Verta pakkiin - Apt 15:1-35 lyhyt selitys

[Jaakko Ahvenainen]

LYHYT SELITYS APOSTOLIEN TEKOJEN VIIDENNENTOISTA LUVUN ONGELMAAN

Apt. 15 luku jakaantuu kolmeen pääosaan, joista ensimmäinen (jakeet 1-21) käsittelevät ns. Jerusalemin kokousta, mikä oikeastaan oli Antiokian ja Jerusalemin seurakuntien keskeinen ja mikä todennäköisimmin pidettiin keväällä 48 jKr. Toisen pääosan (jakeet 22-35) käsittelevät em. kokouksen päätöksiä. Kolmannen osan, mitä emme tässä yhteydessä ota lainkaan huomioon (jakeet 36-41) aloittavat uuden jakson, joka päät-tyy vasta luvussa 19:40, käsittäen Paavalin toiminnan Vähässä-Aasiassa ja Kreikassa. Kolmannessa jaksossa myös Pietarin Luukas siirtää taka-alalle. Apt:ssa Pietarin viimeisiksi sanoiksi jäävät: ”Mehän uskom-me, että meidät (juutalaiskristityt) pelastaa yksin Herran Jeesuksen Kristuksen armo, samalla tavoin kuin heidät (ns. pakanakristityt)” – Apt:15:11.

Varsinainen ongelma, minkä Luukas esittää, on kysymys ympärileikkauksesta. Tästä nimenomaisesti käytiin kiivas väittely Paavalin ja Jerusalemin seurakunnan farisealaisten kristittyjen kesken. Mitä ns. ”verikieltoon” tulee, on sivuseikka, mitä vähimmäisvaatimuksena edellytettiin juutalaisuuteen kääntyneiltä ”pakanoilta”. Haureuden välttämiskielto puolestaan koski sukurutsaa, ei kuitenkaan ainoastaan tätä, vaan muutakin sukupuolisiveettömyyttä (ks. 3. Moos. 17-18 ja ns. ”Nooan säädökset” 1. Moos: 9:3-7).

Palataksemme varsinaiseen verikysymykseen, mikä on jo sivuseikaksi todettu (15:1), se liittyi lähinnä kulttimenoihin ja ruokaa koskeviin säännöksiin. Suuresti ihmettelen, miksi jehovantodistajuudessa ei ympärileikkausta ole otettu vakavasti, vaikka tämä eittämättä on niin Gal. 2. (mikä muuten on paralleeliin verrattava Luuk. 15. kanssa) kuin Luuk. 15. mukaan varsinainen kysymys!

Juutalaisuudessa em. ravintomääräyksiä noudatetaan edelleenkin, kuten Pietarin johtoon jääneiden juutalaiskristillisten seurakuntienkin parissa apostolien aikaan. Ns. pakanakristillisissä seurakunnissa, joitten apostolina Paavali toimi, ei tätä käytäntöä koskaan noudatettu, kuten 1.Korinttilaiskirjeestä käy ilmi. Paavali nimenomaisesti sanoutui irti tästä.

Luukkaan ja Paavalin kirjoituksissa on tiettyä ristiriitaa. Tämän ratkaisemiseksi on tutkittava myös seuraavaa jaksoa (15:22-38), mikä kertoo kokouksen päätöksestä. Pietarin puolustuspuheen jälkeen (15:6-11) kokouksen järjestys palautui ja Barnabas sekä Paavali saivat esittää näkemyksensä. Tämän jälkeen Jaakob (Jeesuksen veli) teki yhteenvedon.

Luukkaan tekstistä ei käy ilmi, ketkä kaikki apostoleista ja Jerusalemin seurakunnan johtajista osallistuivat kokoukseen. Antiokialaisia edustivat joka tapauksessa Barnabas ja Paavali. Myös Titus oli mukana. Jerusalemin seurakunnan edustajina mainitaan Pietari, Jaakob, mahdollisesti myös Juudas Barsabbas ja Silas. Gal. 2. täsmentää luetteloa mainiten Jerusalemin seurakunnan pylväät – siis johtajat. Tähän joukkoon tulee lisätä Johannes.

Varsinainen kiistakysymys käy erinomaisesti selville juuri Gal. 2:sta. Kyse oli nimenomaisesti edellyttääkö kristityksi tuleminen ympärileikkausta. Jaakobin sanelema kokouksen päätös oli: Ei edellytä. Tästä laadittiin erityinen antiikin kaavan mukainen kirje. Päätös vahvistettiin ”kättä lyöden” (Gal. 2:9). tämän lisäksi Jerusalemin seurakunta valitsi arvovaltaisen delegaation (Juudas ja Silas). Näin kokouksen päätös saatettiin viralli-sesti Antiokian seurakunnan tietoon.

Apt. 15:28 mainitaan ”Pyhä Henki ja me” ikään kuin päätöksen tekijöiksi. Tällainen tulkinta on virheellinen. Päätös ei ole silti ”tuulesta temmattu”. Pyhän Hengen mainitseminen tässä yhteydessä tarkoittaa sitä, että seurakunta alistui Pyhän Hengen johdatukseen.

”Ei mitään taakkaa” (15:28) tarkoittaa: ei Mooseksen lakia, johon ympärileikkaus velvoittaisi. Tämä on Jerusalemin kokouksen varsinainen sisältö. Edes farisealaisimmatkaan juutalaiskristityt eivät voineet päätöstä muuttaa. Tästä voidaan johtaa myös se, ettei kristityksi tuleminen edellytä ensin juutalaiseksi tulemista. Näin ollen myös karttamisdekreetti jäi lähinnä juutalaiskristillisten seurakuntien ohjeistoon, mutta Paavali ei sitä koskaan allekirjoittanut.

Tästä on todisteena jo mainittu 1. Korinttilaiskirje. Eihän hän muutoin olisi voinut vapauttaa Korintin seurakuntaa uhrilihan syömisen pelosta (1. Kor.8:s luku), jae 10 on hienovarainen poikkeus pääsäännöstä. Profaanisti sanottuna: kyse on samasta, jos käyttäisin alkoholia alkoholiriippuvuudesta vapautuneen kanssa syödessäni. Alkoholi ei ole minulle ongelma, mutta se saattaisi rohkaista lähimmäistäni aloittamaan ryyppäämisen.

Luukas on oikeassa siinä, että Jerusalemin kokouksen päätös tuli voimaan Syyrian ja Kilikian maakuntien seurakunnissa seurakunnan yhtenäisyyden vuoksi.. Pakanakristityt antoivat siis periksi tässä, mutta yksin Paavalin perustamissa seurakunnissa, ei karttamisdekriitille ollut mitään tarvetta. Paavalin ottama kanta tuli aikaa myöten vallitsevaksi käytännöksi.

Se kirkkohistorian kannalta merkittävyys Jerusalemin kokouksella on, että näin kristinusko sanoutui lopullisesti irti juutalaisuuden lahkosta muodostaen oman seurakuntansa, kirkkonsa.

Verikieltoa ei siis voida perustella Apt.15: 28-29 jakeilla, eikä muillakaan Raamatun teksteillä. Muussa tapauksessa ei mitään kristillistä seurakuntaa tai kirkkoa ole olemassakaan ja myös ympärileikkaus tulee ottaa käytäntöön. Tämä on absurdi jo ajatuksenakin. Sen myös tiedämme ettei ensimmäisen vuosisadan aikana verensiirtoa edes tunnettu ja senkin tiedämme, ettei se, mikä mene suusta alas, saastuta ihmistä. Mutta pahansuopa puhe ja moraalittomat teot sen kyllä saavat aikaan.

Mikä saastuttaa ihmisen, Mark.7:14-23
14 Jeesus kutsui taas väkijoukon luokseen ja sanoi: "Kuulkaa kaikki minua ja ymmärtäkää. [7:14-23: Matt. 15:10-20]
15 Ei ihmistä voi saastuttaa mikään, mikä tulee häneen ulkoapäin. Se ihmisen saastuttaa, mikä tulee hänen sisältään ulos. [Apt. 10:14,15; Room. 14:14,20; 1. Tim. 4:4; Tit. 1:15]
16 Jolla on korvat, se kuulkoon!"]* [Jae ei sisälly vanhimpiin ja luotettavimpiin käsikirjoituksiin. Vrt. Matt. 11:15.]
17 Kun Jeesus sitten lähti väkijoukon keskeltä ja tuli kotiin, opetuslapset pyysivät häntä selittämään arvoitukselliset sanansa. [Mark. 4:34+]
18 Hän sanoi heille: "Oletteko tekin noin ymmärtämättömiä? Ettekö käsitä, ettei mikään ulkoapäin ihmiseen tuleva voi saastuttaa häntä? [Mark. 8:17]
19 Eihän se mene hänen sydämeensä -- vatsaan se menee, ja sieltä se sitten ulostuu." Näin Jeesus teki selväksi, että kaikki ruoka on puhdasta.
20 Ja hän jatkoi: "Se mikä tulee ihmisestä ulos, se saastuttaa ihmisen.
21 Juuri ihmisen sisältä, sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, ja niiden mukana siveettömyys, varkaudet, murhat, [7:21,22: 1. Moos. 6:5, 8:21; Jer. 17:9]
22 aviorikokset, ahneus, häijyys, vilppi, irstaus, pahansuopuus, herjaus, ylpeys ja uhmamieli.
23 Kaikki tämä paha tulee ihmisen sisältä ja saastuttaa hänet."

Lainattu Raamatun ote KR92

Käytetyt lähteet:
Gyllenberg: Korinttolaiskirjeet, Helsinki 1969
Gyllenberg: Viisi Paavalin kirjettä, Joensuu 1975
Nikolainen: Apostolien teot, Jyväskylä 1985
Nikolainen: Apostolien teot, Jyväskylä 1977
Nikolainen: Paavalin korinttilaiskirjeet, Jyväskylä 1986
Nikolainen:Viisi Paavalin kirjettä, Pieksämäki, 1985

Editointi: Poistettu tarpeettomat tavuviivat, parannettu luettavuutta

[None]

Hei,
hyvä artikkeli, jolla selitetään uh, jotakin.

Toisin sanoen, voisit laajentaa perusteita joila ympärileikkaus ei päde ja toisaalta että verikielto tarkoittaa vain syömistä. Koska nyt minusta tuntuu että hyppäät varsin epämääräisesti "mikä oli todistettu" lauseisiin ilman asiallista taustoitusta.

Erityisesti:

"Verikieltoa ei siis voida perustella Apt.15: 28-29 jakeilla, eikä muillakaan Raamatun teksteillä. Muussa tapauksessa ei mitään kristillistä seurakuntaa tai kirkkoa ole olemassakaan ja myös ympärileikkaus tulee ottaa käytäntöön. Tämä on absurdi jo ajatuksenakin. Sen myös tiedämme ettei ensimmäisen vuosisadan aikana verensiirtoa edes tunnettu ja senkin tiedämme, ettei se, mikä mene suusta alas, saastuta ihmistä. Mutta pahansuopa puhe ja moraalittomat teot sen kyllä saavat aikaan.
"

En tästä viestistäsi saanut tolkkua millä perusteella sanot nuo alleviivatut, kun et käsitellyt tässä 28-29 jakeita.

Haluaisin tosiaan lukea lisää sinulta!


Anonyymi lukijanne.

[Jaakko Ahvenainen]

Kiitos kommentista. Pahoittelen, että toisinaan olen hieman vaikeaselkoinen. Yritän kertoa saman selkokielellä.

Ensinnäkin: Varsinainen kysymys, mitä Jerusalemin kokouksessa (Apt. 15) käsiteltiin, oli: tuleeko kristityiksi kääntyneet ympärileikata.
Vastauksena tähän todettiin ehdoton ei.

Toiseksi: Karttamiskielto jäi varsinaiseen kysymykseen nähden toissijaiseksi. Tätä kieltoa noudatettiin Pietarin perustamissa juutalaiskristillisissä seurakunnissa Jerusalemissa ja Syyriassa sekä niissä Vähän-Aasian seurakunnissa, joissa oli juutalaiskristittyjä pakanakristittyjen kanssa. Tämä tehtiin seurakunnan yhtenäisyyden nimissä.

Kolmanneksi: Karttamiskielto sisälsi ne minimivaatimukset, joita pakanoilta juutalaisuuteen kääntymisen yhteydessä edellytettiin.

Neljänneksi: Paavali ei omissa seurakunnissaan yhtynyt Jerusalemin kokouksessa päätettyyn tämän enemmälti. Hänen perustamissaan muissa seurakunnissa ei edellytetty karttamikieltoa, mitä ruokaan tulee, oli se sitten uhrilihaa, mikä riitin jälkeen vietiin lihakauppaan tai muuta. Tämä kanta jäi voimaan myöhemmissä kristillisissä seurakunnissa. Verensiirroista Raamattu ei sano yhtään mitään.

Viidenneksi: Joillekin Korintin kristityille tuli omantunnon kysymykseksi, voidaanko epäjumalille uhrattua lihaa lainkaan syödä. Tähän Paavali totesi, ettei siinä ole mitään estettä, ellei sellainen saata jotakin vasta kristityksi tullutta epäröimään orastavaa uskoaan.

Kuudenneksi: Toin esille Jeesuksen näkemyksen vastaavasta asiasta. Mikä voidaan kiteyttää: Ei mikään syötäväksi kelpaava tee ihmistä saastaiseksi.

Nyt tämän pitäisi olla selvää tekstiä. Käyttämäni lähteet olen maininnut. Ne löytynevät kirjastosta. Niihin perehtymällä voi hahmottaa kokonaisuuden. Ajattelin noin 20-25 sivuisen eksegeesin sijaan tyytyä hieman lyhyempään. Jakeita Apt. 15:28-29 ei voi irrottaa tekstiyhteydestään.

Editointi: Selvennykseksi sanottakoon - Jerusalemin kokouksessa soviteltiin juutalaiskristittyjen aiheuttama kiista Antiokian seurakunnassa. Tämä koski ympärileikkausta ja tätä olivat tulleet jotkut tuntemattomiksi jääneet juutalaiskristityt, joita Paavali kutsuu Gal. 2:ssa "valheveljiksi", Antiokiaan julistamaan. Heillä ei ollut Jerusalemin seurakunnan vanhinten valtuutusta asiassaan.
Ympärileikkausvaatimus kumottiin, mutta juutalaisuuden minimiehdot säilytettiin, etteivät Antiokian juutalaiskristityt olisi nostaneet asiasta enempää porua. Antiokian pakanakristityt alistuivat tähän päätökseen. Tämän enempään ei Raamattu anna aihetta. Jehovan todistajat eivät siis voi Apt.15:28-29 perustella karttamiskieltoaan. Jehovan todistajien tulkinta tässä kysymyksessä on samaan luokkaan kuuluva, kuin fariseusten tulkinta kymmenysten maksamisesta mintuista, tilleistä ja kuminasta.

[RaM]

Tässä kohtaa meidän näkemyksemme ovat hieman poikkeavat hyvä Jaska. Esitän oman näkökulmani.

Luvussa 15 ei ole kyse lopulta pelkästä ympärileikkaamisesta, vaan se kirvoitti keskustelemaan koko Mooseksen lain velvoittavuudesta - mitä osia siitä edelleen kuului noudattaa.
15:5 Mutta fariseusten lahkosta nousivat muutamat, jotka olivat tulleet uskoon, ja sanoivat: "Heidät on ympärileikattava ja heitä on käskettävä noudattamaan Mooseksen lakia."

Vanhimmat pohtivat asiaa ja Pietarin suulla ryhtyivät perustelemaan päätöstään:
15:7 Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitten teki teidän keskuudessanne sen valinnan, että pakanat minun suustani saisivat kuulla evankeliumin sanan ja tulisivat uskoon.
15:10 Miksi te siis nyt kiusaatte Jumalaa ja tahdotte panna opetuslasten niskaan ikeen, jota eivät meidän isämme emmekä mekään ole jaksaneet kantaa?

Jeesuksen velipuoli Jaakob ilmoitti Pietarin jälkeen näkemyksen lain noudattamisesta:
15:19 Sentähden minä olen sitä mieltä, ettei tule rasittaa niitä, jotka pakanuudesta kääntyvät Jumalan puoleen,
15:20 vaan heille kirjoitettakoon, että heidän pitää karttaman epäjumalien saastuttamaa ja haureutta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, sekä verta.

Kolme tärkeintä osaa laista jätettiin siis noudatettavaksi: epäjumalanpalvonnan saastuttama, haureus sekä veren käyttäminen ravinnoksi missään muodossa.

Vanhimmat kirjoittivat päätöksestä ohjekirjelmän jonka he lähettivät Paavalin & co. mukana Antiokian kritityille tiedoksi:
15:28 Sillä Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän päällenne ole pantava enempää kuormaa kuin nämä välttämättömät:
15:29 että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, ja haureutta. Jos te näitä vältätte, niin teidän käy hyvin. Jääkää hyvästi!"
15:30 Niin heidät lähetettiin matkalle, ja he tulivat Antiokiaan; siellä he kutsuivat koolle seurakunnan ja antoivat heille kirjeen.
15:31 Ja kun he olivat sen lukeneet, iloitsivat he tästä lohdutuksesta.
Maininta pyhästä hengestä korosti tämän päätöksen lopullisuutta ja tärkeyttä.
Antiokialaiset iloitsivat sillä mm. ympärileikkaamisen vaelvoite oli nyt virallisesti poistettu.
Nuo kolme jäljelle jäänyttä lain kohtaa olivat niin tärkeitä, ettei niitä kukaan ollut koskaan edes kyseenalaistanut ja siksi tuo päätös tyydytti kaikkia muita paitsi vahoillisia juutalaiskäänynnäisiä.



Kun Jeesus oli aikaisemmin opettanut apostoleita tuon suusta sisälle menemisen asiassa, kyse oli ensinnäkin vanhinten eli fariseusten perinnäissääntöjen noudattamisesta ja toisekseen siinäkin toisenlaisen asian suhteen!
15:1 Silloin tuli fariseuksia ja kirjanoppineita Jerusalemista Jeesuksen luo, ja he sanoivat:
15:2 "Miksi sinun opetuslapsesi rikkovat vanhinten perinnäissääntöä? Sillä he eivät pese käsiään ruvetessaan aterialle."

Kyse oli puhauden noudattamisesta eli sääntöjen mukaan kädet tuli pestä ennen ruokailemista ettei mikään saastuttava päässyt ruoan mukana ihmisen sisälle.
Veri ei ollut saastuttavaa eikä siksi kiellettyä vaan se oli pyhää. Sen syöntikielto perustui kokonaan eri asiaan.

Jeesus torui noita fariseuksia perinnäissääntö vaatimuksistaan:
15:7 Te ulkokullatut, oikein teistä Esaias ennusti, sanoen:
15:8 'Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana;
15:9 mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä.'"

Jeesus opetti kansaa ettei tuollaiset muotomenojen noudattamatta jättämiset ole vaaraksi:
15:11 Ei saastuta ihmistä se, mikä menee suusta sisään; vaan mikä suusta käy ulos, se saastuttaa ihmisen."

Kun opetuslapset pyysivät Jeesukselta lisäselitystä hän vastasi:
15:16 Mutta Jeesus sanoi: "Vieläkö tekin olette ymmärtämättömiä?
15:17 Ettekö käsitä, että kaikki, mikä käy suusta sisään, menee vatsaan ja ulostuu?
15:18 Mutta mikä käy suusta ulos, se tulee sydämestä, ja se saastuttaa ihmisen.
15:19 Sillä sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, haureudet, varkaudet, väärät todistukset, jumalanpilkkaamiset.
15:20 Nämä ihmisen saastuttavat; mutta pesemättömin käsin syöminen ei saastuta ihmistä."

Tuossa Jeesus ei siis käsitellyt lainkaan veren syömiseen liittyviä asioita!

Käytetty lähde:
Raamattu

[Jaakko Ahvenainen]

Oikein hyvä, RaM, että esiin tuodaan erilaisia tulkintoja.
Juutalaisille oli tärkeää noudattaa kaikkia kulttisääntöjä, mutta ns. käännynnäisten osalta jouduttiin hieman tinkimään. Poikalasten ympärileikkauksesta ei voitu tinkiä, ei myöskään Apt 15: 29 mainituista minimisäännöistä: epäjumalille uhratusta lihasta, verestä, lihasta, josta verta ei ollut laskettu ja haureudesta.

Nyt jotkut kiihkeimmistä juutalaisista katsoivat, että tie kristityksi käy juutalaisuuden kautta. Tämä edellytti ympärileikkausta. Pitkällisen ja kiivaankin keskustelun jälkeen (varsinkin Pietarin toistaesa kertomuksensa siitä, mitä Korneliuksen luona oli tapahtunut).

Näin ollen olemme yksimielisiä siitä, ettei kristityiltä tule edellyttää ympärileikkausta.
Epäjumalille uhrattu voidaan tulkita kahdellakin tavalla. Ahtaamman tulkinnan mukaan sillä tarkoitetaan uhrimenoihin osallistumista (epäjumalan)temppelissä. Avarampi tulkintatavan mukaan tämä tarkoittaa uhrilihan ostamista ja nauttimista (Nikolainen). Olen tämän avaramman tulkinnan kannalla.

Veri, joka tässä mainitaan toisena voidaan tulkita kahdella tavalla sekin: joko murhaksi tai veren käyttämistä ravintona. Tässäkin olen. viimemainitun tulkinnan kannalla.

Kolmanneksi mainitaan liha, mistä verta ei ollut laskettu. Tässä on vain yksi tulkinta mahdollinen. Eläin on teurastettu väärin, tukehduttamalla (alkutekstissä "pnikton" .tukehtunut).

Haureus (porneia) on moniselitteinen. Sillä voidaan tarkoittaa siveettömyyttä yleisesti, mutta myös kiellettyjä avioliittoja tai osallistumista pakanalliseen temppelisiveettömyyteen. Haureus lienee tulkittava heprealaisissa kirjoituksissa kielletyiksi sukulaisavioliitoiksi (sukurutsa).

3.Moos. 17-18 luvut on tässä yhteydessä otettava huomioon, etenkin 17:8-13 ja 18:6-18. Lisäksi Apt. 15:21 Jaakob viittaa juuri Mooseksen lakiin. "Tämän perusteella on varmaa, että dekreetin sisällyksenä on sellaisten Mooseksen rituaalisen, ei moraalisen lain kieltojen yhdistelmä, joka alunperinkin on koskenut niitä "pakanoita", jotka elivät yhdessä israelilaisten kanssa", kuittaa Nikolainen.

Nämä neljä kieltoa saatettiin ajan tavan mukaan sekä kirjallisessa, että suullisessa muodossa Antiokian seurakunnalle arvovaltaisen delegaaation saattamana. Kirjeen sanoma otettiin perillä ilolla vastaan - olihan varsinainen kiistakysymys saanut suotuisan päätöksen.

Mitä taas lainaamaani Matteuksen 15:10-20 tulee, olet oikeassa, ettei perikoopissa puhuta verestä mitään. Kyseen tulevat mainitsemasi fariseusten perinnäissäännöt, joita muistaaksni ilman tulkintojakin oli 618. Tulkintasi on näin ollen aivan oikea, mutta perikoopissa puhutaan syömisestä, joskin aiheen Jeesukselle antoi fariseusten moite pesemättömistä käsistä, mikä tietenkin on pelkkää järkeisoppia ja petosta, ei Jumalan sanaa. En kerta kaikkiaan voinut olla ottamatta tätä mukaan, sillä jossakin olen kohdannut vastaavaa tulkintaa ihan äskettäin. Ja toisaalta: tässä sanotaan ihan selvästi, ettei mikään, mitä syödään saastuta ihmistä, eikö vain.

Palatan sitten takaisin lihaansyöntiin. Katsotaan 1.Kor. 8:1-13 jakeesta 1 on viittaus Apt. 15:20:een ja Room. 14:3:een. Katsomme vielä toisenkin kohdan, 1.Kor. 10:23-33. Paavali ei kertakaikkiaan olisi voinut opettaa näin, mikäli Jerusalemin dekreetti olisi ollut paavalilaisissa seurakunnissa voimassa. Raamatunjakeita en ryhdy tässä siteeraamaan, koska useimmilta lukijoilta Raamattu löytynee kotoaan tai netistä.

Off topic: 1.Kor. 10:14-22 Paavali varoittaa sekoittamasta Ehtoollista ja epäjumalan palveluksessa käytettyjä uhrimenoja toisiinsa - tämä saa minut vakavasti ajattelemaan sitä pelleilyä, mitä muistonvietto edustaa. 1.Kor. 11:17 -34 puhutaan ehtoolisen vietosta, jota näyttää edeltäneen yhteinen agapee-ateria, mistä siirryttiin varsinaiseen sakramenttiin. Asetussanoissa, jakeet 23-25, ei sanota kerran vuodessa tai vuosittain, vaan "niin usein kuin".

Aikalailla yhteneväiset tulkintamme kuitenkin ovat.

[Ariadna]

Luukkaan ja Paavalin kirjoituksissa on tiettyä ristiriitaa.

Näin on.
Luukkaan mukaan oli herännut kiista, jonka seurauksena Paavali matkusti Jerusalemiin jossa päättäjät kielsivät pakanoilta mm.nämä Jaakon esille ottamat asiat epäjumalille uhratun lihan syömisen ja veren.
Paavalin omien kirjeiden mukaan sellaista kiistaa ei ollut vaan hän sai ilmestyksen mennä Jerusalemiin ympärileikkausta koskevan asian vuoksi. Galatiaan hän kirjoitti kirjeen heti kokouksen päättyessä v. 48 tai ainakin samana vuonna seuraavaa; ”ei edes Tiitusta pakotettu ympärileikkauttamaan, vaikka hän oli kreikkalainen.”
Kumma kyllä, Jerusalemista matkatessaan Korinttiin hän kuitenkin ympärileikkasi nuoren Timoteuksen, jonka isää ei mainita uskovaiseksi sanotaan vaan olleen kreikkalainen.

Saavuttuaan Korinttiin vuonna 50, Jerusalemin kokouksen päätöksestä hän ei ole joko tietoinen tai se ei olekaan enää voimassa, koska hän sallii kaiken lihakaupassa myytävän lihan syönnin, myös epäjumalille uhrattun, verestä kieltäytymistä ei myöskään mainita.

[Jaakko Ahvenainen]

Kumma kyllä, Jerusalemista matkatessaan Korinttiin hän kuitenkin ympärileikkasi nuoren Timoteuksen, jonka isää ei mainita uskovaiseksi sanotaan vaan olleen kreikkalainen.

Totta! Tämä kummeksuttaa ammattilaisiakin, kuten Nikolaista, joka lisää "vettä myllyyn" tokaisemalla: "Vielä ongelmallisemmaksi asia muuttuu, kun Luukkaan tietoa valaisee Paavalin kirjeiden lausumilla". On täten mahdollista, että Luukkaan tietoonsa saama traditio on ollut virheellinen. Voidaan hyvällä syyllä olettaa Timoteuksen olleen ympärileikattu, koska seka-avioliitossa syntynyt lapsi seurasi tässä tapauksessa äitinsä uskoa (Talmudtraktaatti Jebamoth 45b). Toisaalta Nikolainen viittaa myös 2.Tim-kirjeeseen sekä huomauttaa Apt:ssa olevan virheellisen tradition syntyneen mahdollisesti samalla tavoin kuin esim. Tiituksen tapauksen väärinkäsityksestä (mikä joissakin Gal 2:3:n lukutavoissa ilmenee, The Greek New Testament eli GNT.

Luukas lienee kirjoittanut Apostolien teot varsin myöhään, mahdollisesti 80-luvun loppupuolella. Korinttilaisille tiedetään Paavalin toimesta lähetetyn ainakin neljä kirjettä, joista järjestyksessä toinen ja neljäs ovat säilyneet. Ensimmäinen näistä (siis varsinaisesti se toinen) lähetettiin Efesosta keväällä 54 tai 55. Tälläkin saattaisi olla osuutta asiaan

Koska Jerusalemin kokous oli todennäköisesti vuonna 48 ja Paavali on ollut siellä, kuten Gal.2 ja Apt 15 todistavat. Hän on ollut täysin tietoinen Jerusalemin kokouksen päätöksestä. Se nyt vaan menee niin, ettei Jerusalemin, Syyrian ja Kilikian seurakuntia lukuunottamatta muualla dekriittä noudatettu.

[Ariadna]

Se nyt vaan menee niin, ettei Jerusalemin, Syyrian ja Kilikian seurakuntia lukuunottamatta muualla dekriittä noudatettu.

Ei se nyt ihan niin vaan mene.
Paavalin vainoama Jerusalemin hellenisteistä koostunut seurakunta oli paennut juuri Syyriaan. Tiedetään kuinka Stefanoksen seuraajat olivat jo ennen Paavalin kääntymistä ottaneet etäisyyttä Mooseksen lakiin ja alkoivat julistaa Kristus sanomaa pakanoille vaatimatta heiltä lain noudattamista.
Jeesuksen opetuslapset, juutalaiskristityt saivat olla Paavalilta rauhassa Jerusalemissa, koska heillä ei ollut suurempaa ristiriitaa Jeesuksen ajan Raamatusta ei Mooseksen laista eikä edes temppelipalvonnasta.

Oikeastaan voidaan todeta , että juuri hellenistikristittyjen käsissä juutalaisten Heprealaisesta Raamatusta tuli "Vanha Testamentti" huolimatta siitä mitä Jeesus itse sanoo Joh 10:35: "Raamattu ei voi raueta tyhjiin"..
Kuitenkin näin on tapahtunut, varhaiskristillisistä kirjoituksista koottu Uusi testamentti kuvaa monin tavoin kristittyjen ryhmien riitaista eroa perinteisestä juutalaisuudesta ja alkuperäisestä Jeesuksen perustamasta uskonnosta.

Kun nyt Paavalin ottamat ohjat vapauttivat pakanuudesta kääntyneet lopullisesti juutalaisten perinnäissäännöistä, siinä vain kävi niin, että nyt samat pakanakristityt maksoivat hyvän pahalla vaatien, että juutalaisten kristittyjen uskovien pitäisi hylätä oma identiteettinsä ja noudattaa pakanoitten perinnäissääntöjä.
Nähtävästi Johannes vuonna 90 oli viimeisiä juutalaiskristittyjä ja sen vuoksi hän Ilmestyksessään katsoi luopumukseksi/haureudeksi tuon epäjumalille uhratun lihan syönnin. Vereen suhtauduttiin luultavasti edelleen kielteisesti, koska Johannes jättää sen mainitsematta.

[Jaakko Ahvenainen]

Ei se nyt ihan niin vaan mene.

Jaa, soon sitten eri juttu, kuka vainosi ja ketä. Minä perustan näkemykseni tästä suomalaisiin tieteellisiin Uuden testamentin kommentaareihin, mitkä puolestaan perustuvat pääasiallisesti saksalaisiin vastaaviin ja tietenkin uusimpaan käytettävissä olevaan tutkimukseen. Se aikakin pitäisi olla "pässin lihaa", että Vähässä-Aasiassa juuri juutalaiset pistivät riidat alulle (en tarkoita juutalaiskristittyjä). Jerusalemin kokous on asia erikseen ja siitä voitaneen katsoa paavalilaisen kristinuskon alkaneen ja jota kristikunta pääsääntöisesti edelleen noudattaa.

Oikeastaan voidaan todeta , että juuri hellenistikristittyjen käsissä juutalaisten Heprealaisesta Raamatusta tuli "Vanha Testamentti" huolimatta siitä mitä Jeesus itse sanoo Joh 10:35: "Raamattu ei voi raueta tyhjiin"..
Kuitenkin näin on tapahtunut, varhaiskristillisistä kirjoituksista koottu Uusi testamentti kuvaa monin tavoin kristittyjen ryhmien riitaista eroa perinteisestä juutalaisuudesta ja alkuperäisestä Jeesuksen perustamasta uskonnosta.

No juu, noin suurin piirtein, riippuen siitä miten "kirjoituksia" (Ketuvim) tulkitaan, mutta silti Joh. 10:35 on totta ainakin oman näkemykseni mukaan. Sehän on jo itsestään selvyys, että erinäisiä nahinoita käytiin kristittyjen parissa. Miksi Paavali olisi muutoin niihin edes säilyneissä kirjeissään puuttunut!

Kaiketi sitä pitäisi lueskella taas aikansa kuluksi tuo pari hyllymetriä eksegeesejä ja muuta oheismateriaalia uudelleen ja lisäksi ne, mitä Thuren on uutta kirjoittanut. Se taas löytyy kirjastosta. Toisaalta, tietäen sen, että lukemani oitis unohdan, taida häntä viitsiä moiseen urakkaan.

Se varsinainen seikka, mikä johti minut eksegeeraamaan, oli tämä "Sukututkijan" kysymys: "Voiko verensiirtokieltoa perustella Apostolien tekojen 15 luvun 28 ja 29 jakeissa olevalla tekstillä (kirkkoraamattu 1992) "...karttakaa epäjumalille uhrattua lihaa, samoin VERTA ja sellaista lihaa,josta ei ole verta laskettu...", vai puhutaanko siinä uhrauksen yhteydessä lasketusta verestä ja kielletään sen käyttö - vai mistä on kysmys?" (Jt topicissa: Verioppi (ja kirkollisvero), mihin yks'kantaan totensin ettei voida, luvaten kommentoida asiaa tässä topicissa, koska kysymys on ilmiselvästi oppikysymyksestä niin silloin kuin nytkin.


Ja kuten jo aiemmin totesin, kirjoitin hieman vaiokeaselkoisesti, mihin annettiin aiheellinen palaute. Tämän lisäksi "RaM" antoi varsin hyvän vastineen, mihin minä puolestani kommentoin. Summa summarum: Erinomaisesti kommentoit, Ariadna. Kuitenkin toivon pysyvämme tässä apostolien dekreetissä, voidaksemme käsitellä po. asiaa siitä tarpeettomasti poiketen (näin jo ennakkoon kaikilta kirjoittajilta toivoen).

[Sukututkija]

Se varsinainen seikka, mikä johti minut eksegeeraamaan, oli tämä "Sukututkijan" kysymys: "Voiko verensiirtokieltoa perustella Apostolien tekojen 15 luvun 28 ja 29 jakeissa olevalla tekstillä (kirkkoraamattu 1992) "...karttakaa epäjumalille uhrattua lihaa, samoin VERTA ja sellaista lihaa,josta ei ole verta laskettu...", vai puhutaanko siinä uhrauksen yhteydessä lasketusta verestä ja kielletään sen käyttö - vai mistä on kysmys?" (Jt topicissa: Verioppi (ja kirkollisvero), mihin yks'kantaan totensin ettei voida, luvaten kommentoida asiaa tässä topicissa, koska kysymys on ilmiselvästi oppikysymyksestä niin silloin kuin nytkin.

Kiitoksia muuten perustellisesta vastauksesta. Resoneeraan ajoittain JT-asioista ja verikysymys on luonnollisestikin yksi kestoaihe. En tunne sen problematiikkaa niin syvällisesti ja siksi kyselin - arvaamatta minkälaisen pähkinän valmiiksi mietitty vastauskin saa aikaan. Pitää sulatella tässä hetki ja puntaroida myös näitä muita näkökohtia.

Kiitos siis vielä kerran!

[Ariadna]

Kuitenkin toivon pysyvämme tässä apostolien dekreetissä, voidaksemme käsitellä po. asiaa siitä tarpeettomasti poiketen (näin jo ennakkoon kaikilta

Sanotaan sitten lyhyesti, Mooseksen laista pakanakristittyjä velvoitettiin noudattamaan tätä verta koskevaa kieltoa

3. Mooseksen kirja, 7:
26.Älkää myöskään, missä asuttekin, syökö mitään verta, ei lintujen eikä karjaeläinten. 27.Jokainen, joka syö verta, minkälaista hyvänsä, hävitettäköön kansastansa."

[Ariadna]

Apostolista säädöstä on aivan mahdotonta ymmärtää ellei palaa aikaan jolloin tuo määräys annettiin.

Antiikin ihmiselle yhden jumalan palvonta ei sulkenut pois toisia jumalia ja yleinen käytäntö oli käydä useissa temppeleissä ja uhrata useille jumalille, joille lahjat ja uhrit olivat tärkeämpiä kuin rukous.

Käännynnäisten uhraamisessa ja siihen liittyvässä veren käytössä on sama ongelma kuin haureuden käsitteessä.
Porton luona käyntiä ei katsottu haureudeksi ja yleinen tapa olikin jos mies saatiin kiinni rakasjattattaren luota, niin nainen pelastataakseen miehen haureuden harjoittamiselta ilmoitti olevansa prostituoitu.

Tälläistä vallalla olevaa käytäntöä apostolit dekreetissä/ säädöksessä pyrkivät muuttamaan. Olihan uudessa uskonnossa huikeat lupaukset ikuisesta ja vieläpä taivaallisesta elämästä tavalliselle ihmiselle, jollainen aiemmin oli varattu vain keisareille.

[RaM]

Kuitenkin näin on tapahtunut, varhaiskristillisistä kirjoituksista koottu Uusi testamentti kuvaa monin tavoin kristittyjen ryhmien riitaista eroa perinteisestä juutalaisuudesta ja alkuperäisestä Jeesuksen perustamasta uskonnosta.

Mielenkiintoisesta keskustelustanne oikaisen tämän siihen lipsahtaneen virheen eli Jeesus ei perustanut minkäänlaista uskontoa. Uskonnollinen liike johon Jeesus liittyi ei sekään ollut uusi uskonto vaan edusti ortodoksista juutalaisuutta siinä missä saddukeusten tai kirjanoppineidenkin suuntaukset. Jeesus oli pelkkä juutalaisuuden uskonpuhdistaja!

[Nuorin]

Erittäin hyvä yhteenveto Jaakko. Tämä iski JT-aikoina aika kovaa kun tajusin päätöksen olleen poikkeusjärjestely sovinnon saamiseksi alueilla joissa juutalaistausta oli voimakas, eikä universaali ohje siitä mitkä osat laista edelleen lankeaisivat kristittyjen noudatettaviksi, kuten käy ilmi päätöksen perusteluista ja siitä keille se oli osoitettu:

(Apostolien teot 15:20-21) ... kuristettua, sekä verta. 21 Sillä muinaisista ajoista asti Mooseksella on ollut kaupungissa toisensa jälkeen niitä, jotka saarnaavat häntä, koska häntä luetaan ääneen synagogissa jokaisena sapattina.”

(Apostolien teot 15:28-29) – –Sillä pyhä henki ja me olemme nähneet hyväksi olla lisäämättä teille (ei kristityille tästä lähtien) enempää taakkaa kuin nämä välttämättömät: 29 että kartatte – –

Tähän pieni kyseenalaistus:

mitä vähimmäisvaatimuksena edellytettiin juutalaisuuteen kääntyneiltä ”pakanoilta”. Haureuden välttämiskielto puolestaan koski sukurutsaa, ei kuitenkaan ainoastaan tätä, vaan muutakin sukupuolisiveettömyyttä (ks. 3. Moos. 17-18 ja ns. ”Nooan säädökset” 1. Moos: 9:3-7).

Kolmanneksi: Karttamiskielto sisälsi ne minimivaatimukset, joita pakanoilta juutalaisuuteen kääntymisen yhteydessä edellytettiin.

Eikö nuo 3. Moos 17-18 luvut koske "keskuudessanne asustavia muukalaisasukkaita", eikä varsinaisesti juutalaisuuteen kääntyneitä? Vai katsotaanko näiden olevan sama asia?

Tarkoitan, että juutalaiset olisivat alueillaan asuneita ihmisiä tuominneet ja rankaisseet noiden kohtien perusteella, vaikkeivat he olisikaan olleet ympärileikattuja tai väittäneensä kääntyneensä juutalaisuuteen, ja sitten varsinaisesti juutalaisuuteen kääntyneiltä odotettiin koko lain noudattamista. Voi tietysti olla että pääasiassa UM:ä käyttäneenä lukukokemus tuosta kohdasta on rajoittuneempi minulla.

[Nuorin]

Kuitenkin näin on tapahtunut, varhaiskristillisistä kirjoituksista koottu Uusi testamentti kuvaa monin tavoin kristittyjen ryhmien riitaista eroa perinteisestä juutalaisuudesta ja alkuperäisestä Jeesuksen perustamasta uskonnosta.

Mielenkiintoisesta keskustelustanne oikaisen tämän siihen lipsahtaneen virheen eli Jeesus ei perustanut minkäänlaista uskontoa. Uskonnollinen liike johon Jeesus liittyi ei sekään ollut uusi uskonto vaan edusti ortodoksista juutalaisuutta siinä missä saddukeusten tai kirjanoppineidenkin suuntaukset. Jeesus oli pelkkä juutalaisuuden uskonpuhdistaja!

Älähän sinä RaM nyt viilaa pilkkua ja tartu muiden sanamuotoihin, kun itse samasta niin katkeroidut...

Ja riippuu tietenkin mitä Jeesuksen puhumiksi väitettyjä asioita uskoo todellisen Jeesuksen puhumiksi, mutta kyse oli vähän muustakin kun juutalaisesta uskonpuhdistuksesta. Jeesus puhui kuitenkin käytännössä kaiken näkyvän juutalaisuuden suorittamisen rutiinien poistamisesta ja tuhoamisesta ja juutalaisuuden erikoisaseman menettämisestä. Homma ei ollut ihan puhdistamista (tai takaisin "puhtaaseen" palaamisesta) Lutherin tapaan, vaan kyllä siinä laitettiin aika lailla perusasioitakin uusiksi.