Veljesseura.org

Perusteet vaikka täällä: http://en.wikipedia.org/wiki/Transubstantiation

Jeppuna ihmettelin tätä älytöntä katolilaisten opetusta, mutta kun nyt pidän Raamattua älyttömänä ylipäätään, olen tullut ajatelleeksi, että transsubstantiaatio on jotenkin loogista. Jeesus piti suuren puheensa ruumiinsa syömisestä ja verensä juomisesta, mikä inhotti juutalaisia ja sai opetuslapsetkin epäileväiseksi. Miksi hän ei puheessa maininnut, että kyse oli vain vertauskuvista?
Jeesuksen viimeiset hetket olivat koetus Jeesuksen uskollisimmille/fanaattisimmille opetuslapsille. Eikö viimeinen ateria voisi olla koetus siitä, ovatko he valmiita oikeasti irtautumaan juutalaisesta perinteestä ja tulemaan osalliseksi Jeesuksen ruumiista ja verestä?
Minusta leivän ja viinin esittäminen vertauskuvina vesittää tapahtuman Jeesukseen sitovan luonteen.

Jehovan todistajat esittävät, että opetuslasten ulkopuolella oli suuri joukko muita, jotka eivät osallistuneet viimeiselle aterialle. Missä on todiste. Eivätkös ne juuri kompastuneet Jeesuksen puheeseen hänen ruumiinsa kannibalisoimisesta?

Protestantteja tietysti on kaivellut se kiistämätön tosiseikka, että miljoonat ihmiset osallistuvat ja maistavat pelkästään leivän ja viinin, ei lihaa eikä verta. Jehovan todistajat ovat vieläkin pelkurimaisempia, koska he eivät kehota edes maistamaan.

Äkkiseltään tuli tämmöinen ajatus mieleen:

Joistain Jeesuksen puheista ja nimiinsä laitetuista teksteistä (Tuomaan evankeliumi) tulee mieleen, että hän oli aito ykseyden idean edustaja. Myös monet idän oppien kannattajat mielellään mainitsevat ajatuksen, että Jeesus olisi nuoruudessaan ollut Intiassa oppimassa sikäläisiä ajatuksia, mm advaitaa. Advaita (=ei kaksinaisuus) ajattelun mukaan kaikki on yhtä, ei ole mitään erillistä minuutta tai minun tai hänen ruumista. Kaikki on "minun ruumistani". Myös tuo muistoateria oli samaa olemusta.

Esim. tämän sivun lopussa on lainaus intialaiselta advaita-mieheltä Ramana Maharshilta: "... Mutta todellisuudessa ei ole olemassa noita toisia ... "

Olisiko tuo transsubstantiaatio-oppikin jälkeenpäin syntynyttä väärinymmärrystä?

Ykseyden ajatusta sivuava vanha keskustelu Suomi24:ssä.

Myöhempi juutalainen, Baruch Spinoza, oli myös ykseyden kannattaja, mutta hän puhui asiasta oman aikansa filosofisilla käsitteillä.

Pehmoluopio kirjoitti:Jeppuna ihmettelin tätä älytöntä katolilaisten opetusta, mutta kun nyt pidän Raamattua älyttömänä ylipäätään, olen tullut ajatelleeksi, että transsubstantiaatio on jotenkin loogista.

Ihmiseksi itseään kutsuvalla apinalajilla on alkukantainen, perverssi viehtymys uhraamiseen ja verellä läträämiseen, joka on saanut monenlaisia ilmentymiä aikojen saatossa. Itsekin olen sitä mieltä, että ehtoollinen olisi sama viedä tappiin asti ja uskoa, että leipä ja viini todella muuttuvat Jeesuksen lihaksi ja vereksi. Ei se siitä enää pahene.

Jehovan todistajilla on luonnollisesti tarve erottautua kristikunnasta kaikilla mahdollisilla tavoilla. Transsubstantiaatio ei ole meillä päin hirveän merkittävä kysymys, mutta katolisissa maissa JT:t saavat luonnollisesti jälleen yhden aiheen, jossa voivat kertoa miten asiat oikeasti ovat.

Luterilainen näkemys ei tue transsubstantiaatiota, ei myöskään vertauskuvia. Ehtoollisleipä on Kristuksen ruumis ja viini Kristuksen veri. Käsitystä voidaan hyvinkin perustella Raamatulla, joista vanhin versio löytyy Paavalin ensimmäisestä säilyneestä kirjeestä Korinttiin (1.Kor.11:23-25), joka on kirjoitettu Efesossa joko vuoden 54 tai 55 keväällä, joka tapuksessa huomattavasti synoptikkoja aikaisemmin. Tuon tämän seikan transsubtantiaatiosta esille, sen johdosta, että muitakin käsityksiä ehtoollisaineista on olemassa.

Tässä juttua Jeesuksen oletetusta nuoruudenaikaisesta Intianreissusta:

>>”Pyhän Issan Elämä” paljastaa, että Jeesus lähti salaa 13 vuoden iässä vanhempiensa talosta ja Israelista kauppiaiden mukana Intiaan. ”Vesimiehen evankeliumin” mukaan intialainen prinssi Orissan maakunnasta oli ollut Jerusalemin temppelissä juuri silloin, kun Jeesus oli valistanut juutalaisia kirjanoppineita ja viisaita. Prinssi oli muiden ohella ällistynyt Hänen viisaudestaan ja halusi viedä Jeesuksen kotimaahansa opiskelemaan pyhiä kirjoituksia pätevien opettajien ohjauksessa.
Vanhempiensa vastahakoisella suostumuksella nuori Jeesus lähti Prinssin mukana kohti Intiaa. <<

Koko juttu


Noin kaukaisen historian yksityiskohtaisista tapahtumista on vaikea saada varmaa tietoa. Kirjallisia lähteitä on vähän, ja osan kirjoitelmista väitetään olevan jälkeenpäin tekaistuja.

Tämä lause on syytä ottaa kokonaan:

Vaikka onkin totta, että transsendenssissa vallitsee täydellinen ykseys, niin siellä on myös samanaikainen erillisyys ikuisesti. Tällaista näkemystä kutsutaan acintya-bheda-bheda-filosofiaksi, jota opetti 500 vuotta sitten Herra Krishna Caitanya Mahaprabhu.

Tämä alkaa ihmeellisesti myöntämällä, että seuraava hölynpöly on totta ja sen on keksinyt Caitanya 500 vuotta sitten, niin tämä kuulostaa samalta kuin kristinuskon kiistat kolminaisuuden olemuksesta, jotka kyllä olivat kauan ennen Caitanyaa.

Intialainen Kristus selittäisi kyllä aika paljon Jeesuksen lausuntoja. Jeesuksen ei olisi tarvinnut käydä Intiassa, vaan sieltä käytiin Palestiinassa. Keskiajalla yhteys katkesi.