Tervehdys!

[Maailmallinen]

En ole Jehovan Todistaja, enkä ole koskaan ollutkaan. Olen vain äärettömän kiinnostunut erilaisista uskonnollisista liikkeistä/lahkoista. Syynä kiinnostukseeni on puhdas uteliaisuus sekä varsinkin kulttilahkojen kohdalla manipuloinnin voiman mahti.

Olen tutustunut muutamaan Jehovan Todistajaan ja päässyt kerran jo vierailemaan Tikkurilan Betelissä. Vierailu oli sinänsä hieno kokemus ja sain yllättävänkin rehellisiä vastauksia kysymyksiini. Tällä hetkellä väännän "kättä" läheisimmän Todistaja-tuttuni kanssa allaolevasta väitteestäni:

Jehovan todistajat uskovat Järjestöön, eivätkä Jehovaan? Tästä syystä uskonharjoittajilta puuttuu terve kritiikki humaania tulkintaa kohtaan. Tästä esitin esimerkiksi mm. veriopin, joka on aikojen saatossa aina "valaistumisen" avulla muuttunut. Huomaan, että olen saanut tuttuuni viritettyä ihan pienen kritiikin siemenen ja nyt pyydänkin teiltä apua.

Veriopin kohdalla tällä hetkellä kompastuskiveni on seuraava:
Tuttuni vaati kertomaan suomalaisen tapauksen (josta riittävä julkinen näyttö), jossa potilas olisi todistettavasti kuollut veriopin takia. Olen löytänyt netistä suhteellisen luotettavia kertomuksia maailmalta, mutta en yhtään suomalaista? Tiedättekö te yhtään tapausta? Mikäli tiedättä niin heittäkää infolla.

Ps. Olen seurannut sivustoa ja täällä käytävää keskustelua jo pitkään. Kiitos virikkeellisestä keskustelusta kaikille.

[Markku Meilo]

Tuttuni vaati kertomaan suomalaisen tapauksen

Kaikkea sitä on epätoivoisen jehovantodistajan yritettävä.

(josta riittävä julkinen näyttö), jossa potilas olisi todistettavasti kuollut veriopin takia.

Harrasteveljeni, jo edesmenneen Anteron vaimo kuoli kotiportilla Tuusulan Hyllykalliolla tapahtuneen onnettomuuden seurauksiin. Näin asiasta kertoo Turunen kirjassaan "Vartiotorni, valtakunta uudessa valossa" sivulla 57:

Kävin henkilökohtaisesti tapaamassa tuusulalaista TV-mekaanikkoa, Antero Rotia,
jonka vaimo oli ollut Jehovan todistaja 24 vuotta. Leila Roti kuoli 6.7.1993
Meilahden sairaalassa liikenneonnettomuudessa saamiinsa vammoihin. Hänen
kuolintodistuksensa kertoo lohduttoman totuuden:

"Joutunut kuljettamallaan henkilöautolla kolariin 28.5.1993 n. klo 21.45, kun mahdollisesti
humalaisen kuljettama henkilöauto törmäsi auton vasempaan kylkeen. Kuljetettu
Töölön sairaalaan monivammapotilaana, todettu lantiön-murtuma ja oikean säären murtuma,
rinta- ja keuhkoruhje sekä verivirtsaisuus. Sairaalassaasetettu lantionmurtumaan nk. Hoffmanin
laite, mutta muista toimista pidättäydytty, koska potilaalla oli vaikea-asteinen verenvähyys ja
koska hän Jehovan todistajana oli kieltänyt verensiirrot. Kahden viikon kuluttuakehittyi
munuaisten vajaatoiminta, siirretty Meilahden sairaalan teho-osastolle. Lisäksi ongelmaksi
kehittyivät bakteeritulehdukset. Vointi jatajunnantaso alentuivat vähitellen, hemoglobiini pysyi
koko ajan varsin matalana. Jouduttu elvyttämään, jonka jalkeisesti ollut tajuttomana."

Tuusulan käräjäoikeus syytti toisen onnettomuusauton kuljettajaa
kuolemantuottamuksesta, mutta syyte hylättiin. Perusteet on luettavissa Roteja
edustaneen asianajajan laatimasta oikeudenpäätöksen tiivistelmästä:

"Kuolemantuottamussyyte hylättiin sillä perusteella, että oikeuden mielestä K:n viaksi ei voida
lukea sellaista seurausta, joka olisi ollut vältettävissä ilman vakaumuksellista, lääkäriä sitovaa
hoitorajoitusta. Taustana päätökselle oli varmuudellatodistajanakuullun oikeuslääkäri Rainion
lausunto, jonka mukaan kuolleisuus lantiorenkaan murtuma-vammaan on vain l % luokkaa
tapauksissa, joihin voidaan soveltaa kaikkia lääketieteen keinoja (leikkaus, verensiirto)."

Ilman Vartiotorni-seuran veriopetusta Leila Rotille olisi annettu verensiirtojahan mitä
todennäköisimmin olisi jäänyt eloon.

[Kletos]

Hei,

Ilmeisesti et ole vielä tutustunut Pasi Turusen kirjaan: Vartiotorni, valtakunta uudessa valossa. Kirjassa mainitaan Leila Roti, joka kuoli 6.7.1993 Meilahden sairaalassa liikenneonnettomuudessa saamiinsa vammoihin.
(Vastaavissa vammoissa kuolleisuus on yleensä vain 1%, jos potilasta voidaan hoitaa kaikilla lääketieteen keinoilla, joihin kuuluu myös verensiirto.)

Kun puhutaan esimerkiksi verettömistä leikkauksista, niin toki ne saattavat olla fiksumpia ja parempia, kuin ne leikkaukset joissa joudutaan käyttämään verta. Valitettavaa vain on, että vakavissa liikenneonnettomuksissa sekä synnytyskompikaatioissa verenhukka voi olla niin suuri, ettei "veretön hoito" enää auta.
Ihminen tarvitsee tietyn määrän punasoluja, jotta voi pysyä hengissä.

En itsekään ole Jehovan todistaja enkä koskaan ollut. Heidän opistaan olen ollut kiinnostunut jo pitkään opiskelujen ja eräiden yksityisten syiden takia. Tällä hetkellä kirjoitan gradua hengellisestä väkivallasta ja yksi aihealue, jonka olen jo käynyt läpi on Jehovan todistajien verioppi, joka saattaa johtaa jäsenen kuoleman portille - ja sisälle asti.

Pasi Turunen pitää verioppia epäloogisena. Hän selittää asiaa kirjassaan. Jos et ole vielä tutustunut kirjaan, niin suosittelen. Mutta neuvoni on, ettet lisää enempiä aiheita samaan soppaan, vaan pysyt vain veriopin kritiikissä. Siinä riittää epäloogisuutta riittämiin.
Aina on myös se vaara, että jos et tiedä asioista tarpeeksi, voit joutua puolusteluissasi ja väitteissäsi "pussitetuksi".

Turusen kommentteihin lisäisin vielä yhden epäloogisuuden lisää, mitä verioppiin tulee. Saman asian olen ottanut (tulen ottamaan) esille gradussanikin. Eli miten on mahdollista, että sallitut komponentit, joita verestä voi "hyvällä omallatunnolla ottaa" saadaan vain ja ainoastaan "Jehovan ehdotonta lakia" rikkomalla ts. synnin kautta?
Verenluovutus kun on on edelleen ehdottomasti kiellettyä Jehovan todistajalle.

Pelastavat, sallitut ainesosat saadaan siis väärinteon kautta. Joku toinen tekee synnin (verenluovutus), jonka kautta saadaan Jehovan todistajalle verestä kelpuutettuja ainesosia.
Tässä asiassa minun logiikkani ei enää hitustakaan ymmärrä Jehovan todistajan verioppia.

(Asiaan paremmin perehtyneillä voi olla Leila Rotin lisäksi muitakin suomalaisia esimerkkejä.)

terveisin, A.R.

PS. Jos on jotain lisäkysymyksiä, niin laita yv.

PS.PS Minulla olisi pari oletuksen tasolla olevaa väittämää Jehovan todistajien käytännöistä, joihin tarvitsisin varmistusta. Jos joku nykyistä oppia ja esim. nykyisistä tienraivaajien tuntisuosituksista hyvin tietävä laittaisi vy:tä, niin voisin kysellä puuttuvia tietoja ja saisin taas muutaman kohdan kuntoon tekstissäni.
Kiitokset jo etukäteen mahdollisesta tulevasta avusta.

[Maailmallinen]

Kiitoksia esimerkkitapauksesta. Olen tutustunut aika laajalta "Totuuteen" ja sitä myös kriittisesti käsittelevään kirjamateriaaliin. Turusen kirja (ylipäänsä tuotanto) on ollut paitsiossa (ehkä syyttä), koska olen ajatellut että hän ei kykenisi oman vahvan kristillisen vakaumuksensa takia olemaan puolueeton ja siksi hankala lähde Jehovan Todistajille.

Esimerkkitapaus on kuitenkin erinomainen. Kiitos!

Ps. Lisääkin vastaavanlaisia saa laittaa.

[Sukututkija]

Hyvän esimerkin saitkin. Tuttavan kysymykseen kannattaa varmasti vastata, mutta tässä on myös se vaara, että seuraavat kaksi viikkoa te puitte tätä tapausta, ette verioppia. Kumpikaan ei johda mihinkään, mutta oppia vastaan esitetyt asialliset perustelut voivat jäädä muhimaan tuttavan mieleen. Kylvä epäilyksen siemen.

Kannattaa myöskin pyrkiä tunnistamaan minkälainen todistaja tuttava on. Olen nimittäin törmännyt tapaukseen, josta jälkeenpäin jäin miettimään, että kyse ei olekaan opista tai raamatusta, saati vaihtoehtoisista hoitomuodoista. Kysymys tuntui nimittäin olevankin siitä, että hän ajatteli mahdollisesti niin päin, että mikä sen parempi matkalippu paratiisin kuin oma veriuhri. Kun meillä ei enää mestata tai kiduteta todistajia, niin uhrautuminen veriopin mukaan nostaisi hänen osakkeitaan korkeemman silmissä - tiedä vaikka samaan kastiin kuin muutkin uskonsa tähden henkensä menettäneet kristityt ennen muinoin.

Tällainen on toivoton tapaus ja niin syvällä mielenhallinnassa, että edes Vartiotornin uusi tulkinta ei ehkä muuttaisi henkilön omaa kantaa. Mahtaisiko edes se, että seura pyörtäisi oppinsa niin, että nykyinen verioppi olisi Raamatun vastainen. Paha sanoa.

[Arskavain]

Tervetuloa minunkin puolesta. Avoimien ihmisten kanssa on kiva keskustella!

[Maailmallinen]

Kiitos! On mukava tulla keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia.