Sivu 1/1

Pysytkö lisääntyvän valon tasalla? VT 15.4.2010

Lähetetty: 03.03.2010 11:52
Kirjoittaja Vieras
Vartiotorni 15.4.2010 s.10

Pysytkö lisääntyvän valon tasalla?
Jehova antaa kansalleen jatkuvasti valoa.
Muun muassa millaisia tarkennuksia on julkaistu Vartiotornissa?

> Mitä hengellistä kasvua koskevaa myönteistä piirrettä Jeesuksen vertaus hapatteesta korostaa? (Matt.13:33.) (15.7.2008 s.19,20.)

Vartiotorni 15.7.2008 s.19,20
Edustiko hapate Jeesuksen vertauksessa jonkin kielteisen asian kasvua? ...
... Jeesus ei sanonut vertauksessaan, että hapate olisi turmellut koko taikinan käyttökelvottomaksi. Hän vain viittasi siihen, miten leipää yleensä tehdään. Perheenemäntä lisäsi tarkoituksellisesti hapatetta, ja tulokset olivat myönteisiä. Hapate kätkettiin jauhoihin. Niinpä happaneminen tapahtui kätkössä perheenemännän silmiltä. ... Tämä on yksinkertainen tapa valaista sitä, että hengellinen kasvu etenee huomaamatta. Emme ehkä näe kasvua heti, mutta lopulta sen tulokset käyvät ilmeisiksi. ...
Hapate hapattaa koko suuren taikinan (Luuk.13:21). Hapatteen tavoin Valtakunnan saarnaamistyö, joka on saanut aikaan tämän hengellisen kasvun, on nykyään laajentunut "maan ääriin asti" (Apt.1:8; Matt.24:14).

> Milloin kristittyjen kutsuminen taivaalliseen toivoon lakkaa? (1.5.2007 s.30,31.)

Vartiotorni 1.5.2007 s.30,31
LUKIJOIDEN KYSYMYKSIÄ
- Milloin kristittyjen kutsuminen taivaalliseen toivoon lakkaa?
Raamattu ei vastaa tähän kysymykseen täsmällisesti. ...
1800-luvun loppupuolelta vuoteen 1931 saarnaamistyötä tehtiin ennen kaikkea Kristuksen ruumiin jäljellä olevien jäsenten kokoamiseksi. Vuonna 1931 raamatuntutkijat omaksuivat raamatullisen nimen Jehovan todistajat, ja englanninkielisessä Vartiotornissa 15.11.1933 (suom. 15.1.1934) esitettiin ajatus, että tuo ainutlaatuinen nimi on se "denaari", johon viitataan Matteuksen 20:1-16:een merkityssä Jeesuksen vertauksessa. Vertauksessa mainittujen 12 tunnin ajateltiin vastaavan 12 vuotta, vuosia 1919-31. Sen jälkeen uskottiin useiden vuosien ajan, että kutsu taivaalliseen Valtakuntaan oli päättynyt vuonna 1931 ja että ne, jotka oli kutsuttu Kristuksen perijätovereiksi vuosina 1930 ja 1931, olivat "viimeisiä" kutsuttuja (Matteus 20:6-8). Vuonna 1966 tuosta vertauksesta esitettiin kuitenkin korjattu näkemys, ja kävi ilmi, ettei vertaus liittynyt mitenkään ajankohtaan, jolloin voideltujen kutsuminen päättyisi.
Vuonna 1935 ymmärrettiin, että Ilmestyksen 7:9-15:ssä mainittu "suuri joukko" koostuu sellaisista "muista lampaista" - kristityistä joilla on maallinen toivo - jotka ilmaantuisivat maailman näyttämölle "viimeisinä päivinä" ja jotka ryhmänä säilyisivät elossa Harmagedonista (Johannes 10:16; 2. Timoteukselle 3:1; Ilmestys 21:3,4). Tuon vuoden jälkeen opetuslapsia alettiin tehdä pääasiassa suuren joukon kokoamiseksi. Siksi varsinkin vuoden 1966 jälkeen uskottiin, että taivaallinen kutsu oli lakannut vuonna 1935. Tätä näkemystä näytti vahvistavan se, että melkein kaikki 1935 jälkeen kastetut tunsivat omakseen maallisen toivon. Kaikkien sen jälkeen taivaalliseen toivoon kutsuttujen uskottiin tulevan niiden voideltujen kristittyjen tilalle, jotka olivat osoittautuneet uskottomiksi.
Jos jostakusta voidellusta tulee katumaton luopio, Jehova epäilemättä kutsuu jonkun toisen hänen sijaansa (Roomalaisille 11:17-22). Todennäköisesti kovin monet aidot voidellut eivät kuitenkaan ole tulleet uskottomiksi. Toisaalta ajan kuluessa jotkut kristityt, jotka on kastettu vuoden 1935 jälkeen, ovat saaneet todistuksen siitä, että heillä on taivaallinen toivo (Roomalaisille 8:16,17). Tämän vuoksi vaikuttaa siltä, että emme voi määrittää tarkkaa ajankohtaa, jolloin kristittyjen kutsuminen taivaalliseen toivoon lakkaa.

> Mitä merkitsee Jehovan palvominen "hengessä"? (Joh.4:24.) (15.7.2002 s.15.)

Vartiotorni 15.7.2002 s.15,16
Jeesus sanoi: "... Jumala on Henki, ja häntä palvovien täytyy palvoa hengessä ja totuudessa." (Johannes 4:22-24.) Miten meidän tulee ymmärtää nämä sanat? ...
Vaikka Jumalan palveluksemme täytyykin olla innokasta, "täynnä henkeä", ja vaikuttimiemme täytyy lähetä sydämestä, joka on täynnä rakkautta ja uskoa, Jumalan palvominen hengessä edellyttää erityisesti sitä, että hänen pyhä henkensä lepää yllämme ja että annamme sen ohjata meitä. Meidän on saatettava henkemme eli mielenlaatumme sopusointuun Jumalan hengen kanssa tutkimalla ja soveltamalla käytäntöön hänen Sanaansa (1.Korinttilaisille 2:8-12). Jotta palvontamme olisi otollista Jehovalle, meidän on palvottava myös totuudessa. Sen täytyy olla sopusoinnussa sen kanssa, mitä Jumalan sana, Raamattu, paljastaa hänestä ja hänen tarkoituksistaan. ...
Jotkut filosofian tutkijat ovat kehitelleet käsitystä, jonka mukaan ihmisen olisi mahdotonta saada selville ehdotonta totuutta. ... Jotkut sanovat, että on olemassa vain suhteellinen totuus, mutta pitääkö tämä paikkansa? ...
"Totuus" on määritelmän mukaan "se mikä on totta, vastaa todellisuutta, tosiasia" (Suomen kielen perussanakirja). ... Meidän on siis hyvin tärkeää tunnistaa ne, jotka opettavat kaikille kansakunnille totuutta saarnaamalla Valtakunnan hyvää uutista.

> Missä esipihassa suuri joukko palvelee? (Ilm.7:15.) (1.5.2002 s.30,31.)

Vartiotorni 1.5.2002 s.30,31
LUKIJOIDEN KYSYMYKSIÄ
- Kun Johannes näki "suureen joukon" suorittavan pyhää palvelusta Jehovan temppelissä, missä osassa temppeliä tuo joukko oli? (Ilmestys 7:9-15)
On johdonmukaista sanoa, että suuri joukko palvoo Jehovaa yhdessä hänen suuren hengellisen temppelinsä maallisista esipihoista, täsmällisesti sanottuna siinä, joka vastaa Salomon temppelin ulompaa esipihaa.
Joskus aiemmin suuren joukon sanottiin olevan Jeesuksen päivinä olemassa olleen pakanoiden esipihan hengellisessä vastineessa eli vastakuvassa. Asian lähempi tarkastelu on kuitenkin paljastanut ainakin viisi syytä siihen, miksi näin ei ole. ...
Suureen joukkoon kuuluvat uskovat Jeesuksen lunastusuhriin. He ovat hengellisesti puhtaita, koska he ovat "pesseet pitkät vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä". Niinpä heidät julistetaan vanhurskaiksi siinä tarkoituksessa, että heistä tulee Jumalan ystäviä ja että he säilyvät elossa suuresta ahdistuksesta (Jaak.2:23,25). He ovat monessa mielessä Israelissa olleiden käännynnäisten kaltaisia, jotka alistuivat lakiliittoon ja palvoivat israelilaisten kanssa.
Nuo käännynnäiset eivät tieteenkään palvelleet sisemmässä esipihassa, missä papit suorittivat tehtäviään. Suuren joukon jäsenetkään eivät ole Jehovan suuren hengellisen temppelin sisemmässä esipihassa, sillä tuo esipiha edustaa Jehovan "pyhään papistoon" kuuluvien asemaa täydellisinä, vanhurskaina ihmispoikina, asemaa jossa he ovat eläessään maan päällä (1.Piet.2:5). Mutta kuten taivaallinen vanhin sanoi Johannekselle, suuri joukko todella on temppelissä, ei varsinaisen temppelialueen ulkopuolella jonkinlaisessa hengellisessä pakanoiden esipihassa. Millainen kunnia sen onkaan!

> Milloin lampaat ja vuohet erotetaan toisistaan? (Matt.25:31-33.) (15.10.1995 s.18-28.)

Vartiotorni 15.10.1995 s.22,23,27,28
Sopiiko tämä vertaus siihen aikaan, jolloin Jeesus istuutui ja sai kuninkaallisen vallan vuonna 1914, kuten olemme pitkään ymmärtäneet? ...
Mikään ei kuitenkaan osoita, että Jeesus olisi siihen aikaan tai sen jälkeenkään istuutunut tuomitsemaan kaikkien kansakuntien ihmisiä lopullisesti lampaiksi ja vuohiksi. ...
Toisin sanoen vertaus viittaa tulevaisuuteen, jolloin Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan. Hän istuutuu tuomitsemaan silloin eläviä ihmisiä. ...
Tämän lampaita ja vuohia koskevan vertauksen ymmärryksen perusteella tajuamme, että tuomio lampaille ja vuohille langetetaan tulevaisuudessa. ...
Mitä sitten tämän lampaita ja vuohia koskevan vertauksen uusi ymmärrys merkitsee meille? ...
Vaikka vertauksessa kuvailtu tuomitseminen toteutuukin lähitulevaisuudessa, jo nyt tapahtuu jotakin hyvin merkityksellistä. Me kristityt olemme mukana elämää pelastavassa työssä julistaessamme sanomaa, joka jakaa ihmisiä (Matt.10:32-39). ...
Ennen kuin on liian myöhäistä, haluamme mahdollisuuksiemme mukaan julistaa Valtakunnan hyvää uutista ja antaa siten muille tilaisuuden osoittaa vastakaikua. Jeesuksen asia on sitten langettaa epäsuotuisa tai suotuisa tuomio (Matt.25:46).

Re: Pysytkö lisääntyvän valon tasalla? VT 15.4.2010

Lähetetty: 03.03.2010 15:27
Kirjoittaja RaM
Fakiiri Kronblomin kuulut taikasanat hänen muinoisissa esityksissään ja taikatemppuja tehdessään olivat "suolaa, suolaa enemmän suolaa".
Jehovan todistajien opillisten temppuilujen taikasanoiksi kävisi "valoa, valoa ja vielä enemmän valoa". :P

Re: Pysytkö lisääntyvän valon tasalla? VT 15.4.2010

Lähetetty: 25.03.2010 15:11
Kirjoittaja ShangDi
Puhukaamme asioista niiden oikeilla nimillä: Suuri joukko palvelee naosissa (ilm.7.15), eli temppelin pyhäkössä. EI hieronissa, eli pyhäkön ulkopuolisessa osassa(joka käsittää mm. esipihat). En tajua, miten näin selvästä aiheesta ylipäätään voi syntyä tappelua "luopioiden" ja järjestön välillä.. Ottakkaatte vastaansanojat täten selvää naos& hieron- sanojen merkityssisällöistä!

Re: Pysytkö lisääntyvän valon tasalla? VT 15.4.2010

Lähetetty: 26.03.2010 12:23
Kirjoittaja Markku Meilo
ShangDi kirjoitti:Ottakkaatte vastaansanojat täten selvää naos& hieron- sanojen merkityssisällöistä!
Esimerkiksi täältä voi aloittaa tuon oppivenkoilun tarkastelun.

Re: Pysytkö lisääntyvän valon tasalla? VT 15.4.2010

Lähetetty: 26.03.2010 13:03
Kirjoittaja Markku Meilo
Vieras kirjoitti:Vartiotorni 1.5.2007 s.30,31
LUKIJOIDEN KYSYMYKSIÄ
- Milloin kristittyjen kutsuminen taivaalliseen toivoon lakkaa?
Raamattu ei vastaa tähän kysymykseen täsmällisesti. ...
1800-luvun loppupuolelta vuoteen 1931 saarnaamistyötä tehtiin...
Näin ohitetaan nokkelasti se häpeäpilkku, että kutsunnat Vt-seuran ilmavoimiin lopetettiin jo ensimmäisen kerran vuonna 1881. Siitä väärästä opetuksesta jäi eloon termi raolleen jääneestä tai avoimesta ovesta.

Lisääntyvän valon tasalla pysytteleminen on hyvin tärkeää, koska Jehovalta saatava valo kääntyilee joskus nopeastikin ja vielä aivan päinvastaiseksi. Pääoraakkelin F.W. Franzin mielikuvitustuotanto karkasi (jälleen kerran) ylikierroksille vuonna 1975 julkaistussa kirjassa “Man's Salvation out of Worlds Distress Is at Hand”, jossa sinapinsiemenvertaus esitti Saatanaa kylväjänä. Muutaman kuukauden sisällä (w75 Oct. 1 p. 600) Saatana vaihdettiin Jeesukseksi. Tässä ensin Saatana kylvöhommissa:
It is the fake “kingdom of the heavens,” the counterfeit, namely, Christendom, that is filled with these symbolic birds, “the sons of the wicked one.” Today it is big enough to hold them all. In the parable, the “man” that sowed the mustard grain pictures the “wicked one,” Satan the Devil. Outstandingly in the fourth century C.E. Satan the Devil planted or specially cultivated this symbolic “mustard grain” of contaminated, adulterated, imitation Christianity. He did so by then using a man who became the leading politician of the Roman Empire, namely, Constantine the Great. (sl p. 208)
Sitten muutaman kuukauden kuluttua Jeesus samoissa hommissa:
“Hence that apostate generation suffered national calamity in 70 C.E. So, now, does anyone ask the question, How could Jesus as the Sower of the parable plant the symbolic mustard grain and yet have it become a tree of a foreign kind, the corrupt counterfeit called Christendom? The experience of Jehovah God with the ancient nation of Israel gives the divine answer to such a questioner!” (w75 Oct. 1 p. 600)
Suomenkielellä Saatanan kylvöhommat päättyivät vuodenvaihteen jälkeen, jolloin Jeesus tarttui auran kurkeen:
”Siitä syystä tuo luopiosukupolvi kärsi kansallisonnettomuuden vuonna 70. Tekeekö nyt sitten joku kysymyksen: miten Jeesus voi vertauksen Kylväjänä kylvää vertauskuvallisen sinapinsiemenen ja kuitenkin saada tulokseksi vieraslajisen puun, kristikunnaksi kutsutun turmeltuneen väärennöksen? Jehova Jumalan muinaisen Israelin kansan suhteen saama kokemus antaa Jumalan vastauksen tällaiselle kysyjälle!” (Vartiotorni 1. tammikuuta 1976)
Varmemmaksi vakuudeksi vuoden 1975 marraskuun englanninkielisessä VP:ssä (km 11/75 p. 4) oli vielä maininta, että asia korjataan ko. kirjan tuleviin painoksiin.

Ja etenkin sisarten on tärkeää pysyä lisääntyvän valon tasalla, jotta tietävät millaisissa olosuhteissa he raiskauksen uhreina syyllistyvät haureuteen ja millaisissa eivät. Se ohjeistus kun ei ole kääntynyt ainoastaan kerran, vaan useammin.