Mooses Egyptissä
Lähetetty: 04.10.2010 16:50
Illustrerad vetenskap 15/2010 vertaa geologista tulkintaa Raamatun kertomaan tuosta Mooses-johtajan ja kansansa vaiheesta.
Arkeologia antaa kuulema massoittain todisteia kuinka alueella ovat heimot liikkuneet ja tunkeneet toisiaan. Esim. koska päiväntasaajan matalapaine siirtyi 1800 eaa pohjoisemmaksi aiheuttaen ilmastomuutoksia myös Palestiinan seutuville. Kanaanilaiset olisivat tulleet Egyptiin, eivät orjina, vaan parempia oloja hakien. Egyptiläiset lähteet kuvaavat heitä kunnioittavasti. Kanaanilaisten ruukunsirpaleista tulee lähdön ajoitus 1600 -luvulle eaa, 200 v myöhemmäksi kuin klassillinen raamattutraditio.
Jännää, v:ksi 1628 on sijoitettu Santorini -tulivuoren purkaus (näkyy Grönlannin jäätikön vuosilustokairauksissa) Tsunami pyyhkäisi suolavettä egyptiin, monet makeanveden kalat kuolivat, (Raamattu: vesi tuli vereksi). Merivesi toi punaista leväkasvustoa (R: Niili verta) Sammakot pakenivat Niilin suolavettä, hyttyset ja paarmat pääsivät lisääntymään (R: 3. ja 4. vitsaus) Tulivuoren tuhka levisi ja pimensi (R: 9. vitsaus) Happamen tuhkan haavat ja palovammat iholla (R: 6. vitsaus ruttona) Karja menehtyi tuhkan hengitykseen (R: karjanrutto 5. vitsaus) Lastenkuolleisuus 10. vitsauksena olisi taas oikeasti esiintynyt myös Mooseksen väellä.
40 v Siinailla olisi vietetty, ei elämäntapaintiaanina, mutta -beduiinina. Tuolloin taas olisi sateet Palestiinassa lisääntyneet ja talonpoikaistuttaneet heitä.
180 v myöhemmin olisi Tuthmosis III päästänyt 700 miestä kiviveistämöltä (joista vain vähän mooseslaisia) mutta tullut katumapäälle, ja kiinniottajat yöpyivät pun.meren kannakselle, kun taas kivimiehet olivat jo ylempänä, ja tuolloin Kreikk. Gyoli -saaren tulivuorenpurkaus toi tsunamin jolloin faaraon joukot peri pun.meri. Tämä siis Raamatussa olisi yhdistetty väärään ajankohtaan ja porukkaan.
Että RaMille kuin muille vettä myllyyn. Lehdessä on 6 sivua. Ehkä tyylikin edellä osoittaa että pikkutarkkuuteen ei ole pyritty.
Arkeologia antaa kuulema massoittain todisteia kuinka alueella ovat heimot liikkuneet ja tunkeneet toisiaan. Esim. koska päiväntasaajan matalapaine siirtyi 1800 eaa pohjoisemmaksi aiheuttaen ilmastomuutoksia myös Palestiinan seutuville. Kanaanilaiset olisivat tulleet Egyptiin, eivät orjina, vaan parempia oloja hakien. Egyptiläiset lähteet kuvaavat heitä kunnioittavasti. Kanaanilaisten ruukunsirpaleista tulee lähdön ajoitus 1600 -luvulle eaa, 200 v myöhemmäksi kuin klassillinen raamattutraditio.
Jännää, v:ksi 1628 on sijoitettu Santorini -tulivuoren purkaus (näkyy Grönlannin jäätikön vuosilustokairauksissa) Tsunami pyyhkäisi suolavettä egyptiin, monet makeanveden kalat kuolivat, (Raamattu: vesi tuli vereksi). Merivesi toi punaista leväkasvustoa (R: Niili verta) Sammakot pakenivat Niilin suolavettä, hyttyset ja paarmat pääsivät lisääntymään (R: 3. ja 4. vitsaus) Tulivuoren tuhka levisi ja pimensi (R: 9. vitsaus) Happamen tuhkan haavat ja palovammat iholla (R: 6. vitsaus ruttona) Karja menehtyi tuhkan hengitykseen (R: karjanrutto 5. vitsaus) Lastenkuolleisuus 10. vitsauksena olisi taas oikeasti esiintynyt myös Mooseksen väellä.
40 v Siinailla olisi vietetty, ei elämäntapaintiaanina, mutta -beduiinina. Tuolloin taas olisi sateet Palestiinassa lisääntyneet ja talonpoikaistuttaneet heitä.
180 v myöhemmin olisi Tuthmosis III päästänyt 700 miestä kiviveistämöltä (joista vain vähän mooseslaisia) mutta tullut katumapäälle, ja kiinniottajat yöpyivät pun.meren kannakselle, kun taas kivimiehet olivat jo ylempänä, ja tuolloin Kreikk. Gyoli -saaren tulivuorenpurkaus toi tsunamin jolloin faaraon joukot peri pun.meri. Tämä siis Raamatussa olisi yhdistetty väärään ajankohtaan ja porukkaan.
Että RaMille kuin muille vettä myllyyn. Lehdessä on 6 sivua. Ehkä tyylikin edellä osoittaa että pikkutarkkuuteen ei ole pyritty.