mielipiteeni eikä sellaisenaan muita mielipiteitä arvokkaampi. Lohduksi fiksu aikuinen tyttäreni sanoi kuitenkin kerran keskustellessamme, että entisessä elämässä vähemmistöryhmään kuuluminen on avartanut hänen ajatteluaan ja lisännyt suvaitsevaisuutta. Uskon, haluan uskoa, että lapset eivät ole saaneet ainakaan minun uskontoni takia suurempaa vahinkoa sielullensa.
Elettyä elämää ei voi mielestäni katua, sen suunta on niin pienistä sattumista kiinni . Suostuessani vapaaehtoisesti jäykän, valtaa käyttävän järjestelmän alaisuuteen olen varmasti tarvinnut jonkinlaista tukea oman kasvuni välineeksi ja tiedostamattani ja tahtomattani myös korviketta vanhempieni autoritäärisyydelle. Olen kai ollut vähän epätoivoinen. En voi katua, mutta silti toivoisin, että Jehovan todistajien sijaan olisin jo aikanaan valinnut jotain muuta: itsenäisen tutkimisen ja ajattelun, valinnan vapauden, mutta kuitenkin vastuullisen ihmisyyden. Se kaikki minulla on nyt!
”Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensä hillitseminen. Sellaista vastaan ei ole lakia.” Nämä galatalaiskirjeen sanat ovat johtotähtenäni vieläkin, vaikka en enää pidäkään raamattua jumalan sanana, vaan hienona vuosituhantisen ihmisviisauden lähdeteoksena.
Melusina
-
- Viestit: 2306
- Liittynyt: 28.04.2007 08:15
- Paikkakunta: Jersey
Re: VAPAA JA ONNELLINEN IHMINEN
Teretulemast pastal.Melusina kirjoitti: Tosin ryhdyttyäni tietoisesti luopioksi...
Voisi ajatella että ihminen on elämässään vain ihminen, toimi miten tahansa. Jehovan Todistajista erkaantunut tai eronnut tai erotettu saattaa joskus tai useinkin, muovautua vilpittömien Jehovan Todistajien silmissä (ja kuulemma-tiedossa) luopioksi. Vaikka mitään syytäkään ei olisi.
( ja vaikka jt näkökulmasta syytäkin olisi niin mikäs siinäkään sitten, ja toisaalta voihan seuran kirjallisuuden esittäminenkin olla luopio juttua)
Luopio JT-maailmankuvassa on mielestäni todellisuudessa vain omilla aivoillaan ajatteleva ja kuvainnollista Seuran asentamaa aivopulttia irti työntämässä oleva henkilö. Ja hyvä niin.
Ulkomaalaiset jotka rikastuttavat Suomen kulttuuria vastoin Suomen Lakeja, pitää palauttaa kotimaahan. Jos palauttamisen jälkeen uhkaa kuolema niin ei ole meidän ongelma.
Oma maa mansikka, muu maa must(a)ikka. Suomi Suomena.
Oma maa mansikka, muu maa must(a)ikka. Suomi Suomena.
- Jaakko Ahvenainen
- Viestit: 8100
- Liittynyt: 28.04.2007 15:41
- Paikkakunta: Lieksa
Re: VAPAA JA ONNELLINEN IHMINEN
Ja kirje galatalaisille on vapauden "Magna Carta". Tulehan toki "jorisemaan"Melusina kirjoitti:Olen luopio.
-
- Viestit: 1843
- Liittynyt: 28.04.2007 18:23
- Paikkakunta: Kuopio
Re: VAPAA JA ONNELLINEN IHMINEN
Tervetuloa palstalle!
Itselleni on JT-ajoista jäänyt päälle jonkinlainen "on siistiä olla erilainen" -asenne. Se ei mielestäni ole ollenkaan paha juttu.
Tämä kuvaa melko pitkälle omaakin suhtautumista menneisyyteeni. Minusta tuntuu, että on pitkälti persoonallisuudesta kiinni, kokeeko JT-taustan ahdistavana vai jopa voimavarana, tyyliin "mikä ei tapa, se vahvistaa".Melusina kirjoitti: Lohduksi fiksu aikuinen tyttäreni sanoi kuitenkin kerran keskustellessamme, että entisessä elämässä vähemmistöryhmään kuuluminen on avartanut hänen ajatteluaan ja lisännyt suvaitsevaisuutta.
Itselleni on JT-ajoista jäänyt päälle jonkinlainen "on siistiä olla erilainen" -asenne. Se ei mielestäni ole ollenkaan paha juttu.
How's your Jesus Christ been hangin'? -Tori Amos
-
- Viestit: 2177
- Liittynyt: 28.04.2007 10:16
Re: VAPAA JA ONNELLINEN IHMINEN
Tervetuloa vapauteen jossa ajatuksille ei ole tullia eikä onnellisuudelle rajoja.
-
- Viestit: 1234
- Liittynyt: 21.07.2007 19:51
Re: VAPAA JA ONNELLINEN IHMINEN
Tässä on totuuden siemen - joka on auttanut allekirjoittanutta toimimaan elämässä Jehovan todistajuuden jälkeen. Fiksut ihmiset ymmärtävät tämän.Melusina kirjoitti: Tämä on siis vain minun mielipiteeni eikä sellaisenaan muita mielipiteitä arvokkaampi. Lohduksi fiksu aikuinen tyttäreni sanoi kuitenkin kerran keskustellessamme, että entisessä elämässä vähemmistöryhmään kuuluminen on avartanut hänen ajatteluaan ja lisännyt suvaitsevaisuutta. Uskon, haluan uskoa, että lapset eivät ole saaneet ainakaan minun uskontoni takia suurempaa vahinkoa sielullensa.
Mutta - eräs ihminen sanoi allekirjoittaneelle vastikään että "sinun ja tuon yhden kaverisi (ex-JT) asemaa ihmisenä heikentää tuo Jehovan todistajuus taustanne." Suvaitsematon ihminen.
Sellaisen havainnon olen viimeisen vuoden aikana tehnyt, että Jehovan todistaja perheissä kasvaneiden mutta kasteen väliin jättäneiden (lähinnä siis vanhempien Jehovan todistajuudesta poistumisen vuoksi) nuorten aikuisten sivistys, henkiset ominaisuudet sekä tunneperäinen elämä on tasoltaan muutamia prosentteja korkeampi - kun asiasta on kulunut jo aikaa ja uskoa Vartiotorni-seuran täydellisyyteen ei enää ole.
"Jehovan järjestö on täydellinen, se virvoittaa sitä palvovien sielun" - Muuan vanhin esitelmässään
-
- Viestit: 92
- Liittynyt: 09.10.2007 16:40
Re: VAPAA JA ONNELLINEN IHMINEN
Sellaisen havainnon olen viimeisen vuoden aikana tehnyt, että Jehovan todistaja perheissä kasvaneiden mutta kasteen väliin jättäneiden (lähinnä siis vanhempien Jehovan todistajuudesta poistumisen vuoksi) nuorten aikuisten sivistys, henkiset ominaisuudet sekä tunneperäinen elämä on tasoltaan muutamia prosentteja korkeampi - kun asiasta on kulunut jo aikaa ja uskoa Vartiotorni-seuran täydellisyyteen ei enää ole.[/quote]
Tervetuloa palstalle Melusina!
Ja Analysoija: Ehkä lapset/nuoret ovat saaneet edes jotain hyvää jt-taustastaan. Jonkinlaista yhteisöllisyyttä ja järjestystä elämään. Se että on jättänyt kasteen väliin, on valtava helpotus. Varsinkin niille nuorille, jotka eivät halua elää ns. kaksoiselämää. Ja ajatuskin teini-ikäisen (tai minkäikäisen vaan) joutumisesta komitean eteen puistattaa.
Tervetuloa palstalle Melusina!
Ja Analysoija: Ehkä lapset/nuoret ovat saaneet edes jotain hyvää jt-taustastaan. Jonkinlaista yhteisöllisyyttä ja järjestystä elämään. Se että on jättänyt kasteen väliin, on valtava helpotus. Varsinkin niille nuorille, jotka eivät halua elää ns. kaksoiselämää. Ja ajatuskin teini-ikäisen (tai minkäikäisen vaan) joutumisesta komitean eteen puistattaa.
-
- Viestit: 1234
- Liittynyt: 21.07.2007 19:51
Re: VAPAA JA ONNELLINEN IHMINEN
Mä pitäisin tätä kuviota - JT-lapsuus ja osittain JT-nuoruus mutta kasteen väliinjättö - tavallaan rikastuttavana elämänkokemuksena, mutta: kaikilla ei elämä kuitenkaan ole hyvällä mallilla tuon lapsuuden / nuoruuden johdosta vaikka kaste on jäänyt väliin. Se riippuu sitten niistä vanhemmista kuinka fundamentalistista elämäntapaa on noudatettu perheessä.avartunut kirjoitti: Ja Analysoija: Ehkä lapset/nuoret ovat saaneet edes jotain hyvää jt-taustastaan. Jonkinlaista yhteisöllisyyttä ja järjestystä elämään. Se että on jättänyt kasteen väliin, on valtava helpotus. Varsinkin niille nuorille, jotka eivät halua elää ns. kaksoiselämää. Ja ajatuskin teini-ikäisen (tai minkäikäisen vaan) joutumisesta komitean eteen puistattaa.
"Jehovan järjestö on täydellinen, se virvoittaa sitä palvovien sielun" - Muuan vanhin esitelmässään
-
- Viestit: 2455
- Liittynyt: 28.04.2007 12:43
- Paikkakunta: Helsinki
Re: VAPAA JA ONNELLINEN IHMINEN
Tervetuloa vain minunkin puolestani.
Meillä on yhteistä historiaa, joten voin vahvistaa sen, että olit normaalia jt-uskovaista vapaamielisempi. Siksipä taisit olla aika usein "auttamishaluisten veljien" hampaissa. Mieleen tulee vaikkapa kohu housuhameen käytöstä, taikka pohdinta siitä millaisia kirjoja taikka lehtiä antikvariaatissa saa myydä. Taikka siitä onko sisaren sopivaa auttaa maailmallisia nuoria. Listaa voisi varmaan jatkaa. Muut sisaret taisivat kyllä nauttia tilanteesta, koska keskustelunaiheet (juoruilunaiheet) pysyivät tuoreina ja järisyttävinä.
Muistan myös sen, että olit ainoa ihminen seurakunnassa, joka edes yritti ymmärtää ja auttaa meitä silloisia nuoria vaikeuksissamme. Siksipä tuntuu vielä mukavammalta tietää että vielä muistat meidät.
Meillä on yhteistä historiaa, joten voin vahvistaa sen, että olit normaalia jt-uskovaista vapaamielisempi. Siksipä taisit olla aika usein "auttamishaluisten veljien" hampaissa. Mieleen tulee vaikkapa kohu housuhameen käytöstä, taikka pohdinta siitä millaisia kirjoja taikka lehtiä antikvariaatissa saa myydä. Taikka siitä onko sisaren sopivaa auttaa maailmallisia nuoria. Listaa voisi varmaan jatkaa. Muut sisaret taisivat kyllä nauttia tilanteesta, koska keskustelunaiheet (juoruilunaiheet) pysyivät tuoreina ja järisyttävinä.
Muistan myös sen, että olit ainoa ihminen seurakunnassa, joka edes yritti ymmärtää ja auttaa meitä silloisia nuoria vaikeuksissamme. Siksipä tuntuu vielä mukavammalta tietää että vielä muistat meidät.
Let me go Master I hate you so
-
- Viestit: 4
- Liittynyt: 10.10.2008 13:52
Re: VAPAA JA ONNELLINEN IHMINEN, vastaus Rippelille ja muillekin
-Rekisteröidyin näille sivuille oikeastaan saadakseni yhteyden Rippeliin, jonka omat lapseni yllättäen vuosien jälkeen täältä tunnistivat. On 15 vuotta hetkestä, jolloin hän hyvin nuorena, hämmentyneenä ja epätoivoisena istui antikvariaattini jakkaralla ja puhkesi äkkiä laulamaan: "Joulupuotiin käymme tässä, lalalallalallaa..." Oli kesä. Pian sen jälkeen hänet karkotettiin toiselle paikkakunnalle, eikä hänellä kokemattomana nuorena ihmisenä ollut muuta mahdollisuuta kuin palata ruotuun. Minä taas erottauduin yhteisöstä.
-Kuten henk.koht. tilityksessäni kirjoitin, syitä Jehovan todistajista eroamiseeni oli paljon, lähinnä kai omien silmien vähittäinen avautuminen, kapinahenki ja siitä seurannut rohkeus. Viimeisenä sysäyksenä kuitenkin oli se lähes hirviömäinen tapa, jolla seurakunnassa kohdeltiin vaikeuksiin joutuneita nuoria. Mielestäni nämä vaikeudetkin johtuivat lähinnä Jehovan todistajien seurakunnan ahtaassa ja ahdasmielisessä tynnyrissä kasvamisesta, eivät suinkaan saatanan katalista ansoista.
- Usein havahdun huomaamaan, että pyrkimyksessäni viisastumiseen ja mahdollisimman laajaan ymmärrykseen en kuitenkaan voi koskaan olla "täysinoppinut". Koska olin tullut Jehovan todistajien yhteyten aikuisena ihmisenä, minun oli erottuani helppo jatkaa kasvuani vapauteen ja tyytyväisyyteen. Vasta Rippelin kohtalosta lukiessani huomasin todella, että Jehovan todistajien perheessa kasvatetut (ja kuritetut) lapset ovat kuin lentokyvyttömiä linnunpoikasia. Olin pahoillani kuultuani, että silloin vuosia sitten kriisin jälkeen Rippeli oli palannut seurakunnan huomaan. Ymmärsin senkin, mutta vasta nyt täysin tajuan, ettei hänellä ollut muuta mahdollisuutta, ei minkäänlaista kiinnekohtaa, mistä aloittaa elämä vieraassa maailmassa. Siksi olen iloinen, kyyneliin saakka liikuttunut siitä, että hän nyt aikuisena miehenä on saavuttanut tasapainon. Sydämestäni toivon hänelle ja kaikille muillekin edistymistä ja onnea vapaana ihmisenä elämisen vastuullisella taipaleella. Kaikessa viisaudessani olen löytänyt sen suurenmoiseen totuuden, että elämä on aina joka tapauksesa kinkkinen juttu.
Rakkain terveisin Melusina
-Kuten henk.koht. tilityksessäni kirjoitin, syitä Jehovan todistajista eroamiseeni oli paljon, lähinnä kai omien silmien vähittäinen avautuminen, kapinahenki ja siitä seurannut rohkeus. Viimeisenä sysäyksenä kuitenkin oli se lähes hirviömäinen tapa, jolla seurakunnassa kohdeltiin vaikeuksiin joutuneita nuoria. Mielestäni nämä vaikeudetkin johtuivat lähinnä Jehovan todistajien seurakunnan ahtaassa ja ahdasmielisessä tynnyrissä kasvamisesta, eivät suinkaan saatanan katalista ansoista.
- Usein havahdun huomaamaan, että pyrkimyksessäni viisastumiseen ja mahdollisimman laajaan ymmärrykseen en kuitenkaan voi koskaan olla "täysinoppinut". Koska olin tullut Jehovan todistajien yhteyten aikuisena ihmisenä, minun oli erottuani helppo jatkaa kasvuani vapauteen ja tyytyväisyyteen. Vasta Rippelin kohtalosta lukiessani huomasin todella, että Jehovan todistajien perheessa kasvatetut (ja kuritetut) lapset ovat kuin lentokyvyttömiä linnunpoikasia. Olin pahoillani kuultuani, että silloin vuosia sitten kriisin jälkeen Rippeli oli palannut seurakunnan huomaan. Ymmärsin senkin, mutta vasta nyt täysin tajuan, ettei hänellä ollut muuta mahdollisuutta, ei minkäänlaista kiinnekohtaa, mistä aloittaa elämä vieraassa maailmassa. Siksi olen iloinen, kyyneliin saakka liikuttunut siitä, että hän nyt aikuisena miehenä on saavuttanut tasapainon. Sydämestäni toivon hänelle ja kaikille muillekin edistymistä ja onnea vapaana ihmisenä elämisen vastuullisella taipaleella. Kaikessa viisaudessani olen löytänyt sen suurenmoiseen totuuden, että elämä on aina joka tapauksesa kinkkinen juttu.
Rakkain terveisin Melusina
-
- Viestit: 903
- Liittynyt: 29.04.2007 16:43
Re: VAPAA JA ONNELLINEN IHMINEN
En nyt haluaisi mitenkään niuhottaa, mutta ko. kysymyksen Pilatus esitti Jeesukselle, eikä niin, että Jeesus olisi sitä esittänyt.Melusina kirjoitti:Kysyihän jopa Jeesuskin aikanaan: ”Mikä on totuus?”
Mutta muuten oli kiva lueskella kertomustasi.
"There's a point in your life when you'll realize who matters, who never did, and who always will."
-
- Viestit: 4
- Liittynyt: 10.10.2008 13:52
Re: VAPAA JA ONNELLINEN IHMINEN vastaa kirjallisuusveljelle
-No joo -15 vuotta sitten tuollaista lainausvirhettä ei olisi sattunut. Raamattuni osanneena olisin ollut huippuhäpeissäni. Olen kai tullut vähän liiankin suurpiirteiseksi. Mutta ei silläkään ole nyt suurta merkitystä. Itse asiassa haluaisin korjata koko kirjoittamani kohdan, vaikka tarkoitinkin, että Jehovan todistajat katsovat yksinoikeutettuina ihmisinä omaavansa lähes absoluuttisen totuuden maailmankaikkeudesta ja sen myötä ainakin puolet taivasten valtakuntaa. Tottahan on, että heillä on totuus; ihan heidän oma totuutensa, joka sellaisenaan on vain mielipiteen arvoinen.
Melusina
Melusina
-
- Viestit: 3
- Liittynyt: 13.10.2008 19:47
- Paikkakunta: Espoo
Re: VAPAA JA ONNELLINEN IHMINEN
Melusina kirjoitti: Lohduksi fiksu aikuinen tyttäreni sanoi kuitenkin kerran keskustellessamme, että entisessä elämässä vähemmistöryhmään kuuluminen on avartanut hänen ajatteluaan ja lisännyt suvaitsevaisuutta. Uskon, haluan uskoa, että lapset eivät ole saaneet ainakaan minun uskontoni takia suurempaa vahinkoa sielullensa.
Mä allekirjoitan tämän. Voisin sanoa että olen aikas suvaitsevainen ja avarakatseinen pitkälti sen takia että tiedän mitä on AHDASMIELISYYS. Ja niin tietää jokainen JT-touhuissa mukana ollut ihminen. Kun on elänyt jatkuvan kapeakatseisuuden alla, jatkuvassa kieltäymyksessä koskien about kaikkea, osaa arvostaa erilaisuutta.
'Se on ihan jees, ei sun päässä oo vikaa vaikket haluu olla sama kun muut' -Egotrippi 'Se on ihan jees'
-
- Viestit: 136
- Liittynyt: 11.06.2007 04:04
- Paikkakunta: muuttanut keskisuomeen
Re: VAPAA JA ONNELLINEN IHMINEN
Kitos Melissa hyvästä kirjoituksestasi!
Minulla on myös huoli niistä nuorista jotka jäävät pakosta tuon uskonnon lonkeroihin. Kun aikuisenakin voi olla vaikea lähteä sosiaalisista syistän, niin kuinka vaikeaa se onkaan nuorelle jota on manipuloitu koko ikänsä ja jolla ei ole ollutkaan muuta elämää ympärillään.
Minulla on myös huoli niistä nuorista jotka jäävät pakosta tuon uskonnon lonkeroihin. Kun aikuisenakin voi olla vaikea lähteä sosiaalisista syistän, niin kuinka vaikeaa se onkaan nuorelle jota on manipuloitu koko ikänsä ja jolla ei ole ollutkaan muuta elämää ympärillään.