Veljesseura.org

Olen usein ajatellut ,näitäkin foorumeita lukiessani , että sosiaalisten taitojen kehitys alkaa jo sieltä hiekkalaatikolta.
Hiekkalaatikolla leikkiessään lapset oppivat sanomaan ein luonnollisesti ja sutjakkaasti.
Kun toisen lapsen teot ärsyttävät , he sanovat ett,"nyt mää en kyl ala sua".

Sitten toisella kertaa hyljätty lapsi vain kysyy että "no, alaks nyt mua" , niin jo taas leikitään ja on opittu ihmissuhdetaitoja varsin luonteikkaalla tavalla.

Ja sanan "Ei" sanominen on luonnollisesti Jehovan todistajille vaikeaa , miksikö , veikkaisin että siksikin , kun heiltä on kielletty tämä leikkiminen hiekkalaatikolla lapsina ollessaan.

Toisaalta Kokouksissa opetetaan kuinka meidän ei koskaan tulisi ajatella itseämme ensin , vaan aina toisia ensin , ja sitten jos kaikkia muita on jo ajateltu ensin ja hypätty toisten pillin mukaan , niin sitten jos vielä jaksaa viimeisillä voimillaan , niin voi vähän ajatella itseään. Ja sekin pieni aika kannattaisi käyttää vaikka vartsikan viivaukseen tai päivän tekstin pohtimiseen, ettei vainen - syyllistyisi itsekkyyden ansaan.

Ja muutenkin normaali kanssakäyminen , johon on maailmassa törmättävä , aiheuttaa Jehovan ikiomalle todistajapoloiselle jännitystiloja ja stressiä , myös eräänlaista ihmispelkoa , kun usein pelkää sitä , että joutuu "tunnustamaan" olevansa Jehovan "pöljä" todistaja ja häpeää hyvän uutisen järjetöntä tyhmyyttä.

Sitä tavallaan kadehtii maailmallisia ja ei mitään muuta toivoisi kuin ,että saisi olla samalla tasolla , saman vertainen heidän kanssaan ja olla kaveri heille.
Paradoksaalista tässä on se , että nämä maailmallisetkin haluaisivat olla kaveria, mutta he eivät voi ymmärtää Jepukan ajatusmaailmaa ja pelkäävät että se taas alkaa vaahtoamaan siitä Harmagedonista ja vetäytyvät sitten - kaikkoavat Jepukan seurasta.

Jepukan elämä on yksinäistä , kerran eräs yltiöJepukkavanhus sanoi minulle , että eihän Jehovan todistaja ole koskaan yksin , kääntyy vain rukouksessa Jehovan puoleen , niin saa tavallaan "keskustella" Jehovan kanssa.

Kyllä sitä jaksaa todistajatkin olla itsekkäitä. Kaikki ei ole liian kilttejä vaan elävät suhteellisen normaaliakin elämää kokoutsen ja muun hömpän ulkopuolella.

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:Toisaalta Kokouksissa opetetaan kuinka meidän ei koskaan tulisi ajatella itseämme ensin , vaan aina toisia ensin , ja sitten jos kaikkia muita on jo ajateltu ensin ja hypätty toisten pillin mukaan , niin sitten jos vielä jaksaa viimeisillä voimillaan , niin voi vähän ajatella itseään. Ja sekin pieni aika kannattaisi käyttää vaikka vartsikan viivaukseen tai päivän tekstin pohtimiseen, ettei vainen - syyllistyisi itsekkyyden ansaan.

Juuri noin se menee. Vaikka toisaalta Raamatussa kerrotaan näin:

(Markus 12:31)  – –’Sinun on rakastettava lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’  – –

Vartiotorniseura tosiaan vain jauhaa tuosta lähimmäisestä, ja pitää itsekkyytenä sitä, jos ajattelee myös itseään. Mutta ei kukaan osaa rakastaa lähimmäistään, ellei rakasta myös itseään (tämä ei tietenkään tarkoita mitään äärimmäistä itsekkyyttä).

Vartiotorniseura nujertaa ihmisen normaalin itsetunnon. Kun vuosikausia kestävä aivopesu on tehnyt työnsä, ihminen on niin epävarma itsestään, että on helposti johdateltavissa.

Ihmisen pitää JT-ajan jälkeen opetella uudelleen terveen itsetunnon. Samalla pitää antaa itselleen lupa rakastaa myös itseään, koska se on edellytys myös lähimmäisen rakastamiselle.

Aikoinaan kotitaloni pihalla Jehovan todistajien pieni poika leikki toisen pojan kanssa ja tuo Jehovan todistajien lapsi sanoi toiselle pojalle "hae pyssy hae pyssy" Pojasta taisi olla jännä leikkiä leikkejä jotka Jehovan todistaja vanhemmat ovat kieltäneet.

Johanneksen poika kirjoitti:(Markus 12:31)  – –’Sinun on rakastettava lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’  – –

Ei näin, JP. Mitään pakkoa ei aseteta: "on rakastettava". Alkuteksti kuuluu: "αγαπησεις τον πλησιον σου ως σεαυτον" (Novum 27. edition), joka tulee kääntää: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi". Uuden maailman käännös on hyvä, mutta ei erinomainen. Kuten huomaat, ero on ilmeinen.

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:

Johanneksen poika kirjoitti:(Markus 12:31)  – –’Sinun on rakastettava lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’  – –

Ei näin, JP. Mitään pakkoa ei aseteta: "on rakastettava". Alkuteksti kuuluu: "αγαπησεις τον πλησιον σου ως σεαυτον" (Novum 27. edition), joka tulee kääntää: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi". Uuden maailman käännös on hyvä, mutta ei erinomainen. Kuten huomaat, ero on ilmeinen.

Tarkoitat siis suomeksi sanottuna suurin piirtein sitä, että UM "pakottaa rauhaan", KR vain "käskee". Onhan siinä toki ero.

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti: kerran eräs yltiöJepukkavanhus sanoi minulle , että eihän Jehovan todistaja ole koskaan yksin , kääntyy vain rukouksessa Jehovan puoleen , niin saa tavallaan "keskustella" Jehovan kanssa.

Se ei ollut hänen oma ajatuksensa. Herätkäässä oli kirjoitus "nuoret kysyvät"-palstalla, jossa annettiin ohjeita siihen miten kestää yksinäisyyttä. Ohje oli että Jehova on aina paikalla ja paras kaveri. Eli rukoilemalla ei ole koskaan yksinäinen. Tälleen jälkeenpäin voisi ajatella että aikamoista yksinpuhelua.

Japi-40 kirjoitti:Aikoinaan kotitaloni pihalla Jehovan todistajien pieni poika leikki toisen pojan kanssa ja tuo Jehovan todistajien lapsi sanoi toiselle pojalle "hae pyssy hae pyssy" Pojasta taisi olla jännä leikkiä leikkejä jotka Jehovan todistaja vanhemmat ovat kieltäneet.

Minun oma poikani joka asuu JT-äidin kanssa leikkii kaiket päivät sotaa täällä minun luonani. Hän ostelee kaikkia pyssyjä ja sotajuttuja mutta ei vie niitä kotiin.

Tulee ihan oma lapsuus mieleen kun salassa rakentelimme jousipyssyjä ja leikimme sotaa. Se taitaa olla poikien juttu vaikka sen kuinka kieltäisi.

"Jehova on aina paikalla ja paras kaveri. Eli rukoilemalla " -No tuota kannattaa käyttää niin kauan kuin tuo on. Sehän saattaisi saattaisi muuttaa uudestaankin sinne Alcyonille.

Johanneksen poika kirjoitti:Tarkoitat siis suomeksi sanottuna suurin piirtein sitä, että UM "pakottaa rauhaan", KR vain "käskee". Onhan siinä toki ero.

En sanonut mitään rauhasta vaan lähimmäisen rakastamisesta. En viitannut kirkkoraamattuun, vaan alkutekstiin.

Aika usein unohdetaan tämä:"itsensä rakastaminen".Itsensä rakastaminen ei ole puhdasta itserakkautta,vaan sitä miten annat itseäsi kohdella,siten myös kohtelet toisia.Jos et anna itseäsi kohdella huonosti,et voi olla kohtelematta lähimmäistäsi hyvin.Jos annat itsesi olla "kynnysmatto" kävelet myös toisten yli.
Nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä.Ne ovat tarkoitettu olemaan tasapainossa.
Usein ihmisestä näkee että hänen omanarvon tuntonsa on kohdallaan.Hän parahtaa jos tulee kohdellusti huonosti.Hän on vahva ja siksi myös pystyy kohtelemaan toisia rakkaudella.
Myös toisinpäin.Jos omanarvontunto on hakusessa hän vain hiljaa uikuttaa ja purkaa pahaa oloaan toisiin.

Minä olin aina käsittänyt , että "kynnysmatto" kohtelee muita ihmisiä hyvin , koska ajattelee muiden olevan itseään parempia.

Mutta nyt sain näköjään "uutta valoa" tähänkin asiaan ,mikä on hyvä...

Nyt tajuan tämän , että ihminen , joka antaa itseään kohdella huonosti, tuleekin katkeraksi ja purkaa tuon pahan mielensä helposti muihin.

Äitini on ollut aina sellainen, antanut miestensä kohdella häntä mielivaltaisesti, ja voi sitä katkeruuden määrää ,kun hän ottaa viunaa ja rupeeaa soittelemaan puhelimellaan katkeria puheluita 40 vuoden takaisista asioista. Ja aina hän puhuu viunan juomisen lopettamisesta
ja sama touhu taas viikon päästä uusiksi.

Kyllä son yks peikko seki ,ei voine muuta virkata...


Ja minä kun olen vielä niin isäni näköinen ja siksi paha ja huono olento koska satun omistamaan isäni sukunimen. Voisin vaikka vannoa,että minusta on tehty "kynnysmatto". Tai olen sallinut itsestäni tehtävän "kynnysmaton" uuden valon mukaan.

Johanneksen poika kirjoitti: Vartiotorniseura tosiaan vain jauhaa tuosta lähimmäisestä, ja pitää itsekkyytenä sitä, jos ajattelee myös itseään.

Tuli vaan tästä mieleen sellainenkin mielleyhteys ,ett VT-seuralle on varmaankin edullista jauhaa tuosta lähimmäisen rakastamisesta pelkästään.

Jos VT-seura alkaisi panostamaan siihen että tulisi rakastaa myös itseään ja valvoa itse miten itseä kohdellaan, ja ettei saisi antaa itseään kohdella huonosti niin, veikkaampa että se olisi jotenkin haitallista VT-seuralle.
Silloin veljet ja sisaret eivät enää tottelisi kaikessa siinä niin tehokkaasti , mitä VT-seura vaatii.

Tulisi ehkä jotain tällaista puhetta , että "Tänäänpä minä en menekkään kokoukseen ihan vain sen vuoksi kun ei satu huvittamaan."
"Olenhan jo sen tunnin pitkin hampain raahustanut ovelta ovelle tässä kuussa, siirtyköön muutkin välillä puikkoihin."
"Haempa kaupasta 12 päkin ja jätän sen teokraatisen kuivakorppujauhe kokouksen väliin , sieltä tulee jalkapallo - ottelukin, suomi vastaan kanada"
"Tämähän on ihan älytöntä hommaa , katsella jotain isomahaisia VT-seuran pamppuja , jotka vyöryvät kokouksissa puhujapönttöön ja pois sieltä , jo on aikoihin eletty , eikö minulla ole se nintendo-pelikin kesken siellä kotona , lähdempä sinne."
"Jehova saa luvan itse hoitaa nuo juttunsa , ei siinä minun apu kuitenkaan mitään merkitse."

Rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi. Pitää rakastaa itseään ensin ennen kuin muihin sen voi kohdentaa! Tässä syy miksi en ole tullut ihmisten kanssa toimeen oikein