RaM kirjoitti:Luulisi sinun valtameriä kyntäneenä kapteenina tietävän sen peruslähtökohdan, että merellä kulkevassa aluksessa PITÄÄ OLLA keula, joka halkoo aaltoja. Tämähän on maailman yksinkertaisin peruslähtökohta laivan rakentamisessa. Kyse ei ole siitä, ohjataanko alus keula edellä aaltoihin vai ei, vaan siitä että laiva ei törmää niihin. Miltä sinusta kipparina tuntuisi siltä, jos tuo aluksesi myrskyävällä valtamerellä jokaisen ison aallon kohdalla ikäänkuin ajaisi päin seinää? Sinun teräksestä rakennetut aluksesi sitä aikansa ehkä kestäisivät, mutta miten luulet puisen kaukalon käyvän?
Minäkään en kyllä mikään asinatuntija ole mutta sellainen juttu tuli vain mieleen, että ei sillä arkilla hirveästi ajettu päin aaltoja... se taisi enemmänkin mennä aaltojen, tuulen ja merivirran mukana. Jokainen merellä ollut tietää, että vastatuuleen ja -aallokkoon ajaminen vie hiukset päästä ja vettä tulee sisään mutta samassa tuulessa myötuuleen ja -aallokkoon ajaminen voi olla hyvinkin miellyttävää. Ei sen arkin ole tarvinnut kestää vasta-aallokkoa kun ei siinä konettakaan ole vissiin ollut. Niin ja jokainen, joka on ajelehtinut merellä tietää, että ei siinä vene kovin isoille rasituksille välttämättä joudu... enemmän rassaa se keinuminen.
Fiksuinta olisi ollut lastata arkki hiukan etu/takapanoisesti niin se olisi hieman viistosti myötätuuleen ajelehtinut. Silloinhan siinä olisi ollut "keulakin".
am-ha·’a’rets kirjoitti:
Fiksuinta olisi ollut lastata arkki hiukan etu/takapanoisesti niin se olisi hieman viistosti myötätuuleen ajelehtinut. Silloinhan siinä olisi ollut "keulakin".
Mistä tietää kumpiko pääty isossa hauta-arkussa on etupää? Nimittäin ilman minkäänlaista ohjausmekanismia iso arkku pyörii miten sattuu :p
am-ha·’a’rets kirjoitti:
Fiksuinta olisi ollut lastata arkki hiukan etu/takapanoisesti niin se olisi hieman viistosti myötätuuleen ajelehtinut. Silloinhan siinä olisi ollut "keulakin".
Mistä tietää kumpiko pääty isossa hauta-arkussa on etupää? Nimittäin ilman minkäänlaista ohjausmekanismia iso arkku pyörii miten sattuu :p
Etpä ole tainnut merellä olla ajelehtimassa..
Pikkuinen busterikaan ei pyöri miten sattuu... se kääntyy sivuttain tuuleen jos moottori on ylhäällä. Jos moottori on vedessä se kääntyy viistosti tuuleen nähden koska moottori jarruttaa takapään vauhtia. Sama periaate pätee myös isompiin kappaleisin. Jos arkun toinen pää on ollut painavampi ja ajelehtinut syvemmällä, se on pysynyt suht viistosti painavampi pää kohti tuulta.
SAAMARI!!!
Tunnin uurastus ja sepustus katosi kuin pieru saharaan yhdellä kämmenen vahinkopainaisulla.
No ei voi mitään... kerätään voimia ja naputellaan se uudelleen vähän myöhemmin.
^Pidemmät jutut kannattaa varmaan kirjoittaa ensin esim. Wordilla joka tallentaa automaattisesti tasaisin väliajoin ja sitten vain copypasteaa tekstin tänne. Ei tietysti auta enää tässä tilanteessa mutta vastaisuuden varalta.
Religion was created when the first conman met the first fool
-Mark Twain
Mietitäänpä hiukan olosuhteita ja aikaa, jossa maailmanhistorian ensimmäinen laivanrakentaja eli ja välineitä joita käytti.
TYÖKALUT
Kansojen historian alkuajoita tiedetään ensimmäisinä työkaluina käytetyn kivestä tehtyjä välineitä. Kun kokemukset, tarve ja taito lisääntyi, tuli ihmisten käyttömateriaaliksi myös kupari. Tämä pehmeä metalli löytyi helposti ja oli pehmeänä helppo käyttää erilaisiin koruihin ja tarve-esineisiin. Hieman myöhemmin löydettiin toinen pehmeä metalli, tina. Aikansa näiden pehmeiden metallien kanssa touhuttuaan löytyi vahingossa leejerinki, näiden kahden pehmeän metallin yhdistelmä josta tuli kovempi ja vahvempi kuin kumpikaan niistä yksinään. Syntyi pronssi ja pronssikausi. Vaikka pronssikauden käsitetään tieteellisesti alkaneen kauan ennen Nooan päiviä, niin raamatun ja Jt-käsityksen mukaan niin ei suinkaan ole, vaan kaikki kulttuurit ovat saaneet alkunsa vasta kieltensekoituksen jälkeen, jolloin ihmiset pakotettiin leviämään eripuolille maapalloa. Niinpä raamatun historian mukainen pronssikausi on alkanut vasta tuon jälkeen.
Araratin vuorelta löydetty 'arkki' on Turkin tärkeä matkailunähtävyys. Sitä ei saa tutkia eikä siellä saa tehdä kaivauksia. Ron Wyatt, Turkin matkailun mannekiini ja Turkin kanssa löydöstä rikastuva 'arkin' puolesta puhuja sai kuitenkin tutkia siellä paikkoja. Wyatt kertoo löytäneensä metallinetsimellään arkkimuodostumasta selkeät rautakiinnikkeet, joilla puisia rakenteita on kiinnitelty ja tuettu sekä nauloja (metallinetsin on siis paljastanut niiden olemassaolon siellä jossain pinnan sisällä).
Wyattin 'löytöjen' luotettavuus kuten koko arkinkin joutuu kovin kyseenalaiseksi, ellei suorastaan naurettavaksi, kun muistetaan että rautakausi alkoi vasta noin 1.200 eaa., tosin Turkin alueelta kuitenkin. Siis noin 1.000 vuotta sen jälkeen kun tuo arkki olisi väsätty!
Kysymys:millaisilla työkaluilla tuota arkkia olisi lähdetty rakentamaan?
Olisiko kivikirves vastauksena aika lähellä totuutta?
PUUTAVARA
Kuten Kapteeni totesi, niin voidaan kuvitella ja olettaa erilaista puuta olleen riittävästi tuohon hankkeeseen.
Kysymys: millaista puutavaraa tuon ajan työkaluilla ja teknologialla oli mahdollista tuottaa?
Lautaa? Ei. Lankkua? Ei. Soiroa (käytetään runkotavarana)? Ei. Todennäköisin käytettävissä oleva puutavara olisi ollut hirsi.
RAKENTAMINEN
Nooa poikineen olisi käyttänyt arkin rakentamiseen noin 400 miestyövuotta. Materiaalien hankkimiseen, niiden jalostamiseen, laivan rakentamiseen ja elukatkin olisi pitänyt vielä raijata siihen sisään.
Vastaavankokoisen laivan rakentaminen vie nykyisin noin 2.000-3.000 miestyövuotta. Kaikki materiaalit ovat valmiina, työkalut ja tegnologia nykyaikaista. Eikä tarvitse etsiä kymmeniätuhansia elukoita kyytiin ympäri maita ja mantuja.
Nooan poikineen olisi pitänyt olla varsinaisia supermiehiä väsätessään uupumatta ja sairastelematta arkkiaan.
Rakennussuunnitelmat olivat varmaankin hyvät, kun Jumala oli niitä varmastikin mukana tekemässä. Mutta entä käytännön tuotanto? Salvotut hirret ja maapikeä tiivistämään raot... puutappiliitoksia ei liene ollut sillä reikien tekeminen edellyttää poraa.
Kysymys: millainen tuote olisi syntynyt alkeellisilla työkaluilla, puunrungoilla ja maapihkalla?
Loota jolla minä en lähtisi ainakaan syville vesille.
OLOSUHTEET MERELLÄ
Suomen suurin koskaan mitattu vuorokautinen sademäärä on noin 200 mm.
Trooppinen hirmumyrsky tuottaa vuorokaudessa vettä sellaisen 500 mm.
Trooppisen hirmumyrskyn synnyttämä matalapaine myrskytuulineen aiheuttaa rajun aallokon ja pystyt ilmavirtaukset aiheuttavat välillä ns. hyökyaaltoja.
Suurin koskaan mitattu vuorokautinen sademäärä maapallolla on 1.890 mm.
Matkustajalaivat eivät lähde merelle jos tuuli ylittää 25 m/s.
Estonia oli suurinpiirten arkin kokoinen alus. Suomalaisen mittapuun mukaan suuri myrsky upotti Estonian. Meri kuohusi valtavina aaltoina tuulen puhaltaessa n. 20 m/s Estonian tullessa avomerelle. Puuskissa jopa hieman kovempaakin. Aallon korkeus oli 4-5 metriä, paikassa jossa Estonia upposi meren pohja nousee ja aaltojen on arvioitu nouseen hyvinkin korkeiksi. Laivamatkustajat oksentelivat ja astiat lentelivät sinnetänne. Laivan evävakaajat laskettiin alas, jotta matkanteko olisi hitusen helpottunut. Se ei kuitenkaan auttanut paljoakaan.
Noin 2 vuotta myöhemmin lähdin itse Tallinnaan saman kokoisella laivalla. Lähtö myöhästyi myrskyn vuoksi ja satamassa laivayhtiö mietti, lähdetäänkö vai ei. He ilmoittivat lopulta, että yli 25m/s puhaltavaan myrskyyn ei lähdetä, mutta merellä tuuli on noin 20 m/s ja laiva lähtee.
Niin lähdimme mekin kuten kaikki muutkin matkustajat. Saavutettuamme yltyvässä tuulessa ja alkavassa yössä avomeren myrsky yltyi käsittämättömän kovaksi. Astiat lensivät ja matkustajista suuri osa oli paniikissa, mutta paniikki ei näkynyt kovin konkreettisesti koska 99% matkustajista oli myös merisairaita. Lääke laivalta loppui heti kättelyssä. Oma perheeni oli hytissä peloissaan rajusta riepotuksesta, minkä kohteeksi laiva joutui. Ilmeisesti vain jatkuva oksentelu esti heitä huutamasta pelosta. Kävin välillä rauhoittamassa heitä ja sitten menin itse naama vihreänä haukkaamaan happea kannen oviaukosta. Tosin sitäkin pelotti raottaa. Minun lailla pystyssä olevia vielä jotenkin mahansisukset sisällä pitäviä ihmisiä näkyi yhden käden sormin laskettava määrä. Kaikkialla oli oksennusta ja rikkoutuneita astioita.
Mennessäni taas vetämään happea oviaukkoon katsoin sysimustalle merelle. Pelästyin nähdessäni lähellä matalalla laivamme yläpuolella lentokoneen valot. Olin lähdössä hälyttämään laivan henkilökuntaa kun tajusin, että tuo kone lensi liian hitaasti. Hetken päästä tunsin laivamme lähtevän aallon mukana nousuun ja tunsin oloni oudon hölmöksi katellessani samalla tuon 'lentokoneen' lähtevän vajoamaan alas. Pian tuntui kuin olisin katsellut vuorelta alhaalla laaksossa näkyviä valoja. Tajusin vierellämme olevan vain toisen laivan ja aallokon olevan valtavan.
Pian taas vuoro vaihtui, me painuimme syvyyksiin ja tuo toinen laiva nousi pilviin. Myös itseäni alkoi todenteolla pelottamaan samoin kuin viereeni happea haukkaamaan tullutta ja saman ilmiön nähnyttä miesmatkustajaa. Totesimme jäykästi toisillemme, että tämähän on varmaan samanlaista kuin oli Estonialla. Laivan ryskyminen aalloissa kuulosti hyvin pelottavalta. Vakuuttelin yön niin itselleni kuin perheellenikin, että tässä laivassa ei ole kaulaportteja eikä tämä uppoa. Kyllä teräs kestää 'pienet töyssyt' merellä.
Selvisimme lopulta rankan yön jälkeen satama-alueelle. Satamaan ei edelleenkään heti päästy aallokon vuoksi, vaan laiva jäi odottamaan tuulen tyyntymistä. Aamutuimaan yön valvottuani (kaikkien muiden matkustajien tavoin) menin kysymään laivahenkilökunnalta, kuinka kovassa myrskyssä olimme olleet. He pyytelivät heti anteeksi ja totesivat, ettei laiva olisi lähtenyt jos tämä olisi tiedetty. Myrskytuuli puhalsi merellä kovimmillaan yli 30 m/s. Suurin osa matkustajista ei palannut takaisin laivalla, vaan lentokoneella.
Kapteenin mainitsemassa Atlannin talvimyrskyssä tuulen nopeus voi olla 50m/s.
Trooppisessa hirmumyrskyssä jopa 85 m/s.
Kaikki nuo kovimmatkin myrskyt vastaavat kuitenkin plägämerta vedenpaisumuksen 40 päivän myrskyn rinnalla.
Vettä tuli 130 metriä/vrk. eli noin 90 litraa minuutissa maapallon jokaiselle neliömetrille! Suurin osa siitä tuli taivaalta käsittämättömässä kaatosateessa, tai ei kai sitä enää sateeksikaan voi sanoa, lähinnä kosken alle jäämiseksi. Sitä tuli myös supertulvissa napojen kautta. Sen myrskyävä voima oli katastrofaalinen, kun se kuljetti voimallaan valtavat määrät maata ja suuria kivenlohkareita, muovasi kallioita ja kaatoi metsiköitä syöksyessään kohti arkkia. Sitä tuli ruiskuamalla maan sisuksista aiheuttaen pohjavirtojen myllerryksen.
Raju merenpinnan nousu painoi kaikkialla myös ilmamassat liikkeeseen. Ilma pyrki ylöspäin, mutta kaatosade pakotti sen pyörimään ja kiertymään minne sattui. Ilmasto sekosi täysin napojan kautta tulleesta supermyrskytuulesta, kun se törmäsi muuhun ilmamassaan.
Arkki olisi hajonut kappaleiksi ja vuotanut muutenkin jo ennen kuin se nousisi veden varaan. Jos se olisi kuitenkin pysynyt Jumalan avittamana pinnalla, se olisi joutunut kaikkien aikojen ryöpytykseen koko maapallon peittävällä valtamerellä. Se olisi tasapohjaisena pyörinyt holtittomasti minne sattuu ja syöksynyt suurissa aalloissa, kuin pulkka jyrkässä mäessä, aallon harjalta sen pohjalle törmäten rajusti, kuin seinään, jokaiseen seuraavaan aaltoon.
Tuon kaikkien hirmumyrskyjen äidin kourissa kulku arkin sisällä olisi ollut mahdotonta, muuten kuin suinpäin lentämällä ja paiskoutumalla sinne tänne. Eläin tulee hyvin helposti pahoinvoivaksi ihmiseen verrattuna, ne olisivat todennäköisesti kuolleet tuon 40 päivän aikana, jos ei muuhun niin nestehukkaan.
JOHTOPÄÄTÖS
Kaikki väitteet siitä, että matkustaminen tuolla arkilla olisi ollut leppoisaa kellumista merellä, ovat naurettavia.
Kaikki väitteet siitä, että tuo onneton puuläjä olisi voinut selvitä tuosta merenkulun historian kovimmasta supermyrskystä ovat suuri loukkaus koko laivateollisuutta sekä ennenkaikkea merimiestaitoa kohtaan.
Minkäänlaista periytynyttä tietotaitoa metallien valmistamisesta tai puunjalostamisesta ei Nooalta poikineen periytynyt jälkeläisilleen.
Lienee aika typerää siltä pohjalta kuvitella heidän omanneen minkäänlaista salaista teknologiaa.
Viimeksi muokannut RaM, 23.07.2007 11:19. Yhteensä muokattu 5 kertaa.
Vielä pienenä yksityiskohtana voisi todeta arkin katto- ja kansirakenteilta vaaditun tiiveyden.
Jos ajatellaan sateen mukana tulleen noin kolmanneksen noista vesistä, niin se merkitsisi sitä, että arkki olisi saanut päälleen noin 100.000 litraa vettä minuutissa 40 päivän ajan.
Kun muistetaan vielä materiaalit ja välineet, joilla nuo rakenteet oli tehty, niin jostain kummasta syystä näin talonrakentamisen ammattilaisena en pidä tarinaa luotettavana.
Anonymous kirjoitti:Eihän sen sateen ole tarvinnut tulla tasaisesti.
kuutio-km:n pisarat Tyynimerellä saattoivat helpottaa painetta muualla.
Jaa-a... itkeäkö vai nauraa...
Mitä epätasaisempi tuo sateen tulo olisi ollut sen suuremman katastrofin se olisi aiheuttanut. Tuo kuutiokilometrin kokoinen 'pisara' olisi ollut kuin ydinpommi aiheuttaen ympäri maapallon kulkevan hyökyaallon. Ei ollut eri meriä vaan koko maapallo oli yhtä merta.
Tietenkin ymmärrän ja tiedän hyvin sen, että vaikeiden kysymysten ja todisteiden kohdalla alkaa aina jossittelu, jolla todistetaan raamatun olevan kuitenkin ehdoton totuus.
Setäkin olisi täti, JOS sillä olisi munat.
Ei vesikuutio-km räjähdä kuin ydinpommi, sen on vain vettä, ydinpommithan ovat esim. uraanista.
Eikä putouskorkeuskaan ole tarvinnut olla kummoinen, kun se on vaatinut Jahven luomistyötä, on hän voinut tekaista sen suht. lähellä merenpintaa, sanotaan esim. alapinnaltaan n. 2,5 m pintatasosta. Siinä on Jehova voinut vihellellä, kun hyökyaallon sijasta värerenkaat ovat sekoituneet muuhun pisarointiin.
Vieras, et kai oikeasti usko tuollaiseen?
En usko Raamattuun millään lailla, mutta teorian tasolla jos ajatellaan, niin miksei jumala itse rakentanut arkkia (jonka on täytynyt olla hirviömäisen suuri, että kaikki eläimet, niiden ruoka ja lanta ovat mahtuneet sinne...) tai tappanut noita "tottelemattomia" ihmisiä muuten kuin tulvalla, jossa tuhoutui kaikki muukin.
Anonymous kirjoitti:Ei vesikuutio-km räjähdä kuin ydinpommi, sen on vain vettä, ydinpommithan ovat esim. uraanista.
Eikä putouskorkeuskaan ole tarvinnut olla kummoinen, kun se on vaatinut Jahven luomistyötä, on hän voinut tekaista sen suht. lähellä merenpintaa, sanotaan esim. alapinnaltaan n. 2,5 m pintatasosta. Siinä on Jehova voinut vihellellä, kun hyökyaallon sijasta värerenkaat ovat sekoituneet muuhun pisarointiin.
Kuutiokilometri vettä syrjäyttää joka tapauksessa kuutiokilometrin vettä ja ylimmät osat putoaisivat kuitenkin kilometrin korkeudesta. Painaa muuten n. miljardi tonnia, sisältäen miljardi kuutiota vettä, eli biljoona litraa. Siinähän sitä riittää viheltelemistä.
Vertauskuvallisena tarinana sitä voisi ajatella. Raamatun ilmoituksena joko vertauskuvallisena taikka todellisena tapahtumakuvauksena sen kanssa sallinee pyhemmätkin viisaat pohdinnan yksityiskohdista ihan vain pohdinnan ilosta.
Ehkä olisikin työlästä pohtia minkäkokoisten ja muotoisten pisararyväksien kokonaisuuksia olisi oltava, jotta vaikutukset olisivat nettikeskustelussa kaikkien hyväksyttävällä tasolla.
Juuri nyt on mukava mennä ulos, kuka vain haluaa, itse harvemmin semmoisessa sateessa kastuneena jota hyvällä muistelisi.
Niin ja jokainen, joka on ajelehtinut merellä tietää, että ei siinä vene kovin isoille rasituksille välttämättä joudu... enemmän rassaa se keinuminen.
