Veljesseura.org

Vuoden alusta voimaan astui järjestely, jonka mukaan seurakunnan kirjantutkistelu liitettiin muiden tavallisesti keskellä viikkoa olevien, eli teokraattisen koulun ja palveluskokouksen yhteyteen.

Nyt muutamien viikkojen kokemusten jälkeen asiaan lienee joillakin palstalaisilla perspektiiviä. Mietin itsekseni muutoksen vaikutusta erityyppisten Jehovan todistajien elämään, kuormana, taakkana, henkisenä muutoksena, vieraanvaraisuuden osoittamista laskevana tekijänä sekä Jehovan todistajuutta muokkaavana aspektina.

Eritelläänpä hiukkasen noita näkökulmia mm. allekirjoittaneen saamien palautteiden pohjalta.

Kuorma. Osalle Jehovan todistajista se oli viikoittainen rutiini, joka tasoitti viikon kokousmäärää. Nykyinen nopeatempoinen kokous antaa annoksen nopealla tahdilla ja osa informaatiosta jäänee sisäistämättä. Nämä persoonat pitivät kirjantutkistelua vanhaan tapaan hyvänä ratkaisuna.

Taakka. Useille Jehovan todistajille "raahautuminen" 35-75 minuutiksi ohjeen mukaan 60 minuuttiseen kokoukseen oli viikon ikävimpiä tehtäviä. Mahdollisesti hyvin kuiva vetäjä, useatta kertaa tutkittava kirja, tylsä ryhmän koostumus ja tunnelmaton kokouspaikka tekivät asiasta pakkopullaa. Nämä ihmiset lienevät hyvin hyvin tyytyväisiä uuteen tilanteeseen.

Henkinen muutos. Joillekin Jehovan todistajille tämä oli viikon merkittävin kokous. Tässä he uskalsivat ja rohkenivat vastata, osa avautui innokkaammin omin sanoin, ja pienemmässä ryhmässä oli jopa sallittua kysyä miten asiat ovat porukalla esim. virallisen osuuden jälkeen. Monille yksinäisille Jehovan todistajille tämä oli harvoja keinoa tutustua muihin ihmisiin. Toisaalta suunapäänä monissa ryhmissä toiminut tutkistelua johtaneen vaimo on nykyisellään kivuttomampi piikki lihassa.

Vieraanvaraisuutta laskeva tekijä. Perinteisempien seurakuntien perinteisissä kirjantutkisteluryhmissä tutkistelun jälkeiset kahvi- ja teehetket olivat tapa eivätkä poikkeus. Eikä niihin tarvittu kannustusta tai patistamista vanhimmistolta. Se oli normaalia. Nyt monet kokeneet ja tässä suhteessa innokkaat Jehovan todistajat ovat menettäneet yhden tavan osoittaa ystävällisyytensä.'

Jehovan todistajuutta muokkaava aspekti. Aiemmissa näkökulmissa on tullut esille se, miten esim. ujommat ja hiljaisemmat olivat aiemmin ehkä aktiivisia pienemmässä ryhmässä. Toiset uskalsivat vastata omin sanoin. Nyt koko seurakunnalle pidettävässä tutkistelussa äänessä ovat ne samat kuin muissakin kokouksissa. Kokouksen taso vaihtelee kun vanhimmat vuorottelevat johtamisessaan. Nykyinen malli kehittää ajattelua tietyissä, me olemme se hengellisesti vahva ydinporukka ja seinäruusut seurakunnassa hiljenevät entisestään.


Tästä keskustelu alkakoon, peli on avattu.

Tiivistettynä näkemyksenä toteaisin, että muutos tekee lahkon entistäkin epäsosiaaliseksi. Sen harjoittaman aivopesun teho vähenee ja tunnesidonnaisuus lahkotovereita kohtaan heikkenee. Oikein hyvä suuntaus!

RaM kirjoitti:Tiivistettynä näkemyksenä toteaisin, että muutos tekee lahkon entistäkin epäsosiaaliseksi. Se harjoittama aivopesun teho vähenee ja tunnesidonnaisuus lahkotovereita kohtaan heikkenee. Oikein hyvä suuntaus!

Siitä mä kirjoitinkin eniten noista osioista..

Tuo oli muutos jota minäkin Jehovan todistajana kannatan ehdoitta. Vielä voisi tiivistää koko kokousohjelman yhteen tuntiin. Auttaisikohan jos tekisin aloitteen Tikkurilaan.
OIKEASTAAN... kaikkein parasta olisi jos kokoukset lopetettaisiin kokonaan ja kerran viikossa lähetettäisiin tuo kokousaineisto sähköpostilla seurakuntalaisille luettavaksi!

RaM kirjoitti:Tuo oli muutos jota minäkin Jehovan todistajana kannatan ehdoitta. Vielä voisi tiivistää koko kokousohjelman yhteen tuntiin. Auttaisikohan jos tekisin aloitteen Tikkurilaan.
OIKEASTAAN... kaikkein parasta olisi jos kokoukset lopetettaisiin kokonaan ja kerran viikossa lähetettäisiin tuo kokousaineisto sähköpostilla seurakuntalaisille luettavaksi!

Mutta silloin ei olisi tietoa, keille tehdä paimennuskäyntejä, kun kokouksissa läsnäolomittari poistuisi valvontavälineistä

Sähköpostissa olisi kuittausvelvollisuus ja kuittaamattomiin sähköpostiosoitteisiin lähetettäisiin paimennuskirjelmä.

Myös saarnaamistyössä voitaisiin siirtyä sähköpostisaarnaamiseen. Jokainen sähköposti, vaikka aivan samansisältöinenkin, kirjoitettaisiin aina uudelleen jotta tunteja saataisiin enemmän kasaan. Suosituksena vielä tarkistaa viestin sisältö ja kirjoitusvirheet hitaasti oikolukemalla kolmeen kertaan.

Onpahan todistajilla taas yksi kokous vähemmän jonka väliin jättämisestä tulisi huono omatunto

Kyllä, kirjiksen lopettamisella on varmasti monia edellä mainittuja vaikutuksia. Ihmettelen vain järjestön hinkua jatkuvaan toiminnan supistamiseen. Mitä sillä halutaan saavuttaa? Ehkä seurakunnista ei tosiaan löydy tarpeeksi vastuuhenkilöitä, jotta tällaiset pienryhmät saataisiin vedettyä vt-seuran mallin mukaisesti himaan.

Vaikka tässä nyt lahkolaisen vapaa-aika - ainakin näennäisesti - lisääntyykin, niin muutoksen vaikutukset näkyvät kokonaisuuden kannalta toiminnan mielekkyyden vähentymisenä. Yritysmaailmasta tuttu toiminnan tehostaminen tuntuisi olevan myös vt-seuran prioriteeteissa korkealla.

Vilpittömän jehovantodistajan kannalta en myöskään ymmärrä mitä hyvää tässä voidaan rehellisesti nähdä. Ainahan kaikelle voidaan seliselitellä myönteisiä näkemyksiä, mutta ei tätä nyt kyllä kovin helposti voida Jehovansa miellyttämiseksi tulkita.

No, kun KD on vahva, niin mikään ei ole mahdotonta. Torninvartijan aloittama ketju viime vuoden toukokuussa onkin hyvä tässä kohtaa nostaa taas framille. Tätä mieltä ovat jehovantodistajat muutoksesta:

BlueEyedCat/Laura says:
I was literally on the edge of my seat listening to every word (well as best I could because my 3 year old was trying her best to distract me). I got the chills and almost felt tears in my eyes. It is so exciting to be part of Jehovah's organization during this time of the very very end. Makes the New System seem like it is very close now. Such a thrill to be a part of this!

Moody Mal says:
I couldn't stay in my seat! I had to get up and walk out of the back room I was sitting in and be in the main auditorium to make sure I was actually hearing the brother right.

I had tears in my eyes and my mom broke down and cried! We are all excited to be in Jehovah's organization in this time of the end!!!

http://veljesseura.org/foorumi/viewtopi ... &sk=t&sd=a

Ja enemmän aikaa viettää valistavia hetkiä vaikkapa täällä veljesseuran parissa.

RaM kirjoitti:Ja enemmän aikaa viettää valistavia hetkiä vaikkapa täällä veljesseuran parissa.

Mutta täällä on ollut yleensä aktiivisinta tiistaisin ja torstaisin, tavanomaisten kokousaikojen jälkeen.. Nyt aktiivisuus noihin aikoihin vähenee

Ehkäpä meidän tulee järjestää säännöllistä tiistai-tutkistelua tänne veljesseuran palstalle. Pysyy vanhat rutiinit yllä veljillä ja sisarilla.

RaM kirjoitti:Tiivistettynä näkemyksenä toteaisin, että muutos tekee lahkon entistäkin epäsosiaaliseksi. Sen harjoittaman aivopesun teho vähenee ja tunnesidonnaisuus lahkotovereita kohtaan heikkenee. Oikein hyvä suuntaus!

Sen perusteella mitä olen tähän mennessä opiskellut vaarallisista ja haitallisista kulteista, antaisin yhden neuvon. Älkää käyttäkö jehovantodistajuuden yhteydessä sanaa aivopesu. Se mitä jehovantodistajat harjoittavat on mielenhallintaa ja indokrinaatiota. Nämä eroavat selkeästi aivopesusta, mutta tulos on vastaava.

Jos käyttää sanaa aivopesu, pystyy jokainen jehovantodistaja toteamaan, että kyse on valheesta. Näin he saavat taas uutta vettä myllyynsä ja voivat käyttää sitä aseena uskontoa (tässä tapauksessa kulttiaan) vastustavia kohtaan.

Aivopesu on avointa pakottamista. Tässä osa (raakaversiosta) muistiinpanoistani Hassanin kirjasta:

"Jos on tärkeää ymmärtää, mitä mielenhallinta on, on myös olennaista ymmärtää se, mitä se ei ole. Valitettavasti aiheen tiimoilla olevissa keskusteluissa ”aivopesua” käytetään usein synonyyminä sanalle ”mielenhallinta”. Itse asiassa on kyse kahdesta erilaisesta prosessista, jotka ovat hyvn erilaisia ja joita ei saa sekoittaa toisiinsa. Mielenhallinta ei ole aivopesua.
Aivopesu on pakottamista. Henkilö tietää jo heti alussa että hän on vihollisen käsissä. Kaikki alkaa selvillä rooleilla siitä, kuka on vanginvartija ja vanki kokee, ettei hänellä ole juurikaan valinnanvaraa. Aivopesu on yleensä loukkaavaa kaltoin kohtelua, jopa kidutusta on usein mukana."(55)

"Mielenhallinta, jota on myös kutsuttu ”ajatusten uudistamiseksi”, on hienovaraisempaa ja sivistyneempää. Mielenhallintaan syyllistyviä pidetään ystävinä tai vertaisina, joten henkilö johon mielenhallinta kohdistuu on paljon vähemmän puolustuskannalla. Tietämättään hän osallistuu yhteistyöhön häntä kontrolloivien ihmisten kanssa, antamalla heille yksityistä informaatiota. Hän ei tiedä, että sitä tullaan käyttämään häntä vastaan." (56)

Mielenhallinnan keinot ovat hyvin vahvoja. Ihminen, joka on mielenhallinnan alla ei ole itse tietoinen asiasta. On kuitenkin joitain kysymyksiä, jotka paljastavat asian. Näistä myöhemmin, kun pääsen johonkin vaiheeseen muistiinpanojeni kanssa.
Mutta, käyttäkää sanoja mielenhallinta ja indokrinaatio. Aivopesu sanana saa aikaan huvittuneisuutta niissä ihmisissä, joita kontrolloidaan jossain mielenhallintaa harjoittavassa kultissa. Oikeiden termien käyttäminan avaa tietä keskustelulle ja vähentää vastustusta kultti-identiteetin omaavassa persoonassa.

Muuten kyllä mielenkiintoisia ajatuksia aiheesta Ram.

Tuo mielenhallinta on sana jota yleensä käytämmekin eli aivopesu, vaikka onkin synonyymi sille, on negatiivisia tuntemuksia herättävä muoto.
Teknisesti katsoen kyse on kuitenkin juuri aivopesusta, sillä Jehovan todistajana elämiseen ja olemiseen liittyy pakollisuutta niin lukemisen kuin toimimisen suhteen aina pukeutumistapaan saakka.

Uskontojen uhrien sivuilta:
"Aivopesun teki käsitteenä tunnetuksi journalisti Edward Hunter vuonna 1951. Hän käytti sitä kuvaillessaan kuinka jotkut Korean sodassa vangitut amerikkalaiset sotilaat luopuivat yhtäkkiä entisistä arvoistaan ja uskoivat syyllistyneensä mielikuvituksellisiin sotarikoksiin. Steven Hassanin määrittelyn mukaan aivopesu kuuluu tilanteisiin, jossa uhri tietää olevansa vihollisen käsissä. Hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin alistua epäinhimilliseen kohteluun, joka voi sisältää jopa kidutusta.

Hassanin mielestä kulttien harjoittama henkinen kontrolli on paljon hienovaraisempi järjestelmä. Tavoitteena on uhrin persoonallisuuden murtaminen ja korvaaminen uudella ryhmän mielen mukaisella identiteetillä kuten aivopesussakin, mutta fyysisen pakotuksen sijasta käytetään hypnoosin ja ryhmädynamiikan keinoja. Uhri ei osaa olla varuillaan, koska hän pitää manipuloijia ystävinään. Nämä ohjaavat tietoisesti hänen valintojaan haluamaansa suuntaan, mutta hän itse on täysin tietämätön koko prosessista (Hassan 1988, 54-56)."

Aivopesun uhri tiedostaa olevansa uhri. Aivopesussa ihmisen ajattelutapaa muutetaan väkivalloin ja jopa kidutusta apuna käyttäen. Aivopesussa uhri ymmärtää olevansa vihollisen käsissä ja sen, että hän on usein avuton ja neuvoton.

Mielenhallintaan, indokrinaatioon ja henkiseen kontrolliin joutuneen uhrin tietoisuus siitä, että hänen käytöstään, ajatuksiaan, tunteitaan ja informaatiotaan kontrolloidaan ja muutetaan on olematonta. Käännyttäminen on hienovaraista - ei pakottamista tai alistaista, ei väkivaltaa tai kidutusta.
Käännyttäjät ja värvääjät mielletään tasavertaisiksi ja ystäviksi. Näin mielenhallinnan kohteeksi joutunut ihminen ei osaa epäillä eikä pelätä tilannetta. Ensimmäinen asia jonka indoktrinoija saa aikaan, on luottamuksen herättäminen.

Aivopesu ei ole synonyymi indoktrinaatiolle. Tulos on sama, mutta tekniikka ja lähestymistapa täysin erilainen.