Veljesseura.org

"Eräs kristitty isä, joka on kasvattanut menestyksellisesti neljä lasta, sanoi: ”Ystävien valinnan tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Yksi huono ystävä voi pilata kaiken tekemänne työn.” Auttaakseen lapsiaan hankkimaan oikeanlaisia ystäviä hän esitti viisaasti seuraavanlaisia kysymyksiä: Kuka on paras ystäväsi? Miksi pidät hänestä? Mitä hänessä haluaisit jäljitellä? Muuan toinen isä kannustaa lapsiaan kutsumaan läheisiä ystäviään heille kotiin. Näin hän voi tarkkailla heitä ja antaa lapsilleen sopivia neuvoja."
http://www.watchtower.org/fi/20040615/article_02.htm

Heippa taas!

Kävin lukemassa noita VT/TV/WC seuran virallisia sivuja ja törmäsin yllä olevaan tekstiin. Teksti vaikutti minusta erittäin hauskalta, osittain ehkä siksi, että olen edelleen hereillä yövuoron jälkeen, joka loppui 7.15. Tietysti toinen syy on se, että tuli oma lapsuus mieleen. Mulla oli "parempien perheiden" JT kavereita, mutta ei kauaa, koska huitelin menemään miten sattuu. Vanhemmat tekivät kyllä kaikkensa saadakseen mut käyttäytymään kuin kunnon JT, mutta ajoivat mut kuitenkin suoraan lastensuojelun syliin ja omasta mielestään "helvettiin".
No, ei mulle kuiteskaan kovin huonosti käynyt. Jos nyt ei lasketa sitä, että olen ollut 18 tuntia hereillä.

Meillä ei paljoa kavereita toiseksi vanhimman siskoni kanssa ollut, koska oltiin rivitodistajien lapsia. Muutama samalla luokalla pörrännyt oli ns. hyvänpäivän tuttuja.

Kilttejä oltiin, mutta jatkuvasti sai kuulla olevansa huonosti kasvatettu ja paha lapsi. Miten ne todistajat käyttäytyvätkään? Sen olisi voinut vanhemmilta kysyä aika usein. Minä olin se pahin ja tyhmin, vaikka olin järjettömän arka lapsi. Rehellisesti sanoen voisin sanoa etten olisi ansainnut niitä kurinpitoja mitä sain. Luulivat varmaan saavansa kovalla kasvatuksella minusta paksunahkaisemman. Tulos oli toinen ja hedelmät saavat nyt nähdä. Toki monista asioista olen kiitollinen heille.

Oli meillä sallittu myös ei-todistaja kaverit. Toki lähinnä todistajien kanssa tuli oltua mikäli meidän huonompien seura kelpasi. Onneksi oli serkut (myöskin jt:tä). Miksi kavereita pitäisi jäljitellä? Toki on heilläkin vaikutuksensa, mutta niin on monilla muillakin.

http://www.watchtower.org/fi/20040615/article_02.htm kirjoitti:Toisaalta on hyvä, että lapset tuntevat väärän toimintansa ikävät seuraukset. Esimerkiksi jos lapsi tekee väärin toista ihmistä kohtaan, voit vaatia häntä pyytämään anteeksi.

Eli jos lapsella on parhaana kaverina toisen JT-perheen lapsi ja myöhemmin toinen JT-perhe erkaantuu/erotetaan/eroaa Seurasta. En yhtään ihmettelisi mikäli originaali JT perhe ohjeistaisi lastansa olemasta missään yhteydessä entiseen parhaan kaveriinsa.
Ei mitään hätää, Originaali JT-perhe voisi ohjeistaa (noudattaen tosi tm Seuran yleisiä ohjeita) lastansa: Pyydä anteeksi häneltä ja selitä että en voi leikkiä tosi tm totuuden hylänneen kanssa tms. Hienoa eikö totta, tosin veikkaisin että hiljaisuus on yleisin asia puolin ja toisin. Mutta otaksun (tai oikeastaan tiedän joissakin tapauksissa) että mikäli tässä tapauksessa ns ex-jt lapsi ottaisi yhteyttä jt-lapseen niin jostain kumman syystä yhteydenpito saattaa lakata, vaikka aktiivinen osapuoli ei asiassa olisi ns ex-jt perhe.

http://www.watchtower.org/fi/20040615/article_02.htm kirjoitti:Kun kasvatat lapsiasi Raamatun ohjeiden mukaisesti, saat todennäköisesti nähdä heidän kasvavan vastuuntuntoisiksi, huomaavaisiksi ja moraalitajuisiksi aikuisiksi. Silloin he tulevat olemaan rakkaita sekä toisille ihmisille että ennen kaikkea taivaalliselle Isällemme Jehovalle.

Niin, ennen kaikkea Jehovalle. Mutta HUOM, myös Seuralle joka saa ohjeistuksen itse tm Jehovalta ja jakaa hengellistä ruokaa juuri aina sopivaan aikaan. Tuo Raamattu-sana on vähän kaukaa haettu, koska ohjeet tulevat mielestäni käytännössä Seuralta ja sen mukaan miten Seura itse tulkitsee raamattua, toki tietenkin itse Tm Jehovan jatkeena.

http://www.watchtower.org/fi/20040615/article_02.htm kirjoitti:Samaten on tärkeää opettaa lapsille, että he voivat ystävystyä ikätovereittensa lisäksi myös vanhempien ihmisten kanssa. Bum-sun, kolmen lapsen isä, sanoo: ”Autan lapsiani tajuamaan, ettei ystävien tarvitse olla ikätovereita, aivan niin kuin Raamatussa kerrotaan Daavidista ja Jonatanista. Kutsunkin eri-ikäisiä kristittyjä seurustelemaan lasteni kanssa. Tämän ansiosta lapset ovat tekemisissä monien ihmisten kanssa, jotka eivät ole heidän ikäisiään.” Olemalla esimerkillisten aikuisten seurassa lapset voivat oppia monia uusia asioita.

Jos ajattelen median tietoihin ym pohjauten ja toisenlaisesti, niin mieleeni tulee vilpittömien Jehovan Todistajien osalta lukuisat pedofilia-tapaukset/syytteet/oikeuden ratkaisut. Mitä olen ymmärtänyt mediasta/internetistä niin Seura (vanhimmat saavat ohjauksen Seuralta ja Seura itse tm Jehovalta..kirjallisuuden mukaan) on suojellut/ollut tekemättä ilmoituksia vilpittömiä Jehovan Todistajien osalta jotka ovat otaksuttavasti syyllistyneet pedofiliaan.

Minua joskus säälitti oma lapseni, joka katsoi pihalle ulos muiden lasten leikkejä. Äitinsä (ja minä liekanarussa) piti muita hiekkalaatikon lapsia liian "saatanallisina". Hän sai myöhemmin paljon kiitosta Seuran edustajilta juuri tästä, että oli rajoittanut lapsen normaalia sosiaalistumista. Lopulta käytös koulussa oli aivan toista kuin Valtakunnansalilla, mutta se meni koulun "maailmallisen" vaikutuksen piikkiin.

Siellä julkaisuissa ei ole parasta tapaa, esimerkkinä toimiminen, pyytää lapseltaan anteeksi kun syytä on.

Siellä on saatanan konstit, uhkailu ja lahjonta.

Siellä on myös toisten viestien poistaminen ja syrjintä.