Veljesseura.org

Voiko JT olla vanhurskas siinä mielessä, että se käsitetään Jumalalta tulevana oikeamielisyytenä? JT:n "oikeamielisyys" tulee ihmisiltä, järjestöltä. JT:n "vanhurskaus" perustuu UMK:een eikä siis edes oikeaan Raamattuun. JT:n oikeamieliseen vanhurskauteen liittyy myös erotettujen karttaminen. Jeesus opetti rakastamaan kaikkia ihmisiä, miksi siis ankara ja raskas karttamiskäytäntö?

Ovatko JT:t vanhurskaita vain omissa silmissään.

Vieras kirjoitti:Voiko JT olla vanhurskas siinä mielessä, että se käsitetään Jumalalta tulevana oikeamielisyytenä? JT:n "oikeamielisyys" tulee ihmisiltä, järjestöltä. JT:n "vanhurskaus" perustuu UMK:een eikä siis edes oikeaan Raamattuun. JT:n oikeamieliseen vanhurskauteen liittyy myös erotettujen karttaminen. Jeesus opetti rakastamaan kaikkia ihmisiä, miksi siis ankara ja raskas karttamiskäytäntö?

Ovatko JT:t vanhurskaita vain omissa silmissään.

Kyllä.

Vieras kirjoitti:Voiko JT olla vanhurskas siinä mielessä, että se käsitetään Jumalalta tulevana oikeamielisyytenä? JT:n "oikeamielisyys" tulee ihmisiltä, järjestöltä. JT:n "vanhurskaus" perustuu UMK:een eikä siis edes oikeaan Raamattuun. JT:n oikeamieliseen vanhurskauteen liittyy myös erotettujen karttaminen. Jeesus opetti rakastamaan kaikkia ihmisiä, miksi siis ankara ja raskas karttamiskäytäntö?

Luuk. 11:46
Mutta hän sanoi: "Voi teitäkin, te lainoppineet, kun te sälytätte ihmisten päälle vaikeasti kannettavia taakkoja ettekä itse sormellannekaan koske niihin taakkoihin!

Tästä syystä, kukaties. Ei siis mitään uutta auringon alla, mahdollisesti.

Vanhurskaus,raamatun opetuksen mukaan löytyy sovituksessa.
2.Kor. 5:21 ja myös sitä edeltävät jakeet selittävät sitä.
Kuka ottaa vastaan sovituksen on vanhurskas.Millään yhdellä uskonnolla ei ole oikeutta omia sitä itselleen,se on kaikille sovituksen vastaanottajalle avoin.
Näin siis raamattu.Mitä jehovan todistajat sitten opettavat on eri juttu.Heillähän on tapana laittaa joka juttuun omat sepustuksensa.

Onko vanhurskaalla maallinen merkitys, käräjillä syyttömäksi todettu ?

Vanhurskaus on hankala sana käsittää. Suomentaisin sen ehdottomaksi oikeudenmukaisuudeksi tai vain oikeudenkukaisuudeksi. Tätähän tuomarilta edellytetään, joten profaania käyttöä tällä vanhahtavalla sanalla on.

Halusin jossakin vaiheessa ottaa selvää, mitä sana vanhurskas oikeasti tarkoittaa. Kerroin parille todistajalle, että löysin netistä tiedon, että vanhurskaus tarkoittaa sanakirjan mukaan Jumalalta tulevaa hurskautta ja ihminen itsessään voi olla vain hurskas (ilman van -etuliitettä) ellei Jumala tee häntä vanhurskaaksi.

Onko kellään käsitystä siitä, mikä meni pieleen, todistajat eivät selvästikään oikein tykänneet sanomastani?

Asiasta löytyy muutama sananen ihan wikipediastakin. http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhurskaus

Linnea kirjoitti:Onko kellään käsitystä siitä, mikä meni pieleen, todistajat eivät selvästikään oikein tykänneet sanomastani?

Teit Jehovan todistajien opista periluterilaisen johtopäätöksen. Tässä meni pieleen.

"mikä meni pieleen,"

Jehovantodistajat tarkkailevat saalistaan ja havaintomahdollisuuksia on esim. että saalis toistelee ja jankuttaa vaikkapa hellarimaisesti Raamatun jakeita, jolloin tutkiskelu on hedelmätöntä ja he poistuvat. Toinen havaintomahdollisuus olisi että saalis tietää jehovantodistajuudesta ja osaa sanoa siten pelottavasti, että jehovantiodistajan oma usko voisi joutua koetukselle. Tällöin on parasta epäillä saalista luopioksi ja joka tapauksessa poistua nopeasti.

Sitten nyt esitetty kysymys sisältää uskonnollisen käsityksen joka ei ole lahkosta ja sellaisena sitä ei saa ainakaan omaksua, kuullakin vain siinä mielessä että voisi kääntään puheenaiheen onnistuneeksi värväykseksi. Jos jt on ihmeissään ja eväät on loppu on vaihtoehtona palata kun on kysynyt kauemmin lahkossa toimineelta (jos kiperä kysymys, ei paluuta koskaan tapahdu). Todistajat joka tapauksessa eivät haaskaa aikaa kuin värväykseen, jos siihen mahdollisuuteen osoittavia heikkouden merkkejä ei näy, otetaan ritolat.

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:

Linnea kirjoitti:Onko kellään käsitystä siitä, mikä meni pieleen, todistajat eivät selvästikään oikein tykänneet sanomastani?

Teit Jehovan todistajien opista periluterilaisen johtopäätöksen. Tässä meni pieleen.

Minkähänmoinen johtopäätös siitä olisi pitänyt tehdä? Noin niinkuin todistajien näkökulmasta katsoen?

Jehovan todistajien opin ja opetuksen mukaan ainoa ihminen joka on ollut täydellisen nuhteeton Jehovan edessä maan päällä ollessaan on Jeesus, kuitenkin:

"Kristillisessä seurakunnassa. Kun Jumalan Poika tuli luvattuna Lunastajana, ilmaantui uusi peruste, johon Jumala saattoi nojautua ollessaan tekemisissä ihmispalvelijoittensa kanssa. Jumala julistaa Jeesuksen Kristuksen seuraajat, jotka on kutsuttu hänen hengellisiksi veljikseen ja joilla on toivo päästä hänen perijätovereikseen taivaalliseen Valtakuntaan (Ro 8:17), ensin vanhurskaiksi sen perusteella, että he uskovat Jeesukseen Kristukseen (Ro 3:24, 28). Tämä on Jehova Jumalan oikeustoimi, joten kukaan ei voi tuon Korkeimman Tuomarin edessä ”esittää syytöstä” hänen valittujaan vastaan (Ro 8:33, 34)." Lähde: Raamatun ymmärtämisen opas, osa 2, sivu 1257

Kuten huomaat ainoastaan voidellut, nämä 144 000, joilla on taivaallinen toivo, voidaan vanhurskauttaa. He kaikki ovat miehiä. Ne, joilla on maanpäällinen toivo, eli "suuri lauma", eivät kuulu vanhurskutettavien joukkoon. Johtopäätös Jehovan todistajien opin kannalta on se, että luterilainen, kuten koko muunkin kristikunnan oppi ja opetukset eivät ole kristillisiä ja johtavat tosi kristityt harhaan.

En tiedä, auttoiko tämä yhtään ja mikäli olen väärässä, oikaiskaa ihmeessä. Minä vasta opettelen jehovantodistajuutta, enkä voi olla aivan varma sanomastani.

Tämä 'vanhurskaus' asia on teema, johon en koskaan tuntenut mieltymystä perehtyä erityisemmin, sillä se tuntui jotenkin vastenmieliseltä. Lampaat ja vuohet vielä menivät, mutta oikein vanhurskaaksi julistaminen eli paremman ihmisen statuksen hankkiminen/saaminen tökki minulla aina... tai varsinkin aikuisikään tultaessa. Ennen sitä oli oikeastaan hienoa olla paljon parempi ihminen kuin 'maailmalliset' jotka tullaan teurastamaan.

Vanhurskaus oli mielestäni kaksijakoinen käsite. Toinen alue siitä oli kuten Jaska kirjoittaa. Ikuisen elämän aikanaan saaneet (apostolit & co.) olivat niin erinomaisia ihmisiä, että heidät vahurskautettiin sanan täydessä merkityksessä eikä heidän tarvinnut enää kuolemansa jälkeen osoittaa nöyryyttään ja tottelevaisuuttaan Jahwe Suurta kohtaan. Sama koskee Russellilaisen jäännöksen jäseniä (joiden vanhurskaus on nykyään osoittautunut harhaksi sillä niin paljon uutta korvaavaa porukkaa on liittynyt taivaskaartiin).
Tavalliset ihmiset voivat myös osoittautua vanhurskaiksi elämällä nöyrää ja Jehovalla (lue lahkolle) tottelevaista elämää. Mitä enemmän pistää tunteja raposttiin ja mitä syvemmällä kieli on vanhinten perseessä, sitä vanhurskaammaksi muuttuu. Näin he vanhurskautuvat Nooan tavoin ja saavat mahdollisuuden päästä paratiisiin (ylösnousemus vanhurskaille ja epävanhurskaille) esittämään todellista uskoaan ja suorittamaan lopullisen vanhurskauden 'loppututkinnon' saavuttaen tuhannen vuoden päästä ikuisen elämän.
Lyhyesti esitettynä tuohon suuntaan.

Linnea kirjoitti:Minkähänmoinen johtopäätös siitä olisi pitänyt tehdä? Noin niinkuin todistajien näkökulmasta katsoen?

Ihan sellainen, mikä sulle todistajien toimesta kerrotaan.
Omien johtopäätösten tekeminen, ilman että todistajien taholta on ensin kerrottu mihin johtopäätökseen asiassa pitää tulla, on perinjuurin ei-toivottavaa.

Kiitos selvennyksistä

Ja tietysti myös muistutuksesta, että oikeakin vastaus voi olla väärä vastaus tai ainakin varsin epäilyttävä vastaus, jos se tulee väärästä suusta

RaM kirjoitti:Tämä 'vanhurskaus' asia on teema, johon en koskaan tuntenut mieltymystä perehtyä erityisemmin, sillä se tuntui jotenkin vastenmieliseltä. Lampaat ja vuohet vielä menivät, mutta oikein vanhurskaaksi julistaminen eli paremman ihmisen statuksen hankkiminen/saaminen tökki minulla aina... tai varsinkin aikuisikään tultaessa. Ennen sitä oli oikeastaan hienoa olla paljon parempi ihminen kuin 'maailmalliset' jotka tullaan teurastamaan.

Todistajille päntätään päähän outoa ylimielisyyttä, koska he uskovat kuuluvansa kansaan, jonka Kaikkeuden Korkein Jumala on ottanut omakseen.
Kentällä käynti on varmasti kaikille vastenmielistä puuhaa, saavathan he kuulla jos jonkin asteisia loukkauksia, mutta usko siihen, että Jumala tulee kostamaan loukkaajille saa heidät tuntemaan itsensä erityisiksi, Jumalan valitsemiksi lähettiläiksi.
Se mitä näin todistajuuden jättäneenä ymmärrän JT vanhurskaudesta, niin se tulee hyvin esille tässä Psalmissa:
58:11
Vanhurskas iloitsee, kun hän näkee koston, hän pesee jalkansa jumalattoman veressä.