Totuus™ arkista?

[Markku Meilo]

Jeppulat vetoavat lauseeseen "Jumalalle tuhat vuotta ovat kuin yksi päivä".

Itse asiassa Vt-seura ei tuolla perusteella selitä totuuttaan 7000-vuotisista luomispäivista, eikä tuo luomispäivän pituus perustu lainkaan Raamattuun. Tuo luomispäivän pituus perustuu kunniassa pidettyyn perinnetietoon, joten sikäli se on yhtä täsmällinen ja varteenotettava kuin Raamatun kertomus:

"And though the Bible contains no direct statement that the seventh thousand will be the epoch of Christ's reign, the great Sabbath Day of restitution to the world, yet the venerable tradition is not without reasonable foundation." (The Time Is At Hand 1889 p. 39)

Keneltä Russell apinoi tuon ajatuksen? Sieltä mistä kaiken muunkin, eli Saatana Perkele Panettelijan vallassa olevalta uskonnolta. Tällä kerralla totuuden lähde on luterilainen pappi Joseph A. Seiss.

[PoterO]

Löysin myös tämänkaltaisen lausunnon:
"95 % kaikista fossiileista on matalan veden eliöstöä (koralleja, kuoriaiseläimiä, simpukoita, kotiloita, niveljalkaisia jne). 4,75% on leväkasvillisuutta, kasveja ja planktonia jne ja 0,25% selkärankaisia (kalat, matelijat, sammakkoeläimet, linnut ja nisäkkäät). Nisäkkäiden osuus koko määrästä on vain 0,0025%."

Tuo voi hyvinkin pitää paikkaansa. Nisäkkäiden osuus nykyisestäkin eliöstöstä on todella pieni.

[RaM]

You bastard! That´s mean! Olen sitä meinannutkin monesti kysyä mutta olin varma, että kyse on eri henkilöstä koska theos sanoi, ettei hän ole koskaan ollut todistaja. Ja nyt voisin olla melkein varma, että myös tunnen sinut.

Löysin myös tämänkaltaisen lausunnon:
"95 % kaikista fossiileista on matalan veden eliöstöä (koralleja, kuoriaiseläimiä, simpukoita, kotiloita, niveljalkaisia jne). 4,75% on leväkasvillisuutta, kasveja ja planktonia jne ja 0,25% selkärankaisia (kalat, matelijat, sammakkoeläimet, linnut ja nisäkkäät). Nisäkkäiden osuus koko määrästä on vain 0,0025%."

Mutta sekin on sivulta, jolla ei ole sinulle painoarvoa, joten selvitän mikä on todellisuus kunhan tulee tilanne ettei ole asiakkaita häiritsemässä... joten palaan asiaan.

Tarkalleen ottaen theos sanoi aina, ettei ole erotettu tai eronnut Jt (siis virallisesti srk:ssa ilmoitettu, toki olen jäänyt pois jo kauan sitten).

Mukava on myös jos tunnemme. Minä olen Espoolainen aivan syntyjäänkin.

Mitä tulee noihin fossiileihin, niin toki sen noin täytyy olla enkä epäile sinänsä lähdettäsi tuossa asiassa. Kasvistoa ja erilaisia äyriäisiä sekä kuoriaisia on säilynyt erittäin paljon nykyeliöstöstäkin. Kitiiniset kuoret ovat hyviä säilymään. Sen jokainen voi varsinkin näin kesäaikaan havaita, kun meri tulvii erilaisia simpukan ja kotiloiden kuoria. Minä olin omine ajatuksineni pelkästään isommissa eläimissä, mutta toki tuo määrä jo osoittaa, että kyse oli laajemmasta fossiilistosta.

[RaM]

Sen verran vielä kirjoitteluhistoriastani, että kun joskus kauan kauan sitten aloin kirjoittelemaan Suomi24:lla, jonka sattumalta löysin, siellä oli vain yksi uskontoja koskeva palsta. Siellä kirjoitteli kaikki eri uskovaiset ja minä pilkkakirveenä liityin joukkoon. Alkuun kirjoitin millä nimmarilla sattuu, mutta pian päätin valita vakio nimmarikseni theoksen (ei tarkoita Jumalaa vaan sitä, että kaikki ovat itse omia jumaliaan). Meitä oli siellä varsinaisesti kaksi uskovaisten kanssa kättä vääntävää kirjoittajaa. Theos ja Pakana(M) nimimerkillä kirjoitellut.
Palstalla oli tuolloin muutamia Jt:a tekemässä ahkerasti saarnaamistyötään ja minä kävin pääasiassa heidän teesiensä kimppuun. Lisäksi oli joku taho, joka tuntui kovin virallisesti vain kommentoivat kirjoituksia, joissa parjattiin Jt:a ja lähinnä oikoi vääriä tietoja.

Jonkun ajan kuluttua siellä suositeltiin kaikkien Jt:n poistuvan palstalta ja niin todellakin näytti suurelta osin tapahtuvan. Siksi tuli mieleeni etsiskellä muita vastaavia palstoja ja kuinka ollakkaan, törmäsin Jippiin Usko ja elämä palstalle. Huomasin pian, että sinne siirtyi muutama Suomi24 kirjoittaja, mutta siellä oli jo oma pilkkakirves kirjoittelemassa. Herra nimimerkiltään Haereticus. Olin vähää aikaisemmin itse löytänyt myös Philian ja kyselin ko. pilkkakirveeltä, onko hän Philian kirjoittajia, mutta ei vielä tuolloin ollut. Toimi 'harhaoppisena' ihan omin päin.

Nyt ollaan tuon toisen irvileuan kanssa jo muutama vuosi vt-seuraa turpaan luudittu ja yhdessä todettu, ettei Ainoa Oikea Totuus kestä minkäänlaista kriittistä tarkastelua.
Tässä on tullut vuosien mittaan lyöneeksi yhtä sun toista raamatulla päähän, joten anteeksi vain kaikille uhreille siitä. Se on kuitenkin tarkoitettu jokaiselle omaksi parhaakseen.

[oma on mokanne]

www.watchtower.fi ainoa oikea!

Ei se edelleenkään johda minnekään -Jaakob

[RaM]

www.watchtower.fi ainoa oikea!

Ja Paavi on Pyhä mies sekä Jumalan edustaja.

[Kapteeni]

Olen hommissa, joten en ole päässyt vastailemaan. Witless kysyi tuota painopisteen sijaintia. Tietysti laiva jossa on painopiste alhaalla ei kaadu, mutta se heiluu, niin paljon, että, niin laiva, kuin kaikki tavarat menevät hajalle.

Center of gravity ( painopiste ) voidaan sijoittaa melkein minne tahansa laivalla lastin ja painotankkien avulla.

Itse laivan stabiliseeraus on iso laskuhomma, mutta nykyään compuuterit auttavat siinä.
Olen ollut kipparina myös heavy lift laivalla, jossa nostetaan todella painavia asioita. Esim. toisia laivoja. Siinä on laskemista.

Ram vertaili ruuhen ja soutuveneen pohjaa toisiinsa. Meneppä katsomaan telakalle miltä nykyaikaisen laivan pohja näyttää. Se on tasainen melkein kuin laatikon pohja ja vain aivan sivuilta se pyöristyy. Tosin monen proomun pohja ja laidat ovat kuin laatikko.

Noan arkissa ei muistaakseni ollut ruoria ei purjeita eikä evinruudea, joten keulan ja perän muoto ei ollut niin tärkeä. Se ajelehti minne ajelehti, kuin tasapohjainen surffilauta. Ei sillä että kumivenettä voi verrata arkkiin, mutta lähetin eilenillalla pari kaveria merelle kumiveneellä. Alkoi tuulemaan ja merivirta tuuli painoivat ne pois kurssista, mutta kumivene ei kaadu kunhan vain sammuttaa moottorin. Lensin itse kumiveneellä ympäri poikani kanssa pari vuotta sitten kovassa tuulessa, mutta siinä oli kova vauhti ja vastaan tulevat aallot syynä. Jos olisimme ajaneet hiljaa tai surffanneet alas laineita , niin mitään ei olisi sattunut. Meillä oli sukelluspuvut päällä joten uitiin pari mailia puskien kumivenettä kun moottori kastu.

Arkin vakavuus tärkeysjärjestyksessä:
Arkin leveys.
Painopisteen etäisyys kölistä
Arkin syväys
Arkin muoto tulee vasta näiden asioiden jälkeen ja sillä ei ole niin suuri merkitys arkin suhteen, kunhan se nyt ei ole pyöreä, kuin putki. Keulan muodolla on merkitystä paalujen hakkaamisessa jos mennään eteenpäin esimerkiksi koneteholla. Katselin muuten tänään telakalla erään laivan keulan pohjaa jolla oli seilattu liaan lujaa myrskyssä. Kyllä oli painumia.

Jos Noa on pistänyt painolastia pohjalle, niin ei sitä arkkia ole kaatanut mikään.

Tiedoksi voin kertoa, että sana arkki ei välttämättä tarkoita laatikkomuotoa. Eikä tuota alkuperäistä sanaa arkki pidä sotkea mihinkään Liiton Arkkiin, vaikka ilmeisesti sama sana on käytetty.

Veneenrakennuksen suhteen on Noalla ollut todella hienot mahdollisuudet. Ei ole ollut puutetta puulajeista. Ja älkää nyt pojat ja tytöt alkako sotkemaan jotain suomessa opittua soutuveneen tekoa mihinkään puulaivan tekoon. Vahvempaa alusta kuin esimerkiksi tanskalainen tammitroolari ei juuri löydy.
Eräs kaverini osti tässä pari vuotta sitten erään tasapohjaisen karjankuljetusaluksen joka oli tehty viime vuosisadan alussa tammesta tammikaarille. Hän teki siitä purjealuksen. Seurasin tuota toimintaa mielenkiinnolla. Satamassa tuota alusta kutsuttiin arkiksi, koska se oli tasapohjainen proomu. Pohjalle pistettiin painolastiksi metalliromun siukaleita. Koneeksi vanhan puimurin kone. Kaksi mastoa purjeineen. Olin mukana neitsytmatkalla. Hauskaa oli. Ugrainalainen Ludmila, filipiiniläinen Maritessi lauloivat kannella. Mukaan otettiin vielä koira ja kaljakori. Pistettiin purjeet ylös ja sinne jäi ranskalaiset 40 jalan Benetaue muoviveneet ahteriin.
Täytyy lähtee satamaan duuniin. Moi !

[RaM]

Kapuseni sotket edelleen vellit ja jauhot.

Eihän kukaan ole missään vaiheessa esittänyt, ettei tasapohjainen alus olisi paras kantamaltaan ja sillä pärjää vaikka merellä JOS olisi plägä.
Eikö niin

Eihän kukaan ole missään vaiheessa esittänyt, ettei tasapohjaisia aluksia nykyäänkin rakenneta (isäni muuten toimi laivanrakentajana 30 vuotta).
Eikö niin

Toteat näin:
Noan arkissa ei muistaakseni ollut ruoria ei purjeita eikä evinruudea, joten keulan ja perän muoto ei ollut niin tärkeä. Se ajelehti minne ajelehti, kuin tasapohjainen surffilauta.

Öh... kuinka tämän nyt nätisti sanoisin... olet asiassa aivan pihalla.

Luulisi sinun valtameriä kyntäneenä kapteenina tietävän sen peruslähtökohdan, että merellä kulkevassa aluksessa PITÄÄ OLLA keula, joka halkoo aaltoja. Tämähän on maailman yksinkertaisin peruslähtökohta laivan rakentamisessa. Kyse ei ole siitä, ohjataanko alus keula edellä aaltoihin vai ei, vaan siitä että laiva ei törmää niihin. Miltä sinusta kipparina tuntuisi siltä, jos tuo aluksesi myrskyävällä valtamerellä jokaisen ison aallon kohdalla ikäänkuin ajaisi päin seinää? Sinun teräksestä rakennetut aluksesi sitä aikansa ehkä kestäisivät, mutta miten luulet puisen kaukalon käyvän?

Sitten se kaikkein olennaisin asia mitä et millään tunnu tajuavan.
Voit kyllä ajatella arkin lilluneen plägämerellä loppuajan, mutta eikö mikään saa sinua tajuamaan sitä myrskyjen äitiä, mikä riehui ensimmäiset 40 päivää? Sitä ajatellen kumivenjuttusi ja surffilautasi kuulostaa aika korneilta kommenteilta.

Myös tuota rakentamisen kannalta olennaista asiaa et hiffaa millään
Veneenrakennuksen suhteen on Noalla ollut todella hienot mahdollisuudet. Ei ole ollut puutetta puulajeista. Ja älkää nyt pojat ja tytöt alkako sotkemaan jotain suomessa opittua soutuveneen tekoa mihinkään puulaivan tekoon.
Nooan ongelma oli sama kuin vanhalla oravalla, jolla oli iso kasa pähkinöitä, mutta ei yhtään hampaita.
Millaisilla työkaluilla kuvittelet Nooan tuon arkkinsa rakentaneen
Kysehän oli ajasta ENNEN työkalujen ja raudan keksimistä. Kivikirveelläkö arvelet tuon merenkulun 'huipputuotteen' syntyneen?

Vahvempaa alusta kuin esimerkiksi tanskalainen tammitroolari ei juuri löydy.
Paitsi Suomalainen jäänmurtaja
Mutta et kai sinä tosissasi kuvittele näiden kummankaan aluksen mitenkään... MITENKÄÄN liittyvän Nooan arkkiin ja sen merikelpoisuuteen

Puppua saa puhua mutta en pidä siitä että sitä esitetään minkäänlaisena faktana.

[Pehmoluopio]

www.watchtower.fi ainoa oikea!

Oltermanni?

[am-ha·’a’rets]

www.watchtower.fi ainoa oikea!

Oltermanni?

HAHAHAHAHAHAHA! Huono! ..mut hajosin ihan täysin!

[Lehtiveli]

Samoin Vitsi oli huono, mutta naurut oli hyvät.

[am-ha·’a’rets]

Samoin Vitsi oli huono, mutta naurut oli hyvät.

Mä repeilen varmaan lopun päivää...

[Kapteeni]

Ei proomun kuljettamiseen tarvita tyyntä säätä. Tasapohjaisia neliskulmaisia proomuja käytetään jopa valtamerilikkenteessä. Yleensä proomu otetaan hinaajan sivulle satamasta ulostultaessa sillätavalla, että hinaajan pituudesta noin puolet on proomun takana. Tällätavalla pystytään manoveeraamaan proomua. Kun sitten tullaan ulos satamasta proomu päästetään hinausvaijerin päähän. Ensin vain senverran, että se tulee nykien perässä. Heti kun on mahdollisuus, niin sitä hinausvaijeria päästetään lisää mereen. Jopa satoja metrejä. Hinausvaijerin keskellä on usein järeää kettingiä joustamassa hinausta, eli vähentämässä sitä, että proomu nykii. Hinausvauhti on usein pieni, koska proomut ohjaavat hyvin huonosti. Hinattavan proomun keula on usein neliskulmainen, eli ei mikään maakravun ymmärtämä laivan keula. Keulan ja ahterin alapuoli saattaa taipua ylöspäin, mutta neliskulmainen. Eli ota paperiarkki taivuta hieman paperiarkin molempia päitä yläspäin ja sinulla on tavaraproomun neliskulmainen pohja.

Se miksi tavaraproomuissa ei ole tavallista keulaa johtuu monesta syystä. Yksi niistä on, että kun hinaaja kääntyy laivaväylällä, niin tavallisella laivan keulalla varustettu proomu joka on ehkä pari sataa metriä hinaajan takana jatkaisi matkaa suoraan siellä vaijerin päässä ja kääntyisi liaan myähään eli proomu menisi penkalle. Koska tavallinen keula viiltäisi läpi veden suoraan. Tämä on yksi syy miksi proomujen päät ovat niinkuin ovat. Haittapuoli tässä on se, että proomut vaativat paljon tilaa hinattaessa, koska niissä ei ole kunnon keulaa. Ne ajelehtivat siellä vaijerin perässä. Mutta tämäkin on parempi, kuin se että ne menisivät suoraan, kun sinä käännyt hinaajalla.

Taisin jo mainita, että seilasin hinaajan kipparina monta vuotta ja se oli toisinaan melko jännää hommaa. Kerran hinasin laivan Tanskasta Hollantiin. Läpi Kielin ja sitten Elbelle. Tunsin Elben niihin aikoihin, kuin omat taskuni, joten en tarvinnut luotsia. Elbellä on monta jyrkkää käännöstä ja yhdessä käännöksessä tuo laiva jonka olin päästänyt noin 300 metrin päähän ei tullutkaan perässä vaan jatkoi matkaa suoraan. Yksinkertaisesti unohdin, että tuolla perässä on nyt laiva oikealla keulalla eikä neliskulmainen proomu. Hipaisin hieman rautapoijua, mutta hyvinhän se tuli sieltä kuitenkin. Tosin laivalla ollut vahtimies heräsi kun laivan kylki osui teräspoijuun.


En usko, että neliskulmainen arkki olisi törmännyt aallon pohjaan niin kovasti, että siitä olisi tullut vahinkoa. Kysymys on laivan, tuulen ja aaltojen nopeudesta ja miksei myöskin merivirran. Usein laivan pohja saattaa vaurioitua, koska seilataan kovassa myrskyssä liaan lujaa. Kun vähentää vauhtia niin vaurioita ei tule. Monet yksinpurjehtijat pistävät myrskysäässä purjeet alas ja menevät punkkaan nukkumaan. Löytyy myöskin ajoankkureita tai ahterista voi mereen heittää köysiä jotka pienentävät veneen vauhtia. Tämän takia olen taipuvainen uskomaan, että arkki on selvinnyt hyvin myrskysäässä. Neliskulmaisena se on ollut hidas ja serannut aaltojen ja tuulen vauhtia. Ja tätä meinaan, kun sanon, että se ajelehtii sinne sun tänne meren ja tuulen mukana.

Yksi mielenkiintoinen asia on, että zsunami teki vahinkoa maissa ja rannikolla, mutta ei merellä. Eli Noaan arkissa ei ole juuri huomattu sunamin kaltaisia aaltoja.
Seilatessani Karibialla olen usein ollut pyörremyrskyssä. Ei se merellä niin paha ole kuin maissa. Tuuli pitää aallot matalina. Mieluummin olen tropillisessa pyörremyrskyssä, kuin Pohjois- Atlantin tavallisessa talvimyrskyssä.

Tuosta lannanluonnista oli myös puhetta. Mutta siitä en tiedä mitään. Mutta minulla on kavereita, jotka seilaavat Australian ja Persianlahden väliä karjankuljetus laivoilla. Ja lapiohommia se luominen kuulma on.

Merenkulkijana olen sitä mieltä, että Noan arkki on aluksena on mahdollinen. Tosin faijani ei ollut laivanrakentaja, niinkuin erään täälläkirjoittelevan asiantuntijan isä. Mutta äitini oli nuorena tyttönä ollut lypsäjä. Siitä huolimatta en väitä olevani lannanluonnin asiantuntija ja jätän sen asian asiantuntijoille pohdittavaksi.

[RaM]

Oivoi meidän debattia Kapuseni.
Kun tapasimme Alppilan pojan kanssa silloin joskus... oliko se juuri ennen 1975 maailmanloppua vai hiukan sen jälkeen siellä Soukassa Espoolaisen kauppaopiston pihalla kun Alppilan poika oli merille lähdössä... niin minun olisi pitänyt läksiäisonnitteluna sen verran taputtaa olkapäälle että siellä komentosillalla joku hiukan killissä oleva mittari olisi saatu toimintaan.

Älä nyt mieti niitä teräksisiä aluksiasi.
Koita jo viimein hokata, että kyse oli puisesta lootasta jossa ei ollut metallisia tukirakenteita tai nauloja kuten siinä tanskalaisessa tammikuunarissa.

Älä nyt mieti niitä mitättömiä tsunameitasi tai pikkuruisia pyöremyrskyjäsi.
Koita jo viimein hokata, että kyse oli supervoimat omaavasta trooppisesta myrskystä (se lienee kovin tunnettu myrsky), jollaista ei maailman historiassa liene koskaan muulloin ollut (noin niinkuin teoriassa).

Koita yhdistää nuo kaksi asiaa ja tajuta, mistä oikein on kyse.

[PoterO]

Tsunamia on vaikea huomata merellä, sillä sen aallon pituus voi olla kymmeniä kilometrejä. Ne siis eroavat melkolailla tuulen aiheuttamista aalloista.