Veljesseura.org

Juuri julkaistussa kirjassa "Jumalan sanoma meille Jeremian välityksellä" Jt-järjestö määrittelee aidon katumuksen luonnetta näin:

"Ihminen, joka todella katuu, on myös syvästi pahoillaan siitä vahingosta, jota hän on saattanut aiheuttaa viattomille. Hänen pitäisi ymmärtää, että vasta kun hän tunnustaa, mitä kaikkea vahinkoa hänen pahat tekonsa ovat aiheuttaneet, hänen anteeksipyynnöllään on merkitystä Jehovalle. Mutta vaaditaan muutakin, jotta voi päästä takaisin Jehovan suosioon. Aitoa katumusta tunteva ihminen tutkii vaikuttimiaan, halujaan ja tapojaan." (jr-FI 2010, s. 74, 75)

Meillä ei ole kuitenkaan olemassa mitään näyttöä siitä, että ihmisistä koostuva orjaluokan hallintoelin (tai aikaisemmat Vt-seuran johtajat) olisi milloinkaan osoittanut aitoa katumusta epärehellisestä ja vahingollisesta toiminnastaan. Se ei ole esimerkiksi tunnustanut toimineensa vääränä profeettana, vaikka se on kiistatta esiintynyt Jumalan voideltuna profeettana:

“There is a real need today for someone to speak as a true representative of God.... was there any group on whom Jehovah would be willing to bestow the commission to speak as a "prophet" in His name, as was done toward Ezekiel...? It is of importance to every individual on earth to identify the group that Jehovah has commissioned as his "servant" or messenger." (The Watchtower, March 15, 1972, pp. 186, 189, 190)

"So, does Jehovah have a prophet to help them, to warn them of dangers and to declare things to come? These questions can be answered in the affirmative. Who is this prophet? - - This "prophet" was not one man, but was a body of men and women. - - Today they are known as Jehovah's Christian witnesses" (The Watchtower, April 1, 1972, pp. 197, 198, 200)

Lisäksi nykyään "Jumalan valtuuttamana viestintäkanavana" toimimisella on täsmälleen sama sisältö, funktio ja valtuutus kuin oli "voideltuna profeettana" toimimisella. Tästä huolimatta luemme uudesta julkaisusta seuraavaa liittyen Jeremian aikojen paimeniin:

"Ne joiden olisi pitänyt olla opettajia, eivät noudattaneet Raamatun periaatteita eivätkä etsineet Jumalaa. Siksi he eivät pystyneet toimimaan tosi viisautta osoittaen. Jeremia esitti vielä voimakkaamman tuomiojulistuksen niin kutsutuille profeetoille. (Lue Jeremian 14:14, 15.)"
(jr-FI 2010, s. 133, 134)

Väärän profetoinnin lisäksi Vartiotorniseuran johtajat ovat aiheuttaneet lukuisien ihmisten ennenaikaisen kuoleman hulluilla opeillaan liittyen rokotuksiin, elinsiirtoihin ja verensiirtoihin. Myös epäinhimillinen ja lainvastainen karttamisopetus (joka on henkilön uskonnollisen vakaumuksen tai mielipiteen perusteella tapahtuvaa järjestelmällistä syrjintää) on aiheuttanut monille ihmisille tuskaa ja vakaviakin ongelmia.

Mutta hallintoelin ei kanna koskaan omaa vastuutaan aiheuttamistaan vahingoista. Se ei tunne minkäänlaista tarvetta katumukseen. Alussa lainattu katumuksen määritelmä olikin suunnattu puhtaasti järjestön kontrolloiduille jäsenille; heidän tulee tuntea syyllisyyttä ja voimakasta tarvetta saada asiat kuntoon Järjestön johdon kanssa ("jotta voi päästä takaisin Jehovan suosioon").

Järjestön johtajien ulkokultaisuutta ja tekopyhyyttä korostaa hyvin se, että samaan aikaan kun Vt-seura oli jäseniensä tietämättä liittyneenä opissaan tuomitsemansa YK:n alaiseen järjestöön jäsenenä (1992-2001), se varoitti lehdissään jäseniään osallistumasta arpajaisiin. Miksi? Arpajaisiin osallistuminen saattoi kuulemma häiritä uskontoverin omaatuntoa, jopa kompastuttaa toisen!

Taas kerran perusteltuja näkemyksiä, Voimatorni. Kiitos niistä. Hallintoelin ei käytännöllisesti katsoen voi katua enää mitään. Ovat menneet niin pitkälle valehtelussaan, ettei paluuta enää ole. On pakko jatkaa toivotonta taisteluaan tämän "muka totuuden" puolesta. Enemmälti en voi kantaa ottaa. On Jaakob, Daniel, Jesajat, mutta ei Jeremiaa. Lähettäisikö joku ystävällinen sielu?

1. Hallintoelin on aina oikeassa.
2. Jos Hallintoelin on väärässä, katso kohta 1.

Mistä päästä sitten tulisi värvärikaksikolle aloittaa keskustelu ?

Kysymällä että miksi ne hallintoelimen mielestä taivaaseen kutsutut ja ja sinne kirjatut poistuvat takavasemmalle, ilmoittamatta julki, että jehovan kutsuma taivaspaikka ei kelpaa. Että minkähän paremman paikan tarjouksen he ovat saaneet ?

Vai että onko ne muiden profeettojen selitysteokset poissa muodista vai tuleeko niitäkin edelleen lukea ?

Teitpä hyvän kysymyksen. Meilon Makella on vastauksia tähän vaikka miten. Mikä aarre tämä mies onkaan.
Pääsääntöisesti tulisi käyttäytyä kohteliaasti ja tehdä hieman hankalia kysymyksiä opeistaan entisistä, mieluitaen antamalla molemmille sama paperi kouraan ja heittäytymällä hieman hölmöksi.

Pasi Turusen kirja: "Vartiotorni- valtakunta uudessa valossa" on hyvin suositeltava. Eräs knoppi on kysyä mihin Jeesus Raamatun mukaan kuoltuaan vei sen kiltimmän ryövärin. Jehovan todistajat näet opettavat, että ihminen on sielu. Kun ihminen kuolee, myös sielu kuolee. Se ei tiedä mitään, mutta se pysyy kuitenkin Jehovan (tätä nimeä ei tule pelästyä, se on ainoastaan yksi Jahven lukutapaversioista) muistissa, ikään kuin tieto kiintolevyllä. Tästä tietenkin seuraa, miten Jeesus saattoi tavata Mooseksen ja Elian vuorella, mikäli ihminen jää kuoltuaan olemattomuuden tilaan. Tämä ei ole esimerkki parhaasta päästä. Ehkä Make noteeraa tämän viestin ja vastaa.

HUOM. Kirjaudu ihmeessä! Näitä "Vieras"-nimimerkkisiä käy täällä useita, emmekä tiedä, oletko se juuri sinä. Kirjautuminen suo useita etuisuuksia, kuten henkilökohtaiset viestit. Tuumailehan.

Aaac kirjoitti:1. Hallintoelin on aina oikeassa.
2. Jos Hallintoelin on väärässä, katso kohta 1.

Tähänhän se koko homma pitkälle perustuukin: hallintoelin on kaikissa mahdollisissa tilanteissa aina oikeassa, vaikka selvät tosiasiat osoittavat aivan muuta. Raamatullisesti asiaa katsottaessa hallintoelin syyllistyy mm. itsensä korottamiseen, ylpeilyyn, väärään profetoimiseen, verivelkaan, valehteluun ja Jumalan sanan väärentämiseen. Silti se ei kadu, vaan sen sijaan arvostelee kaikkia muita uskontoja juurikin niistä samoista asioista, joita se itse harjoittaa. Tässä muutama esimerkki:

"On totta, että aikaisemmin on ollut niitä, jotka ovat ennustaneet "maailman loppua", vieläpä julistaneet määräaikaa sen tulolle. ... Mutta mitään ei tapahtunut. "Loppu" ei tullut. He syyllistyivät väärään ennusteluun. Miksi? Mitä heiltä puuttui? Heiltä puuttui riittävät todisteet Raamatun ennustusten täyttymisestä. Heiltä puuttui Jumalan totuudet ja todisteet siitä, että hän ohjasi ja käytti heitä." (Herätkää! 8. joulukuuta 1968)


"Muita ”iljetyksiä” ovat pedofilia ja muut sukupuolisen moraalittomuuden muodot, joihin papit syyllistyvät kirkollisten viranomaisten puuttumatta asiaan. Ei ihme, että Jehova Jumala puhdistaa pian maan väärästä uskonnosta (Ilm. 18:8)." (Vartiotorni 15. kesäkuuta 2008, s. 9)


"Tämän lisäksi kirkko on sotkeutunut lukuisiin skandaaleihin, kun papit ovat kavaltaneet varoja tai käyttäneet seksuaalisesti hyväkseen lapsia. Useimpien uskontokuntien vedet ovat totisesti saastuneita (Ilmestys 17:4–6; 18:1–5)." (Herätkää! tammikuu 2009, s. 8 )


"Ketään ei saisi pakottaa palvomaan tavalla, jota hän itse ei voi hyväksyä, tai valitsemaan uskonnon ja perheen välillä." (Herätkää! heinäkuu 2009, s. 29)

Tästä huolimatta järjestön johtajat kutsuvat itseään "nuhteettomiksi" ihmisiksi, joiden toimintaa ei missään tapauksessa saa kritisoida. Kritiikki leimataan yksiselitteisesti paholaisen työksi, josta jäsenet määrätään pysymään kaukana:

"Nykyajan luopioilla on samanlaisia ominaispiirteitä kuin Saatanalla. - - Isänsä Saatanan tavoin luopiot kohdistavat hyökkäyksensä nuhteettomia ihmisiä vastaan (Joh. 8:44.) Jehovan palvelijoilla on siis täysi syy pysyä heistä tyystin erossa." (Vartiotorni 15. huhtikuuta 2009, s. 6)

Järjestön johtajat itse ovat käytännössä täydellisiä:

"Ryhmänä orjaluokka on antanut erinomaisen mallin ”seuraamalla jatkuvasti Karitsaa, minne hän meneekin” - - Heidän suustaan ei löydetä mitään opillisia valheita, ja he pysyvät ”moitteettomina” eli puhtaina Saatanan maailman tahroista" (Vartiotorni 15. helmikuuta 2009 s. 24)

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:Hallintoelin ei käytännöllisesti katsoen voi katua enää mitään

Heh, voisihan sitä tietenkin halutessaan ajatella järjestön johtajien alkaneen katumaan, kun ovat alkaneet myydä omaisuuttaankin:

http://www.brooklyneagle.com/categories ... 5&id=17056
http://www.brooklynpaper.com/stories/30 ... state.html
http://www.nytimes.com/2008/01/30/nyreg ... ref=slogin

Samoin Ruotsin konventtihallitkin myytiin varmaan siksi, että järjestön johtajat tunsivat piston sydämessään ja alkoivat katumaan , vaikkapa näiden sanojen siivittäminä:

"Jeesus sanoi hänelle: ”Vielä yksi sinulta puuttuu: myy kaikki, mitä sinulla on, ja jakele köyhille, niin sinulla tulee olemaan aarre taivaissa, ja tule minun seuraajakseni.” Tämän kuullessaan hän tuli syvästi murheelliseksi, sillä hän oli erittäin rikas." - Luukas 18:22, 23

Vielä ennen vuoden 1975 maailmanloppua oli järjestön johtajien asenne maalliseen mammonaan tämä:

"Jotkut saattavat ihmetellä, miksi rakennetaan uusia haaratoimistoja ja entisiä laajennetaan, miksi hankitaan jatkuvasti lisää painokoneita (mm. meidän painomme uusi kaksivärikone on jo toiminnassa) ja rakennetaan valtakunnansaleja, jos Seura uskoo, että tämä asiainjärjestelmä loppuu muutaman vuoden kuluttua. Vastaus on yksinkertainen: ystävät haluavat tehdä lahjoituksia Valtakunnan työtä varten nyt kun rahalla on vielä arvoa, ja mikä olisi parempi tapa käyttää sitä? Vaikka näitä Beetel-koteja, painokoneita ja valtakunnansaleja voitaisiin käyttää ainoastaan muutama vuosi, eikö niitä tarvita sitä kipeämmin mitä lähemmäksi loppu tulee?" (Valtakunnan palveluksemme toukokuu 1972)

Usein on kuitenkin valitettavasti niin, että mikään ei todellisuudessa ole muuttunut järjestön asenteessa, vaikka se vaihtaa sanojensa painotusta tai käyttää uusia termejä (esim. "Jumalan voideltu profeetta" Vs. "Jumalan viestintäkanava").

Joo, muodollisesti katumaan. Kiitos hyvistä linkeistä ja hyvästä kirjoituksestasi, Voimatorni.

Vieras kirjoitti:Mistä päästä sitten tulisi värvärikaksikolle aloittaa keskustelu ?

Lähtökohtahan on se, että jehovantodistajuudesta vapaaehtoisesti irtoava saa ensin henkilökohtaisen epäilyn, ulkoa sitä on äärimmäisen vaikea aiheuttaa. Syynä on kognitiivinen dissonanssi, joka on suojaava kerros jt:n ajattelussa.

Itse pidän tehokkaimpana sellaista, että olettaa tyhmänä esimerkiksi asioita, joissa jt mitä todennäköisimmin käyttää teokraattista sodankäyntiä. Tehokkain tällainen aihe on maailmanlopussa elossa säilyvät, onhan melko härskiä esittää ovenavaajalle, että hän kuolee pian ennenaikaisesti jos ei käänny jehovantodistajaksi. Ovellani käynyt jt-tyttö sortui juuri tuohon kysymykseen ja valehteli minulle päin naamaa, eikä se ollut lainkaan ainoa valhe, johon sain tytön puhutettua. Poistuessaan tyttö vielä pyysi lupaa palata selittämään muutamat auki jääneet asiat, kuten Vt-seuran adustamien raamatuntutkijoiden valinta 1918/1919 ja Room. 13: 1929-1962 esivaltaoppiseikkailu. UK-luvan pyytäminen saattoi olla pelkkä pyrkimys kunnialliseen poistumiseen, vaikka olisinhan minä mielelläni puhuttanut tyttöä valehtelemaan lisää.

Hankalien kysymysten esittäminen edellyttää tietoutta Vt-seuran opeista ja niiden menneisyydestä. Kolminaisuudesta ja vastaavasta toisiaan raamatunjakeilla päähän lyöminen ei aja jehovantodistajaa yhtä helposti nurkkaan kuin asia, joka on osoitettavissa Vt-seuran omalla materiaalilla. Syykin on selvä, Raamattu on kakkossijalla ja Vt-matsku ykkössijalla, kuten tästäkin esimerkistä on helppo havaita. Käännytystyössä olevan jt:n nurkkaan ajamisella ei välttämättä ole suurtakaan merkitystä hänelle, olen nimittäin huomannut, että hyvin usein epäilyksen siementä kantava lopettaa perinteisen käännytystyylin. Yhä suositumpaa on nykyään tehdä tunnit kynällä silloin kun ei enää pidä Vt-seuran näkemyksiä perusteltuina.

Kysymällä että miksi ne hallintoelimen mielestä taivaaseen kutsutut ja ja sinne kirjatut poistuvat takavasemmalle, ilmoittamatta julki, että jehovan kutsuma taivaspaikka ei kelpaa. Että minkähän paremman paikan tarjouksen he ovat saaneet ?

Vartiotorniseura oli vuonna 1983 tällaista mieltä asiasta:

”Merkitseekö tämä, ettei Jumala nykyään kutsu ketään taivaalliseen elämään? Ennen sinetöimisen loppuunsaattamista on mahdollista, että jotkut harvat, joilla on tuo toivo, saattavat osoittautua uskottomiksi, jolloin heidän tilalleen täytyy valita joitakuita muita. Näyttää kuitenkin todennäköiseltä, että näin tapahtuisi hyvin harvoin.” (uw-FI sivu 112)

Jos jäsenistölle annettava mielikuva on entinen, ei ole syytä minkäänlaiseen huoleen. Tosiasissa noiden nk. voideltujen määrä lähti kasvuun jo 1950-luvulla ja on sillä tiellä edelleen.

Vai että onko ne muiden profeettojen selitysteokset poissa muodista vai tuleeko niitäkin edelleen lukea ?

Lähtökohtaisesti muiden profeettojen teokset eivät ole koskaan ollut hyvästä, jo Russell tuputti Raamatuntutkielmiaan ainoana selitysteossarjana Raamatun rinnalla. Pelkkä raamatunluku johti ihmisen pimeyteen.

Tarkemmin ajateltuna vetoaminen Eliaan on hieman ontuva. Hänhän oli se toinen, joka kuolemaa näkemättä temmattiin tulisilla vaunuilla taivaaseen. Se ensimmäinen oli hurskas Eenok tai Heenok, lukutavasta riippuen ja Mooseksen kuolemastakin Raamattu kertoo hieman mystisesti. Eräs, jo edesmennyt tuttavani pohti tätä kovin: Tekikö Jumala ruumiillista työtä haudatessaan Mooseksen. En osannut vastata, enkä osaa edelleenkään.

"Ihminen, joka todella katuu, on myös syvästi pahoillaan siitä vahingosta, jota hän on saattanut aiheuttaa viattomille."

Saattanut aiheuttaa ja viattomille?

Kiinostaa tietää mitä nämä vahingot on ja mitä haittaa niistä on viattomille? Jos joku polttaa salassa tupakkaa niin kelle siitä on haittaa? Ymmärrän toki että pettämällä aiheutetaan tuskaa useammalle, mutta tuskin tässä on kyse vain tuosta.

Ketä voi haitata niin paljon jonkun "moka" että oma hengellisyys siitä kärsisi. Aika heikoilla kannattimilla syntisen usko on näköjään.

Kysymys lienee hallinto-elimen katumattomuudesta ja siitä, millaista pahaa se on tällä katumattomuudellaan aiheuttanut: lukemattomia veriuhreja, lukemattomia perheiden eroamisia, määräämätöntä henkistä ja fyysistä kärsimystä...

Niin halusin vain miettiä tuota pätkää kirjasta joka on varmaan suunnattu todistajille. Oli vain hieman hölmön kuuloinen pätkä.

Jep. "saattanut aiheuttaa". Näen tässä sen tavanomaisen syyllistämiskikan. Tämä menee samalla tavalla, kuin muinoinen kouluaikainen vitsi romaanimiehestä joka ääneensä tuumiskeli: "Taidanpa ostaa markkinoilta tamman", mihin pieni poikansa: "Voi isä, se olisi kivaa, kun se saa varsan, voisin ratsastaa sillä", mihin isä hirmustuneena ja poikaa tukistaen: "Sen tolvana! Sinä vielä varsalta selkää katkomaan."

odette80 kirjoitti:halusin vain miettiä tuota pätkää kirjasta joka on varmaan suunnattu todistajille. Oli vain hieman hölmön kuuloinen pätkä.

Se on sitä arkea jehovantodistajuudessa: jäsenet alistetaan tiukkaan käytöksen kontrollointiin, vaikka nuo samat määräykset eivät sido millään tavalla hallintoelintä, joka käytännöllisesti katsoen toimii Jumalana Jehovan todistajille.

Jäsenet ovat jatkuvassa psykologisessa altavastaajan asemassa. Heitä opetetaan tarkoituksella kuin lapsia, jotka eivät itse osaa ajatella riittävästi tai tehdä itseään koskevia täysivaltaisia päätöksiä. Lisäksi jäsenet laitetaan elämään jatkuvassa syyllisyydentunnossa sen suhteen, tekevätkö he riittävästi järjestölle vapaaehtoistyötä pelastuakseen. Tällaisen voi mielestäni hyvin katsoa painostukseksi:

"Erästä tekijää, joka vaikuttaa paikkaamme seurakunnassa, voitaisiin valaista seuraavalla esimerkillä. Perheessä on kaksi nuorta tyttöä, ja molemmilta päättyy koulu. Heillä on samanlaiset olosuhteet. Vanhemmat ovat parhaansa mukaan kannustaneet heitä molempia tavoittelemaan koulun jälkeen vakituista tienraivausta. Koulun päätyttyä toinen aloittaa tienraivauksen kun taas toinen menee kokopäivätyöhön. Miksi he tekivät erilaiset ratkaisut? Kyse oli halusta. Kumpikin teki lopulta, mitä halusi tehdä. Eikö sama pidä paikkansa useimmista meistä? Meidän täytyy ajatella vakavasti, mitä haluaisimme tehdä Jumalan palveluksessa. Voimmeko tehdä nykyistä enemmän, vaikka meidän pitäisikin sen vuoksi muuttaa olosuhteitamme?" (Vartiotorni 15. marraskuuta 2009, s. 15)

"Sihteeri antaa joka kuukausi kirjantutkistelunjohtajille luettelon niistä, joilta ei ole saatu raporttia. Palvelusvalvoja ottaa tutkistelunjohtajien kautta johdon seurakunnassa esiintyvän epäsäännöllisyyden vähentämisessä. Älkäämme koskaan unohtako sitä, että meillä jokaisella on oma vastuumme Jehovan edessä osallistua säännöllisesti meille annettuun työhön" (Valtakunnan palveluksemme tammikuu 2000)

"Meillä on kiire todistaa Jehovalle rakkautemme häntä kohtaan" (Piirikonventtipuhe vuodelta 2009 "Säilytä kiireellisyyden tunne")

Itse näen tällaisessa meiningissä klassiset lahkomaiset tunnuspiirteet:

"Jäseneltä edellytetään tunteenomaista sitoutumista ja yhdenmukaisuutta. Häntä valvotaan ja ohjataan takaisin "oikealle tielle", mikäli hän poikkeaa yhdenmukaisuuden vaatimuksesta."

http://www.uskontojenuhrientuki.fi/ahdi ... hko-kultti

Tuota aina mietin todistajana ollessa että miksi ihmiset niputetaan samaan muottiin. Ei saa olla arka ja kyllä kentällä käynti sen arkuuden poistaa ja moni sanoi vielä että "kyllä se minultakin poisti". Tai arkuus on vain tekosyy.

Yksi on taas se että ei kaikilla ole mahdollista alkaa heti yläasteen jälkeen tienraivaajaksi. Ja jos kaikki olisivat tienraivaajia niin mistä sitten saataisiin lahjoituksia? Meillä kotona oli ehdoton asia että hankitaan koulutus. Siskoni kävi vielä lukionkin, kun hän olikin sen verta viisaampi. Pari sisarusta taitavat nyttenkin olla enemmän ja vähemmän raivareita =D Ja isäni siitä joskus jaksaa mainita. Ihan kuin se minua liikuttaisi. Itse en ole koskaan ymmärtänyt tuota hohtoa mitä joidenkin mielestä tienraivaimiisessa on.

Mulla ei koskaan ollut mitään mielenkiintoa alkaa ravaamaan ja olin jo aina sitä mieltä ettei ihmisiä tule häiritä. Uskon että monilla todistajillaa puuttuu osin kyky tajuta muiden ihmisten ilmeitä ja eleitä. Varsinkin niillä jotka ovat lapsesta olleet mukana. Eivät huomaa ettei toista kiinnosta, vaikka pitkin hampain lehdet ottikin vastaan. Siitä kerrotaan sitten hyvänä kokemuksena. Voi olla ettei toinen saanut edes suun vuoroa.

Nuo nyt tuli vain mieleen tuosta kahden siskoksen tapauksesta.