Veljesseura.org

Jehovan todistajat kieltäytyvät verensiirroista, koska siinä laitetaan elimistöön koko veri. Huolimatta siitä, että verensiirrolla voidaan pelastaa ihmisen elämä, tässä kannassa ollaan ehdottomia. Tuo ehdottomuus onkin koitunut lukuisien Jehovan todistaja vanhempien ja lasten kuolemaksi.

TODISTAJIEN SUHTAUTUMINEN HOITOON

Jehovan todistajat hyväksyvät lääketieteellisen ja kirurgisen hoidon. Monet heistäkin ovat lääkäreitä, jopa kirurgeja. Mutta todistajat ovat syvästi uskonnollisia ihmisiä, jotka uskovat että muiden muassa seuraavat raamatunkohdat kieltävät heiltä verensiirrot: "Älkää vain syökö lihaa, jossa sen sielu, sen veri, vielä on" (1. Mooseksen kirja 9:3, 4); ’teidän täytyy vuodattaa sen veri maahan ja peittää multaan’ (3. Mooseksen kirja 17:13, 14) ja "[karttakaa] – – haureutta ja sitä, mikä on kuristettua, sekä verta" (Apostolien teot 15:19–21).1

Vaikkei näissä jakeissa käytetäkään lääketieteen termejä, Jehovan todistajien mielestä ne sulkevat pois kokoveren, punasolujen ja plasman siirtämisen sekä valkosolujen ja verihiutaleiden antamisen. Jehovan todistajien uskonnolliset käsitykset eivät kuitenkaan ehdottomasti kiellä sellaisten aineosien kuin albumiinin, immunoglobuliinien ja hyytymistekijävalmisteiden käyttöä; jokaisen todistajan täytyy itse päättää, hyväksyykö hän niiden käytön.

Todistajat uskovat, että ruumiista poistettu veri tulee hävittää, joten he eivät hyväksy etukäteen talteen otetun oman veren siirtoa. He eivät myöskään hyväksy sellaista veren talteenottoa leikkauksen aikana eivätkä sellaista veren laimentamista, johon liittyy veren varastoiminen. Monet todistajat kuitenkin sallivat keinomunuaisen ja (verettömällä nesteellä käynnistetyn) sydän-keuhkokoneen käytön sekä oman, leikkauksen aikana vuotavan veren hyödyksikäytön, silloin kun elimistön ulkopuolella kiertävän veren virtaus ei keskeydy; lääkärin pitäisi neuvotella potilaan kanssa siitä, mitä tämän omatunto vaatii.

Todistajien mielestä Raamattu ei puhu suoranaisesti mitään elintensiirroista; siksi jokaisen todistajan on itse päätettävä, miten hän suhtautuu sarveiskalvon, munuaisten tai muiden kudosten siirtoihin.

- Kirjasta ’Miten veri voi pelastaa elämäsi’ 1990

Jehovan todistajien kielteinen suhtautuminen verensiirtoon muodostettiin aikakautena, jolloin heillä oli muitakin hyvin omituisia oppikäsityksiä, kuten että
-rokotukset ovat huijausta ja aiheuttaa demonismia
-lääkärit ovat Saatanan asiamiehiä
-bakteerit eivät aiheuta sairauksia
-aspiriini aiheuttaa sydänsairautta
-rikolliset luonteenpiirteet ja perinnölliset ominaisuudet siirtyvät verensiirtojen välityksellä.
Elinten siirto oli kielletty 80-luvulle saakka ja se rinnastettiin kannibalismiin. Nykyisin sekin on veren fraktioiden tapaan sallittu.

Jehovan todistajat HYVÄKSYVÄT kuitenkin veren paloittelemisen osiin (fraktioihin) ja noiden veren osien käyttämisen hoitomuotona. Ylempänä vuodelta 90 olleen kirjan jälkeen noita fraktiosääntöjä on hieman väljennetty, mutta edelleen Jehovan todistajat pyrkivät antamaan sen kuvan, että vain pieni, tarkoin tutkittu osa, verestä on käyttökelpoista elämän pelastamiseksi.

Veri jakautuu kahteen pääkomponenttiin:

plasma = 55 % verestä
solut = 45 % verestä

Plasma koostuu pääasiassa vedestä = 91 %, joka ei luonnollisestikaan voi olla kielletty osa. Lisäksi siinä on proteiineja (albumiini, immunoglobuliini) 7 % sekä erilaisia muita aineita (mm. ravinteita, hormoneja, kuona-aineita, kaasuja, vitamiineja, suoloja) noin 1,5 %. Jehovan todistajien mukaan tuo 1,5 % on kiellettyjä aineita!

Solut koostuu kolmesta ryhmästä, punasolut = 99 %, valkosolut ja verihiutaleet 1 %. Punasolut ovat elimistön pienimpiin kuuluvia soluja, jotka sijaitsevat verisuonistossa ja kuljettavat happea. Niiden rakenne koostuu solukalvosta siihen liittyvine normaali rakenteineen, hemoglobiinista sekä entsyymeistä. Sekä tietenkin vedestä jota on suurin (yli 60 %) osa. Punasolussa ei ole tumaa tai dna:ta eikä mitokondrioita (jonka johdosta se käyttää glukoosia energiakseen).

Jehovan todistajat hyväksyvät käytettäväksi punasolun keskeisen ainesosan, hemoglobiini-proteiinin, jonka osuus solusta on 33 %, sekä hemiini-nimisen entsyymin, jota on 2 %. Vettä, merkittävintä ainesosaa, ei ole erikseen mainittu, mutta vesi ei ymmärrettävästi voi olla kielletty fraktio.

Valkosoluja on veressä hyvin vähän, sillä ne käyttävät verisuonistoa vain liikkumiseensa elimistössä. Esimerkiksi äidinmaito, kudokset tai elinsiirtojen elimet sisältävät valkosoluja moninkertaisesti vereen nähden. Nämä valkosolut kuuluvat kuitenkin kiellettyjen aineiden listalle.

Verihiutaleita ei jaeta osiin ja niiden sallittavuus on jätetty hieman hämärän peittoon. Verihiutalegeeliä käytetään mm. haavojen hoidossa ja se kuuluu sallittuihin hoitoaineisiin nykyään.

Selkäydin tuottaa jatkuvasti uusia puna- ja valkosoluja sekä verihiutaleita. Punasolun keskimääräinen elinikä on 120 vrk. Selkäydin tuottaa myös punasolun epäkypsiä muotoja (retikulosyytit), joiden osuus punasoluista on vain 1 %.

Plasmasta eroteltavia osia sallitaan käytettävän plasman fraktioiden kokonaismäärästä 98 % joka on veren koko määrästä noin 54 %.
Soluista erotettavia osia sallitaan käytettävän solun fraktioiden kokonaismäärästä noin 95 % joka on veren koko määrästä noin 42 %.

Jehovan todistajat kieltävät siten käyttämästä veren ainesosia, joiden osuus on noin 6 % kaikista fraktioista (vesi mukaan lukien)! Nuo ainesosat koostuvat suurimmaksi osaksi varsin merkityksettömän ja harmittoman kaltaisista osista kuten kuona-aineista, ravinteista, hormoneista jne.

Koska Jehovan todistajat perustavat kokoveren käytön ja verensiirtokieltonsa siihen, että raamatussa ilmoitetaan veren olevan pyhän ja tuon pyhyyden johtuvan siitä, että elämänvoima on veressä, olisi mielenkiintoista kuulla Jehovan todistajien hallintoelimen tai edes jonkun vanhimmiston edustajan selittävän, M I T E N he ovat määritelleen elämänvoiman asuvan nimenomaa noissa kuona-aineissa, hormoneissa tai muissa pienissä veren fraktioissa joiden osuus kokonaismäärästä on vain muutama prosentti? Jos elämä on valkosoluissa, niin miksi sitä ei tarvitse huomioida muussa kuin veren fraktioiden yhteydessä?

Samoin haluaisi kuulla hallintoelimen selityksen.

Veren kuona-aineista on edellä mainittu kaasu. Muista lähteistä on luettavissa että siinä on pierua, sillä niin on selitetty, kun hienotunteisuuttaan pidättelee, ja kaiketi muutoinkin, niin kaasu liukenee vereen ja edelleen on kirjoitettu että se liukenee keuhkoissa ja hengitetään ulos.

Mutta tuo omatunnon asiaksi jättäminen saattaa myös herättää kysymyksiä. Oppien kannalta, onko omatunto luotettava vain tuossa yksityiskohdassa, yleensäkö ei lahkolainen voi omatuntoonsa luottaa.

Entä se näkökulma, että jos lahko on Jehovan kanava, niin miksi se jättää ilmoittamatta oman kantansa, siis jehovansa kannan, miksi viittaa omatuntoon, onko se käsitettäväksi muuksi kuin jehovan kanavaksi vai ollaanko tässä puolipimeässä odottelemassa sarastuksen kerkiämistä keskitaivahalle.

Hallintoelin päättää sekä jäsentensä, että myös Jumalan puolesta sen, mikä on missäkin asiassa oikein.

Se, mikä on oikein, muuttuu jatkuvasti.

Kuitenkin se, mikä on väärin, ei muutu lahkoilla koskaan: on aina väärin on olla eri mieltä lahkon johdon kanssa. On myös aina väärin epäillä näitä asioita. Ja ehkäpä juuri tämän ehkäisemiseksi on väärin ylipäänsä ajatella itse asioista. Hallintoelin on aina oikeassa. Se että opit muuttuvat, johtuu vain siitä, että totuus muuttuu.

Vaikka ihmisiä siis kuolee järjestön ihmisoppien takia, niin se ei koskaan ole väärin. Eikä siitä tarvitse järjestön johdon kantaa sen enempää huolta kuin vastuutakaan; Jumala maksaa viulut ja herättää kaikki lahkon uskolliset jäsenet kuolleistakin palvelemaan lahkoa jälleen! Tämä on Jumalan tahto.

Toki kaikki muut kultit ovat väärässä väittäessään Jehovan todistajia eksytykseksi. Samoin kuin Jehovan todistajatkin ovat mormonin mielestä väärässä väittäessään heitä eksytykseksi.

Usko hallintoelimeen on jehovantodistajuudessa käsittämättömän syvällä ja voimakkaasti istuva asia. Hallintoelin on ottanut itselleen niin suuren ja mahtavan roolin jumalan ja ihmisen välillä, ettei edes Jeesukselle ole siinä todellisuudessa sijaa. Hallintoelin on korottanut itsensä asemaan, jossa sen välittämiä oppeja tai muita asioita ei saa kritisoida tai edes analyyttisesti miettiä niiden järkevyyttä. Kaikki mikä on jälkeenpäin osoittautunut vääräksi, on sekin ollut kuitenkin oikeaa jumalan ohjausta.

Kymmenkunta sokeaa vanhaa äijänkäppyrää taluttaa 6 miljoonaa pussi päässään kulkevaa Jehovan todistajaa eteenpäin eivätkä he ymmärrä lainkaan miettiä, minne menevät ja onko heidän taluttajillaan minkäänlaista suuntaa edes itsellään.

Jehovan todistajat ovat hyläneet täysin Jeesuksen sanat.
Johanneksen evankeliumi:
10:9 Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen.

Hallintoelin, joka kutsuu itseään myös Jehovan todistajien kansainväliseksi järjestöksi, on yksi uskonnollisen maailman suurimpia petoksia!

RaM:in edellä esittämään voi lisätä ihmetykseksi sen, että Vt-seuran doktriinin mukaan veri tulee vuodattaa maahan (1950-luvulla oli lukijain kysärissä juttua siitä, että verinäyte sallitaan, mutta mahdollisesti käyttämätön osuus tuosta verestä on kipattava maahan).

Yllä mainitun estämättä Vt-seura pidättyy moittimasta jäsenistöään kun se vastaanottaa osia verestä, jota ei ole kipattu maahan. Ja mikä yhtä hupaisaa, Vt-seura pidättyy moittimasta jäsenistöään kun se vastaanottaa maahankippaamattomasta ihmis- ja/tai eläinverestä tehtyjä verivalmisteita kuten Polyheme ja Hemopure, luoden jäsenistölleen mielikuvan, että kyseessä olisi verenkorvike - ei verituote.

Varsinainen rimanalitus on Vt-seuran nykyisen näkemyksen mukanaan tuomat ristiriitaisuudet mm. valkosolujen suhteen. Niitähän henkilö saa (nykyään taas sallitussa) elinsiirrossa moninverroin enemmän kuin Vt-seuran karsastamassa verensiirrossa. Toinen surkuhupaisa tilanne, johon Vt-seura on itsensä epätoivossaan ajanut on se, että riittävästi pilkottu veri on sallittua (mm. punasolut silloin kun solukalvo on rikottu). Tästä seuraa se, että kuumennettu veriruoka onkin jehovantodistajille sallittua edellä mainitusta syystä. Veri kun pilkkoutuu kuumennettaessa riittävästi, täyttäen Vt-seuran pilkkomisvaatimukset.

Koko veripelleily on seurausta siitä, että panokset ovat vuosien varrella kasvaneet siihen luokkaan, että verensiirron salliminen loisi oivan pohjan oikeudenkäynneille, etenkin USA:ssa. Tästä syytä on alkuperäinen 1960-luvulla käyttöön otettu, kaikkia veren pienimpiäkin osia koskenut, erotusperuste on vesitetty nykyisellä ristiriitaisella pelleilyllä.

USA:sssahan on suunnitteilla "tort of misrepresentation" -syyte Vartiotorni-seuraa vastaan. Siis Seuran syytetään liioitelleen verensiirron vaaroja.

Tämä lahko se vaan osaa kieroilla ja väistellä vastuutaan. Näinkin vakavasta asiasta kuin verensiirtojen kieltämisestä se on jo vuosikausia esittänyt sekä paikkansapitämättömiä, että täysin valheellisia lausuntoja. Ja yhä edelleen, nykyisessä tutkimisvälineessäkin (julk. 2005), se jatkaa tämän asian kohtalokasta vääristelyä. Mitä Raamattu todella opettaa? -kirjassa sivulla 130 sanotaan näin:

"Ensimmäisellä vuosisadalla apostolit ja eräät muut miehet, jotka johtivat toimintaa Jeesuksen seuraajien keskuudessa, kokoontuivat päättämään, mitä käskyjä kaikkien kristilliseen seurakuntaan kuuluvien piti noudattaa. He tulivat seuraavaan tulokseen: ”Pyhä henki ja me olemme nähneet hyväksi olla lisäämättä teille enempää taakkaa kuin nämä välttämättömät: että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja sitä, mikä on kuristettua [veri jäänyt lihaan], sekä haureutta.” (Apostolien teot 15:28, 29; 21:25.) Meidän on siis ’kartettava verta’. Jumalan silmissä tämä on yhtä tärkeää kuin epäjumalanpalveluksen ja sukupuolisen moraalittomuuden karttaminen."

Tuossa Apostolien tekojen kohdassa ei puhuttu mitään epäjumalanpalveluksesta; siinä puhuttiin epäjumalille uhratusta. Kun lukee sen, mitä Paavali kirjoitti 1. Korinttilaisille 8. ja 10. luvuissa, ei kenellekään tulisi mieleenkään pitää Apostolin tekojen käskyä karttaa epäjumalille uhrattua ABSOLUUTTISENA kieltona.

Raamattu opettaa -kirja siis ohjaa huolellisella sanojen asettelulla lukijansa tässäkin asiassa täysin hakoteille. Järjestö tarkoitushakuisesti sotkee nämä kaksi eri asiaa (epäjumalille uhrattu ja epäjumalanpalvelusa) keskenään tukeakseen omaa hengenvaarallista oppiaan.

Tähän järjestöllä toki on syynsä, kuten Markku tuossa jo toikin esiin:

Markku Meilo kirjoitti:Koko veripelleily on seurausta siitä, että panokset ovat vuosien varrella kasvaneet siihen luokkaan, että verensiirron salliminen loisi oivan pohjan oikeudenkäynneille, etenkin USA:ssa.

Samasta syystä keräillään valtakunnansalien seinistä kiireesti myös Vartiotorni -logot pois (km 04/2009). Etteivät hämmentäisi turhaan viranomaisia tai julistajia; luulisivat pian muutkin, että Jehovan todistajien seurakunnilla on jotain tekemistä amerikkalaisen Vartiotorniseuran kanssa. Jos seurakunnassa tapahtuu laittomuuksia siksi, että noudatetaan Vt-seuran määräyksiä, niin miksi Vt-seuraa tästä pitäisi syyttää? Oma moka.

Kerry Louderback Woodin essee verensiirron vaarojen liioittelusta:

http://www.freeminds.org/doctrine/medic ... -fact.html