Veljesseura.org

Jehovantodistajien seurakunnasta lähtemiseen ei ole ollut kunniallista keinoa. Virallinen oppi erotettujen karttamisesta on merkinnyt sitä, että välit on panttu yksoikoseen poikki. Lähtijöitä ovat karttaneet jopa lähisukulaiset.

Nykylainsäädäntö kuitenkin mahdollistaa seurakunnasta pois hiipumisen aivan uudella tavalla. Maistraatin kautta eroaminen on helppoa. Sen jälkeen paikallisvanhimmat eivät saa ottaa yhteyttä lähtijään, koska se tulkittaisiin painostamiseksi. Tarvittaessa seurakunnanvanhimmat voidaan tuomita lähestymiskieltoon.

Uskonnonvapauslaki on maallinen laki, ja jehovantodistajilla on oma teokraattinen lakinsa. Siksi seurakunnasta ei eroteta sen takia, että eroaa maistraatin kautta "Jehovan todistajat rekisteröidystä uskonnollisesta yhdyskunnasta", joka on vain toiminnan laillinen (maallinen) väline. Ja siksi ei sovelleta karttamisoppia. Kun seurakuntalaisille kertoo vaikkapa väsyneensä tai kärsivänsä masennuksesta, nämä jättävät ahdistelun vähemmälle. Mutta esimerkiksi sukulaiset saavat olla yhteyksissä.

Jos olet onnellinen seurakunnassa, pysy siellä. Mutta jos olet päättänyt lähteä, edessäsi on valintatilanne. Jokainen valitsee oman lähtötapansa oman tilanteensa ja tarpeidensa mukaisesti. Erokirjeen kirjoittaminen seurakuntaan on selkeä tapa tehdä pesäero, mutta jos ei ole vielä valmis täyteen karttamiseen, on hiipuminen hyvä ratkaisu ainakin väliaikaisesti.

Hiipumisen taide: http://www.veljesseura.org/?q=node/215

Tämä lähtemisohje on kirjoitettu ennen nykyistä uskonnonvapauslakia:
http://web.archive.org/web/200605140727 ... /pois.html

Hiipuminen on vanha ja hyväksi havaittu konsti häippäistä Jepeistä.
Ei mitään dramaattista, pikkuhiljaa vaan jättää urpot sohlaamaan keskenään

Itselläni on tämäntapainen "suunnitelma" käynnissä, pikkuhiljaa vähemmin kokouksia ja kenttää. Jos kysytään "Missäs olit blaablaa", yleensä vetoan perheasioihin.

bbq kirjoitti:Itselläni on tämäntapainen "suunnitelma" käynnissä, pikkuhiljaa vähemmin kokouksia ja kenttää. Jos kysytään "Missäs olit blaablaa", yleensä vetoan perheasioihin.

Juuri niin se menee, " hiipuminen " toimii

Joo, hiipuminen toimii hyvin. Myös paikkakunnan vaihdos on hyvä juttu.

sasisa kirjoitti:Joo, hiipuminen toimii hyvin. Myös paikkakunnan vaihdos on hyvä juttu.

Totta. Varsinkin jos uudella paikkakunnalla ei ole ennestään tunnettu kasvo ja/tai paikkakunta on riittävän kaukana edellisestä asuinsijasta.

Olen miettinyt omalta kohdaltani,että voisiko paikkakunnan vaihdos auttaa omaa asiaani.Olen näet muuttamassa opiskeluiden perässä toiseenpäin Suomea.
Olen miettinyt eroa seurakunnan vaihdoksen jälkeen.Tieto eroamisestani menisi aivan varmasti nykyiseen kotiseurakuntaani.Mutta en haluaisi katkaista välejä jt-sukulaisiina heti.Hiippuminen on kohdaltani ehkä se paras ratkaisu,jota olen jo hyvin suorittanut .

Vieras kirjoitti:Olen miettinyt omalta kohdaltani,että voisiko paikkakunnan vaihdos auttaa omaa asiaani.Olen näet muuttamassa opiskeluiden perässä toiseenpäin Suomea.
Olen miettinyt eroa seurakunnan vaihdoksen jälkeen.Tieto eroamisestani menisi aivan varmasti nykyiseen kotiseurakuntaani.Mutta en haluaisi katkaista välejä jt-sukulaisiina heti.Hiippuminen on kohdaltani ehkä se paras ratkaisu,jota olen jo hyvin suorittanut .

Hiipuminen lienee paras vaihtoehto. Jos uudella opiskelupaikkakunnalla et tunne todistajia, voit elää helpommin omaa elämääsi. Toki sitten kyselyt kotopuolesta voivat vaivata, mutta niihinkin löytyy lääkkeitä..