Veljesseura.org

Kuulin tämän ikävän tosiasian lähisukulaiseltani eilen. Aarre toimi elämänsä viimeiset vuosikymmenet Betelissä ja kuoli siellä. Hän oli Jehovan todistajaksi harvinaisen ymmärtäväinen ja sympaattinen ihminen. Vaikka hän edusti nykyään vihaamaani organisaatiota, olen surullinen tästä tiedosta ja toivon jaksamista hänen läheisilleen.

Jokainen kuolee aikanaan, se on elämän laki. Kuolema on osa elämää, oikeastaan lopputulema. Toivottavasti Aarre kuoli onnellisena, uskoen siihen toivoon, joka jehovantodistajilla on. Vaikka se on mielestäni valheellinen, niin antaahan se elämänuskoa ja toivoa jostakin paremmasta.

Toivotan jaksamista Aarren läheisille ja koko Betelin henkilökunnalle.

Aaac kirjoitti:Toivottavasti Aarre kuoli onnellisena, uskoen siihen toivoon, joka jehovantodistajilla on. Vaikka se on mielestäni valheellinen, niin antaahan se elämänuskoa ja toivoa jostakin paremmasta.

Olen samaa mieltä kanssasi tuosta onnellisuudesta, mutta, mutta. Minulle on useampi oppisekoilujen suhteen välinpitämätön jehovantodistaja esittänyt jäsenyysperusteekseen sen, että jehovantodistajuus on hänelle paras kuviteltavissa oleva elämäntapa. Siihen minä aina vastaan kysymällä miksi sitten samaa perustetta esittävä luterilainen, adventisti, helluntailainen tai mormoni on vääräuskoinen. Vastauksena on aina ollut hiljaisuus. Ilmeisesti länsimaisiin uskonnollisten liikkeiden tarjoaman onnellisuuden eräs perusedellytys ovat juuri vääräuskoiset ja muuten tuomittavat?

Niinpä. Äärimmäisyydet eivät ole hyvästä. Tästä syystä eräs raamatullinen viisaus kuuluukin:

Saarn. 7:16
(7:17) Älä ole kovin vanhurskas äläkä esiinny ylen viisaana: miksi tuhoaisit itsesi?
Saarn. 7:17
(7:18) Älä ole kovin jumalaton, äläkä ole tyhmä: miksi kuolisit ennen aikaasi?

Mahdollisesti kyseinen on tuhoutunut. Ei ole olemassa missään.

.

Erotettu veli kirjoitti:Lahti oli oikeamielinen ihminen ja saa varmasti ylösnousemuksen.

Se kun vaan on niin että Jumala ei luo uudelleen ihmisiä samalla tavalla kuin ensimmäisen ihmisen. Siis kyseinen henkilö on saanut hengellisen elpymisen ts. ylösnousemuksen tai ei.

Heino mies, kerta kaikkiaan! Mutta ehkä ei hän, jos olisi elossa, eikä hänen läheisensä kovin mielellään näe nimeänsä tällä palstalla mainittavan. Jälleen kerran peräänkuulutan, että EI puhuttaisi kenestäkään nimellä...poikkeuksena tietty, jos joku itse esiintyy mediassa nimenomaan JT-uskonnon merkeissä.

Ei varmaan oltaisi itsekään intoo piukassa, jos näkisimme nimemme jossain VT-seuran julkaisussa tai sitten lavalla ääneen sanotun...itse kukin omassa roolelissaan, ajattelisin. Ken kaipaa seurakunnallisia uutisia, menköön niitä seurakuntaan kuuntelemaan!

sirpa-leena kirjoitti:Heino mies, kerta kaikkiaan! Mutta ehkä ei hän, jos olisi elossa, eikä hänen läheisensä kovin mielellään näe nimeänsä tällä palstalla mainittavan. Jälleen kerran peräänkuulutan, että EI puhuttaisi kenestäkään nimellä...poikkeuksena tietty, jos joku itse esiintyy mediassa nimenomaan JT-uskonnon merkeissä.

Ei varmaan oltaisi itsekään intoo piukassa, jos näkisimme nimemme jossain VT-seuran julkaisussa tai sitten lavalla ääneen sanotun...itse kukin omassa roolelissaan, ajattelisin. Ken kaipaa seurakunnallisia uutisia, menköön niitä seurakuntaan kuuntelemaan!

Tarkoituksesi on hyvä, Sirpa-Leena. Mutta jos luet keskustelun avauksen, niin varmaankin huomaat että se on kirjoitettu sekä myönteisesti että aidosti sydämestä. Itse pidin Aarrea hyvänä ihmisenä. Aarre kuitenkin esiintyi kymmenille tuhansille ihmisille piiri- ja muissa konventeissa puhujana useamman vuosikymmenen verran, hän on vaikuttanut minun ja monen muun palstalle kirjoittaneen JT-elämään auktoriteettina. En siksi näe olennaisena asiana sitä onko hän esiintynyt "maailmallisessa" mediassa. Hän todellakin oli tunnettu Jehovan todistajana.

Se fakta että tämä avaus voi innostaa joitakuita arvioimaan hänen persoonaansa myös kielteisesti on asia erikseen. Siinä vastuu siirtyy kullekin kommentoijalle, ihan juridisestikin. Jokainen ottakoon vastuun kommenteistaan. Näkisin että Jehovan todistajien organisaatiossa piirikonventtien lavalla Järjestön edustajina vuodesta toiseen esiintyneet hahmot eivät kyllä ole sellaisia henkilöitä joiden nimeä ei saisi mainita. Heidän loukkaamisensa yksityishenkilöinä on sitten asia erikseen, sitä en suosittele.

Minulla yksinkertaisen ihmisen yksinkertainen matematiikka. JOS olisin aktiivi- JT, niin tämä palstahan olisi silloin hävityksen kauhistus. KUN olen ex olisi minusta ihan kamalaa, jos nimeni olisi jossain JT-nettisivulla tai vastaavassa.
Eikä varmaan kenenkään papin tai lukkarin, sen kummemmin kuin kupparinkaan omaiset olisi kovin innoissaan nähdessään menehtyneen läheisensä nimen palstalla, jonka äänenkannattajia he eivät ole, eikä edesmennyt ollut. Sama suotaneen JT-saarnaajallekin?

Minä tätä asiasta olen mekkaloinut. Ja meinaan mekkaloida vastakin. Jos niikseen tulee. Minusta nimellä ei puhuta, ei hyvää eikä pahaa, NIIN kauan kuin vastapuoli ei avaa omaa palstaansa ja ruodi meitä exiä siellä nimineen päivineen tahikka lavalta meitä käytä hyvinä tai pahoina esimerkkeinä. PISTE.

sirpa-leena kirjoitti:Minä tätä asiasta olen mekkaloinut. Ja meinaan mekkaloida vastakin. Jos niikseen tulee. Minusta nimellä ei puhuta, ei hyvää eikä pahaa, NIIN kauan kuin vastapuoli ei avaa omaa palstaansa ja ruodi meitä exiä siellä nimineen päivineen tahikka lavalta meitä käytä hyvinä tai pahoina esimerkkeinä. PISTE.

Julkisen saarnamiehen nimen käytöstä julkisella keskustelupalstalla lämminhenkisessä muistelumielessä voidaan tietysti olla kahta mieltä. JT:n konventit ovat avoimia yleisötapahtumia. (Paitsi että kaikki eivät ole tervetulleita.) Ovathan nuo helluntaisaarnaajatkin julkista riistaa. Mutta jehovantodistajilla on tämä salailun kulttuuri, eli se saattaa vaikuttaa sinuun Sirpa-Leena vielä seurakunnasta lähdön jälkeenkin. JT:ssa saarnamiehet eivät puhu omia sanojaan, eli puhuvat sitä mitä Brooklynistä käsketään. Eräällä tavalla he ovat anonyymejä, pelkkiä sanan ääneen sanojia ja suorittajia. Ja sitten taas on niitä, jotka jäävät mieleen omintakeisuutensa vuoksi, kuten Aarre.

Sen voi tietysti sanoa, Vartiotorni ja valtakunnansalin lava ovat medioita, joissa entisten jehovantodistajien elämää ruoditaan (nimettä) traagisten, mutta yleistettyjen tapausten kautta: katsokaa, näin käy kun hylkäätte jehovantodistajat. Menestystarinoita ei kerrota.

Jehovantodistajilla ei ole virallista keskustelupalstaa, ei minkäänlaista. Heidän kanssaan ei yksinkertaisesti voi käydä julkista keskustelua, ja sitä monet ihmettelevät. Ei ole edes julkista sähköpostiosoitetta, ja harvoin tulevat telkkuunkaan, jos koskaan. Mutta kyse on juuri siitä itsensä likoon laittamisen kieltämisestä.

"Mutta jehovantodistajilla on tämä salailun kulttuuri, eli se saattaa vaikuttaa sinuun Sirpa-Leena vielä seurakunnasta lähdön jälkeenkin."

Höpö höpö! Minusta pitää osata mennä "toisten nahkoihin". JT-kulttuuri on JT-kulttuuri ja siihen kuuluu, että ne ei lainkaan voi sietää tätä palstaa. Eikä ne varmasti tykkää tulla täällä nimeltä mainituksi. Miksi me muka ei voida kunnioittaa niiden toivetta ja olla puhumatta kenestäkään niiden nimillä? Meidän varsinkin tulisi ihan ottaa johto näissä kunnioituskysymyksissä, koska he eivät ollenkaan kunnioita meitä ja varmaan iso osa on joutunutkin ylikävelemisen vuoksi seurakunnasta lähtemään. Tuliset hiilet nääs.

Jos me oikeasti haluttaisiin saavuttaa tällä kirjoittelulla jotain parempaa exille ja nykyisille, me piirun tarkkaan esitettäsiin kritiikki asiallisesti itse asiata, eikä sorruttaisi (etenkin tänne kirjottelevat miehet) ihan akkamaiseen korkeintaan ompeluseuratasoiseen juoruiluuun ja muuhun sen tapaiseen jonninjoutavuuteen. Nainen vaietkoon seurakunnassa oppi tänne on herraseurueen mukana siinä määrin juurtunut, että saavat Brooklyniä myöten taputtaa suuria karvaisia käsiään!

sirpa-leena kirjoitti:JT-kulttuuri on JT-kulttuuri ja siihen kuuluu, että ne ei lainkaan voi sietää tätä palstaa.

Ei liene palstan tai entisten jehovantodistajien ongelma pienimmässäkään määrin.

Eikä ne varmasti tykkää tulla täällä nimeltä mainituksi. Miksi me muka ei voida kunnioittaa niiden toivetta ja olla puhumatta kenestäkään niiden nimillä?

Eihän täällä rivitodistajista nimien kera jutskaillakaan. Jopa julkisuudessa esiintyviin jehovantodistajiin liittyviä keskusteluita on siistitty, jos on ollut kyse henkilöstä, joka ei ole tullut ulos lahkokaapistaan julkisuudessa.

Meidän varsinkin tulisi ihan ottaa johto näissä kunnioituskysymyksissä, koska he eivät ollenkaan kunnioita meitä

Koska tässä ketjussa mainittu henkilö oli valinnut näkyvän roolin lahkossa, ja kaikki suomalaiset jehovantodistajat - että entiset sellaiset - henkilön tietävät, niin on hätävarjelun liioittelua pyrkiä suitsimaan korrektia keskustelua henkilöstä.

Sirpa-Leenalle ja muillekin:

Veljesseuraa on kehitetty vertaistuen suuntaan, ja siinä on nähdäkseni onnistuttukin.

Kritiikkiä voi ja pitää esittää, ja asiallisuus on siinä avainsana, kuten sanoitkin.

Tässä ketjussa ei ole kyse kuitenkaan kritiikistä, vaan muistelusta. Onko niin paha, että tunnettua jehovantodistajaa muistellaan? Se on lain ja hyvän tavan mukaista.

sirpa-leena kirjoitti:Minulla yksinkertaisen ihmisen yksinkertainen matematiikka. JOS olisin aktiivi- JT, niin tämä palstahan olisi silloin hävityksen kauhistus. KUN olen ex olisi minusta ihan kamalaa, jos nimeni olisi jossain JT-nettisivulla tai vastaavassa.
Eikä varmaan kenenkään papin tai lukkarin, sen kummemmin kuin kupparinkaan omaiset olisi kovin innoissaan nähdessään menehtyneen läheisensä nimen palstalla, jonka äänenkannattajia he eivät ole, eikä edesmennyt ollut. Sama suotaneen JT-saarnaajallekin?

Minä tätä asiasta olen mekkaloinut. Ja meinaan mekkaloida vastakin. Jos niikseen tulee. Minusta nimellä ei puhuta, ei hyvää eikä pahaa, NIIN kauan kuin vastapuoli ei avaa omaa palstaansa ja ruodi meitä exiä siellä nimineen päivineen tahikka lavalta meitä käytä hyvinä tai pahoina esimerkkeinä. PISTE.

On aivan yhden tekevää, onko 'vastapuolella' omaa palstaansa ja ruotiiko se siellä meitä tai ei. Suomen lainsäädännön yksi keskeisimpiä asioita on sananvapaus, joka tässä tapauksessa tarkoittaa oikeutta kirjoittaa ja kommentoida jokaisesta julkiseen virkaan omasta halustaan menneestä ihmisestä. Muistellaanko tuon ihmisen kuolemaa tai kritisoideen hölmöilyjä, on yhdentekevää sananvapauden kannalta.
Siinä missä arkkipiispa Jukka Paarmasta tai pastori Jooseppi Paskanpuhujasta voidaan julkisesti puhua mitä tahansa hyvien käytöstapojen ja loukkaamattomuuden puitteissa, voidaan jokaisesta Jehovan todistajien julkisoikeudellisen yhteisön johtotehtävissä toimivasta myöskin puhua ja kirjoittaa.

Eikä sillä, toivovatko he itse meidän kommentoivan heitä hyvässä tai pahassa, ole MITÄÄN merkitystä asiassa. Kokonaan toinen asia on niin sinun kuin jonkun toisen tavallisen tallaajan nimen julkistaminen kirjoitusten yhteydessä.