Hei!

Rekisteröityneet käyttäjät voivat esitellä itsensä tai kertoa taustoistaan täällä.

Valvoja: Moderaattorit

Linnea
Viestit: 31
Liittynyt: 29.11.2009 23:00

Hei!

Viesti Kirjoittaja Linnea »

Täällä ilmoittautuu kolmekymppinen keskiverto tapakristitty, joka siis kuuluu kirkkoon, mutta ei sinne juurikaan eksy ilman pakottavaa tarvetta. Mielestäni kuitenkin kristillistaustaisessa maassa yleissivistykseen kuuluisi tietää edes alkeet Raamatun sanomasta, joten olin kohtuu helposti vedettävissä mukaan keskusteluun ovellani käyneen naisparin kanssa. Ovikelloni alkoi kohta soida yllättävänkin tiheään ja sain käteeni tietyn keltaisen kirjan sekä "paremman" raamatunkäännöksen rippiraamattuni tilalle. Oven aukaisukynnystä laski tehokkaasti se, että rapulla seisoi usein eräs entinen luokkakaverini.

Plussapuolia vierailuissa on ollut paitsi se, että joku jaksaa vääntää minulle rautalangasta, mitä Raamatussa sanotaan (se on vähän raskas teos ihan kylmiltään luettavaksi) myös se, että onpa edes jotain juttuseuraa, kun päivät kuluvat melko verkkaan jälkikasvun kanssa kotona. Homma toimi ihan hyvin niin kauan, kun en viitsinyt kysellä juuri mitään, kun oletin, että minulta puuttuu joitain pohjatietoja ja siksi tulkitsen joitakin kohtia aivan eri tavalla kuin "pitäisi." Kun sitten lopulta esitin muutamia kysymyksiä, tunnelma muuttui sen verran selvästi, ettei sitä voinut olla huomaamatta.

Olen aina ollut epäluuloinen oikeastaan kaikkia uskonnollisia ryhmittymiä kohtaan, mutta muutama viikko JT:iden hellässä huomassa melkein sai suojaukseni pettämään. Muistan uskoneeni lapsena Jumalaan, sitten jossain vaiheessa sen uskon hukkasin, mutta muistan sen tunteen, mikä siitä varmuudesta syntyi, että jokin korkeampi voima huolehtii meistä. Hetken verran luulin, että voisin löytää uskon uudelleen, mutta tällä hetkellä tiedän, ettei totuus tule löytymään ainakaan valtakunnansalilta. Siitä huolimatta, että en ole käynyt edes kokeilemassa, vaikka minua on sinne yritetty maanitella jos vaikka millä tavalla. Yksi hyvä potku takalistolle oli se, kun jostain syystä sain lahjaksi kirjan "Puhu perustellen käyttämällä Raamattua" jonka alkulehdillä kerrotaan lukuisia tapoja aloittaa keskustelu haluttomankin henkilön kanssa. Oivalsin saman tien, ettei ovellani käyneellä parilla ole mitään henkilökohtaisia intressejä minua ja sieluani kohtaan vaan he käyvät vain tekemässä työtä. Erityinen kiitos heille kirjasta! :)

Eilen sain täällä jo tietää, etten onneksi näine hyvineni edes kelpaisi seurakuntaan, sillä asun yhdessä lapseni isän kanssa vaikkemme ole menneet naimisiin missään välissä. Tärkein syy, miksi haluan pysyäkin loitolla sieltä on nimenomaan tuo lapsi. Mielestäni usko on siinä määrin henkilökohtainen asia, että valinta on voitava tehdä itse. Todellista valinnan vapautta ei ole se, että tyrkytetään tiettyä elämänkatsomusta pikkuvauvasta alkaen, estetään mahdollisuuksien mukaan tilaisuudet ottaa selvää mitä muita vaihtoehtoja on tarjolla ja lopulta annetaan valita - mutta vaakakupissa onkin uskonnon lisäksi myös oma perhe ja ystävät. Tyrmistyin suorastaan, kun selailin näitä sivuja ja opin, mitä seurakunnasta pois lähtemisestä seuraa. Käsittämätöntä kiristämistä mielestäni. Lähimmäisenrakkaus ja "rakastakaa vihollisianne" ei toteudu tuossa missään muodossa.

Hakusessa on siis edelleen jokin ryhmä tai henkilö, jonka kanssa käsitellä uskonnollisia puheenaiheita, mutta vapauteni säilyttäen.Luterilaisen kirkon piirissä minua rassaa liiallinenkin vapaus, mihinkään ei saa ns. oikeaa, "virallista" vastausta, mutta siltä ei sentään tarvitse suojella lapsiaan. Leijonaemo minussa sanoo, että jos Jumala vaatii lasten ahdistelua maailmanlopulla tai vaihtoehtoisesti sitä, että joutuisin hylkäämään jälkikasvuni totuutta etsiessäni, en todellakaan halua paikkaa paratiisista ja viettää loppua ikuisuutta sellaisen Jumalan yhteydessä. Menolippu kadotukseen siinä tapauksessa, kiitos! Jos Jumala todella on rakkaus, hän ymmärtää kyllä, miksi tässä elämässä huolehdin ennemmin lapsestani kuin mahdollisuudesta ikuiseen elämään. Aina on sitä paitsi olemassa riski, ettei Jumalaa olekaan. Tosin se vaihtoehto tuntuu epätodennäköiseltä, sen verran suuri ihme jokainen elämä minusta on.

Tämä palsta vaikuttaa lupaavalta, vaikka en siis tosiaan JT-taustainen olekaan. Katsotaan, mitä tästä kehkeytyy. Suurinta osaa ajatuksistani en nytkään saanut kirjalliseen muotoon, mutta ehkä pikku hiljaa. Punainen lanka on vielä minultakin hukassa... :roll:
äänilaiteveli
Viestit: 150
Liittynyt: 05.06.2009 17:36
Paikkakunta: Kouvola

Re: Hei!

Viesti Kirjoittaja äänilaiteveli »

Tervetuloa palstalle minun puolesta, ja oikein hyvä kirjoitus. Jehovan todistajat eivät todellakaan ole sitä miltä saattaisi äkkiseltään näyttää. Ja erittäin hyvä että olet tarkastellut jt toimintaa muualtakin käsin kuin vartiotornista ja muista heidän kirjoista ja lehdistään.

Ja tuo raamattu mikä sinullekin annettiin on oiva osoitus jt aivopesusta. Se on todella tarkkaan suunniteltu juuri heitä varten, jotta kaikki opetukset olisivat helposti muokattavissa juuri heidän ajatuksiin ja tarpeisiin.
Juu, ja tuo jehovan todistajista irtautuminen ja niihin ketkä sen tekevät, heidän kohtelunsa on minusta hengellistä väkivaltaa. Sitä tosin harvoin kellekään kerrotaan kiinnostumisvaiheessa, jos myöhemminkään.

Mutta hyvää jatkoa sinulle, "tapakristitty". :)
"Ole siis valpas, ehkä sinussa oleva valo on pimeyttä." Luuk 11:35
Pehmoluopio
Viestit: 1565
Liittynyt: 28.04.2007 18:24
Paikkakunta: Hanko

Re: Hei!

Viesti Kirjoittaja Pehmoluopio »

Linnea kirjoitti: (se on vähän raskas teos ihan kylmiltään luettavaksi)
Kehotan siihen kuitenkin ja siihen, että kylmänä on Ilmestyskirjan loppuun asti vaikka se helvetintulella lämmitteleekin useaan kertaan ennen sitä. Asia Jehovan todistajissa jota en moiti, on Raamatun raakalukeminen, jota jotkut harrastivat. Toisaalta moni tapajehova ei tunne Raamattua kovinkaan kaksisesti. Tienraivauskoulussa oli esimerkki, ettei tienraivaaja osannut perustella 1914:ää Raamatullaan. Vinkkinä, se perustelu on raamatunkohtineen siellä lisälehdillä.

Jehovan todistajat ovat hyvä esimerkki siitä kuinka Raamattu ei toimi. Itse asiassa ajattelin Raamatun pitkään olevan niin kuin Babylon 5:ssä avaruusaseman kylkeen tullut luotain, joka uhkasi räjäyttää koko aseman ellei sen kyselyihin vastata oikein. Nyt minusta on tullut mystisyyteen taipuvainen enkä näe asiaa niin yksinkertaisena. Minusta Raamatussa on sisältöjä, jotka johdattavat oikeaan ja sisältöjä, jotka johdattavat harhaan. Se tarjoaa ikään kuin kukan ja veitsen ja riippuu ihmisestä itsestään ja hänen sydämen sivistyksestään, kumpaan hän tarttuu ja kumman mukaan elää.

Tulin tähän loppupäätelmään lukiessani Luukkaan 16:tta, "epärehellinen taloudenhoitaja". Se on Jeesuksen puheiden joukossa ikään kuin Indiana Jonesissa vaatimaton puukuppi loistavien astioiden joukossa. Näin minä olen täsmälleen toiminut ja seikkailu on ollut mielenkiintoinen, olen jopa kokenut ihmeen: Kun olen jakanut ylimäärästäni tarvitseville, se on tullut aina omaksi hyödykseni.

Minusta on epäreilua, että vanhan ajan ihmiset saivat kokea ja nähdä ihmeitä, mutta me skeptisemmät tieteellisen ajan ihmiset emme, meidän pitäisi uskoa kirjoitettua kirjainta. Mutta se sosiaalinen puoli evankeliumeissa, se ei ole kelvannut kenellekään. Se on tavallaan ihme meille nykyajan ihmisille, ken siihen tarttuu.
Miljoonat kohta kuolevat eivät eläneet koskaan
Linnea
Viestit: 31
Liittynyt: 29.11.2009 23:00

Re: Hei!

Viesti Kirjoittaja Linnea »

Yritys on hyvää, mutta olen edelleen kahlaamassa läpi Mooseksen kirjoja eli sarkaa riittää. Väkeä on paljon ja on vaikea pysyä kärryillä, kuka teki, mitä ja miksi. Toisella lukemalla saisi varmaan jo enemmän irti, mutta kun selviäisi tästä ensimmäisestäkin kerrasta. :? Uuden testamentin puolella on paljon sellaista, mitä olen joskus lukenutkin, mm. evankeliumitekstejä, myös Ilmestyskirjan luin joskus silkkaa uteliaisuuttani. Että kenties urakka helpottuu, kun törmään edes johonkin ennalta tuttuun asiaan sitten Nooan arkin...

Sitä muuten olen ihmetellyt, että miten JT:illä tuntuu olevan niin paljon enemmän muistikapasiteettia kuin minulla, kun tosi paljon noita raamatunkohtia tuntuu olevan ulkomuistissa. Niitä on kumminkin hirmuisen paljon, joten millä ihmeellä ne voi oppia paikallistamaan? :o
Aaac
Viestit: 1644
Liittynyt: 28.04.2007 15:11

Re: Hei!

Viesti Kirjoittaja Aaac »

Linnea kirjoitti:Sitä muuten olen ihmetellyt, että miten JT:illä tuntuu olevan niin paljon enemmän muistikapasiteettia kuin minulla, kun tosi paljon noita raamatunkohtia tuntuu olevan ulkomuistissa. Niitä on kumminkin hirmuisen paljon, joten millä ihmeellä ne voi oppia paikallistamaan? :o
Eivät JT:t osaa Raamattua ulkoa, vaan he opettelevat sata raamatunjaetta, joiden nopealla löytämisellä he sitten tekevät vaikutuksen. JT-kirjallisuudessa ei juuri useampaa eri raamatunjaetta esiinnykään, paitsi hyvin harvinaisesti. Tästä joku JW-foorumilainen oli tehnyt aikanaan tutkimustakin, taisi luku olla kolmisensataa.
Religionsfri.
Avatar
Sukututkija
Viestit: 478
Liittynyt: 30.08.2007 08:59
Paikkakunta: Turku

Re: Hei!

Viesti Kirjoittaja Sukututkija »

Linnea kirjoitti:Ovikelloni alkoi kohta soida yllättävänkin tiheään ja sain käteeni tietyn keltaisen kirjan sekä "paremman" raamatunkäännöksen rippiraamattuni tilalle.
Leikit hiukan tulella..., mutta lukemalla muutakin kuin vain seuramateriaalia säästyt ehkä pahimmalta.

Pari sanaa tuosta UM käännöksestä. Äkkiväärimmät asiantuntijat sanovat yksoikoon, että se on väärennös. Jonkin tuomitseminen väärennökseksi edellyttää tietystikin, että jossain on tai on ollut aito kappale tai versio. Onko ollut tai onko edelleen - en tiedä. Maltillisemmat UM käännöksen arvioijat tyytyvät luonnehtimaan UM käännöstä tarkoitushakuiseksi. Tämän voin itsekin vahvistaa. On ilmeistä, että sitä tehdessä on ensin ollut "uskonto" tai näkemys miten asioiden on oltava ja vasta sen jälkeen on syntynyt tätä näkemystä tukeva raamatunkäännös.

Vain pari esimerkkiä väitteeni tueksi. Jehovan todistajien bisneshän pyörii ovityön ympärillä, eli lehtimyynnissä (ei takerruta myynti-väitteeseen, ilmaisia lehdet eivät ole, vaikka he niin auliisti niin väittävätkin).

Jotta todistajia olisi helpompi patisella sinällään raskaaseen ovelta ovelle-saarnatyöhön, niin tarvitaan kannustin. Jos sellaista ei löydy, niin se tehdään. UM kääntää Apostolien teoissa seuraavasti:
UM
Ap 5:42
Ja joka päivä temppelissä ja talosta taloon he jatkoivat herkeämättä opettamista ja hyvän uutisen julistamista Kristuksesta, Jeesuksesta
Kun kirkkoraamattu kääntää vastaavan jakeen:
KR33/38
Ap 5:42
Eivätkä he lakanneet, vaan opettivat joka päivä pyhäkössä ja kodeissa ja julistivat evankeliumia Kristuksesta Jeesuksesta.
Asiantuntijoiden, jotka perustavat käsityksensä alkukielisiin kirjoituksiin, mielestä kirkkoraamatun käännös on oikein, UM käännös väärä. Maallikko, minkäkin, olen tietävinäni sen, että apostolit eivät tehneet ovelta ovelle työtä tässä mielessä jossa Vartiotorniseuran opetus väittää. Kokoontuivathan he kodeissa, mutta eivät tehneet nykyisten todistajien tavoin lähetystyötä ihmisten ovilla.

Klassinen "käännösvirhe" on tietysti Luukkaan 23:43, jonka osalta tälläkin saitilla löytyy varmasti seikkaperäisiä analyysejä. Tässä vain lyhyesti, mistä on kyse. UM kääntää jakeen 43 näin:
UM
Ap 23:43
Ja hän sanoi hänelle: ”Totisesti minä sanon sinulle tänään: sinä tulet olemaan minun kanssani paratiisissa.”
Kirkkoraamattu näin:
KR33/38
Ap 23:43
Niin Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa."
Huolimattomalla lukemisella eroa ei edes huomaa. Kun lukee ajatuksella molemmat käännökset, ero käy selväksi. Kirkkoraamatun mukaan Jeesus sanoi ryövärille, että samana päivänä (tänään) hän tulisi olemaan hänen (Jeesuksen) kanssa paratiisissa. Tämä ei ole VT seuran opetuksen mukaista, vaan heidän mukaansa paratiisiin mennään sitten joskus - jos mennään silloinkaan. Niinpä he kääntävät tämän jakeen toisin - ja lopputulos on häkellyttävä. Minun piti lukea UM:n 43:nen kahdesti, ennen kuin käsitin että vika ei ole minun äidinkielen osaamisessa, vaan virke on yksinkertaisesti järjetön.

Pasi Turusta (http://www.kuvajasana.fi/fi/tuotteet/?i ... elGroup=24) siteeraten:
Eräs maailman huomatuimpia kreikankielen asiantuntijoita, edesmennyt tohtori Julius R. Mantey, kirjoitti Vartiotorni-seuralle kirjeen vuonna 1974. Siinä hän totesi mm. näin:

Miksi yritätte tietoisesti johtaa ihmisiä harhaan sijoittamalla välimerkin väärin 'tänään'-sanan jälkeen Lk. 23:43:ssa, kun kreikkalaisessa, latinalaisessa, saksalaisessa ja kaikissa englantilaisissa käännöksissä (jopa KIT:in kreikkalaisessa tekstissä) paitsi omassanne välimerkki on lego-sanan (minä sanon sinulle) jälkeen?
Minua viisaammat asiantuntijat sanovat, että kun vertailee kirkkoraamattua ja seuran UM käännöstä, niin jälkimmäinen on ikään kuin "jakeen verran pielessä". Molemmissa on pääpiirteissään samat asiat, mutta niiden välillä on hiuksen hieno ero. Tarkemmalla lukemisella huomaa, että kyseessä on täysin eri kirja. Onko se "parempi" käännös, kuten todistajasi on sinulle väittänyt? - se riippuu tarkoitusperistä. On täysin varmaa, että se tukee paremmin seuran evankeliumia, mutta onko se aitoperäisempi... epäillä sopii. Sopii myös tutkia lopussa olevia linkkejä ja muodostaa oma mielipiteensä asiasta.

Kun nyt siis ehkä tutkiskelet uutta "parempaa" raamattuasi niin ole tietoinen, että sinulla on kädessäsi todistajien ikioma tekstikokoelma.

Tämän saitin ketjujen lisäksi Um käännöksen kummajaisia esimerkiksi:

http://www.kotiposti.net/~raamattu/jt/e ... luotettava
http://www.kotiposti.net/~raamattu/jt/um/tutkimus/
http://www.kotiposti.net/raamattu/jt/um/virheet/

Suomessa VT-kritiikin klassikko on luonnollisestikin tuo aikaisemmin viitattu Pasi Turusen opus. Kannattaa ostaa käsikirjastoonsa, taikka ainakin silmäillä se läpi vaikka kirjastossa.

Näin, onnea matkaan. Älä polta näppejäsi.
Avatar
Sukututkija
Viestit: 478
Liittynyt: 30.08.2007 08:59
Paikkakunta: Turku

Re: Hei!

Viesti Kirjoittaja Sukututkija »

Aaac kirjoitti:Eivät JT:t osaa Raamattua ulkoa, vaan he opettelevat sata raamatunjaetta, joiden nopealla löytämisellä he sitten tekevät vaikutuksen. JT-kirjallisuudessa ei juuri useampaa eri raamatunjaetta esiinnykään, paitsi hyvin harvinaisesti. Tästä joku JW-foorumilainen oli tehnyt aikanaan tutkimustakin, taisi luku olla kolmisensataa.
Ihanko totta? Kuinka muistelisin että tuo äsken mainitsemani Pasi Turunen olisi maininnut kirjassaan, että UM käännös eroaisi perinteisistä juuri noin 300:aan jakeeseen tehdyllä muokkauksella. Ellei sitten Pasin lähde ole sama jonka pohjalta tuo JW-teksti on syntynyt, onhan sekin mahdollisa.
Aaac
Viestit: 1644
Liittynyt: 28.04.2007 15:11

Re: Hei!

Viesti Kirjoittaja Aaac »

Sukututkija: Jos löytäisi molemmat raamatunpaikkaluettelot, voisi katsoa, korreloivatko ne.

Tuo useimmin käytettyjen raamatunpaikkojen luettelo oli tehty VT-kirjallisuudesta laskemalla.
Religionsfri.
paula
Viestit: 136
Liittynyt: 11.06.2007 04:04
Paikkakunta: muuttanut keskisuomeen

Re: Hei!

Viesti Kirjoittaja paula »

Hei Linnea!
Minä erehdyin luokkakaverini houkuttamana jt yhteyteen 13vuotiaana v.74 kaikki vaikutti nuoren tytön silmissä niin hienolta. He tiesivät kaiken ja kaikkien heidän elämänsä oli niin kaunista puvuissa ja juhlahameissa.....
Oli vain aika vaikea tehdä niitä puheita, joka kuukausi piti puhua salilla, ovilla käynti oli pelottavaa....naimisiin piti mennä heti kun poikakaveri piti kädestä...ettei vaan haureutta....

Onneksi me saimme lapsia, kokouksissa oli mukava kun sai lasten kanssa touhuta...mutta aika pian jatkuva lähteminen alkoi väsyttää. Synnytyksessä vuosin verta, lääkäri piti kärsivänä minua kädestä, muöhemmin mies kertoi että olisivat antaneet verta jos hän olisi antanut luvan... myöhemmin olin hänelle katkera, uskonto oli hänelle minua tärkeämpi... mutta onneksi jäin henkiin, jostain syystä en kuitenkaan pitänyt sitä siunauksena uskollisuudesta, vaan uskoni jt uskontoa kohtaan alkoi murtua...
ajattelin ettei minun uskoni enään kestäisi toista verettömyyttä. Ajattelin ettei omia lapsia saa hyljätä jos he eivät halua olla samassa uskonnossa.... ajattelin kaikkia niitä tavallisia ihmisiä... mielestäni valtakunnansalilla olevat eivät olleet sen kummempia...jos muut tuhotaan mailmanlopussa niin minut voi myös....

mitä minulle kuuluu 35v myöhemmin: en jaksanut uskontoa joka vei minulta viattoman lapsenuskon. Yritin elää perheesssä jossa mies vei neljä lastamme uskontoon. Lopulta rupesin hiukan tekemään omia valintoja, esim. kävin äänestämässä eduskuntavaaleissa. Aikuinen tytär kanteli srk:ssa(jossa siis en käynyt vuosiin) kuinka paha äiti nyt on. Sain ehtoja mitä minun pitää tehdä....

Niinpä erosin jehovan todistajista. Tyttäreni miehensä kanssa asui naapurissamme, eivät voineet enään tulla kanssamme edes kahville, eivät pistäytyneet meillä kun olin kotona...minulle vakuutettiin ettei kanssani olla jos en kadu eroamistani ja äänestämistä. ....mutta minulla ei ollut syytä katua, en halunnut olla tuon uskonnon määrättävänä, en halunnut että lapsiamme olisi viety sinne.....en usko että kellään tietyllä uskonnolla on ehdotonta totuutta, mutta jt oppien jälkeen oli vaikea uskoa edes Jumalan olemassaoloon, koska siellä PITI uskoa niin kuin he sanovat. Minun kokemus on että siellä ei niinkään uskota vaan asiat TIEDETÄÄN. He suorittavat uskontoa ovilla ja pitämällä puheita, rakkautta riittää jos "leikitään" jt säännöillä, omaa mieltä olevat joutuvat tavalla tai toisella lähtemään heidän hiekkalaatikoltaan(joka onkin pieni ja ahdas)

Minä lähdin....muutin muualle, lapseni ovat tapailleet minua hyvin satunnaisesti, hyvin harvoin vastaavat puheluun tai viesteihini. 17 ja 19v. ovat lopettaneet tapaamiseni kokonaan, eivät lähde kanssani edes ostoksille. En saisi käydä tyttäreni luona...2-3.n kk välein menen oven taakse...olen 5-10 min hyvin reippaana pienten kaksosten kanssa, tytär vaivautuneena ettei vaan kukaan nää...."olisit hyvä mummi" hän tunnusti minulle jolla elämän asiat ovat uskonnosta ja avioerosta huolimatta kohdallaan. Muita srk kuuluvia en ole edes yrittänyt tavata. Onnekseni oma sukuni on tava ev.lut.
Aika näyttää miten lasteni kanssa käy....
Avatar
Sukututkija
Viestit: 478
Liittynyt: 30.08.2007 08:59
Paikkakunta: Turku

Re: Hei!

Viesti Kirjoittaja Sukututkija »

KR vs UM: Olen joskus lehteillyt näitä rinnakkain ja osa muokkauksista tuntuu menevän vain kielen virtaviivaistamisen kategoriaan, tyyliin KR33/38 vs. KR92. Osa on sitten niitä muokkauksia jotka on opillisesti todella merkittäviä taikka jotka muuten vain muuttuvat toiminnassa lihaksi ja vereksi, kuten tuo Apostolien talosta taloon.

Linnea: Sinun kannattaisi lukea ajatuksella tuo Paulan teksti. Minun henk. koht. mielipide on, että hirvittävin perintö jonka vanhemmat voivat lapselleen jättää, on kasvattaa heistä Jehovan todistajia. Ajattele asiaa kahdesti, kun valitset itsellesi päiväseuraa.
Avatar
Jaakko Ahvenainen
Viestit: 8100
Liittynyt: 28.04.2007 15:41
Paikkakunta: Lieksa

Re: Hei!

Viesti Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen »

Heipä hei, Linnea
Olet saanut koko joukon terveellistä tietoa ja linkkejä, joihin kannattaa tutustua. Onko Sinulle kerrottu, että Suomessa on ainoastaan 18 virallista Jehovan todistajien seurakuntaa Tikkurilan haaratoimiston lisäksi?

Tiedätkö mitä mitä Jehovan todistajat uskonnollinen yhdyskunta ry:n yhdyskunta järjestyksen 3 §:ssä mm. sanotaan?

”Yhdyskuntaan kuuluu varsinaisia jäseniä, joilla on päätösvalta yhdyskunnan asioissa, sekä ulkojäseniä. Jäsen ei saa kuulua muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Julkista uskonnonharjoitusta varten yhdyskunta voi organisoida ulkojäsenistä muodostuvia paikallisseurakuntia haluamallaan tavalla. Nämä paikallisseurakunnat eivät ole yhdyskuntajärjestyksen 13 §:n tarkoittamia jäsenseurakuntia.

Yhdyskuntaan otetaan varsinaisia jäseniä enintään 20 mutta vähintään 15 yhdyskunnan hallituksen päätöksellä. Seurakunnan varsinaisia jäseniä saa olla enintään kymmenen mutta vähintään viisi, jotka ovat seurakunnan johtokunnan valitsemia ja yhdyskunnan hallituksen hyväksymiä. Varsinaisen jäsenen tulee olla vihkiytynyt seurakunnan vanhin, vakaumuksellinen kristitty, joka hyväksyy yhdyskunnan periaatteet ja lupaa noudattaa niitä. Varsinaiselle jäsenelle annettakoon kirjallinen tieto hänen jäsenyydestään.

Ulkojäseniksi otetaan yhdyskunnan jäsenten lapsia ja yhdyskunnan hallituksen päätöksellä henkilöitä, jotka hyväksyvät yhdyskunnan periaatteet ja toiminnan, ja joiden uskonnollinen vakaumus vastaa Jehovan todistajien opetuksia…”


Huomaa, että suurin osa Jehovan todistajista on ulkojäseniä, että päätösvalta keskittyy vain harvoille, että siihen kuuluu ainoastaan miehiä, että suurinta osaa paikallisseurakunnista on alistettu viralliselle seurakunnalle ja että haaratoimisto hallitsee Suomesa olevia Jehovan todistajia New Yorkissa sijaitsevan päätoimiston tukevassa otteessa.

Myös näistä virallisista seikoista yhdyskunnassa tulee olla tietoinen. Voithan pyytää vaikka tämän uskonnollisen yhdyskunnan yhdyskuntajärjestystä luettavaksesi. Se on julkinen asiakirja Patentti- ja rekisterihallituksessa.
Linnea
Viestit: 31
Liittynyt: 29.11.2009 23:00

Re: Hei!

Viesti Kirjoittaja Linnea »

Tuolla toisaalla taisinkin sanoa, etten ole edes pyrkimässä moiseen yhteisöön, ja tulen koko ajan vakuuttuneemmaksi siitä. Etsin tietoa lähinnä jäsennelläkseni asioita päässäni ja selvittääkseni huijauksen laadun kokonaisuudessaan, en oppiakseni etiketin ja sulautuakseni joukkoon. Muutamaan kiusalliseen hetkeen onkin jo löytynyt täältä selitys, mielipiteeni ja tekemiseni mahtavat olla melkoisen radikaaleja todistajien mielestä vaikka omasta mielestäni olenkin hyvin kiltti ja hiljainen tyyppi. :)

Vertailun vuoksi sanon, että pyrin selvittämään myös esimerkiksi islaminuskoisten tavoista joitakin pääkohtia, sillä joudun heidän kanssaan välillä tekemisiin, enkä tieten tahtoen halua tehdä heidän oloaan epämukavaksi tai loukata heitä. Tämä jehovantodistajakysymys on tietysti sikäli erilainen, että oikeasti meinasin lipsahtaa sisään väärästä ovesta, mutta onneksi on netti ja tämä sivusto löytyy todella helposti. Ainoa negatiivinen puoli järjestöön liittyen, johon olin aiemmin törmännyt, oli eräs artikkeli, jossa mainittiin JT-nuorten kärsivän usein masennustyyppisistä oireista johtuen mm. koulukiusaamisesta ja ahdistuksesta joka syntyy ajatuksesta, että vääräuskoiset koulukaverit ovat joutumassa kadotukseen. :roll: Siinä ei tainnut olla kylläkään koko totuus, mutta josko edes totuuden siemeniä? Minun lapsuudenperheeni ei ole missään määrin uskonnollinen, joten en olisi tullut edes ajatelleeksi, että uskonto voi vaikuttaa lapsiin negatiivisesti. Mutta oma lapsenuskoni perustuikin turvallisuudentunteeseen enkä tiennyt, että kukaan menisi kasaamaan lasten harteille ahdistusta turvallisuuden sijasta! HYI!

Tuo paulan kirjoitus on ... eihän tähän edes keksi sanaa. Tuo kostomentaliteetti karttamisineen satuttaa paitsi seurakunnasta lähtenyttä, myös sinne jäänyttä perheenjäsentä. Aivopesun on oltava todella tehokasta, jos aate menee yli rakkaudesta perheenjäseniä kohtaan. Saako kenestäkään noin vahvaa otetta muuten kuin pelottelemalla, vai voiko pelkkä ryhmäpaine olla niin voimakasta? Toivon parasta paulalle ja hänen tyttärilleen. Kiitos sinullekin avusta!

*muoks* En tosiaan tiennyt tuota yllämainittua. Sitä pitikin kysymäni, että mikä on sellaisen henkilön asema, joka käy kokouksissa, mutta ei ole käynyt kasteella eikä ole edes kastamaton julistaja? Niitäkin kuulemma täällä on, en vain ymmärrä, miten he ovat välttyeet lopulliselta käännytykseltä - vaikka kuulemani mukaan ovat osallistuneet sunnuntaisin jo vuosia. Liekö tämä pelkkää propagandaa jonka tarkoitus on vakuuttaa minulle jälleen, että kaikki on vapaaehtoista? En ole tavannut yhtään tällaista henkilöä, kun en sinne salille ole suostunut menemään.
Avatar
Jaakko Ahvenainen
Viestit: 8100
Liittynyt: 28.04.2007 15:41
Paikkakunta: Lieksa

Re: Hei!

Viesti Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen »

Linnea kirjoitti:Sitä pitikin kysymäni, että mikä on sellaisen henkilön asema, joka käy kokouksissa, mutta ei ole käynyt kasteella eikä ole edes kastamaton julistaja? Niitäkin kuulemma täällä on, en vain ymmärrä, miten he ovat välttyeet lopulliselta käännytykseltä - vaikka kuulemani mukaan ovat osallistuneet sunnuntaisin jo vuosia. Liekö tämä pelkkää propagandaa jonka tarkoitus on vakuuttaa minulle jälleen, että kaikki on vapaaehtoista? En ole tavannut yhtään tällaista henkilöä, kun en sinne salille ole suostunut menemään.
Mainitsemallasi henkilöllä ei ole mitään statusta seurakunnassa. Häntä pidetään kiinnostuneena ja häneen kohdistetaan erityishuomiota, mikä tietenkin ajan oloon laimenee rippuen yhteiskunnallisesta asemastaan. Ko. henkilö on lähinnä kuunteluoppilas, eikä hänellä ole esim. oikeutta vastata Vartiotornin tutkistelussa esitettyihin kysymyksiin. En tiedä henkilöistä, jotka torstaisin ja sunnuntaisin käyvät kokouksissa säännöllisesti. Heitä tuskin montaakaan on, sillä lopputulos on epäilemättä jehovantodistajuus.

Tuota mainitsemaani vastauskieltoa käytetään myös tuhmien ulkojäsenten rangaistuskeinona
Pehmoluopio
Viestit: 1565
Liittynyt: 28.04.2007 18:24
Paikkakunta: Hanko

Re: Hei!

Viesti Kirjoittaja Pehmoluopio »

Linnea kirjoitti:Aivopesun on oltava todella tehokasta, jos aate menee yli rakkaudesta perheenjäseniä kohtaan. Saako kenestäkään noin vahvaa otetta muuten kuin pelottelemalla, vai voiko pelkkä ryhmäpaine olla niin voimakasta?
Minun sukulaiseni karttavat minua ilman mitään aatetta.
Miljoonat kohta kuolevat eivät eläneet koskaan
Massetar
Viestit: 454
Liittynyt: 21.05.2007 08:44

Re: Hei!

Viesti Kirjoittaja Massetar »

Jaakko Ahvenainen kirjoitti: Mainitsemallasi henkilöllä ei ole mitään statusta seurakunnassa. Häntä pidetään kiinnostuneena ja häneen kohdistetaan erityishuomiota, mikä tietenkin ajan oloon laimenee rippuen yhteiskunnallisesta asemastaan. Ko. henkilö on lähinnä kuunteluoppilas, eikä hänellä ole esim. oikeutta vastata Vartiotornin tutkistelussa esitettyihin kysymyksiin. En tiedä henkilöistä, jotka torstaisin ja sunnuntaisin käyvät kokouksissa säännöllisesti. Heitä tuskin montaakaan on, sillä lopputulos on epäilemättä jehovantodistajuus.
Tässä taitaa olla eri käytäntöjä paikkakunnasta riippuen. Itse sain vastailla jo kiinnostuneena ollessani, samoin sen aikainen poikaystäväni, vaikka asuimme avoliitossa. Todistajana ollessani asuin 4 eri paikkakunnalla ja ainakin 2 niistä kävi kiinnostuneita, jotka vastailivat kokouksessa.
Vastaa Viestiin