Veljesseura.org

Satelliitti- ja kaapelitelevisioista on mahdollista nähdä suomalainen kristillinen tv-kanava TV7. Sen ohjelmat ovat useimmiten halvalla tehtyä uskonnollista tunnelmointia, jota ei paria minuuttia kauempaa jaksa katsella, mutta yksi ohjelma on mielestäni laadukas.

"Vanha Testamentti avautuu -sarja - David Pawsonin innoittavaa ja syvällistä raamatunopetusta" on sivistävää katseltavaa.

Saarnamies David Pawson analysoi raamatun sisältöä ja kertoo ko. kohdan sanomasta. Hänen tyylinsä tarjota useita tapoja käsitellä ja arvioida jotain ongelmaa tekee hänen luennoistaan mieluisia. Esimerkiksi hän pohtii miten luomiskertomuksen ja tieteen ristiriita tulisi sovittaa. Vaihtoehtoina torjunta (repudiate) "Me olemme Jumalasta ja uskomme, tiedemiehet ovat ateisteja", erottelu (separate) "Tiede on tiedettä ja uskonto uskontoa" tai yhteensovittaminen (integrate) "Raamattu paikkaansapitävää, tiede täydentää kokonaiskuvaa", hänen pidemmät ja vivagteikkaammat argumentoinnit näin typistäen. Samoin hän käsitteli erilaisia tapoja suhtautua luomiskertomuksen päivään, jolle hän tarjosi useita mahdollisia käsitystapoja.

Vetoavaa opetuksessa on, että saarnamies on kypsä esittämään erilaisia toisistaan poikkeavia näkemyksiä ja tulkintoja, eikä vaadi tietyn tulkinnan omaksumista, vaikka tuokin esiin mitä itse pitää parhaimpana ja miksi. Hän myös vetoaa kuulijoitaan pohtimaan ja ratkaisemaan itse.

Tuollainen opetus on aivan jotain muuta kuin jehovantodistajalahkon indoktrinaatio, jossa heikkotasoisten raamatuntutkijoiden tuottamaa yksinkertaista tulkintaa tuputetaan ainoana oikena vaihtoehtona.

Arvelen jehovantodistajalahkon eristäytymisen ja lahkon koulutusjärjestelmän, jossa lahko kouluttaa lähinnä seurakunnanjohtajia ja haaratoimistovirkailijoita, mutta ei raamatuntutkijoita, koituvan sen tuhoksi. Koska se ei keskity raamatuntulkintaan, eikä kouluta keskuudessaan toimivia raamatuntutkimiseen, sen raamatuntulkinta ei nouse laadukkaaksi eikä älyllisesti stimuloivaksi ja se joutuu uskovaisten mielenkiinnon ylläpitämiseksi erilaisiin temppuihin kuten maailmanlopun pikaisiin ennusteisiin. Sen raamatuntulkinta pysyy tendenssimäisenä lahkon suoritteita (lehdenmyyyntiä ja kokoustoimintaa) ylläpitävänä tukitoimintona.

Aiheeseen liittyviä linkkejä
http://fi.wikipedia.org/wiki/David_Pawson
http://www.davidpawson.com
http://gamma.tv7.fi/ohjelmatiedot/site/ ... &isPopup=1

Onhan näitä teologeja. Itse arvioin koko miehen hyödyttömäksi yhdellä perusteella, jonka hän unohtaa;
"Lahjaksi olette saaneet lahjaksi antakaa "(http://www.davidpawson.com/anchor/ancho ... cat=Albums&)

AchanBeroean kirjoitti:mutta yksi ohjelma on mielestäni laadukas.

"Vanha Testamentti avautuu -sarja - David Pawsonin innoittavaa ja syvällistä raamatunopetusta" on sivistävää katseltavaa.

Saarnamies David Pawson analysoi raamatun sisältöä ja kertoo ko. kohdan sanomasta.

Mielestäni saarnamies David Pawsonin ohjelma entisen Sanoma-osakeyhtiön pomon kymmeniä tai satoja tuhansia euroja vuodessa tuottavalla "kristillisellä" TV7-kanavalla on hyvin saman tyyppinen kuin se Vartiotornin kirja jossa yritetään "analysoida" Raamattua. Rahaa tälläkin ohjelmalla vain vedetään kotiin. Ei siinä muuta "sivistystä" tapahdu.

Väkisin pistää miettimään, että mistä tämä ajatusmaailma tulee. Siis miksi ei saisi maksaa uskisohjelmista siinä missä leffa-kanavastakin? Jos aikuinen ihminen fanittaa Jeesusta ja saa jotain euforian tunteita joukkohysteriasta, se mielestäni vastaa täysin kaikenlaisia elämysmatkoja ym. Voi sen tietysti kyseenalaistaa, että onko moraalisesti oikein kaupata "satuja", mutta eikö täällä kaikki usko jonkinlaisiin satuihin? Muotivaatteet tekevät minusta kauniimman ja suositumman. Uusi auto nostaa statustani ja antaa minulle menestyvän ihmisen imagon. Jeesus on käyttöhyödyke muiden joukossa. Uskominen antaa sisältöä elämään.

Arskavain kirjoitti:Onhan näitä teologeja. Itse arvioin koko miehen hyödyttömäksi yhdellä perusteella, jonka hän unohtaa;
"Lahjaksi olette saaneet lahjaksi antakaa "(http://www.davidpawson.com/anchor/ancho ... cat=Albums&)

Toisenlainenkin näkemys Raamatusta löytyy.

1Kor.9:13-14
"13. Ettekö tiedä, että temppelissä palvelevat papit saavat temppelistä elatuksensa ja ne, jotka toimittavat uhrit, saavat alttarille tuoduista uhreista osuutensa?
14. Samoin on Herra määrännyt, että evankeliumin julistajien tulee saada elantonsa evankeliumista."

Miten evankeliumin julistaja muutoin voi saada elatuksensa, kuin saamalla korvauksen tekemästään työstä? Paavali ei halunnut tätä mahdollisuutta käyttää, vaan jätti käyttämättä hänelle kuuluvan oikeuden. Hänen mukaansa julistajalla oli kuitenkin selkeä oikeus saada työstään elatus ts. palkka/palkkio.

"18. Mikä siis on palkkani? Se, että julistan evankeliumia ilman korvausta, käyttämättä hyväkseni niitä oikeuksia, joita minulla sen julistajana on. "

Raamattu ei siis opeta, että evankelista joutuu kustantamaan itse kirjansa ja jakamaan kaiken pois ilmaiseksi. Toki moni tekee työtä ilmaiseksikin, mutta ilman rahaa ei juurikaan voi tässä maailmassa elää. Ero "elannon hankkimisessa" ja mammonan palvomisessa lienee se, mikä erottaa jyvät akanoista evankelistojenkin kohdalla. Menestysteologia voi olla myös bisnestä. Sellaiseen Raamattu ei kannusta.
Näin itse asian tulkitsen.

Massetar kirjoitti: Uusi auto nostaa statustani ja antaa minulle menestyvän ihmisen imagon. Jeesus on käyttöhyödyke muiden joukossa. Uskominen antaa sisältöä elämään.

Jos uskonnon kuluttaja tiedostaa asian nuin, niin ei siinä mitään. Rahat pois vaan, koska tuossa katsannossa kyse on viihdeteollisuudesta. Sama sille onko sankarina jeesus vai mikkihiiri.

edit: sanan vaihto

Sanon heti alkuun että seuraava on Massen kirjoituksesta asiayhteydestä irroitettua, mutta mielestäni sopii tähän yhteyteen.

Massetar kirjoitti:Voi sen tietysti kyseenalaistaa, että onko moraalisesti oikein kaupata "satuja", mutta eikö täällä kaikki usko jonkinlaisiin satuihin?

http://paholaisen-asianajaja.blogspot.c ... rsley.html

Näinhän se vain toimii. Jostain syystä pienet aivoni sorvaavat jonkinlaisen verrannollisen yhteyden myös Seuraan.

AchanBeroean kirjoitti: ... Koska se ei keskity raamatuntulkintaan, eikä kouluta keskuudessaan toimivia raamatuntutkimiseen, sen raamatuntulkinta ei nouse laadukkaaksi eikä älyllisesti stimuloivaksi ja se joutuu uskovaisten mielenkiinnon ylläpitämiseksi erilaisiin temppuihin kuten maailmanlopun pikaisiin ennusteisiin.

Tarjotaanko tässä älyllisesti stimuloivaa raamatuntulkintaa uskovaisten mielenkiinnon ylläpitäjäksi?

On vähän heikkoa, jos uskovaiset suhtautuisivat Raamattuunsa kuin tiedemies ja tarvitsisivat älyllisesti simuloivia haasteita uskonsa ylläpitämiseksi :)

On erotettava kaksi asiaa: 1. uskovaisten opetus toisille uskovaisille ja 2. objektiivisuuteen pyrkivä tiedonvälitys, jota toimittajat harrastavat. Pawsonin dokumentit ovat varmaankin enemmän 2:sta. Jehovan Todistajien opetus on taas 1:stä. Kun uskovaiset puhuvat toisille uskoville, on oletuksena, että toinenkin uskoo jo. Opetus voi tällöin jopa näyttää samalta kun 2 vaihtoehdon opetus, mutta kun oletetaan, että kuulijakin uskoo tai haluaa uskoa, silloin opetuksen ei tarvitse epäillä itsetarkoituksellisesti kaikkea.

Jos et siis usko, et voi muuta kuin ärsyyntyä 1 tavan opetuksesta. Uskovaisten puheessa uskovaisille kun ei tarvita motivaatioksi älyllisiä haasteita, joita taas epäuskoinen mieli kaiken aikaa hamuaa.

Vieras kirjoitti:Uskovaisten puheessa uskovaisille kun ei tarvita motivaatioksi älyllisiä haasteita, joita taas epäuskoinen mieli kaiken aikaa hamuaa.

Pikku kommentti:
1. Katson Jehovan todistajat uskovaisiksi. 2. Myös itseni katson uskovaiseksi, vaikka en ole Jehovan todistaja. 3. Jehovan todistaja katsoo minut uskonnoitsijaksi. 4. Minä käsitän Jehovan todistajat ei kristilliseksi lahkoksi. Jos luokseni tullaan höpöttämään jehovantodistajuudesta ainoana "tosikristillisenä uskontona", tarvitsee Jehovan todistaja aika paljon älyllisiä haasteita, otaksun.

En omista televisiota, joten sen tuottamaan raamatunselitykseen ja -tulkintaan en voi ottaa kantaa. Mutta minulla on radio ja sieltäkin tulee tuutin täydeltä erilaista raamatunselitystä ja -tulkintaa, mihin tapaan varsin kriittisesti suhtautua.

Edit: Mikäli täysin samanmieliset keskustelevat keskenään, siihen tuskin tarvitaan edes älyä, usko riittää.

Ok... Annan periksi osittain tuon palkkiovaateen evankeliumityöstä (näkemys asia). Mutta, mitä on evankeliumityö, on toinen juttu.

Itse perustan näkemykseni siihen, että se olisi "hyvä uutinen - Jeesuksen lunastusuhritoivo", jonka levittämisen Paavali otti tehtäväkseen ja antoi siis sillä perusteella oikeutuksen itselleen ja kaltaisilleen evankelistolille saada jonkinmoista korvausta. Kyseessä oli lienee vaade saada elatus - ei elinkeino, varsinkaan voitontavoittelu, johon mielestäni uskonnot ja lahkot tähtäävät oikeuttamalla sen "siunaukseksi".

Itse näen asian, että vakaumus "evankelioida rakkaudesta" lähimmäisiin, on Jeesuksen sanoman ydin. Jeesus esim. kielsi opetuslapsiaan ottamasta mitään mukaansa, käski etsimään ensin Jumalan valtakuntaa, jonka seurauksena kaikki muu tarpeellinen lisättäisiin, Jeesus eli surkeissa olosuhteissa, oli ammatiltaan puuseppä. Paavalikin kehotti kristittyjä tekemään käsillään töitä ja oli itse teltantekijä.

Vaikka juutalaisilla oli järjestelmänsä, jossa annettiin kymmenykset ja papit saivat niistä osansa, niin olen sitä mieltä, että seurakuntajärjestely kaupallistui ja organisoijista (uskonnot ja lahkot) on tullut voittoa takovia liikeyrityksiä vastoin evankeliumin jaloa aatetta antaa jokaiselle lahjaksi, "elämän veden" piti olla ilmaista.

Meillä kaikilla on tietenkin mielipiteemme, millainen on oikea näkemys evankeliumista ja millaista palkkaa heidän tulisi saada. Ehkä haluamme omasta vapaasta tahdostamme lahjoittaa uskomaamme asiaan, mitä se ikinä onkin, mutta silloin sen tulisi olla avointa toimintaa - ei suljettujen ovien takana olevaa asioiden pimittämistä, kun on kyse "evankeliumista Jeesuksen hengessä", jota minulle esim. tämä sivusto edustaa, maksan sille mielelläni.

Sallittakoon ihmisten yleensäkin maksaa mistä haluavat, mutta sallittakoon heidän katsoa myös kolikon kääntöpuolta ja olla avoin kritiikille, sillä uskontoja ja lahkojakin varten tarvitaan kulutusasiamiestä.

2. Tess. 3:8
Me emme syöneet ilmaiseksi kenenkään leipää, vaan teimme työtä ja uurastimme yötä päivää, jotta emme olisi olleet teidän vaivoinanne.

Ef. 5:2
Rakkaus ohjatkoon elämäänne, onhan Kristuskin rakastanut meitä ja antanut meidän tähtemme itsensä lahjaksi, hyvältä tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle.

Guest kirjoitti:On vähän heikkoa, jos uskovaiset suhtautuisivat Raamattuunsa kuin tiedemies ja tarvitsisivat älyllisesti simuloivia haasteita uskonsa ylläpitämiseksi

On erotettava kaksi asiaa: 1. uskovaisten opetus toisille uskovaisille ja 2. objektiivisuuteen pyrkivä tiedonvälitys, jota toimittajat harrastavat. Pawsonin dokumentit ovat varmaankin enemmän 2:sta. Jehovan Todistajien opetus on taas 1:stä. Kun uskovaiset puhuvat toisille uskoville, on oletuksena, että toinenkin uskoo jo. Opetus voi tällöin jopa näyttää samalta kun 2 vaihtoehdon opetus, mutta kun oletetaan, että kuulijakin uskoo tai haluaa uskoa, silloin opetuksen ei tarvitse epäillä itsetarkoituksellisesti kaikkea.

Kaikille ei riitä esimerkiksi maailmanlopun vuosien 1914 tai 1975 ennusteiden uskomiseksi - varsinkaan kun ko. ennusteet eivät toteutuneet - vain niiden julkaiseminen Vartiotorni-lehdessä. Tämä keskustelu lähtee oletuksesta, että uskovien täytyisi itse ymmärtää, mitä raamatun teksteissä ajetaan takaa ja millä perusteella raamatun voidaan väittää jotain opettavan. Lähtökohtana ei voi olla, että vain tietyn kirjapaino- ja kiinteistöyrityksen nimeämät uskonnolliset johtajat voivat ymmärtää raamattua.

Kyllä Pawson nimenomaan luennoi uskoville uskon vahvistusta ja toki samalla houkuttelee kaikkia uskoviksi. Mistään objektiivisuuteen pyrkivästä tiedonvälityksestä ei todellakaan ole kyse.

Voimme olettaa, että miltei kaikki uskonnolliset saarnamiehet lähtevät oletuksesta, että kuulijat jollain tapaa uskovat tai haluavat uskoa jumalaan. Saarnaamisen tarkoituksena onkin opettaa jotain ja siten vahvistaa uskovien uskoa ja lisätä heidän uskonnollista kypsyyttään.

Oleellista Pawsonin saarnaamisessa ei olekaan kuulijoitten uskon laatu tai sen puute, vaan HÄNEN OPETUSTAPANSA laatu. Opetus, jossa asiat otetaan opettajalta faktoina ilman että ymmärretään syitä ja seurauksia ei ole syvällistä eikä se johda henkilön omaan itsenäiseen oppimiseen. Mikään tiede tai ammattiala ei edistyisi, jolleivat ammatinharjoittajat opiskellessan samalla oppisi luomaan jotain uutta. Sen vuoksi vähänkin korkeampaan opiskeluun liittyy erilaisia opinnäyte- tai lopputöitä, joilla opiskelija osoittaa paitsi kykenevänsä oppimaan tenttien sisältöä, niin tuottamaan omaa tietoa, tulkintaa ja soveltamista.

Voiko raamattua sitten opiskella siten, että ei itse opi ajattelemaan tai ei itse opi päättelemään tai ei itse opi analysoimaan raamatun sanomaa? Väitän tässä juuri olevan ero lapsille tarjottava maitoruoan ja täysi-ikäisyyden välillä.

Sillä te, joiden olisi jo aika olla opettajia, olette taas sen tarpeessa, että teille opetetaan Jumalan sanojen ensimmäisiä alkeita; te olette tulleet maitoa tarvitseviksi, ei vahvaa ruokaa. Sillä jokainen, joka vielä nauttii maitoa, on kokematon vanhurskauden sanassa, sillä hän on lapsi; mutta vahva ruoka on täysi-ikäisiä varten, niitä varten, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta. Jättäkäämme sentähden Kristuksen opin alkeet ja pyrkikäämme täydellisyyteen, ryhtymättä taas uudestaan laskemaan perustusta: parannusta kuolleista töistä ja uskoa Jumalaan, oppia kasteista ja kätten päällepanemisesta, kuolleitten ylösnousemisesta ja iankaikkisesta tuomiosta. Hepr. 5:12- 6:2

Maitoa minä juotin teille, en antanut ruokaa, sillä sitä ette silloin sietäneet, ettekä vielä nytkään siedä; olettehan vielä lihallisia. Sillä kun keskuudessanne on kateutta ja riitaa, ettekö silloin ole lihallisia ja vaella ihmisten tavoin? 1. Kor. 3:2

Pointtinani tälle kerkustelulle on korostaa, että on olemassa myös toisenlaista pohtivaa raamatuntulkintaa, jossa uskovaiset saavat itse kasvaa kypsyydesssä ja heitä pidetään itsenäiseen ajatteluun pystyvinä tasaveroisina kristittyinä.

Jehovantodistajalahkon oppi kahden luokan kristityistä: toisaalta itse itsensä "voidelleet" johtajat, joilla on yksinoikeus raamatuntulkintaan ja toisaalta uskovien massa, joile johtajat julkaisevat jumalan sanan painotuotteina, on epäraamatullinen ja saattaa johdettavat epäitsenäisiksi maitoruoan nauttijoiksi.

Tulee huomata, että vaikka jehovantodistajia on miljoonia, enemmän kuin Suomessa on asukkaita, heillä ei kuitenkaan ole mitään teologiseen tiedekuntaan verrattavaa opinahjoa, jossa voisi tutkia raamattua ja kirjoittaa pro graduja tai väitöskirjoja raamatullisista aiheista. Suomessa sentään valmistuu melkoinen määrä teologisia tutkielmia ja väitöskirjoja: http://www.teologia.fi/tutkimus/uskonto ... koulutusta .

Jehovantodistajat vain toistelevat ja muokkailevat Russellin ajoilta periytyviä uskontunnustuksiaan, vaikka Russellin ennusteen maailmanlopusta 1914 ja lahkon myöhemmät erilaiset opetukset mm. sukupolvioppi, ovat osoittautuneet valheprofetioiksi. He hokevat että heillä on totuus, vaikka he ovat pysäyttäneet yritykset ymmärtää raamattua, eivätkä kouluta saarnaajiaan missään siihen. Heidän tarkoituksenaan on lisätä lehdenmyyntiä ja rakentaa lisää kiinteistöjä, ei kasvatttaa seurakuntiinsa kerääntyneiden uskovien hengellistä kypsyyttä.

PS. Tämän keskustelupalstan kirjoitusikkuna toimii levottomasti ja kirjoitettava teksti painuu näkymättömiin, kun käytössä on Windows 7 ja IE 8. Onkohan sivustolle joku suositusselain?

AchanBeroean kirjoitti: Oleellista Pawsonin saarnaamisessa ei olekaan kuulijoitten uskon laatu tai sen puute, vaan HÄNEN OPETUSTAPANSA laatu. Opetus, jossa asiat otetaan opettajalta faktoina ilman että ymmärretään syitä ja seurauksia ei ole syvällistä eikä se johda henkilön omaan itsenäiseen oppimiseen. Mikään tiede tai ammattiala ei edistyisi, jolleivat ammatinharjoittajat opiskellessan samalla oppisi luomaan jotain uutta. Sen vuoksi vähänkin korkeampaan opiskeluun liittyy erilaisia opinnäyte- tai lopputöitä, joilla opiskelija osoittaa paitsi kykenevänsä oppimaan tenttien sisältöä, niin tuottamaan omaa tietoa, tulkintaa ja soveltamista.

Voiko raamattua sitten opiskella siten, että ei itse opi ajattelemaan tai ei itse opi päättelemään tai ei itse opi analysoimaan raamatun sanomaa? Väitän tässä juuri olevan ero lapsille tarjottava maitoruoan ja täysi-ikäisyyden välillä.

Tämä on juuri sitä 2. tyylin opetusta josta aiemmassa viestissä puhuin. Se pyrkii korkeintaan opettamaan toista kohden uskoa, eikä oleta, että usko on välttämättä jo löytynyt.

Uskovaiset taas eivät ole tässä mielessä opettamassa toisiaan, jos uskovat toisen olevan uskossa. Näin on Jehovan todistajienkin tapauksessa.

Jehovan todistajien koko eläminen näyttää päällisin puolin keskittyvän opetustyöhön, mutta tämä on vain ulkoinen muoto. Sisäisesti Jehovan Todistajat puhuvat aina toisilleen ja myös saarnatessaan kuin uskova uskovalle, eli uskon oletetaan olevan jo toisessa.

Saarnaamisessa etsitään niitä, joilla on tarve uskoa samalla tavalla siksi heille puhutaan heti alusta alkaen kuin uskova uskovalle, vaikka puheen ulkoinen muoto voi näyttää samanlaiselta kuin 2. tyylin opetuksessa. Saarnatessa löydetyt olivat siis jo teoriassa uskossa, ennen löytymistään. Kaikki uskovat tietävät myös, että tuo usko löydetään itse, ja hän saarnaa niille jotka näin ovat tehneet tai tekemässä.

JT lehdissä puhutaan niille, joilla on jo usko JT opetukseen ja jotka haluavat materiaalia sen säilyttämiseen.
Uskova haluaa tietää kaikki salakuopat ja haudat, joilla hänet voitaisiin saada pois uskosta. Uskova olettaa, että toinen uskova haluaa kuulla samanlaista opetusta myös. Heillä on jo "aarre", nyt ei tarvita enää ohjeita sen etsimiseen vaan ohjeita säilyttämiseen.

Laadukasta, itsenäiseen oppimiseen kannustavaa (sokraattista) opetusta hakeva ja sitä ihaileva on vaiheessa tässä suhteessa. Hänellä ei ole uskoa, mitä säilyttää ja siksi häntä ärsyttää uskovien uskon säilytysstragiat. Uskovakin voi nauttia 1:en kaltaisesta opetuksesta, ei se häntä kaada, mutta todellista käyttöä hänellä ei enää ole sille. Hän on jo aarteensa löytänyt.

Uskon hankkimista ja säilyttämistä ei voi verrata mihinkään muuhun opiskelu ja tutkimisjärjestelmään. Uskon hankinnassa kaikki ovat samalla viivalla ja ilman minkäänlaista oppimistakin pääse uskoon.

Pawsonin tai JT:iden opetukset ovat ulkoisilla mittareilla aivan samanarvoisia. Ne ovat potaskaa, jos sinulla ei ole uskoa.

Mahku kirjoitti:Pawsonin tai JT:iden opetukset ovat ulkoisilla mittareilla aivan samanarvoisia. Ne ovat potaskaa, jos sinulla ei ole uskoa.

Sain emolta lahjaksi Kari Enqvistin kirjan "Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat" ja kirja kertoo juuri tuon ajatuksen, mutta tietty monisanaisemmin.

Uskon 'pintaväreilyä' voidaan toki hienosäätää, mutta uskon todellisiin perusteisiin ei haluta kajota. Ainakin minulle todellisuus ja usko ovat yhtä kaukana toisistaan kuin professorit Puolimatka ja Enqvist hiljan järjestetyssä keskustelussa. Ensinmainittu perusteli kantojaan hyvin pitkälle sellaisilla ajatuksenjuoksuilla sekä termeillä, jotka olisivat edellyttäneet akateemista opiskelua, jälkimmäisen perustelu oli ymmärrettävissä aivan omalta kansakoulupohjaltakin.

Mahku kirjoitti:Uskovaiset taas eivät ole tässä mielessä opettamassa toisiaan, jos uskovat toisen olevan uskossa. Näin on Jehovan todistajienkin tapauksessa.

Väitteesi ja käsityksesti opettamisesta ovat todellisuudelle vieraita. Kyllä jehovantodistajat, kun he kokoontuvat valtakunnansalille toistamaan sanasta sanaan Vartiotorni-seuran painotuotteisiin painettuja kirjoituksia, kokevat nimenomaan opettavansa ja oppivansa. Vartiotorni-seura tietävästi julkaisee nykyään erillistä Vartiotorni-lehteä, jota ei jaeta ovelta ovelle kaikelle kansalle, vaan se on suunnattu nimenomaan jo uskoville jehovantodistajille, mutta siinäkin on sisältöä, jonka jehovantodistajat kokevat olevan raamatullista opetusta.

Oleellista ei tässä keskustelussa kuitenkaan ole, miten opettaminen ja oppiminen määritellään tai kategorisoidaan, vaan se mitä todella tapahtuu valtakunnansalilla. Ja millaista parempaa opetusta on muualla.

Valtakunnansalilla luetaan Vartiotornin tutkistelussa Vartiotorni-lehteä, eli totutetaan läsnäolijat passiiviseen kuulemiseen. Ei ole juurikaan mieltä tutustua aineistoon kovin paljon etukäteen, kun sen ääneen luentaan käytetään kuitenkin runsaasti aikaa. Kun lyhyt kappale on luettu, kysytään valmiiksi lehteen painettu kysymys, joka viittaa suoraan lyhyen kappaleen tekstiin. Tällä metodilla läsnäolijat totutetaan vastaamaan täysin lehden mukaisin ajatuksin ja samalla heitä lannistetaan ajattelemaan itse omilla aivollaan. Aivokin on lihas ja se surkastuu käyttämättömyydestä.

Toisenlainen metodi olisi käsitellä laajempia kokonaissuuksia ja kysyä yleisiä kysymyksiä, joihin ei ole suoraa vastausta lehdestä, mutta tämä vaatisikin läsnäolijoilta jo kypsyyttä. Se myös toisi kristillisen käsityskyvyn, yleissivistyksen ja älykkyyden erot esiin ja vaatisi tutkistelunjohtajaltakin enemmän kuin sisälukutaitoa.

Jehovantodistajat mustamaalaavat ja panettelevat ns. "kristikunnan" kristillistä opetusta ja harvalla jehovantodistajalla on edes käsitystä millaista se voi parhaimmillaan olla. Jehovantodistajat passiivisesti papukaijoivat Vartiotorni-lehtien sanomaa ja eivät ajattele itse ja pysyvät siten kypsymättöminä ja riippuvaisina lahkon painotuotteista.

Olennaisin ero jehovantodistajien ja kristikunnan parhaiden opettajien opetuksessa on se, että jehovantodistajalahko pyrkii pitämään uskovansa ainaisina maitoruoan nauttijoina ja toisen luokan kristittyinä ja riippuvaisina jehovantodistajien lahkojohdon itse itsensä voidelleiden heikkolaatuisten opettajien painotuotteista. Sen sijaan kristikunnan parhaat opettajat pyrkivät kasvattamaan kuulijansa hengelliseen kypsyyteen ja itsenäisiksi ajattelijoiksi, jotka osaavat saman kuin maalliset oppimestarinsa tai enemmänkin. He myös kykenevät pohtivaan raamatunselitykseen ja -tulkintaan.

Emme normaalisti, Achan, puhu aivosta vaan aivoista, jotka ovat hermokudosta, ei lihasta.

Tämän nyanssin jälkeen voimmekin palata itse asiaan. Tätä nykyä ja käsitykseni mukaan Vartiotorni-lehden tutkittava numero antaa ainakin näennäisiä enemmän vapauksia kuin ennen. Se muun muassa näyttäisi sallivan tutkisteltavan otsikon alla "Mitä vastaisit?" tekstiruudussa hieman omaa päättelykykyä, kuten:
"Miksi meidän on hyvän uutisen opettajina tärkeää
-rakastaa jumalaa,
-rakastaa sitä, mitä opetamme,
-rakastaa niitä, joita opetamme" (W 2009 15.7. s 18).

Pidän tätä varsin merkittävänä muutoksena esim. parin vuosikymmenen takaisiin Vartiotorni-lehtiin nähden, olkoonkin niin, että vastaukset löytyvät juuri tutkitusta osiosta. Tällainen kuitenkin saattaa todistajan aivot pinnistelemään oikeaa vastausta haettaessa, vaikka olenkin lähes varma siitä, ettei pari-kolme päivää tutkistelun jälkeen enää vastauksia muistettaisikaan.

On jo toinen asia, miksi näin nykyisin menetellään. Tähän kysymykseen en puutu tällä erää.

Muuta kommentoitava ei minulla ole. No, olkoon sen verran, että mielelläni soisin luettavaksi vaikkapa Aimo T. Nikolaisen kommentaarisarjaa "Avaa Uusi testamenttisi" tai muuta vastaavaa. Näitähän on.