Mir kertoo

[Mir]

Tervehdys kaikille!

Olen seurannut tätä foorumia jo pidemmän aikaa todella aktiivisesti ja olen päättänyt tulla esiin. Olen 33-vuotias Espoossa tätänykyä asuva, JT-taustainen mies.

Vuosi oli 1980 kun ovikello soi. Oven takana oli vanhempi naishenkilö herätkää ja vartiotornilehtien kanssa. Isäni oli ovella ja huomasi lehdissä ilmeisesti jonkin itseään kiinnostavan aiheen ja osti lehdet. Meni parisen viikkoa ja tuo sama vanhempi naishenkilö tuli uusintakäynnille. Edistyminen taisi olla nopeaa, kun tällä seuraavalla kerralla hänet päästettiin jo sisään. Visiitistä tuli pidempi. Hän alkoikin käydä tasaisella syklillä vierailuilla, joista tuli aina vain intensiivisempiä. 4-vuotias siinä vain korkeintaan ihmetteli mitä tuolla oudolla tädillä oli aina asiaa.

Seuraavassa vaiheessa meillä alkoi käydä säännöllisesti yksi erikoistienraivaajapariskunta tutkimassa raamattua. Muutama vuosi tutkittiin ja vanhempani menivät kasteelle.

Käännyttäminen siis alkoi purra ja näin muutoksia vanhempieni käyttäytymisessä. Saimme uusia "ystäviä" ja kaikki nämä uudet tuttavuutemme vaikuttivat todella oudoilta pikkupojan silmin.

Vuonna 1984-1995 jouduin käymään pakolla kokouksissa. Inhosin niitä hiostavia kokousvaatteita ja se päivä hirvitti aina jo valmiiksi, kun tiesin, että joudun istumaan liikkumatta kuin tatti sen 2 tuntia ja kuunnella jotain ohjelmaa, josta en tajunnut mitään. Vanhempani olivat tuohon aikaan varsin fanaattisia, kun vanha sukupolvioppi oli vielä voimissaan ja harmagedon oli niin pikaisesti tulossa.

Niskoittelusta tuli selkäsauna, kuten huonosta kokouskäytöksestä. Väkivallan pelossa ei auttanut muu kuin alistua, mutta niinhän se taisi muissakin perheissä mennä. Täytyihän huonekunta pitää koossa tavalla ja toisella, että kasvot seurakunnassa säilyvät.

[Mir]

...ja jatkoa

Normaalia lapsuutta ja varhaisnuoruutta en siis asiasta johtuen ole elänyt. Kokoukset veivät paljon aikaa. Olin koulukiusauksen uhrina "uskoni" vuoksi jne. "Tuolla se v*tun jehova menee" oli aika klassinen. Muutenkin joku nuori, jolla on itsetunto sattuneesta syystä pakkasen puolella on oikea namupala kiusaajille.

Aloin 16-vuotiaana jäämään vähitellen kokouksista pois. Kovaa tappelua, huutoa ja riitelyä asian tiimoilta kuitenkin kotona käytiin. Musiikki ja vaatteet olivat teinivuosina ikuisia riidan aiheita.

Kun olin 19-vuotias niin olin jo lopullisesti jättänyt jt-elämän taakseni. Kotona sanottiin, että "kenen leipää syöt, sen lauluja laulat" kun perusteltiin se miksi oli pakko lähteä kokouksiin, vaikka oli aina ollut monella tavoin selvää, ettei minusta teokraattia tule tekemälläkään.
Kastamatonta julistajaa minusta yritettiin moneen otteeseen leipoa, mutta kiertelin ja kaartelin enkä siis antanut sitä toivottua vastausta. Onnistuin muistaakseni jopa sanomaan, etten ole esimerkillinen enkä voi alkaa muille julistamaan asiaa mihin en itse pätkääkään usko. Tämän johdosta muutama ihminen lopetti tervehtimisen kokouksissa. Ei mennyt kauaa kun lakkasin käymästä itse noissa ajanhukkatapahtumissa.

Vanhempani ovat edelleen JT-lahkon kirjoilla. Fanaattisuus taisi karista aika monesta muustakin, kun sukupolvioppia muutettiin. Nykyään välit kotiin ovat kohtalaisen hyvät. Lapsuus ja varhaisnuoruus meni vain vähän piloille.

Perheemme ei kuulunut mihinkään hengellismielisten superteokraattien kuppikuntaan (onneksi), eli asia ei ole niin paha kohdallani, mutta paha näinkin vrt. hyvä näinkin

Täällä on monia mielenkiintoisia viestiketjuja ja ottanen osaa keskuteluihin, joten enköhän tule tutuksi.

[RaM]

Mukavaa saada tänne lisää Espoolaisia. Tervetuloa.

[rippeli]

Tervetuloa kirjoittelemaan oikein kirjautuneena!

[Mir]

Omatunto jotenkin vain soimasi ja tuntui aikaisemmin siltä, että toimin väärin kirjoittaessani tänne. Menihän minulla lapsuus ja varhaisnuoruus pakkosyötöllä lahkon merkeissä. En ollut missään vaiheessa mikään hengellismielinen lapsi/nuori niin siitä huolimatta tietyt asiat iskoistuivat minuun vahvasti. Verikysymys ja seuran oppien kyseenalaistaminen hyvinä esimerkkeinä.

[Arskavain]

Tervetuloa minunkin puolesta. No tunnet sitten ainaksi JP:n?

[Mir]

Mukavaa saada tänne lisää Espoolaisia. Tervetuloa.

Kiitän. Olemme lähes naapureita ja varmaankin naamatuttuja vuosien takaa