Veljesseura.org

Joo joutui armas aaiika...

Miksi minä pölvästi en käynyt kouluja? MIKSI?

Ai niin, siksi..

Elä sie murehi. Lakkeja ja viinaa saa kaupasta, mutta älli täytyy periä.

Yleisönpalvoja, ymmärrän kipusi.

Minä en käynyt kouluja tarpeeksi ajoissa. Kipusin koulutustasoilla portaalta toiselle, vaikka kaiken järjen (mutta en Vartiotornin) mukaan olisin voinut hakeutua minne halusin heti valkolakin jälkeen.

Yleisönpalvoja kirjoitti:Joo joutui armas aaiika...
Miksi minä pölvästi en käynyt kouluja? MIKSI?
Ai niin, siksi..

Kyllä sitä vielä ehtii, jos haluaa ja voi. Jos ei halua vaikka voi, tai haluaa muttei voi, on hyvä muistaa ettei ihmisarvoa mitata koulujen myöntämillä arvosanoilla. Eikä älykkyyttä. Jos nuilla on edes mitään merkitystä.

Yleisönpalvoja kirjoitti:Joo joutui armas aaiika...

Miksi minä pölvästi en käynyt kouluja? MIKSI?

Ai niin, siksi..

Vielä ehtii. Olen 40+ ja kirjoitan syksyllä ylioppilaaksi. Tulevalla viikolla menen koettamaan onneani yliopiston pääsykokeisiin. Jos en nyt pääse, yritän ensi vuonna uudelleen. Kaiken varalta talvelle on jo useampikin opiskelusuunnitelma.

Työni puolesta en tarvitse papereita, tämä opiskelu on enemmänkin omien haasteiden takia. Peruskoulussa tai sen jälkeen lukiossa mikään tieto ei mennyt perille, kun opiskelu itsessään oli niin negatiivista. Toista on nyt. Kokonainen uusi maailma on edessä, ja se vain odottaa, että tulen ja tutkin sitä.

Tunnistan silti tuon tunteen. Eilen lapsen päättäjäisissä tippa tuli linssiin. "Olisipa asiat olleet toisin."

Aspis kirjoitti:

Yleisönpalvoja kirjoitti:Joo joutui armas aaiika...

Miksi minä pölvästi en käynyt kouluja? MIKSI?

Ai niin, siksi..

Vielä ehtii. Olen 40+ ja kirjoitan syksyllä ylioppilaaksi. Tulevalla viikolla menen koettamaan onneani yliopiston pääsykokeisiin. Jos en nyt pääse, yritän ensi vuonna uudelleen. Kaiken varalta talvelle on jo useampikin opiskelusuunnitelma.

Onnea ja onnistumisia, Aspis!

Samaa mieltä kuin joku ylempänä: ei ole koskaan liian myöhäistä. Itse kirjoitin ylioppilaaksi 41-vuotiaana 1999. Sen jälkeen olen pääasiassa opiskellut yliopistossa ja välillä aina vähän tehnyt töitä. Opintoviikkoja (nyt opintopisteitä) on kertynyt jo melkoisesti ja yksi tutkintokin on, mutta opiskelunnälkä ei näytä sammumisen merkkejä.

Otan nyt takaisin sen, minkä järjestö minulta nuoruudessani vei. Älkääkä tulko sanomaan, että järjestö ei koskaan ole kieltänyt opiskelemasta. Ehkä ei suoranaisesti, mutta sanoma oli silti selkeä ja niihin, jotka uskalsivat sitä uhmata, käytettiin häikäilemättä sakinhivutusta. 70-luvulla (hieman riippuen seurakunnan vanhinten/ainoan vanhimman mielipiteestä) jo lukioon meno oli siinä rajoilla, että joutui ojennettavaksi riippumattomasta asenteesta, jumalallisen opetuksen arvostuksen puutteesta, hengellisyyden puutteesta yms. Korkeakoulu oli itsestään selvästi kauhistus: siellä harjoitettiin seksiä ja käytettiin huumeita ja opittiin kritisoimaan Raamattua - niin meille ainakin väitettiin ja mehän uskoimme. Keskiasteen koulutuskin oli vähemmän suositeltavaa, koska se vei ajan tärkeämmiltä asioilta eli saarnaamiselta ja tutkimiselta. Ihmettelin hiljaa mielessäni, että miksi kokopäivätyö sitten ei ole niin paha...

Suosittelen lämpimästi opiskelua kaiken ikäisille. Onnellista olisi, jos sitä voisi tehdä silloin, kun ei vielä ole perhehuolia painolastina, mutta toisaalta, aikuisena se on ehkä vielä antoisampaa kuin nuorena.