Veljesseura.org

http://yle.fi/alueet/hame/2010/03/jehov ... 25429.html

YLE kirjoitti kirjoitti:
Kerrostalojen ovipuhelimet ja lukitut alaovet ovat hankaloittaneet Jehovan todistajien kiertelyä ovelta ovelle. Kiertämisen sijaan ihmisille lähetetään käsinkirjoitettuja kirjeitä, jotka ovat hämmentäneet suomalaisia.

Kasvokkain kohtaaminen kadulla, kotiovella, tai töissä, on edelleen tärkein tapa levittää Jehovan todistajien sanaa, mutta välillä henkilökohtaisen kirjeen postittaminen on ainoa tapa.

- Joitakin on hyvin vaikea tavoittaa. Joihinkin asuntoihin on tänä päivänä vaikea päästä. On koodilukkoja ja ovipuhelintaloja ja sen takia käytetään myös kirjeitä joissain tilanteissa, sanoo kiertävä vanhin Kai Trogen.

Trogen ymmärtää miksi ovet ovat lukossa.

- Ihmiset ovat turvattomia ja pelkäävät. Tuskin meitä varten niitä rakennetaaan, mutta meille se tuo haasteita.

Ovella käyntien ja kirjeiden lisäksi myös puhelinta käytetään.

- Enemmän käytetään puhelinta kuin kirjeitä. Se on tänä päivänä ihmisille aika luontevaa vastata puhelimeen. Tietysti kysytään mielipidettä, haluaako jutella vai ei.

Kirjeitä on tullut Jehovan todistajilta kotehin eri puolilla Suomea kevään aikana. Käsikirjoitettu kirje on ollut hämmentävä kokemus.

Suuttuvatko ihmiset soitoista ja kirjeistä?

- Joskus tuntuu, että ihmiset ovat luontevampia kuin jos käydään oven takana. Kirjeitse on kyllä harvinaisempaa. Sitä tekevät usein ne, jostka ovat liikunnallisesti rajoittuneita tai sitten toisaalta just tää, että on käyty monet kerrat, mutta joku on hyvin sitkeästi poissa.

Kuinka paljon on mietitty sitä, että tässä mennään aika henkilökohtaiselle alueelle?

- Niin, tietysti sekin koetaan että tullaan ovelle. Kai se on enemmän kiinni ihmisestä itsestään.

Jokainen Jehovan todistaja valitsee itse kirjeiden ja yhteydenottojen sanamuodon ja tavan millä lähestyy. Kai Trogen toteaa, että tutkimuksessa on selvinnyt, että yleisesti ottaen heihin suhtaudutaan kielteisesti. On kuitenkin niitäkin, joille yhteydenotto on neutraali asia.

Alla esimerkki kirjeestä:

”Tervehdys!

Lähestyn Teitä näin kirjeitse, koska ajattelin että on miellyttävämpää kertoa asiani näin kirjeitse kuin ovipuhelimen välityksellä.

Olen yksi Jehovan todistajista ja käyn ihmisten luona keskustelemassa Raamatusta. Osallistun tähän vapaaehtoistyöhön, koska haluan auttaa ihmisiä ymmärtämään Raamattua ja löytämään sieltä vastauksia moniin sellaisiin kysymyksiin joita suurin osa meistä pohtii. Ohessa lähettämässäni lehtisessä onkin lueteltu joitakin tällaisia kysymyksiä. Kentien Tekin olette miettineet jotakin niistä. Raamattu antaa näihin ja moniin muihinkin kysymyksiin hyvin selkeät ja lohdulliset vastaukset, kuten voitte huomata lehtisen keskiaukeamalta. Toivonkin, että voisitte katsoa siinä mainitut Raamatun kohdat omasta Raamatustanne, jotta voitte havaita vastausten löytyvän todella sieltä.

Hyvää kevään odotusta”

YLE Häme / Mari Siltanen

kiertävä vanhin Kai Trogen kirjoitti:Jokainen Jehovan todistaja valitsee itse kirjeiden ja yhteydenottojen sanamuodon ja tavan millä lähestyy.

Voidaanko päätellä että suositukset kirje-yhteydenotosta ovat kuitenkin peräisin Seuralta ja Seura siirtää vastuun (ilmoittamalla suosituksensa Jehovan Todistajille) jokaiselle yksittäiselle vilpittömälle Jehovan Todistajalle ? Jälleen kerran.

Bergerac kirjoitti:Voidaanko päätellä että suositukset kirje-yhteydenotosta ovat kuitenkin peräisin Seuralta ja Seura siirtää vastuun (ilmoittamalla suosituksensa Jehovan Todistajille) jokaiselle yksittäiselle vilpittömälle Jehovan Todistajalle ? Jälleen kerran.

Vartiotorniseura kehottaa Jehovan todistajia kirjoittamaan "todistuskirjeitä". Seura antaa paljon ohjeita ja neuvoja, ja jopa mallikirjeen. Tässä lainaus Vartiotorniseuran kirjeasiasta:

*** be s. 71 - s. 73 Kirjeiden kirjoittaminen ***
Kirjeiden kirjoittaminen

KIRJEET ovat vaikuttaneet myönteisesti miljoonien ihmisten elämään ja käytökseen. Suurin osa Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten kirjoista oli alun perin kirjeitä. Me voimme nykyään kirjeitä kirjoittamalla vahvistaa uusia uskovia, pitää yhteyttä ystäviin, rohkaista veljiä ja sisaria jotka ovat ottaneet kantaakseen erityisvastuita, tukea niitä joilla on vastoinkäymisiä, ja välittää tietoja joita tarvitaan seurakunnan toiminnasta huolehtimiseksi. (1. Tess. 1:1–7; 5:27; 2. Piet. 3:1, 2.)

Kirjeiden avulla voi myös todistaa tehokkaasti. Joissakin kaupungeissa monet ihmiset asuvat kerrostaloissa, joihin ulkopuolisten on vaikea päästä, tai huoneistohotelleissa, joiden asukkaita ei voi tavata vapaasti. Jotkut ovat harvoin kotona, joten heitä ei tapaa todistettaessa talosta taloon. Jotkut taas asuvat kaukana muusta asutuksesta.

Sairaus, huono sää tai ulkonaliikkumiskielto saattaa joskus estää meitä lähtemästä pois kotoa. Voisitko kirjoittaa kirjeen antaaksesi lisätodistusta sukulaiselle tai jollekulle, jolle olet puhunut vapaamuotoisesti? Jos raamatuntutkisteluoppilaasi on muuttanut, kirje sinulta saattaisi antaa hänelle tarvittavan tuen hengellisen kiinnostuksen ylläpitämiseksi. Kenties voisit poimia Raamatusta sopivia ajatuksia ja kirjoittaa joillekuille, jotka ovat vasta avioituneet tai saaneet lapsen tai joilta on kuollut omainen.

Todistaminen kirjeitse
Kun todistat kirjeitse jollekulle, jota et ole koskaan tavannut, sinun tulisi aluksi esitellä itsesi. Voisit kertoa olevasi mukana kansainvälisessä vapaaehtoistyössä. Mainitse olevasi Jehovan todistaja, jos se tuntuu hyvältä. Kerro, miksi kirjoitat sen sijaan että tulisit käymään henkilökohtaisesti. Kirjoita ikään kuin puhuisit hänelle. Harkitse kuitenkin tarkoin, minkä verran annat tietoja itsestäsi. Muista neuvo: ”Osoittautukaa – – varovaisiksi kuin käärmeet ja silti viattomiksi kuin kyyhkyset.” (Matt. 10:16.)
Kirjoita samoista asioista, joista olisit kertonut hänelle, jos olisit voinut käydä hänen luonaan. Saattaisit soveltaa jotain Puhu perustellen -kirjan johdantoa tai tuoreen Valtakunnan Palveluksemme -lehtisen esitystä. Yksi mahdollisuus on esittää kysymys ja kannustaa vastaanottajaa pohtimaan sitä. Jotkut julistajat yksinkertaisesti selittävät, että tarjoamme ilmaista kurssia, joka vastaa raamatullisiin kysymyksiin, ja mainitsevat sitten muutamia lukuja jostakin tutkittavasta julkaisusta. Sivulla 73 on todistuskirjeen malli, josta voi saada ideoita. Sisältöä kannattaa kuitenkin muuttaa, etteivät ihmiset ajan mittaan saa samanlaista kirjettä uudelleen.

Jotkut eivät mielellään rupea lukemaan tuntemattoman lähettämiä pitkiä kirjeitä, joten voi olla järkevää esittää asia lyhyesti. Lopeta kirje ennen kuin vastaanottaja kyllästyy sen lukemiseen. Mukaan voi liittää kokouskutsun, traktaatin, kirjasen tai Vartiotorni- tai Herätkää!-lehden ja selittää, että lehtiä voi saada säännöllisestikin. Voisit myös kysyä, saako hänen luokseen tulla käymään, jotta voisitte keskustella asiasta enemmän.

Silmäys kirjeen ulkoasuun

Katso oheista mallikirjettä ja huomaa seuraavat seikat: 1) Ulkoasu on siisti, ei suttuinen. 2) Vastaanottajalle jää lähettäjän nimi ja osoite, vaikka hän heittäisi kuoren pois. 3) Syy kirjeen lähettämiseen esitetään ytimekkäästi ja suoraan ensimmäisessä kappaleessa. 4) Kukin pääkohta käsitellään omassa kappaleessaan. 5) Tavoitteensa vuoksi kirje ei ole liian tuttavallinen muttei myöskään liian virallinen.

Virallisempaan kirjeeseen, jollaisen esimerkiksi seurakunnan sihteeri lähettää haaratoimistoon, tulee seurakunnan nimi samoin kuin sihteerin nimi ja osoite sekä päiväys. Kirjeeseen tulisi laittaa myös sen henkilön tai järjestön nimi ja osoite, jolle se lähetetään. Sen jälkeen seuraa asianmukainen tervehdys. Tällaisen kirjeen loppuun on tapana lisätä nimikirjoituksen yläpuolelle jokin kohteliaisuus, esimerkiksi ”Kunnioittavasti” tai ”Parhain terveisin”. Nimikirjoitus kirjoitetaan omakätisesti.
Kirjettä laadittaessa tulee aina kiinnittää huomiota oikeinkirjoitukseen, kielioppiin, välimerkkeihin ja tietenkin siisteyteen. Se tuo arvokkuutta sekä kirjeeseen että sen sanomaan.

Kuoreen tulee aina kirjoittaa lähettäjän osoite. Sen tulisi mieluiten olla oma osoitteesi, mutta jos epäröit antaa sitä tuntemattomille ihmisille, kysy vanhimmilta, voisitko käyttää valtakunnansalin osoitetta. Lähettäjän osoitteeksi ei tule koskaan merkitä Vartiotorni-seuran osoitetta, koska se antaisi erheellisesti sellaisen kuvan, että kirje on lähetetty Seuran toimistosta, mikä aiheuttaisi sekaannusta. Jos kirjeeseen ei tulisi lähettäjän osoitetta lainkaan mutta sen mukana lähetettäisiin kirjallisuutta, sekin viittaisi virheellisesti siihen, että kirje on Seuralta.

Varmista, että olet maksanut riittävän postimaksun, etenkin jos mukana on kirjallisuutta. Muussa tapauksessa erotus saatetaan periä vastaanottajalta, mikä olisi haitaksi sanomallesi. Muista, että kirjanen tai lehti voi lisätä kirjeen painoa niin paljon, että normaali postimaksu ei riitä.

Oikea sävy
Saatuasi kirjeesi valmiiksi lue se vielä läpi ja arvioi sen sisältöä. Miltä se kuulostaa? Onko se ystävällinen ja tahdikas? Pyrimme aina ilmaisemaan rakkautta ja huomaavaisuutta ollessamme tekemisissä toisten kanssa (Gal. 5:22, 23). Jos sävy vaikuttaa paikoin kielteiseltä tai pessimistiseltä, muuta sanamuotoa.

Kirje voi päästä paikkoihin, joihin itse emme pääse. Jo siitä syystä se on merkittävä apuväline palveluksessa. Koska kirjeesi edustaa sinua ja asiaasi, mieti sen sisältöä, ulkoasua ja sävyä. Se voi olla juuri se kannustin, jota joku arvollinen tarvitsee aloittaakseen vaeltamisen elämän tiellä tai jatkaakseen sillä kulkemista.

[Tekstiruutu s. 73]

Tuula Todistaja
Valtakunnantie 123
00100 Helsinki
1. kesäkuuta 20–

Hyvä Rouva Ystävällinen!
Asun mieheni kanssa samalla alueella kuin tekin. Koska emme ole tavanneet teitä henkilökohtaisesti ja asiamme on tärkeä, päätimme kirjoittaa teille ja liittää mukaan traktaatin, josta asiamme käy ilmi.
Olemme mukana vapaaehtoistyössä, jota suoritetaan yli 200 maassa. Kaikissa näissä maissa tarjotaan ihmisille mahdollisuutta osallistua raamatuntutkisteluohjelmaan, joka antaa vastaukset muun muassa seuraaviin tärkeisiin kysymyksiin: Miksi me vanhenemme ja kuolemme? Mikä on elämän tarkoitus? Miten voi löytää tosi onnellisuuden?
Olemme mukana tässä toiminnassa, koska olemme vilpittömästi kiinnostuneita lähimmäisistämme. Työmme ei ole kaupallista. Toivottavasti tapaamme pian ja voimme keskustella kanssanne. Voitte vapaasti ottaa meihin yhteyttä. Osoitteemme on kirjeen yläosassa.
Parhain terveisin
[Nimikirjoitus]

Johanneksen poika kirjoitti:Katso oheista mallikirjettä ja huomaa seuraavat seikat: 2) Vastaanottajalle jää lähettäjän nimi ja osoite, vaikka hän heittäisi kuoren pois.

Kuoreen tulee aina kirjoittaa lähettäjän osoite. Sen tulisi mieluiten olla oma osoitteesi, mutta jos epäröit antaa sitä tuntemattomille ihmisille, kysy vanhimmilta, voisitko käyttää valtakunnansalin osoitetta.

Olen saanut todistuskirjeen, joskin se oli laitettu postiluukusta sisään ilman merkkiä. Huomionarvoista on, ettei kirjeessä ollut lähettäjän osoitetta ja nimestäkin vain etunimi. Mitenköhän kyseinen lähettäjä ajatteli vastaanottajan tavoittajan lähettäjän.

Muuten, mielenkiintoinen seikka, ettei tule milloinkaan merkitä Vartiotorniseuraa lähettäjäksi eikä edes vihjata sellaiseen. Vastuu teoista vieritetään kauniisti "lampaille".

Mitäs kun joku innokas lappusten jakaja tipautti postiluukustamme mainoksen jostain tapahtumasta, vaikka ulko-ovessamme on "Ei mainoksia" -lappunen, niin kehen näistä innokkaista todistajista otan yhteyttä? Heidän nettisivuiltaan kun ei saa yhteyttä mihinkään katto-organisaatioon, vaan ainoastaan tilattua jonkun selittämään suuria totuuksia muinaisen paimentolaisheimon seikkailuista aavikoilla.

Eikö siinä lappusessa ollut mitään "ota meihin yhteyttä" -merkintää. Sen kautta voinee ilmaista osoitteensa haaratoimistolle ja kertoa, ettei toivo mitään postia Jehovan todistajilta. Toinen keino on on soittaa Tikkurilan haaratoimistoon ja kertoa asiansa. Jehovan todistajat eivät miellä postiluukusta laittamiaan traktaatteja, kirjeitä tai lehtiä mainostamiseksi.

Toisaalta kyse on asentesta. Itselleni kelpaa hyvinkin kaikki Jehovan todistajien materiaali, toisille se aiheuttaa närää. Tämä tuskin on kovin suuri ongelma, koska tarpeettoman informaation voi laittaa paperirosikseen - ja mikä estää tekstaamasta oveensa uuden ilmoituksen: "EI MAINOKSIA, EIKÄ JEHOVAN TODISTAJIEN MATERIAALIA".

Omassa postiluukussani oli ilmoitettuna "Vain posti kiitos", mutta Vartsikka, Herätkää ja Kirkkosanomat tumpattin sisään joka tapauksessa.

Mielestäni postissa lukee vastaanottajan nimi.

PoterO kirjoitti:Mielestäni postissa lukee vastaanottajan nimi.

Olet aivan oikeassa. Omalle kohdalleni ei asiattomuuksia ole sattunut. Ansio lienee lukutaitoisen postinkantajan.

PoterO kirjoitti:Mielestäni postissa lukee vastaanottajan nimi.

Lähtökohtaisesti näin on, mutta en malta olla saivartelematta yhden isännöintimuiston verran. Huoneistossa asui sen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistaja, joka oli melkoisen persoonallinen, akateemisen koulutuksen saanut yksinelävä ikäneito (päivähoitopaikka vielä pääpostissa). Hän kertoi minulle mm. ettei kotoa lähtiessään mene porraskäytävään mikäli kuulee porraskäytävässä liikettä.

Huoneiston ulko-ovi oli hyvin selvästi 'tapetoitu' ei mainoksia -mallisilla lapuilla, joiden estämättä jaoin yhtiön hallinnoimiseen liittyneitä ja osoitteettomia lapandereita ko. asuntoonkin muutaman vuoden. Kunnes kerran ko. henkilö sattui olemaan kotona ja jakamani paperit käsissään tuli huutaen ja hurraten porrastasanteelle, pää-äänenpaino naisen huudossa oli lukutaitoni kyseenalaistaminen. Tällöin käännyin, jolloin hän tunnisti minut ja hyvin akateemisesti pyyteli anteeksi osoitteetonta paperinippua.

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:Eikö siinä lappusessa ollut mitään "ota meihin yhteyttä" -merkintää. Sen kautta voinee ilmaista osoitteensa haaratoimistolle ja kertoa, ettei toivo mitään postia Jehovan todistajilta. Toinen keino on on soittaa Tikkurilan haaratoimistoon ja kertoa asiansa. Jehovan todistajat eivät miellä postiluukusta laittamiaan traktaatteja, kirjeitä tai lehtiä mainostamiseksi.

Toisaalta kyse on asentesta. Itselleni kelpaa hyvinkin kaikki Jehovan todistajien materiaali, toisille se aiheuttaa närää. Tämä tuskin on kovin suuri ongelma, koska tarpeettoman informaation voi laittaa paperirosikseen - ja mikä estää tekstaamasta oveensa uuden ilmoituksen: "EI MAINOKSIA, EIKÄ JEHOVAN TODISTAJIEN MATERIAALIA".

Ei tosiaan ollut, oli ainoastaan tapahtuman tiedot. Ajattelee asiaa miten tahansa, kyseessä on tapahtuman mainos ja mielestäni ihmisellä tulee olla tässä maailmassa paikka, jonne mainokset eivät tunkeudu hänen tahtomattaan. Vaikka itse materiaali ei sinänsä nyt mitenkään loukkaavaa ollut, huvittavaa ehkä, niin hyvinkin joku entinen jäsen saattaisi loukkaantua, kun ikinä ei pääse "niitä" pakoon. Mutta mikseivät todistajat vaan voisi uskoa tuota meidän "ei mainoksia, kiitos" -tekstiä? Onko uskonnollisilla yhteisöillä jokin oikeus mainostaa siellä, missä mainostaminen on kielletty?

Jotenkin on sellanen kutina, että jos otan alueelliseen toimistoon yhteyttä (paitsi etten löytänyt yhteystietoja), niin joku innokas myyjä saapuu täynnä totuuksia ovemme taakse.

Kiinnostunut kirjoitti:Onko uskonnollisilla yhteisöillä jokin oikeus mainostaa siellä, missä mainostaminen on kielletty?

Jos oikeudella tarkoitetaan säädöksiin kirjattuja oikeuksia, niin valitettavasti asia on yhteiskunnassamme päinvastainen. Viranomaiset eivät oma-aloitteisesti juurikaan puutu uskonnollisten yhteisöjen tavanomaiseen toimintaan, ulkopuolisen aloitteenkin on oltava rikosoikeudellisesti merkittävä ennen kuin viranomaisen mielenkiinto ylittää vastentahtoisuuden.

Uskonnollinen yhteisö voi huoletta polkea ihmisoikeuksia, suostutella jäseniään surmaamaan itsensä ennenaikaisesti, puhumattakaan hoitoa tarvitsevasta lapsestansa. Noiden asioiden rinnalla uskonnollisten järjestöjen valehtelu onkin jo arkipäivää.

Tottahan tuo ja vaikutusmahdollisuudet mitättömät. Saattaahan sitä paikalislehden ilmaisjakelun yhteydessä tipahtaa jokin kirkollinen liite myötä ja minkäpä teet. Vähäisiksi keinot käyvät kieltämättä. No sainpahan itsekin parikymmensivuisen traktaatin jonkin uskonveljen pudottamana koskien Rauno Helpin kirjallisen tuotteen kuta kuinkin koossa A-kutonen: "Jeesus Kristus vapautti 'Brenkun' huumeista". Hyvähän se, että vapautti, ei siinä mitään. Jakeluosoite vain peni pikkuruisen pieleen.

Tässä tapauksessa tarkoitus näyttää pyhittäneen keinot, mutta paperinkerääjä saa ansiot, vai tulisiko kierrättää! Hyvää on paperi ja teksti selkeää ja osoitekin tiedossa. Onnea vaan Helpin tripille heaveniin, Armonlaaksota kun näyttää lähetetyn. http://www.raunohelppi.com. Varmaan sopisi aktiivitodistajillekin, koskapa lappunipussa lukeepi: "Paholainen, käpälät irti minusta nyt heti!" Ihan selvää eksorkismimatskua.