Jättäkää heidät rauhaan!!

[Bergerac]

Ovelta ovelle työtä kritisoidaan niin paljon,se vaatii kyllä syvää uskoa ja todella paljon rohkeutta uskaltautua mennä jonkun ovelle näyttämään raamatun kohtia.He uskovat että pitää levittää Jumalan hyvää sanomaa,he uskovat PELASTAVANSA ei-uskovaisia.

He uskovat syvästi ja yrittävät siksi pelastaa.

Kuten aiemmassakin vastauksissa tuli osittain mainittua : Jehovan Todistajat uskovat ja luottavat nimenomaan Seuran määrittelemiin sekä vaatimiin asioihin. (kuvainnollisesti toimivat Seuran kuvainnollisesti asentaman aivopultin määritelmien ja ohjeiden mukaisesti).

Minä karsastan Jehovan Todistajien Seuran määrittelemää syvää uskoa ja yritystä pelastaa. Siksi että se on erittäin valikoiva. Ja Seura itse ohjeistaa (eli siis tavallaan pakottaa) tämän valikoimisen.

Jos kiinnostunut hyväksyy, innostuu keskustelusta ja esittää ns. hyväksyttyjä kysymyksiä/mielipiteitä ovella olevan Seuran tarkasti kouluttaman Jehovan Todistajan todistelusta. Käytännössä tälläinen henkilö on Seuran lanseeraamien ohjeiden mukaisesti tosi totuuden (TM) arvoinen.

Jos kiinnostunut osittain hyväksyy, innostuu keskustelusta ja esittää ns. Seuran näkökulmasta kiusallisia kysymyksiä/mielipiteitä ovella olevan Seuran tarkasti kouluttaman Jehovan Todistajan todistelusta. Käytännössä tälläinen henkilö ei ole Seuran lanseeraamien ohjeiden mukaisesti tosi totuuden (TM) arvoinen. Puhumattakaan luopiovihjailusta.

Jehovan Todistaja -perheeseen kasvanut kasvaa Seuran määrittelemien vaatimusten mukaisesti. Siitä yksinkertaisesta syystä että Jehovan Todistaja-vanhemmat toimivat juuri Seuran määrittämien speksien mukaisesti, ja lapsi kasvaa tähän. (valtaosin lapsi kasvaa tähän ilman omaa valintaa, koska Jehovan Todistajat toimivat Seuran määrittelemien ohjeiden mukaisesti).

Mielestäni ns. vapaamielisemmät/avoimet Libaraaliset sekä Kulttuuri -Jehovan Todistajat edustavat ko. yhteisön parasta päätä kaikessa eri tarjonnassa. Ehkä tämänhenkiset myös ovat niitä, joka yhteisöstä saattavat (minun mielestäni toivottavasti) erota helpommin.
Käsitykseni mukaisesti ns. Konservatiivi Jehovan Todistajat edustavat sitten aivan toista käsitystä. (näihin konservatiivi Jehovan Todistajiin luen myös mm. etuuden tavoittelijat tai etuuteen kasvavat). Mutta minun mielestäni toivottavasti konservatiivipuoleltakin löytyy henkilöitä, jotka heräävät ajattelemaan asioita kokonaisuudessaan ja tekevät ratkaisunsa.

Jehovan Todistajat sinänsä kokonaisuudessaan ovat ihmisinä täysin ok ja ihmisinä heillekin kaikenlaista sattuu. Tietenkin yksi arvelluttava pointti on se, että ensin Seura itse määrittelee speksit ja sittemmin speksien muuttuessa Seura määritteleekin sen että jotkut yksittäiset Jehovan Todistajat ovat vähän speksailleet ja odottaneet ja tulkinneet asioita. Seura ymmärtääkseni erittäin harvoin myöntää asioita suoraan omaan proofetallisen arvonsa piikkiinsä.

Mutta se Seuran vaatimukset/ohjelma siellä taustalla...se näkyy Jehovan Todistajien jokapäiväisessä elämässä. Korostan että hyvät asiat ovat ok, mutta kaikki ne Seuran pitäisikö sanoa lahkomääritteiset käskyt/hyväksynnät/hyljeksinnät/epäilyt jne edustavat sitä Seuran kuvainnollisesti asentaman aivopultin tuottamaan negatiivista tunnelmaa.

[metsäläinen]

Jehovia pahempia pelkureita ei olekaan.
Seurakunnan vanhinten edessä ollaan nöyrinä ja lakki kädessä.


.

Olen samaa mieltä tuosta pelkuruudesta. Nyt kun on ollut aikaa katsoa itseäni hieman syvemmälle, niin olen havainnut eräänä syynä miksi koin oloni hyväksi ollessani veli innokas oli se ettei tarvinnut ottaa vastuuta omasta tahdosta vaan tavallaan" edesvastuuttomana " olin viemässä "tahdottomana " toisten totuutta, joka oli valhetta.

Oli " turvallista " piiloutua Seuran selän taakse. Siellä ei tarvinnut kohdata sitä omaa pelkoa. Joka kuitenkin oli olemassa.

Mutta nyt on eri tilanne. Nyt onkin seisottava yksin sen vakaumuksen takana johon uskon ja se on vaatinut rohkeutta. Ja sen pelkuruuden näkeminen itsessäni ja tunnustaminen rehellisesti ei ollut helppoa.

Mutta nyt todellisuus on näyttänyt että se tie on ainoa oikea tie pelottomaan elämään ja ei mihinkään valheelliseen uskontoon vaan siihen uskoon joka on tie , totuus, ja elämä.

[Lehtiveli]

JT aikana ajattelin, että kenttätyö ja puheiden pito vaatii rohkeutta. Näin jälkeenpäin voin sanoa, että eroaminen on se joka vaatii rohkeutta.

Ovilla käydään suurimmaksi osaksi koska on pakko, muuten saa kärsiä sosiaalisen rangaistuksen. Tietoisesti tämän rangaistuksen ottaminen on teko, joka vaatii rohkeutta.

[Japi-40]

Moni kakku päältä kaunis. Kun tunkeutuu pintaa syvemmälle voi nähdä kuinka mätä tuo kakku todellisuudessa on. Vartiotorniseura on kuin mätä kakku.


IRTI VARTIOTORNISEURASTA !

[SissiOlivia]

"Tietysti KAIKKI Jehovan todistajat eivät ole "kunnollisia ihmisiä" ja se johtuu yksinkertaisesti siitä että HE OVAT ihmisiä.Ihminen ei ole täydellinen,on raiskaajia,pedofiilejä,varkaita monista eri kansakunnista ja uskonnosta riippumatta!"

"Oma henkilökohtainen kokemukseni Jehovan todistajista on ollut hyvin myönteinen"

Myönteistä kuvaa on tarkoituskin näyttää maailmalle. Nykyään tilanteeni on vähän sama työpaikalla. Periaatteet ja puheet ovat hienoja, mutta neljän seinän sisällä on välillä ihan eri meininki. Nimenomaan tuohon (yksi asioista vain) väsyin että piti näytellä koko ajan ja koko ajan tavoitella jotain parempaa. Vähemmästäkin tulee riittämättömyyden tunne ja palaa loppuun psyykkisesti.

On minulla myönteinen kuva edelleen joistakin ihmisistä seurakunnassa, he olivat silloin mukavia minulle. Ja välittivät ihan oikeasti. Mutta kumma kyllä se välittäminen lopahti kun minun kiinnostukseni lopahti srk toimintaan ja aloin elää elämääni enemmän omien intressieni mukaan. Ei minua kovin innokkaasti yritetty takaisin houkutella. Itse asiassa vähän petyin tuosta välinpitämättömyydestä, missä se rakkaus oli.....

[metsäläinen]

Mikä ihme siinä on kun Jehovan todistajia pitää haukkua noin??
Ovelta ovelle työtä kritisoidaan niin paljon,se vaatii kyllä syvää uskoa ja todella paljon rohkeutta uskaltautua mennä jonkun ovelle näyttämään raamatun kohtia.He uskovat että pitää levittää Jumalan hyvää sanomaa,he uskovat PELASTAVANSA ei-uskovaisia.

He uskovat syvästi ja yrittävät siksi pelastaa.


Oma henkilökohtainen kokemukseni Jehovan todistajista on ollut hyvin myönteinen.
He käyttäytyvät moitteettomasti ja en suostu uskomaan mitä kaikkea heistä maailmalla levitetään.

Yleistäminen on huono tapa...

Koodi: Valitse kaikki

[/quote]

Olet huomannut tärkeän asian [b]Agnostikko[/b];Jotain täytyy olla pielessä koska patoutumia asioiden ja kysymyksien suhteen näyttää olevan paljon.

Ja näin on käynyt , on ollut esim henkilökohtaisia ongelmia , asiakysymyksiä ja myös omia kokemuksia miten seurassa menetellään eri tapauksissa ja moni on havainnut että ei ole tullut vastauksia vaan on tapahtunut hyljeksintää, painostusta, halveksuntaa jopa erottaminen.
Mutta se ei poista sitä tarvetta saada vastauksia.  Kysymysten esittäminen ei ole haukkumista. Keskustelun aikaansaaminen ei ole haukkumista.


[b]He uskovat syvästi ja yrittävät siksi pelastaa [/b]: Miksi muuten Jt:t yrittävät pelastaa ???  Eikö Jeesus ole jo pelastanut ??  Ja  ovatko JT:t jo pelastettuja ??   Eikö meistä jokainen ihminen täällä maan päällä olla vielä  pelastuksen tarpeessa , ei meistä kukaan vaikka olis missä tahansa ole vielä pelastettu.   Mihin he uskovat lujasti ??  Siihenkö että Jeesus on pelastaja vai siihen että JT: t ovat pelastajia ?   Jos kerta JT:t ovat pelastajia , niin mihin Jeesusta tarvittiin ?    Muidenko ihmisten muttei JT: ien puolesta ?? Eikö Jeesus avannut meille mahdollisuuden pelastua ja siitä piti kertoa. Eikö Jeesus avannut tien elämään ja isänsä luo ja siksi Hän toivoi että seuraisimme ja tottelisimme Häntä koskä Hän pelastaa eikä seura ? 

Eikö Jumalan hyvä sanoma ollut se että pelastus on varmaa koska Jeesus kuoli ihmisten puolesta ? Voiko parempaa sanomaa enää olla koska silloin se pelastus ei ole enään kenenkään ihmisen harteilla ei edes JT: ien, vaan hekin voivat vapautua Jeesuksen ikeen alle  ?

Kuten huomaat millaisia kysymyksiä on herännyt ja huomaat myös ettei kysymys ole haukkumisesta.   

Siksi myös huomaat miten yleisiä nämä kysymykset ovat mutta myös henkilökohtaisia ja monelle on tarve saada niihin vastaukset, onhan kysymys jokaisen elämästä.

[b]Yleistäminen on huono tapa[/b] ja siitä pääsee pois kun porautuu kysymyksillä asian ytimeen , mutta kun seura ei lähtenyt vastaamaan niihin vaan ylimielisesti asettui kysymyksien yläpuolelle usein sattaen kysyjän häpeälliseen asemaan . 

Toivon että keskustelu jatkuu.

[witch]

Ovelta ovelle työtä kritisoidaan niin paljon,se vaatii kyllä syvää uskoa ja todella paljon rohkeutta uskaltautua mennä jonkun ovelle näyttämään raamatun kohtia.He uskovat että pitää levittää Jumalan hyvää sanomaa,he uskovat PELASTAVANSA ei-uskovaisia.

He uskovat syvästi ja yrittävät siksi pelastaa.

Sen vuoksi tämä foorumi onkin perustettu että me oikaisisimme heitä.
Tiesitkö muuten että tie Hitlerin valtaan nousulle ja muiden samanlaisten ihmisten esiintulolle mahdollistaa ihmisten suvaitsevaisuus. Siis suljemme silmät siltä kaikelta pahalta mitä tämä järjestö tuottaa. Katsele sen tuottamia hedelmiä.

-Quote korjattu, -Lehtiveli

[Johanneksen poika]

Oma henkilökohtainen kokemukseni Jehovan todistajista on ollut hyvin myönteinen.
He käyttäytyvät moitteettomasti ja en suostu uskomaan mitä kaikkea heistä maailmalla levitetään.

Yleistäminen on huono tapa...

Minullakin on hyvin myönteisiä kokemuksia monista yksilöistä, mutta järjestön toimintamalli ja vanhinten käyttäytyminen on kokemusteni mukaan täysin ala-arvoista ja Raamatun vastaista. Minulla on 31 vuoden kokemus siitä, mitä on olla Jehovan todistaja. Kun minut erotettiin viime vuoden lopussa, kokemuksia oli karttunut niin paljon, että todisteet osoittavat kiistattomasti sen, että tuo järjestö toimii julmasti ja rakkaudettomasti. Voit lukea riittävän kattavasti dokumentoidun ajojahtikokemukseni täältä:

http://koti.mbnet.fi/jpoika/myllynkivet/aikajana.htm

Jos uskallat tutustua tuohon aineistoon lukemalla kaiken tekstin ja kuuntelemalla kaiken äänitemateriaalin, ehkä haluat kommentoida muutamalla sanalla tätä aihetta. Varoitan sinua kuitenkin: jos haluat säilyttää sinisilmäisyyden ja pitää edelleen pääsi pensaassa, älä klikkaa em. linkkiä. Totuus voi olla sinulle liian rankka kokemus.

[metsäläinen]

Jos uskallat tutustua tuohon aineistoon lukemalla kaiken tekstin ja kuuntelemalla kaiken äänitemateriaalin, ehkä haluat kommentoida muutamalla sanalla tätä aihetta. Varoitan sinua kuitenkin: jos haluat säilyttää sinisilmäisyyden ja pitää edelleen pääsi pensaassa, älä klikkaa em. linkkiä. Totuus voi olla sinulle liian rankka kokemus.

Hieno ajatus Johanneksenpoika. Noin se pitäisi ollakin jos se olisi rehellistä .Voitaisko pyytää seuraa myös kertomaan heille joiden kanssa alkaa tutkistelu, että :

VAROITUS VAARALLISTA . ÄLÄ TUTKI JOS HALUAT PYSYÄ MIELELTÄSI TASPAINOSSA. !!!!!! KUOLEMANVAARA !!!!

Mutta ,mutta tuskin vaan se toteutuu. Seura tarjoaa vain kymmenen kaunista ja lasillisen vettä ja lasissa on se kuuluisa myrkkypisara , josta ei kerrota. Sinisilmäinen ei osaa varoa. Ja taas on uusi tarina syntynyt.

Totuuteen herääminen on rankka kokemus, mutta ei ole muuta tietä tervehtymiseen kuin että ottaa vastuun itsestään ja sitten on vain pengottava pohjia myöten kuka olen ja mitä haluan ?

[Lehtiveli]

Totuuteen herääminen on rankka kokemus, mutta ei ole muuta tietä tervehtymiseen kuin että ottaa vastuun itsestään ja sitten on vain pengottava pohjia myöten kuka olen ja mitä haluan ?

Herääminen voi olla joillekkin jopa niin rankka kokemus, etteivät he sitä halua tehdä. Tiedän useamman ihmisen, jotka ovat jollain tavalla tietoisia Vartiotornin todellisuudesta, mutta he mieluummin leikkivät tietämätöntä kuin selvittävät asiat pohjia myöten.

Ja onhan se tietysti rankkaa, uskonto koskettaa kuitenkin yhtä kaikista syvimmistä asioista ihmisen tietoisuudessa ja ajattelumaailmassa. Mielestäni se kokemus on kuitenkin läpikäymisen arvoinen.

[Witless]

Mikä ihme siinä on kun Jehovan todistajia pitää haukkua noin??

Riittäisikö syyksi se, että amerikkalainen lahko on sorkkinut ajatuksiani (engl. mind rape) pikkulapsesta saakka ja aiheuttanut pysyvät vammat sieluuni?

[Aamu]

Herääminen voi olla joillekkin jopa niin rankka kokemus, etteivät he sitä halua tehdä. Tiedän useamman ihmisen, jotka ovat jollain tavalla tietoisia Vartiotornin todellisuudesta, mutta he mieluummin leikkivät tietämätöntä kuin selvittävät asiat pohjia myöten.

Minun lähipiirissäni on myös tällaisia ihmisiä. Minun eroni seurakunnasta on saanut esim. äitini pitämään kahta tiukemmin kiinni jt-opista näyttääkseen esimerkkiä minulle. Niin aivopesty hän ei ole, että olisi alkanut minua karttelemaan. Nyt kun minulla alkaisi olla monen vuoden jälkeen jotain kunnollista argumenttia vt-seura-kritiikkini tueksi, minua pelottaakin lähteä esittämään sitä. Entä jos hän todella luopuukin todistajuudesta? Mitä hänelle silloin jää? Kaikki hänen ystävänsä ovat todistajia. Monet sukulaiset ovat alkaneet vältellä todistajuuden takia. Se, että hän uskoi tekevänsä Jumalan tahdon teki hänet todella onnelliseksi (poislukien ne vt-seuran ei-onnelliseksi-tekevät määräykset, jotka aiheuttavat jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta). Onko minulla sittenkään oikeutta viedä häneltä pois kaikkea tätä? Ehkä se kuitenkin on hänen oma valintansa, ehkä hän syvällä sisimmässään tietää, mutta on valinnut olla välittämättä.

Mika Waltarin Valtakunnan salaisuudessa esitetään Jeesuksen kuolleista herättämä Lasarus vajaamielisenä zombina. Sen enempää hän kuin hänen perheensä eivät ole enää iloisia tästä ihanasta ihmeteosta. Pelkään omalla kohdallani vähän samaa; onko herääminen liian rankka kokemus, herätänkö minä zombin?

[metsäläinen]

[

Herääminen voi olla joillekkin jopa niin rankka kokemus, etteivät he sitä halua tehdä. Tiedän useamman ihmisen, jotka ovat jollain tavalla tietoisia Vartiotornin todellisuudesta, mutta he mieluummin leikkivät tietämätöntä kuin selvittävät asiat pohjia myöten.

Ja onhan se tietysti rankkaa, uskonto koskettaa kuitenkin yhtä kaikista syvimmistä asioista ihmisen tietoisuudessa ja ajattelumaailmassa. Mielestäni se kokemus on kuitenkin läpikäymisen arvoinen.

On se niin ! Tavallaan surullista !
Siksi irrottautuminen ja oman uskon , ei uskonnon vaan uskon edessä seisominen vaatii rohkeutta.
Vastuu itsestä ja olla itsensä takana vaatii rohkeutta.
Hypätä johonkin tuntemattomaan johon ei voi muuta kuin uskoa vaatii rohkeutta.
Koska pelottaa niin pirusti , mutta sisällä on joku sanoo että tee se, ja itsensä kuunteleminen vastoin muiden pelottelua ja uhkailua vaatii rohkeutta.
Rohkeus ei ole piiloutumista.
Se että antaa toisen päättää omasta elämästä ei ole rohkeutta.
Siksi tervehtyminen " hulluudesta " onkin niin kiehtovaa

[Witless]

Minun lähipiirissäni on myös tällaisia ihmisiä. Minun eroni seurakunnasta on saanut esim. äitini pitämään kahta tiukemmin kiinni jt-opista näyttääkseen esimerkkiä minulle.

Olen samassa tilanteessa. Olen päätynyt siihen, että en halua/uskalla lähteä aikuisten ihmisten maailmankuvaa järkyttämään, vaikka joku muu voisi pitää vastakkaista ratkaisua eettisesti oikeampana.

[Aamu]

Olen päätynyt siihen, että en halua/uskalla lähteä aikuisten ihmisten maailmankuvaa järkyttämään, vaikka joku muu voisi pitää vastakkaista ratkaisua eettisesti oikeampana.

Tähänpä minäkin olen toistaiseksi päätynyt. Kuitenkin vaivaa tilanteen ristiriitaisuus; usko tekee onnelliseksi, vt-seura ei. Mietin, miten pitkälle hän on valmis menemään valheellisen opin vuoksi (verensiirrot, vainot... eihän sitä koskaan tiedä). Ei-jt-sukulaiseni sanovat usein, että "anna olla, ihan harmitontahan tuo kuitenkin on". Tavallisen rivitodistajan kokoukset ja kenttäily nyt ovat todellakin ihan harmittomia, suomalainen korpimaisema nyt on niiin kaukana Ameriikasta. Varsinkin jos on nk. tapatodistaja; ei tienraivausta, ei koko sukua todistajissa, tehdään sen verran kun tuntuu hyvältä... Eron huomaa jo Suomessakin pienten ja isojen seurakuntien välillä; pienet elävät ihan omissa harmittomissa pikku ympyröissään, harvoinpa siellä jaksetaan kiihkoilla.... Näin käytännössä, mutta uskonto ja varsinkin todistajuus riippuu periaatteista. Milloin valheille rakennetut periaatteet astuvat harmittoman käytännön näyttämölle? Milloin uskonto vaatii tekemään jotain, mikä ei tunnu hyvältä?

Kuten Witless sanoikin, minustakin on korrektia antaa aikuisen ihmisen itse päättää uskomuksistaan, äitini antoi minun tehdä niin, vaikka kasvattikin minut alunperin todistajaksi. Toisaalta kantani on, että vt-seura on vaarallinen järjestö, eikä kenenkään pitäisi siihen kuulua. Ketjun alkuperäiseen aiheeseen viitaten, itse olen jättänyt seuran haukkumisen vähemmälle, etten loukkaisi ketään, siis tekisi ei-onnelliseksi. En tiedä miten saisin todisteita ujutettua silmien alle (joojoo, seuran kirjallisuushan on niitä täynnä, mutta kuten tiedätte.....), niin että "herääminen" käynnistyisi ilman minun sekaantumistani. Loppujen lopuksi, kuka minä olen päättämään, mikä itse kenetkin tekee onnelliseksi?