Veljesseura.org

Onko mikään enää lähellä sydäntä vaiko kuulostaako kaikki pahalta? Vai löytyykö levyhyllystä vielä nuo cd:eet. Huvikseni joskus katsoin youtubesta niin sinnekin on joku noita linkitellyt.

ONko muistoja noista lauluista? Hyviä tai huonoja?

Itse tykkäsin kappaleesta oliko se 108 ja muuta muu.

odette80 kirjoitti:Hyviä tai huonoja?

Voit käydä muistelemassa lauluja ja kuuntelemassa uusia, myös suomenkielisiä kuorosovituksia täällä.

Muuta muu??? Niin minua! Eli muutamista muista..

Useimmat laulut olivat aika erikoisen korkeissa oktaaveissa vedetty , ei siinä miehen äänihuulet oikein pysyneet perässä.
Mutta muutama hyväkin oli minun mielestäni , en vaan enää muista mitä ne olivat.

Tykkäsin siitä vanhan laulukirjan (siis se ruskeakantinen, tästä ns. uudistetusta laulukirjasta ei enää ole omakohtaista kokemusta) 'virrestä' nro 135, jonka nimeä en enää muista. Se kai oli alunperin hautajaislauluksi tms tarkoitettu, mutta melodia on jäänyt hyvällä tavalla mieleen. Ne muut laulut olivatkin sitten enempivähempi outoja, tai muuten vaan kuulostivat epävireiseltä (vähintään siinä vaiheessa kun seurakunnan mummot niitä korkealta ja kovaa raiskasivat).

Mullakin on jäänyt joku laulu mieleen siitä vanhasta kirjasta, mutta en muista enää miten se meni. Mummini minulle sitä lauloi ja minusta se oli lapsista kertova laulu. Voi olla että muistan väärin. Mielikuva siitä laulusta on jotenkin silmissä, mutta ei muuta olekaan. Kiva olisi se kirja löytää ja katsoa läpi!

Montakin melodiaa on jäänyt mieleen. Musiikki on aina ollut lähellä sydäntä, laulaminen oli se ainoa miellyttävä osuus. Uudistetusta kirjasesta ei minullakaan ole tietoa. Yksi laulu perustui Psalmi 23:n, se oli jotenkin liikuttava, hautajaisissa usein laulettu. Jostain syystä myös 45 (Kiitosrukous?) on jäänyt mieleen, mutta sen parhaimman melodian omavaa en muista. En numeroa enkä nimeä. Harmi. Ehkä pitäis pyytää jotain innokasta tuomaan mulle yks sellanen vanha laulukirja :).

odette80 kirjoitti:Onko mikään enää lähellä sydäntä vaiko kuulostaako kaikki pahalta?

Säveliä vastaan ei varsinaisesti ole mitään, mutta sanoitukset ovat toinen asia.

Nykyäänkin yllätän joskus itseni viheltelemästä Valtakunnan lauluja, vaikka pariin vuoteen en touhuissa pyörinyt.. Siinä sitten virnuilet ja pälyilet ympärillesi näkikö kukaan ex-tuttu. Kertaalleen aiheuttanut erikoisen tilanteen koulun aulassa .

Minkäpä moiselle voi, perhanan tarttuvia melodioita monissa biiseissä. Näin jälkikäteen mietittynä jotkut sanotukset on saattaneet kuulostaa hämmentäviltä esim. kokoukseen uskaltautuneelle kiinnostuneelle. Yhteenvetona voisi todeta että laulaminen oli yksi harvoista positiivisista ja hauskoista asioista kokouksissa

bbq kirjoitti:Nykyäänkin yllätän joskus itseni viheltelemästä Valtakunnan lauluja, vaikka pariin vuoteen en touhuissa pyörinyt.. Siinä sitten virnuilet ja pälyilet ympärillesi näkikö kukaan ex-tuttu. Kertaalleen aiheuttanut erikoisen tilanteen koulun aulassa .

Minkäpä moiselle voi, perhanan tarttuvia melodioita monissa biiseissä. Näin jälkikäteen mietittynä jotkut sanotukset on saattaneet kuulostaa hämmentäviltä esim. kokoukseen uskaltautuneelle kiinnostuneelle. Yhteenvetona voisi todeta että laulaminen oli yksi harvoista positiivisista ja hauskoista asioista kokouksissa

Hienoa! Osaat ainakin olla iloinen ja positiivinen kaikesta huolimatta.

Laulaminen ei ikinä ole ollut vahvin alueeni, mutta teki hyvää välillä seisoa istumisen välissä.. mitä pitempi veisu niin sitä pitempi seisominen <3

Harmikseni en ole perinyt sukuni taitoa laulaa ja soittaa. Suunsoittaminen nyt välillä luonnistuu. Mutta kiva olisi opetella edes jotain vinguttamaan kohtalaisesti.

odette80 kirjoitti:Laulaminen ei ikinä ole ollut vahvin alueeni, mutta teki hyvää välillä seisoa istumisen välissä.. mitä pitempi veisu niin sitä pitempi seisominen <3

Harmikseni en ole perinyt sukuni taitoa laulaa ja soittaa. Suunsoittaminen nyt välillä luonnistuu. Mutta kiva olisi opetella edes jotain vinguttamaan kohtalaisesti.

Sähkökitaraa on kuulema helppo oppia vinguttamaan tabulatuurien avulla , erilaisia tabulatuureja löytyy netistä.

Paree olla soittelematta ettei mee naapurilla, miehellä ja elikoilla ns. hermo

odette80 kirjoitti:Paree olla soittelematta ettei mee naapurilla, miehellä ja elikoilla ns. hermo

Sori OT, mutta tässähän vekotin millä voi brassailla vaikka luurit korvilla suhteellisen hyvillä saundeilla http://line6.com/pod20/ kunnes vingutus lähtee kulkemaan.

Kun homma sitten alkaa olla ns. hanskassa ja jos on bluesiin kallellaan, niin jollain tällaisella voi alkaa naapureita herkistelemään http://www.ampwares.com/fender.asp

Ittellä on tämä http://www.ampwares.com/amp.asp?id=187 ei ihan makuuhuone vekotin, mutta ei kaikkein äänekkäimpiäkään.

bbq kirjoitti:Nykyäänkin yllätän joskus itseni viheltelemästä Valtakunnan lauluja, vaikka pariin vuoteen en touhuissa pyörinyt.. Siinä sitten virnuilet ja pälyilet ympärillesi näkikö kukaan ex-tuttu. Kertaalleen aiheuttanut erikoisen tilanteen koulun aulassa .

Minkäpä moiselle voi, perhanan tarttuvia melodioita monissa biiseissä. Näin jälkikäteen mietittynä jotkut sanotukset on saattaneet kuulostaa hämmentäviltä esim. kokoukseen uskaltautuneelle kiinnostuneelle. Yhteenvetona voisi todeta että laulaminen oli yksi harvoista positiivisista ja hauskoista asioista kokouksissa

Minäkin olen huomannut toisinaan hyräileväni Valtakunnan lauluja. Usein tätä:

"Hämmennys verhosi sydämemme
valhetta kun oli uskontomme
totuutes kuitenkin kun kuulimme
riemun se sydämeen toi! (riemun toi)"

Merkitys on tietysti toinen kuin silloin 40 vuotta sitten.