Veljesseura.org

Taas on se vaihde päällä, että kaipaa takaisin totuuteen. Toisaalta taas tulee mieleen se ihmisten kontrollointi ja kova kuri.

Vieras kirjoitti:Taas on se vaihde päällä, että kaipaa takaisin totuuteen. Toisaalta taas tulee mieleen se ihmisten kontrollointi ja kova kuri.

No mikä sinne oikein ajaa? Tilannettasi varmaan selkiyttäisi kun selvittäisit itsellesi tarkkaan syyt, joiden vuoksi halajat takaisin "totuuteen". Tee lista plussista ja miinuksista, niin voidaan vaikka käydä niitä läpi täällä palstalla.

Vieras kirjoitti:Taas on se vaihde päällä, että kaipaa takaisin totuuteen. Toisaalta taas tulee mieleen se ihmisten kontrollointi ja kova kuri.

Mikä kohta Jehovan todistajien opeissa on totuutta?

Vieras kirjoitti:Taas on se vaihde päällä, että kaipaa takaisin totuuteen. Toisaalta taas tulee mieleen se ihmisten kontrollointi ja kova kuri.

Oletkohan tunnepuolelta koukussa Jehovan todistajiin? Tämäntapainen koukuttuminen pitää vain jollain keinolla katkaista. Monelle esimerkiksi vertaistukitoiminta tai keskustelu tällä palstalla auttaa katkaisemaan napanuoran. Kuten RaM tuossa mainitsi, niin Jehovan todistajilla ei ole yksinoikeudella ainoaa oikeaa totuutta hallussaan. Se on helppo todeta kun lukee tätä palstaa. Tämän ymmärtäminen auttaa jo askeleen loitommaksi todistajista. Mutta ehkä sinun olisi selvitettävä, että mikä asia sinne vielä vetää (tunnepuolella). Viljon neuvo on oivallinen.

Muoks. Tuli vielä mieleen lisäajatuksia. Se tunnepuolinen tyydytys, minkä saa Jehovan todistajien piirissä, voi liittyä hyvin moneen asiaan. Esimerkiksi tiettyihin henkilöihin tai kuulumisen tunteeseen. Se voi olla jotain "järjetöntäkin": esimerkiksi minulle oli aikoinaan todistajissa mieluisaa fyysinen valmistautuminen kokouksiin ja konventteihin - esimerkiksi vaatteiden valitsemisen, hiusten ja meikkien laittamisen kautta. Tämähän on vähän turhamainen ja aika järjetön tyydytyksen tunne, mutta uskon että se on sisarten parissa (miksei jonkun veljenkin mielestä)melko yleistäkin. Kannattaa siis tutkia tarkkaan, mitkä tunneasiat vetävät todistajiin - ne voivat olla järjen ulottumattomissakin.

On aivan luonnollista, että lahkosta irtautumisvaiheessa ajoittain kokee halua palata takaisin lahkoon. Voit pohtia, mitkä seikat vetävät sinua takaisin sisälle, ja ovatko ne todellisia ja vaivan arvoisia. Vai onko syynä se, että avoin maailma tuntuu pelottavalta, jolloin paluu turvalliseen lahkoon tuntuisi helpottavalta.

Omien päätösten tekeminen ja niistä vastuun ottaminen ei todellakaan ole helppoa. Lahkolla on niin helpot vastaukset ja toimintamallit. Mutta kumpaa arvostaa enemmän - elämää yksilönä vai elämätöntä elämää koneiston osana.

Lyhyesti kolme kohtaa miksei pääse irti:

Ihmiset - aivan ihania persoonia löytyy myös todistajista. Harrastaminen ja vapaan viettäminen yhdessä, mukavaahan se on.
Uskonto - jos uskoo Raamattuun, niin ei ole helppo löytää sellaista uskontoa tai edes ryhmää missä asioista voisi jutella. Samoja epäkohtia tulee esille.
Kirjoittaminen - ehdottomasti paras. Tälle palstalle kun kirjoittaa tarpeeksi tunnistettavassa muodossa, siis lähipiiri tuntee, niin johan alkaa ymmärrystä tulemaan ja kukaan ei kahlitse mitenkään, päinvastoin oikein tuetaan. Loppupäätelmä onkin, että palstaa siis luetaan sellaisissa piireissä joita en olisi uskonut. Sehän on tietysti hyvä asia.

Okei, Kynsilakka kiittää saamastaan huomiosta, valitsee tummanpunaisen värin, lakkaa kynnet jä lähtee rientoihin. Jatkaa raportointia myöhemmin.

No,koita muistaa sananlaskua:"Koira palaa okennukselle ,ja pesty sika palaa rapakkoon rypemään".
Se on niinkuin minä.Mutta jos uskot edelleen Jeesukseen ,olet pesty puhtaaksi ja sillä sipuli.Älä mene vartiotorniokesennukseen.

Verrata tai sanoa jotakuta koiraksi on Lähi-Idässä ja niin juutalaisessa kuin arabikulttuurissakin suunnaton loukkaus, minkä voittaa ainoastaa vertaamalla henkilöä saastaiseen sikaan. Tämä lienee syytä ottaa huomioon myös edellisten vertausten johdosta.

Vieras kirjoitti:Taas on se vaihde päällä, että kaipaa takaisin totuuteen. Toisaalta taas tulee mieleen se ihmisten kontrollointi ja kova kuri.

Et sinä kaipaa takaisin "totuuteen" koska siinä yhteisössä ei totuutta ole. Sinä kaipaat jehovantodistajien yhteisöllisyyttä ja se on jo sinänsä hyvä syy palata, jos se helpottaa elämääsi tässä riekaleisessa maailmassa.

Jos kaipaat järjestystä elämääsi, tiettyä rytmiä, ja ystäviä, niin oikea lääke vaivaasi on valtakunnansali. Tässäkin topicissa jouduin lukemaan epä-älyllistä kirjoittelua oksennuksesta, mutta kyseiset kirjoittajat eivät ymmärrä ihmisen psyykkeen ilmiöitä, eikä Maslow'n tarvehierarkia ole heille tuttu.

1. Fysiologiset tarpeet
2. Turvallisuuden tarpeet
3. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet
4. Arvonannon tarpeet
5. Itsensä toteuttamisen tarpeet

Jättämällä jehovantodistajat olet heittänyt kohdat 2,3,4 ja 5 mäkeen. Pelkät oksennuspuheet eivät elämääsi täytä, joten jos et pysty täyttämään tarvehierarkiaa uudella tekemisellä ja yhteisöllä, liityt vain onnettomien ja yksinäisten exien laumaan.

Kulttuuritodistajuus on hyvä vaihtoehto, joka täyttää juuri ne tarpeet, jota ihminen Maslow'n mukaan tarvitsee. Toki tämänkaltaisella "aatteellisella" palstalla siitä vaihtoehdosta ei juuri kiitosta jaeta.

Kovanyrkki

Kovanyrkillä vain yhdenlaista vastausta elämän kuvioihin.Onko näin?Ettäkö mainitsemasi kohdat 2-5 löytyisi ainoastaan jehovantodistajien joukosta?
Voin vakuuttaa että asia ei ole näin.Kyseiset kohdat täyttyy myös jehovantodistajien ulkopuolelta.Nyt on vain niin että jehovantodistjien opetukset vie ihmiseltä omanarvontunnon ja siksi kyvyn etsiä vastauksia muualta.Itse olen löytänyt "kuulumisen joukkoon,rakastamisen ja itsekunnioituksen" ILMAN vartiotornilahkoa.Se nyt vain vaatii hieman työtä ja uskoa sekä itseensä että muuhunkin josta ei nyt enempää.

Kovanyrkki. kirjoitti:
Kulttuuritodistajuus on hyvä vaihtoehto, joka täyttää juuri ne tarpeet, jota ihminen Maslow'n mukaan tarvitsee. Toki tämänkaltaisella "aatteellisella" palstalla siitä vaihtoehdosta ei juuri kiitosta jaeta.

Kovanyrkki

Kulttuuritodistajuus? siis mitä se nyt pitikään sisällään, noin ihan käytännössä?

Kynsilakka kirjoitti:Kulttuuritodistajuus? siis mitä se nyt pitikään sisällään, noin ihan käytännössä?

Itse uskonto ja siihen liittyvät vahvat aatteet eivät ole kulttuuritodistajalle - hengailijalle - se syy olla jehovantodistaja, vaan syyt jatkaa jehovantodistajana liittyvät lähinnä yhteisöllisyyteen ja sosiaalisten suhteiden menetyksen pelkoon. Kulttuuritodistajuus korostuu usein toisen ja kolmannen polven jehovantodistajilla.

Lahkon sosiaalisilla suhteilla kiristäminen, karttamissääntö, saa aikaan sen että ihmiset ovat jehovantodistajia yhä harvemmin jehovantodistajuuden takia, vaan enemmänkin siihen liittyvien liveilmiöiden takia. Loppuviimein jehovantodistajuudessa on kyse vain isosta kerhosta, jonka vetäjät ovat jäsenistään sairaalloisen mustasukkaisia.

Kovanyrkki. kirjoitti:Jättämällä jehovantodistajat olet heittänyt kohdat 2,3,4 ja 5 mäkeen. Pelkät oksennuspuheet eivät elämääsi täytä, joten jos et pysty täyttämään tarvehierarkiaa uudella tekemisellä ja yhteisöllä, liityt vain onnettomien ja yksinäisten exien laumaan.

Ihmettelen kommenttiasi, sillä en oikein pysty ymmärtämään kuinka jehovantodistajuudessa täyttyy esim. rakkauden tarve. Vaikeata on myös käsittää kuinka jehovantodistajien yhteisössä täyttyisi itsensä toteuttamisen tarve. Ehkä joku kretiini voi kokea suurta täyttymystä saadessaa jakaa muille lehtiä ja kirjoja tai laskea läsnäolijoita tai euroja ja kirjata niitä papereihin.

Jehovantodistajien yhteisössä on yhteenkuuluvuus ja arvonanto jatkuvasti katkolla "jos et tee niin kuin me sanomme, niin olet alinta sakkaa". Kyse ei ole siis todellisesta tarpeiden täyttämisestä, vaan lumelääkkeest. Lähes olemattomat mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen jättää sisimpään jäytävän tyhjyyden, joka johtaa masentumiseen ja lääkkeiden/alkoholin käyttöön. Tämä viimeinen virke tulee käsittää kärjistykseksi.

Viljo kirjoitti:Ihmettelen kommenttiasi, sillä en oikein pysty ymmärtämään kuinka jehovantodistajuudessa täyttyy esim. rakkauden tarve. Vaikeata on myös käsittää kuinka jehovantodistajien yhteisössä täyttyisi itsensä toteuttamisen tarve. Ehkä joku kretiini voi kokea suurta täyttymystä saadessaa jakaa muille lehtiä ja kirjoja tai laskea läsnäolijoita tai euroja ja kirjata niitä papereihin.

Kovanyrkin, ja monen muun lahkon jäsenen kohdalla, saattaa olla myös niin että kun muusta [kuin jehovantodistajuudesta] ei tiedä*, niin sitä pitää automaattisesti ylivoimaisena vaihtoehtona.

* Ja jos tietääkin, niin ei ole sisäistänyt, tai on tehnyt äärimmäisen huonoja valintoja ollessaan erossa jehovantodistajuudesta. Tällaisessa tilanteessa ihminen saattaa maksimoida subjektiivisuuden käsitteen ja laajentaa naiivin virheellisesti omat kokemuksensa käsittämään kaikki muutkin ihmiset.

Kynsilakka kirjoitti: Ihmiset - aivan ihania persoonia löytyy myös todistajista. Harrastaminen ja vapaan viettäminen yhdessä, mukavaahan se on.

Minä uskon siihen, mitä nettikirja "On Truth, the Tyranny of Illusion" sanoo eli rakastat ihmisessä hänen hyveitään. Hyveet tulevat siitä, että on totuus ja totuus löytyy sillä että on utelias ja uteliaisuus vaatii sen, että on vapaa. Kuinka moni Jehovan todistaja on utelias? Kuinka moni kyselee pelottomasti?

Kynsilakka kirjoitti: Uskonto - jos uskoo Raamattuun, niin ei ole helppo löytää sellaista uskontoa tai edes ryhmää missä asioista voisi jutella. Samoja epäkohtia tulee esille.

Olen tavannut muutaman varsin vapaamielisen teologian opiskelijan, jonka kanssa voi puhua Raamatusta, muille tulee yleensä "kiire" kun otan muutaman hankalan jakeen esille. Siksipä useimmiten Jehovan todistajatkaan eivät puhu Raamatusta. Se olisi uteliaisuutta ja uteliaisuus on varma tie hankaluuksiin. Itse asiassa kehotanikin Jehovan todistajia lukemaan Raamattua päivittäin niin kuin teksti päätoimistossakin sanoo. Toinen hyvä tapa päästä eroon Jehovan todistajista on Vartiotorniseuran kirjoitusten lukeminen ja kolmas on kentällä käyminen.

Mies, jota ei kiinnosta kenttäily, Raamatun lukeminen eikä seuran kirjallisuus on Jehovan todistajana vaarassa tulla vanhimmaksi!