Sivu 1/2

Henkilökohtaisen uskon arvo?

Lähetetty: 12.05.2010 05:29
Kirjoittaja Voimantorni
Ovatko Jehovan todistajan uskonkäsitykset hänen omiaan? Onko hän päätynyt uskonkäsityksiinsä oman henkilökohtaisen asioiden tutkimisen, harkintansa tai kokemuksensa perusteella? Vai onko asia paremminkin niin, että järjestön johtajat sanelevat Jehovan todistajalle valmiin Raamatun tulkinnan, josta ei ole lupaa poiketa vähääkään, ja jota ei ole lupaa edes kyseenalaistaa?

Jos asia on jälkimmäisellä tolalla, on pakko esittää seuraava kysymys: Mitä moraalista arvoa sellaisella uskolla voisi olla?
Tällöinhän joku toinen sanelee sinulle, kuinka sinun tulee nähdä asiat ja mitä sinun täytyy milloinkin tehdä. Joku toinen ihminen kertoo sinulle, mitä Jumala haluaa sinun tuntevan missäkin tilanteessa ja miten sinun tulee toimia. Joku toinen kertoo sinulle, mitä sinä itse olet mieltä jostakin asiasta tai mitä sinun omatuntosi sanoo tietyissä tilanteissa? Mitä arvoa tällaisella uskolla voi olla, kun uskonkäsitykset ja ratkaisut eivät edes ole sinun omiasi?

Eilinen "päivän teksti" oli jälleen hyvä esimerkki siitä, että jehovantodistajuudessa asiat todella ovat jälkimmäisellä tolalla. Tarkasteltavana ollut jae kuului näin: "Pian he unohtivat hänen tekonsa, he eivät odottaneet hänen neuvoaan." (Ps. 106:13)

Mutta KENEN neuvoa tuon jakeen mukaan piti odottaa? Kenen teoista siinä oli kysymys? Vartiotorni-seuran neuvoistako siinä puhuttiin? Oman tulkintani mukaan siinä oli kyse Jumalasta.

Raamatunjakeen tulkitseva virallinen selitysosa kuuluu ylpeän omaleimaisesti näin:
"Jotkut ovat saattaneet jättää Jumalan lauman, koska he eivät olleet samaa mieltä jostakin raamatullisesta opetuksesta. Toimetonta olisi ehkä hyvä muistuttaa siitä, että ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” jakaa erinomaista hengellistä ruokaa (Matt. 24:45). Juuri sen ansiosta hän alun alkaen oppi totuuden. Miksei hän siis vaeltaisi jälleen päättäväisesti totuudessa? (2. Joh. 4.) Pyrkiessään auttamaan Jumalan laumasta eksyneitä vanhin voisi viitata tapaukseen, jossa opetuslapset jättivät Jeesuksen, koska he eivät hyväksyneet erästä hänen opetustaan (Joh. 6:53, 66). Erottautumalla Kristuksesta ja hänen uskollisista seuraajistaan he menettivät hengellisyytensä ja ilonsa. Ovatko ne, jotka ovat lakanneet olemasta kristillisen seurakunnan yhteydessä, löytäneet jonkin muun paikan, jossa on runsaasti hengellistä ruokaa? Eivät, sillä sellaista ei ole." (Vartiotorni 15. marraskuuta 2008)
Tämän mukaan siis ainoastaan järjestön johtajien jatkuvalla syötöllä muuttuvien opetusten ansiosta ihminen voisi tulla tuntemaan "totuuden". Lisäksi järjestö rinnastaa itsensä tässä suoraan Jeesukseen huomauttaessaan, että sen keskuudesta pois lähteville pitäisi lukea varoitukseksi Joh. 6:53, 66. Kumma kyllä koskaan silloin, kun Jumalan nimissä julistetut asiat osoittautuvat tyhjiksi höpinöiksi ja asian johdosta pitäisi antaa maksavalle yleisölle uskottava selitys (esim. vuonna 1976), ei enää halutakaan rinnastaa itseään Jeesukseen, vaan silloin vertaudutaankin mieluummin Jeesuksen epätäydellisiin opetuslapsiin. Eikä tämäkään vielä riitä, vaan noiden opetuslasten suuhun laitetaan vieläpä asioita, joita emme löydä Raamatusta, kuten väärien maailmanloppujen ennustamisia. Opetuslasten ei missään kohtaa kerrota esittäneen ainuttakaan tulevaa ajankohtaa, jolloin jotain pitäisi tapahtua. Vartiotorni-seura ei siis saa "rikoskumppania" useisiin perättömiin Jumalan nimissä esittämiin ennustuksiinsa tuoltakaan taholta.

Mutta takaisin alkuperäiseen aiheeseen: ovatko Jehovan todistajan uskonkäsitykset hänen omiaan? Seuraava lainaus osoittaa varsin selvästi, kuinka asia on:
"Jotkut kuitenkin mainitsevat, että järjestön on täytynyt tarkistaa näkemyksiään aikaisemmin, ja siksi he väittävät: ”Tämä osoittaa, että meidän täytyy päättää itse, mitä uskomme.” Tällainen on riippumatonta ajattelua. Miksi se on niin vaarallista? Sellainen ajattelutapa on osoitus ylpeydestä."
(Vartiotorni 15. huhtikuuta 1983 sivu 23)


Jehovan todistaja ei siis saa itse päättää, mihin hän uskoo. Ja ikään kuin pisteeksi ii:n päälle lainaus viime vielä viime vuodelta, joka ei yksiselitteisyydessään jätä mitään tulkinnan varaan:
"Älkäämme koskaan kyseenalaistako sanoin tai teoin Jehovan nykyään käyttämää viestintäkanavaa." (Vartiotorni 15. marraskuuta 2009, s. 14)
Järjestön oppeja ei siis saa koskaan kyseenalaistaa, vaan ne on hyväksyttävä automaattisesti oikeiksi, Jumalalta saaduiksi totuuksiksi. Yksilön omalla ajattelulla tai päätöksenteolla ei ole tässä mitään osuutta. Yllä lainatuista selvistä lausunnoista huolimatta hallintoelin pyrkii ohjelmoimaan jäsenistönsä puhumaan ulkopuolisille tästäkin asiasta täysin valheellisesti, jottei sen ylläpitämä tiukka ja perusteeton kontrollointi vain paljastuisi. Ja näinhän se käy:
"Välttääkseen väärinymmärryksiä Jehovan todistajat yrittävät olla huolellisia siinä, miten he esittävät ajatuksiaan. Monet todistajat käyttävät mieluummin esimerkiksi ilmauksia ”Raamattu sanoo” tai ”ymmärtääkseni Raamattu opettaa” kuin ”Seura opettaa”. Näin he korostavat sitä henkilökohtaista ratkaisua, jonka jokainen todistaja on tehnyt omaksuessaan Raamatun opetukset, ja välttävät myös antamasta sellaista väärää vaikutelmaa, että todistajia jollain tavoin sitoisi se, mitä jokin uskonnollinen lahko sanelee."

(Vartiotorni 15. maaliskuuta 1998, s. 19)

Re: Henkilökohtaisen uskon arvo?

Lähetetty: 12.05.2010 10:10
Kirjoittaja RaM
Paavali oli lukenut viisas mies ja hän oli Jeesuksen oikeana kätenä tätä mieltä vt-seurasta ja sen lahkojohdosta:
3:13 Heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellänsä he pettävät, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla;
Tosin Paavalin viisautta helpotti se, että hän oli lukenut varoituksen tulevasta vt-seurasta jo Jeesuksen esi-isän Daavidin kirjoittamana:
58:5 Heidän myrkkynsä on niinkuin käärmeen myrkky, he ovat kuin kuuro kyy, joka korvansa tukitsee,
Tosin Daavidkin oli lukenut asiasta Jeesusta esikuvanneen Mooseksen ennustuksesta, jonka hän oli saanut jumalalta:
32:32 Sillä Sodoman viinipuita on heidän viinipuunsa, se on kotoisin Gomorran viinitarhoista; heidän rypäleensä ovat myrkkyrypäleitä, heidän viiniterttujensa maku

Re: Henkilökohtaisen uskon arvo?

Lähetetty: 12.05.2010 14:58
Kirjoittaja Vieras
" niinkuin käärmeen myrkky "

-käärmeillä on varsin monensorttisia myrkkyjä. Ilmeisesti vielä ihmiselle tuntemattomiakin, ja monelle myrkylle ei ole keksitty vastaseerumia. Jänniä olivat myrkyt eka kertaa kuullessa ja kuvia nähdessä, kuinka puremakohta rupeaa ikäänkuin syöpymään pitemmälle ja pitemmälle raajassa, syöpymäkohdassa näyttää olevan kuin sellofaanimainen läpinäkyvä kalvo. Kunnes kuolema vie.

"myrkkyrypäleitä,"

-semmoisista kuulee nyt eka kertaa. (potaattihan on myrkyllinen, jos se kasvaa maan pinnalle, se näkyy vihreänä värinä, mutta ei kai se henkeä vie ja maku estänee yleensä syömisen)

Re: Henkilökohtaisen uskon arvo?

Lähetetty: 13.05.2010 09:49
Kirjoittaja RaM
Jos itseasiassa tarkkoja ollaan, niin viinirypäle muuttuu ylikypsyessään myrkylliseksi, sillä siihen muodostuu alkoholia. Alkoholihan on tunnetusti myrkky ja humala myrkytystila.
Jehovan todistajien opetukset ovat muunlaista myrkkyä, joista vain harva saa eufoorista mielihyvää ja useimmille kokouksissa istuminen on puhtaasti persausta puuduttavaa tuskaa.

Re: Henkilökohtaisen uskon arvo?

Lähetetty: 13.05.2010 10:57
Kirjoittaja Vieras
Vatsan takiako siellä sanssa kuitenkin neuvotaan viiniä ottamaankin.

Tuosta aloituksesta, kun kysytty moraalisuudesta, niin sehän näkyy konkreettisina tekoina, esim. aikakausi jolloin kiellettiin rokotukset. Todistajille tulisikin toimittaa valokopioita rokotusten yleismerkityksen pääkohdista, jotkut valtavaa kuolleisuutta aiheuttaneet sairaudet ovat poistuneet kansan parissa tuntemattomiksi nimenomaan rokotusohjelmien takia.

Yksi kysymys taas on, joko nuorin jt-polvi kertoo että rokotuskielto lahkon parissa ei ole historiaa vaan luopiovalhetta. Lahkon omasta historiikista 90 -luvulta ei löytynyt sisällysluettelosta eikä hakemistosta rokotuskieltoa.

Omat lapset saatetaan kuolemaan verisiirto kieltämällä sen mukaan mikä kulloinenkin rokotuskiellon "alapykälistö" on. Tosin monet jt:t mielellään näkevät ja vetoavat siihen, että lapset otetaan hoitoon pakkotoimin.

Johtopoppoo taas moraalillaan tuottaa lahkolaisille tuskaa velvoittamalla nämä turhaan lainrikkomiseen, kuten Malawissa.

Mielenkiintoinen kysymys moraalin rappiosta on se Mexicon asevelvollisuusasian hoitaminen lahjomisrikoksella. Tässähän lahkolainen tekee johdon yllytyksestä rikoksen, johon johto on ilmoittanut, että sen eikä siis sen jehovan tukea tule missään muodossa kun maallinen viranomainen mahdollisesti rupeaa kiinnijäänyttä kovistelemaan. Lahkolaisellehan ei tule mieleenkään, että asiaa voisi pohtia henkilökohtaisena moraalisena vastuuna.

Re: Henkilökohtaisen uskon arvo?

Lähetetty: 13.05.2010 12:24
Kirjoittaja Vieras
Voimantorni kirjoitti:Ovatko Jehovan todistajan uskonkäsitykset hänen omiaan?
Entä onko Jehovan todistajan omatunto hänen omansa? Sain aikanaan vapautuksen armeijasta omantunnonsyiden perusteella. Sitä, mikä minut siihen johdatti, luulin omaksitunnoksi ja omaksi tunnoksi.

Re: Henkilökohtaisen uskon arvo?

Lähetetty: 13.05.2010 18:04
Kirjoittaja KEB
Vuosikymmenten kirjallisten ja suullisten,omakohtaisten kokemusten kautta arvotettuna,jokaisen Vt-seuran tappavaan verkkoon tarttuneen ja rysään kiinnijääneen henkilökohtainen usko kiteytyy sanaan "me". En ole milloinkaan kuullut yhdenkään Vt-seuralaispalvelun kaupparatsun puhuvan omasta henkilökohtaisesta uskonkäsityksestään.
Monipersoonaisten yksilöiden tavoin järjestön jäsenet vakuuttelevat itselleen ja muille; me uskomme näin,me näemme asian näin,emme me voi pahoittaa J:n mieltä ,me olemme rakkaudellisia,meidän keskuudessamme vallitsee ykseys ja niin edelleen. Kuten kulttien kielikoodiin kuuluu niin on olemassa vain Me ja He.

Vt-seura on hyytävän menestyksellisesti soveltanut kapitalistisen liike-elämän pelisääntöjä myymäänsä yli satavuotiseen aivopieruun. Ja aivan kuten T-Fordia on päivitetty nykymuotoonsa on Vt-seuran kuplaa viilattu ja hiottu yhä tarkemmin jäsenistön linssiin osuvaksi. Uusien potentiaalisten höynäytettävien määrä on arvioitu sen mukaan miten vankka sitoutuneisuus jo hirttoköydessä olevilla on.Pienoinen riski ovat aina olleet itsenäiset ajattelijat.
Mutta kuten liike-elämään kuuluu ;riskit on tarkkaan estimoitu. Vt-seuran tulosvastaavat ovat aina seuranneet uusien markkinoiden valtaajia muilla aloilla. Joten eikun perässä. Lisäksi Vt-seuran tilastotieteilijät hallitsevat Kreikkalaisen tilastointimatikan hienoviritteisyyden. Ei ole sattumaa, että huijarijärjestöjen parhaiten ja korkeimmin koulutetut ovat ekonomeja ja juristeja. Vt-seura ei ole minkään alan tutkimuslaitos. Njaa-no kyllähän siellä Brooklynissä pengotaan eri tieteenalojen todellisten tutkijoiden tuloksia omiin vinoutuneisiin tarkoituksiin. Vt-seura on alunperin liikeyritys ja sellaisena se on jatkanut menestyksellisesti bluffi-tuotteensa eli Paratiisilipun markkinointiaan.

Vt-seuran immateriaalinen kauppatavara on upotettu hykerryttävän viehkeisiin verbaalikääreisiin. Herätkää-lehdykät pursuavat ihastuttavia ,sokeroituja tunteita tärisyttäviä, hellyttäviä pikkumuisteluksia.Vartiotorni sensijaan on valjastettu seuran ns. älyköille. Sisältö mahtavan muhevaa purukumia. Nälkä senkuin vain pahenee. Muut paperituotokset ovat lähinnä kioskikirjallisuuden tasoa,Hertta-sarjaa.

Vt-seuran aivotuhnuissa mesoavat ja toisiansa tykittävät laumasielut eivät ole edes kiinnostuneita sellaisesta kuin henkilökohtainen usko. Mikäli vahinko tapahtuu ja raittiin yksilöllisen elämän tarve räjäyttää Vt-seuran orjan ulos mielenhallintajärjestelmästä niin jäljelle jäävät enemmän tai vähemmän kutiavat mielen hemorroidit.

Re: Henkilökohtaisen uskon arvo?

Lähetetty: 13.05.2010 18:50
Kirjoittaja Vieras
"me uskomme näin"

-aikoinaan jollain net-palstalla jt selvitti juuri tuohon tapaan. Häneltä kysyttiin sitten että mihin väite perustuu, onko asiasta tehty tutkimus. Hän ei sitten vastannut eikä siten voi tietää miten hän kysymyksen koki.

No oikea vastaus olisi tietysti jt:lta ollut että hänen kantansa oli siteeraus vartiotornista taikka vanhimman puheesta. Mikä lienee estänytkin sen sanomasta. Ulkokultaisuusohjesäännön yksi § määrää välttämään käsitystä, että jt:t eivät ajattele ?

Re: Henkilökohtaisen uskon arvo?

Lähetetty: 14.05.2010 13:07
Kirjoittaja Kaarmis
Voimantorni kirjoitti: -----"Välttääkseen väärinymmärryksiä Jehovan todistajat yrittävät olla huolellisia siinä, miten he esittävät ajatuksiaan. Monet todistajat käyttävät mieluummin esimerkiksi ilmauksia ”Raamattu sanoo” tai ”ymmärtääkseni Raamattu opettaa” kuin ”Seura opettaa”. Näin he korostavat sitä henkilökohtaista ratkaisua, jonka jokainen todistaja on tehnyt omaksuessaan Raamatun opetukset, ja välttävät myös antamasta sellaista väärää vaikutelmaa, että todistajia jollain tavoin sitoisi se, mitä jokin uskonnollinen lahko sanelee."

(Vartiotorni 15. maaliskuuta 1998, s. 19)
Jokainen jehovantodistaja tietää että heitä sitoo se mitä uskonnollinen lahko sanelee! Vai että väärä vaikutelma...? :mrgreen:

Re: Henkilökohtaisen uskon arvo?

Lähetetty: 16.05.2010 21:24
Kirjoittaja Bergerac
Kaarmis kirjoitti:
Voimantorni kirjoitti: -----"Välttääkseen väärinymmärryksiä Jehovan todistajat yrittävät olla huolellisia siinä, miten he esittävät ajatuksiaan. Monet todistajat käyttävät mieluummin esimerkiksi ilmauksia ”Raamattu sanoo” tai ”ymmärtääkseni Raamattu opettaa” kuin ”Seura opettaa”. Näin he korostavat sitä henkilökohtaista ratkaisua, jonka jokainen todistaja on tehnyt omaksuessaan Raamatun opetukset, ja välttävät myös antamasta sellaista väärää vaikutelmaa, että todistajia jollain tavoin sitoisi se, mitä jokin uskonnollinen lahko sanelee."

(Vartiotorni 15. maaliskuuta 1998, s. 19)
Jokainen jehovantodistaja tietää että heitä sitoo se mitä uskonnollinen lahko sanelee! Vai että väärä vaikutelma...? :mrgreen:
Ja vielä tämä tähän perään:
Voimantorni kirjoitti:
"Älkäämme koskaan kyseenalaistako sanoin tai teoin Jehovan nykyään käyttämää viestintäkanavaa." (Vartiotorni 15. marraskuuta 2009, s. 14)
Ei jumalauta nyt oikeesti, taas kerran.....ottakaa nyt ainakin alustavasti kiinnostuneet kiinni pallosta ja selvittäkää mihin olette ryhtymässä. Toivoakseni myös jotkut vilpittömät Jehovan Todistajat saavat kiinni pallosta, tai jakoavaimesta, ja halutessaan kykenevät löystyttämään tätä kuvainnollista aivopulttia.

Re: Henkilökohtaisen uskon arvo?

Lähetetty: 16.05.2010 23:06
Kirjoittaja Markku Meilo
KEB kirjoitti:Vuosikymmenten kirjallisten ja suullisten,omakohtaisten kokemusten kautta arvotettuna,jokaisen Vt-seuran tappavaan verkkoon tarttuneen ja rysään kiinnijääneen henkilökohtainen usko kiteytyy sanaan "me". En ole milloinkaan kuullut yhdenkään Vt-seuralaispalvelun kaupparatsun puhuvan omasta henkilökohtaisesta uskonkäsityksestään.
Ja jos jt lipsauttaakin jotain henkilökohtaiseen viittaavaa, niin siinä on tasan tarkkaan takana Vt-seuramainen ajattelu. Jos ei ole, niin silloin jt on tuuliajolla.

Tässä vitjassa oli viittaus omatuntoon, tai siis ikäänkuin henkilökohtaiseen vakaumukseen. Saliuskottava jehovantodistaja ei näe mitään ongelmaa siinä, että Vt-seura sanelee hänen vakaumuksensa, eikä mitään ongelmaa siinäkään, että hän siitä huolimatta käsittää omaavansa henkilökohtaisen vakaumuksen.

Oma kokemukseni kertoo jostain aivan muusta kuin henkilökohtaisesta vakaumuksesta, se kertoo siitä kuinka nuori mies saadaan Vt-mielenhallintaan ja hänen todellisuudentajunsa vääristetään:

Suomen haarakonttorista tuli ohjeistus mennä kiltisti kutsuntaan ja kieltäytyä sekä mennä myös kiltisti tutkintalautakuntaan selittämään haarakonttorista saatua ohjeistusta henkilökohtaisena valaistumisena, molemmat tilaisuudet olivat Suomen puolustusvoimien järjestämiä tilaisuuksia. Mielenhallinnassa olleena jehovantodistajana en käsittänyt sitä ristiriitaa, joka ohjeistuksessa oli; puolustusvoimien järjestämiin tilaisuuksiin tuli mennä kilttinä poikana, mutta Sosiaali- ja terveysministeriön alaiseen laitokseen ei saanutkaan sitten mennä omin avuin, vaan tuli odottaa noutajaa.

Kukaan ikäluokkani jehovantodistajista ei sanallakaan kritisoinut tilannetta Karvialla, kaikki olimme saaneet samat keskitetyt ohjeet, kenelläkään ei ollut sen henkilökohtaisempaa vakaumusta, kaikki olimme haarakonttorin sätkynukkeja.

Tuontasoisella henkilökohtaisella vakaumuksella liikkeelle lähtenyt moni karviankäynyt jehovantodistaja paimentaa seurakuntalaistensa henkilökohtaista vakaumusta Vt-ruotuun.

Re: Henkilökohtaisen uskon arvo?

Lähetetty: 18.01.2011 20:02
Kirjoittaja Kivikko
On pakko nostaa tämä keskustelu. Törmäsin juuri itsekseni tuohon aloittajan ekan viestin viimeiseen lainaukseen, eli Vt 15.3.1998 : "Välttääkseen väärinymmärryksiä Jehovan todistajat yrittävät olla huolellisia siinä, miten he esittävät ajatuksiaan. Monet todistajat käyttävät mieluummin esimerkiksi ilmauksia ”Raamattu sanoo” tai ”ymmärtääkseni Raamattu opettaa” kuin ”Seura opettaa”. Näin he korostavat sitä henkilökohtaista ratkaisua, jonka jokainen todistaja on tehnyt omaksuessaan Raamatun opetukset, ja välttävät myös antamasta sellaista VÄÄRÄÄ VAIKUTELMAA, ETTÄ TODISTAJIA JOLLAIN TAVOIN SITOISI SE, MITÄ JOKIN USKONNOLLINEN LAHKO SANELEE. "

Ymmärrän olleeni itsekin Järjestön ajattelutapojen kanssa samaa mieltä (en sentään enää), mutta miten tuollainen väite edes voidaan painaa lehteen niin, ettei kukaan huomaa mitään hämärää? Jo aivan lapsena osasin kertoa luokkakavereille jostain asioista, että teen niin koska Jehovan todistajien PITÄÄ tehdä niin, tai EI SAA tehdä näin. Todellakaan en ole itse päättänyt mistään, vaan olen mennyt pakon edessä niin kuin on käsketty.

Toiselta kannalta, miten järkyttävän laajasti JT-hallntoelin määrää elämää, sitoen pakon, hyväksynnän ja eristämisen ja karkottamisen uhalla, ehkäpä juuri sillä, että "yrittävät olla huolellisia siinä, miten he esittävät ajatuksiaan", eli muotoilevat kivat pikku yllätykset kuten elinsiirtokiellot, rokotuskiellot, verensiirtokiellot, sekä tietysti näiden kumoamisetkin niin, ettei edes JT:t (varsinkaan he)tajua, että taas muuttuu elintärkeä oppi.

Huokaus, mun erokirjeestä tuleen vielä pitkä ja raskas kun haluan kerralla kaiken paperille. Mahtuuko edes kirjekuoreen tai sitten joku vanhimmista saa sätkyn saadessaan pahvilaatikollisen tavaraa :)

Re: Henkilökohtaisen uskon arvo?

Lähetetty: 18.01.2011 20:24
Kirjoittaja Kaarmis
Kivikko kirjoitti:On pakko nostaa tämä keskustelu. --------
Huokaus, mun erokirjeestä tuleen vielä pitkä ja raskas kun haluan kerralla kaiken paperille. Mahtuuko edes kirjekuoreen tai sitten joku vanhimmista saa sätkyn saadessaan pahvilaatikollisen tavaraa :)
:D :D :D

Re: Henkilökohtaisen uskon arvo?

Lähetetty: 19.01.2011 17:04
Kirjoittaja Voimantorni
Kivikko kirjoitti:Jo aivan lapsena osasin kertoa luokkakavereille jostain asioista, että teen niin koska Jehovan todistajien PITÄÄ tehdä niin, tai EI SAA tehdä näin. Todellakaan en ole itse päättänyt mistään, vaan olen mennyt pakon edessä niin kuin on käsketty.
Tuolla tavallahan se oikeasti meneekin. Mutta tämä juuri on se asia, missä Jt-lahko haluaa muokata jäsentensä ajattelua ja sanomisia. Se haluaa jäsentensä julistavan: 'Ei meitä mikään järjestö opeta, vaan olemme ihan itse löytäneet oppimme Raamatuistamme. Satumme vain kaikki kuulumaan Vt-seura -nimiseen järjestöön, mutta jokainen Jehovan todistaja on pyhän hengen avulla itse tullut niihin johtopäätöksiin, joihin on tullut. Me emme ole minkään lahkon jäseniä, emme totisesti ole!'
"Näin he korostavat sitä henkilökohtaista ratkaisua, jonka jokainen todistaja on tehnyt omaksuessaan Raamatun opetukset, ja välttävät myös antamasta sellaista väärää vaikutelmaa, että todistajia jollain tavoin sitoisi se, mitä jokin uskonnollinen lahko sanelee."
(Vartiotorni 15. maaliskuuta 1998, s. 19)
Juuri tätä on mielenhallinta. Järjestö opettaa kädestä pitäen jäsenensä väärään käsitykseen asioista. Mekaniikkaa siinä menee (ainakin osittain) tähän tyyliin: "vaikka te tiedättekin, että asia on niin, se ei kuitenkaan tarkoita sitä". Kyllä Jehovan todistajat aivan hyvin tietävät, että hallintoelimen sanomisia täytyy ehdoitta aina totella, mutta jostakin kumman syystä se ei kuitenkaan ole sama asia kuin 'jonkun uskonnollisen lahkon sanelupolitiikkaan alistuminen'. Toisin sanoen myönnetään itse asia, mutta kielletään sen merkitys.

Luultavasti kaikille lahkoille on tyypillistä kieltää todellinen luonteensa, ja niin tekee Jt-lahkokin:
”Tosi uskonto ei harjoita minkäänlaista salailua. - - Jos mielessäsi on joskus käväissyt sellainen ajatus, että Jehovan todistajat saattaisivat olla salainen kultti tai lahko, se on johtunut todennäköisesti siitä, että sinä et ole tiennyt heistä tarpeeksi.” (Vartiotorni 1. kesäkuuta 1997, s. 5, 6)
Omalta kohdaltani voin sanoa, että tulin aikoinani liittyneeksi Jt-liikkeeseen juuri siksi, etten tuolloin tiennyt heistä tarpeeksi. Kun sain lisää tietoa, erosin järjestöstä.

Re: Henkilökohtaisen uskon arvo?

Lähetetty: 19.01.2011 17:25
Kirjoittaja Vieras
""'Ei meitä mikään järjestö opeta, vaan olemme ihan itse löytäneet oppimme Raamatuistamme. Satumme vain kaikki kuulumaan Vt-seura -nimiseen järjestöön, mutta jokainen Jehovan todistaja on pyhän hengen avulla itse tullut niihin johtopäätöksiin, joihin on tullut""

Ja jos joku vaikka uhmasta kysyisi että kuinka pystyt todistamaan, niin yksi todiste on historia. Kaikki ne opit, jotka lahkolainen sanoo saaneensa Raamatusta, hän on omaksunut siihen aikaan kuin se on ensin vartiotornissa kirjoitettu. Jostain syystä näin on jokaisen kohdalla. Ja edelleen oppi muuttuu jostain syystä samaan aikaan kuin se ensin vartiotornissa on julkaistu. Eikä tässä vielä kaikki. Jos vartiotorni vielä kieltää jonkin vanhan opin olleen olemassa, niin lahkolainen myös kieltää tuon aikaisemmin Raamatusta sanomansa mukaan omaksumansa opin olemassaolonkin. En tunne miestä, sanoi Pietari Jeesusta.