Veljesseura.org

Muistelin erästä TV-dokumenttia jossa haastateltiin vainottuja ja kidutettuja ihmisiä. He olivat käymässä vuosikymmenien takaisissa kidutusselleissään.
He eivät kuitenkaan toivoneet kiduttajilleen KOSTOA!--inhimillisyyttä parhaimmillaan, mielestäni.


Sitten luin joitakin otteita VT-seuran julkaisuista:
-viattoman elämän menetyksen ei pidä sallia jäädä aiheuttamaan maan jatkuvaa saastumista.
- kosto tulee varmasti ja pian
- kosto saa aikaan tyydyttävän ratkaisun
- kosto kuuluu Jehovalle
- Jehovan kostolla on tarkoitus
- Ps.94:1" Oi kostotoimien Jumala Jehova"
- ym,ym.

Kostaminen on siis erittäinkin sopivaa joidenkin mielestä.


Minun länsimaiseen ihmiskäsitykseen kostaminen ei oikein sovi.

Lothar II kirjoitti:Minun länsimaiseen ihmiskäsitykseen kostaminen ei oikein sovi.

Ei myöskään minun. Kostosta syntyy koston kierre, mikä ei sinänsä ole tavatonta. Ongelma tuleekin vastaan siinä, kuinka tämä kierre katkaistaan.

Lothar II kirjoitti:Minun länsimaiseen ihmiskäsitykseen kostaminen ei oikein sovi.

Koston kierre periytyy Isältä Pojalle. Vanhan testamentin Jahve on tunnetusti koston jumala eikä omena ole kauas puusta pudonnut, esim. 2.Tess.1:8 (UM 1975) sanoo, että Jeesus "...tuottaa koston niille, jotka eivät tunne Jumalaa."

Onneksi olemme tosiaan kasvamassa eroon raamatullisesta jumal- ja ihmiskäsityksestä... syötyämme hyvän ja pahan tieteen puusta.

Kostossa menneisyys hallitsee mieltä, jolloin menettää arvokkaan tilaisuuden nauttia ainoasta todellisesta, joka meillä on - nykyhetkestä.

Jos taposta saatu linnatuomio on teon sovittamista yhteiskunnalle, niin miten se eroaa kostosta?

Sukututkija kirjoitti:Jos taposta saatu linnatuomio on teon sovittamista yhteiskunnalle, niin miten se eroaa kostosta?

Anteeksi jos ymmärsin väärin kysymyksesi, mutta kysytkö ihan tosissaan?

sinner74 kirjoitti:Anteeksi jos ymmärsin väärin kysymyksesi, mutta kysytkö ihan tosissaan?

Näinpä tein.

Edittiä:
Selityksenä vielä sen verran, että kysymys juolahti mieleen aloittajan kommentista, jossa hän sanoi, että hänen länsimaiseen ihmiskäsitykseen ei kosto oikein sovi. Siitä johduin spontaanisti pohtimaan että "kuinka niin?", eikö linnatuomio juuri ole teon sovittamista ja voida näin ollen nähdä kostona siinä kun kosto muutenkin. Perimmältään kysymys lienee koston määritelmästä.

Vasta sen jälkeen huomasin, että ketju on "Oppikysymyksiä ja raamatuntulkintaa" alueella josta seurannee, että kysymykseni on irelevantti tässä keskustelussa...

Kosto kuuluu Jumalan toimintamalleihin kuten voimme isosta kirjasta itse lukea...

Psalmit 91:8 Saat omin silmin nähdä, miten kosto kohtaa jumalattomia.
Jesaja 35:4 sanokaa niille, jotka sydämessään hätäilevät: "Olkaa lujat, älkää pelätkö. Tässä on teidän Jumalanne! Kosto lähestyy, tilinteon hetki. Jumala itse tulee ja pelastaa teidät."
Jeremia 51:11 -- Teroittakaa nuolet, täyttäkää viinet! Herra yllyttää Meedian kuninkaat sotaan, sillä hän aikoo hävittää Babylonian. Tämä on Herran kosto, hän kostaa temppelinsä vuoksi.
Hepr 10:30 Mehän tunnemme hänet, joka on sanonut: -- Minun on kosto, minä olen maksava, sekä myös: -- Herra on tuomitseva kansansa.
1 moos. 4:24 Jos Kainin puolesta kostetaan seitsemästi, niin Lemekin puolesta seitsemänkymmentäseitsemän kertaa.
5 moos 7:10 mutta niille, jotka häntä uhmaavat ja vihaavat, hän kostaa tuhoamalla heidät. Hän kostaa viipymättä sille, joka häntä vihaa.
5. Moos. 32:35 koston ja rangaistuksen päivään saakka, siihen päivään, jona he sortuvat. Heidän perikatonsa on lähellä, se, mikä heitä odottaa, tulee pian.
5. Moos. 32:41 minä teroitan salamoivan miekkani, käyn toteuttamaan tuomiota, minä kostan vihollisilleni, rankaisen vihamiehiäni.
5. Moos. 32:43 Ylistäkää Herran kansaa, te vieraat kansat! Herra kostaa palvelijoittensa kuoleman, hän rankaisee vihollisiaan, hän puhdistaa synnin kirouksesta kansan ja maan

Näin raamatussa muutamia kohtia lainatakseni, lisääkin löytyy. Länsimaisessa yhteiskunnassa kristinuskolla on taipumusta mukautua vallitsevaan yhteiskuntaan oppeineen ja raamatun tulkintoineen. Jehovantodistajissa on se vika, että siinä on rakennettu instituutio, joka ei kykene taipumaan samalla tavoin ympäröivän yhteiskunnan vaateisiin... taipuuhan se, mutta hitaasti. Mutta siinä missä kristinuskolla on ollut aikaa muuttaa omia raamatuntulkintojaan jo satoja vuosia on Jehovantodistajat vielä verrattain nuori uskonto.

Olisi ihan mielenkiintoista nähdä millä tavoin Jehovantodistajat uskovat kahdensadan vuoden päästä, tai kuudensadan...

On ihmisiä ja tahoja jotka eivät anna anteeksi, ja niitä jotka pystyvät siihen.
Pitääkö kosto/rangaistus suorittaa AIVAN PAKOSTA, vaikka anteeksiantaneet ihmiset eivät vaatisi sitä?

Epäselvää vielä on kuinka kosto suoritetaan käytännössä, jos kostettavat ovat jo mullan alla. Käsittääkseni tarvitaan jonkinlaisia yliluonnollisia taitoja.

Sukututkija kirjoitti:Selityksenä vielä sen verran, että kysymys juolahti mieleen aloittajan kommentista, jossa hän sanoi, että hänen länsimaiseen ihmiskäsitykseen ei kosto oikein sovi. Siitä johduin spontaanisti pohtimaan että "kuinka niin?", eikö linnatuomio juuri ole teon sovittamista ja voida näin ollen nähdä kostona siinä kun kosto muutenkin. Perimmältään kysymys lienee koston määritelmästä.

Vasta sen jälkeen huomasin, että ketju on "Oppikysymyksiä ja raamatuntulkintaa" alueella josta seurannee, että kysymykseni on irelevantti tässä keskustelussa...

Tämä ketju on mielestäni lipsahtanut keskustelualueeseen nähden irrelevanttiin tilaan heti aloituksessa, niin kaipa sitä voi jatkaa kainostelematta samalla linjalla.

Minä ajattelin ensin, että eihän linnatuomio ole kosto, vaan nimenomaan sovittamista. Tekijä sovittaa yhteiskunnalle sen, että ei ollut teon hetkellä yhteiskuntakelpoinen. Sovittaessaan tekoa tekijällä on myös oivallinen tilaisuus kehittyä yhteiskuntakelpoiseksi. Yhteiskunnan intressissä ei ole kosto, vaan se voi tulla mieleen lähinnä uhrille ja uhrin läheisille. Nyt hoksasin että kai uhri/uhrin läheinen voi nähdä linnatuomion eräänlaisena kostona, tosin ajattelisin että esimerkiksi murhasta "oikeudenmukainen kosto" ei suinkaan ole elinkautinen vaan hengenmenetys.

En usko että länsimainen ihmiskäsitys on ainoa peruste koston hylkäämiseen oikeudenkäytön välineenä, kyllä kai koston hyödyttömyyden oppii normaali-ihminen jo hiekkalaatikkoiässä. Kosto voi jollain tavalla olla käyttökelpoinen ratkaisumalli tilanteessa, jossa yhteiskunta tai yhteisö ei voi taata rikkomusten oikeudenmukaista ja läpinäkyvää käsittelyä.

Jos palataan keskusteluaiheen varsinaiseen aiheeseen, eli raamattuun, mielestäni jumalan asemassa olevan persoonan on aivan lapsellista ja naurettavaa vaahdota kostosta, kuten raamatussa väitetään tapahtuneen. Jumala olisi voinut ottaa lusikan kauniisen(?) henkikäteen ja järjestellä asiat parhain päin. Ei olisi jumalalta paljoa vaatinut vakuuttaa luvattuun maahan pyrkinyttä joukkiota ympäröiviä kansoja siitä, että pyrkiköön rauhassa. Kostosta puhuminen viittaa siihen, että äänessä ei ole jumala, vaan taitava poliittinen johtaja eli menneen ajan vastakuvallinen keskustapolitrukki.

sinner74 kirjoitti:En usko että länsimainen ihmiskäsitys on ainoa peruste koston hylkäämiseen oikeudenkäytön välineenä, kyllä kai koston hyödyttömyyden oppii normaali-ihminen jo hiekkalaatikkoiässä. Kosto voi jollain tavalla olla käyttökelpoinen ratkaisumalli tilanteessa, jossa yhteiskunta tai yhteisö ei voi taata rikkomusten oikeudenmukaista ja läpinäkyvää käsittelyä.

Peliteoria on osoittanut periaatteen, "Kohtele muita kuten he kohtelevat sinua", johtavan varmimmin menestykseen. Hyvä palkitaan hyvällä ja paha pahalla. Tämä ei tietenkään kerro mitään periaatteen moraalisuudesta.

Itse näkisin vankilan enemmän rangaistuksena kuin kostona. Kuinka hyvin rangaistus sitten estää rikollisuutta onkin toinen juttu.

PoterO kirjoitti:Peliteoria on osoittanut periaatteen, "Kohtele muita kuten he kohtelevat sinua", johtavan varmimmin menestykseen. Hyvä palkitaan hyvällä ja paha pahalla. Tämä ei tietenkään kerro mitään periaatteen moraalisuudesta.

Mielenkiintoista. Peliteoriaa on näemmä käytetty yhteiskuntatieteissä paljonkin. Tätä täytyy tutkia lisää.

Laiskana kysyn kuitenkin vielä päivän tipsit: Miten peliteoria suhtautuu tilanteeseen, jossa kuviteltu paha kostetaan? Entä tilanteeseen jossa oikeutettuun kostoon vastataan vastakostolla? Kuuluvatko nämä millään tavalla peliteorian käsitteistöön?

Minun mielestäni koston ongelma on siinä, että sen saattaa tehdä perusteettomasti, tai että se johtaa loputtomaan kierteeseen. Esimerkiksi vanhan testamentin jumalana esiintyvä megalomaanikko syyllistyi lukuisia kertoja yleisinhimillisesti katsottuna perusteettomaan kostoon.

sinner74 kirjoitti:Laiskana kysyn kuitenkin vielä päivän tipsit: Miten peliteoria suhtautuu tilanteeseen, jossa kuviteltu paha kostetaan? Entä tilanteeseen jossa oikeutettuun kostoon vastataan vastakostolla? Kuuluvatko nämä millään tavalla peliteorian käsitteistöön?

Minun mielestäni koston ongelma on siinä, että sen saattaa tehdä perusteettomasti, tai että se johtaa loputtomaan kierteeseen. Esimerkiksi vanhan testamentin jumalana esiintyvä megalomaanikko syyllistyi lukuisia kertoja yleisinhimillisesti katsottuna perusteettomaan kostoon.

Itse käyttäisin mielummin käsitettä rangaistus kuin kosto, sillä motiivit/tavoitteet ovat toisia. Kostossa pyritään jonkinlaiseen emotionaaliseen tasoitukseen, kun taas rangaistuksella voi olla monisyisempiä motiiveja ja tavoitteita. Rangaistus toimii parhaiten kun myös rangaistava näkee sen oikeutettuna.

Sinällään kosto ei taida kuulua peliteorian käsitteistöön. Yleisesti peliteoriaa käytetään tutkittaessa resurssien jakamismalleja; ryhmätyö ja jakaminen tuo varmimmin voiton. Sama tietysti pätee myös eliöyhteisöjen toimintamalleissa.

Vanhan Testamentin Jumalan kostotoimet eivät todellakaan ole sitä rakentavaa sorttia; tulee mieleen Yhdysvaltojen kostotoimet.

PoterO kirjoitti:Itse käyttäisin mielummin käsitettä rangaistus kuin kosto, sillä motiivit/tavoitteet ovat toisia.

Ei hassumpaa. Kostolaitoksista en ole kuullut puhuttavan, rangaistuslaitoksista kylläkin.