Sivu 1/2
LXX, tetragrammi ja Matteuksen evankeliumi
Lähetetty: 24.12.2010 13:56
Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen
Etenkin tetragrammin ilmestymistä Septuagintaan on pyritty eri tutkijoiden toimesta selvittämään. Kysymys on avoin, eikä yksimielisyyttä olla saavutettu, joten keskustelu tästä jatkuu. Se näkemys, mikä suomalaisilla eksegeetikoilla asiasta on, lähtee yksinkertaisesti siitä, että kreikankielisessä käännöksessä käytettiin aluksi kreikan kieltä.
Näin tetragrammi JHWH olisi alkuaan käännetty termillä ho kyrios (Herra). Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikissa Septuagintan kopioissa oltaisiin menetelty näin. Varsinkin pyrittäessä näissä käännöksissä lähestymään masoreettista tekstiä, käytettiin tetragrammia JHWH.
Käytännössä tämä merkitsee, että ne LXX-tekstit, joissa JHWH esiintyy ,ovat nuorimpia – ja kuten tunnettua – vanhimmat tekstit asettuvat raamattututkimuksessa etualalle. On vain niin, ettei eksaktia varmuutta tekstikäytännöstä olla saatu, mutta kenties joskus löytyy vielä vanhempia tekstikappaleita (fragmentteja), ellei peräti kokonaisia tekstejä.
Kallistun itse ho kyrios-näkökulman kannalle, koska se vaikuttaa loogisemmalta kuin JHWH-näkökulma, mitä luonnollisesti Jehovan todistajat pitävät oikeampana ja alkuperäisempänä. Näen kuitenkin tähän tulkintaan sisältyvän loogisen virheellisyyden. Olihan teksti tarkoitettu ensisijaisesti kreikankielisille käännynnäisille. Näkemys ei ole yksin minun, eikä hyvän tuttavani Larsin, vaan hänkin on asiaa tarkemmin tuntemattomana selvityttänyt sitä VT:n eksegetiikan spesiasteilta.
Saatuani tämän hyvin ystävällisen ja vaivaa nähden tehdyn näkemyksen, en malta olla tätä esiintuomatta. Kuitenkin, kuten sanottua: näkemykset eri tutkijoiden kesken vaihtelevat, joten en myöskään itse voi esittää mitään ehdotonta näkemystä tästä.
Sen sijaan sitä Jehovan todistajille tyypillistä näkemystä, että Matteus olisi evankeliumeista vanhin ja kirjoitettu alkuaan hepreaksi ei saa tukea minulta, eikä liioin niistä lukuisista lähteistä, joita olen tutkinut. Tässäkään en luonnollisesti voi mitään absoluuttista sanoa, mutta hyvin vankka kannatus on sillä omaksumallani näkemyksellä, jota tavataan kutsua kaksilähdeteoriaksi.
Tämä tarkoittaa sitä, että Markus on vanhin, joskin kirjoitusajankohta on vuosikymmenten myötä tarkistunut 60-luvusta 70-lukuun. Matteus ja Luukas ovat tätä noin 10 vuotta nuorimpia ja syntyneet joskus 80-luvulla. Johannes on asia aivan erikseen ja sen sisältö poikkeaa synoptikoista. Johannes on teologi ja näkijä, jonka teksti on suurella todennäköisyydellä ensimmäisen ja toisen kristillisen vuosisadan vaihteen tienoilta ja hän kirjoittaa aivan omasta näkökulmastaan synoptikoista piittaamatta.
Synoptikoista Matteus ja Luukas ovat käyttäneet Markusta sekä ns. Q eli Logia (Jeesuksen sanojen) lähdettä omiensa lisäksi. Näistä johtuvat jotkin ristiriitaisuudet tekstivertailuissa pääsääntöisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että niin Matteus kuin Luukas ovat tunteneet Markuksen tekstin. Matteukselta ei tunneta aiempaa hepreankielistä tekstiä ja näin Matteuksen tekstiä on pidettävä kreikankielisenä, kuten muitakin UT:n tekstejä muutamia harvoja arameankielisiä sanontoja paitsi.
Alkuseurakunnilla ei kuitenkaan ollut käytössään kaikkia neljää evankeliumitekstiä, vaan jokainen seurakunta valitsi omansa, sen joka oli parhaiten saatavilla. Tähän evankeliumeiden kirjoon sisältyivät usein aleksardialaisperäiset gnostilaiset teksti, jotka tunnemme monen muun apostolin nimeen kirjoitetuksi. Nämä tekstit eivät tuo mitään uutta Jeesuksen elämään ja historiaan, mutta antavat kylläkin varsin hyvän kuvan kirkon kehityksestä ja näkemyksistä sen varhaisimpina aikoina.
Tietenkin kaikkeen edellä mainittuun on lisättävä se tosiasia, etteivät LXX:n tai UT:n tekstit, eivät myöskään evankeliumeiden, olleet niin pyhiä, etteikö toimittaja tai kopioitsija olisi voinut lisätä niihin omia selvennyksiään, täsmennyksiään ja lisäyksiään ja näkemyksiään, mistä mm. Markuksen 16. luku jakeesta 9 eteenpäin aina luvun loppuun on hyvä esimerkki. Koska tämä lisäys on tehty, on sen verran spesiaalitietoa, ettei sillä tässä yhteydessä ole enempää merkitystä.
Teen lisäyksen: Ei ole mitään näyttöä siitä, että tetragrammi JHWH olisi sisältynyt Matteuksen tekstiin.
Re: LXX, tetragrammi ja Matteuksen evankeliumi
Lähetetty: 28.12.2010 23:50
Kirjoittaja Ariadna
JaakkoAhvenainen kirjoitti:Kallistun itse ho kyrios-näkökulman kannalle, koska se vaikuttaa loogisemmalta kuin JHWH-näkökulma, mitä luonnollisesti Jehovan todistajat pitävät oikeampana ja alkuperäisempänä.
Kun niitä, niin sanottujen kirkkoisien kirjeitä tuolta sataluvun alusta lukee, niin ei voi kuin ihmetellä sitä, miten nopeasti tuo juutalainen VT uskonto oli muuttunut täysin vieraaksi, uudeksi uskonnoksi.
Tiedämme, että Roomaan oli perustettu "kristillinen" seurakunta jo 40-luvulla ja kun sitten noin 60 vuotta siitä Antiokian piispa Ignatios lähettää roomalaisille kirjeen, jossa hän kirjoittaa seurakuntalaisille näin;" minä toivon runsasta menestystä ilman moitetta Jeesuksessa Kristuksessa, meidän Jumalassamme."
Mihin tetragrammia olisi tarvittu, olihan jumala ja nimikin vaihtunut jo uudeksi?
Kaikista lukemistani seitsemästä Ignatioksen kirjeestä eri seurakunnille käy ilmi, että hän tuntee ainakin osan Paavalin kirjeitä, joten jo sillä perusteella voisi olettaa, ettei Paavalikaan ole niissä käyttänyt juutalaisten JHWH ja näin ollen oli vieras myös Antiokian (Syyrian) piispalle.
Hänestä voi myös mainita, että hän oli ensimmäinen joka käyttää kirjeissään sanaa kristityt, muiden aikalaistensa teksteistä sitä ei löydy.
Sen sijaan sitä Jehovan todistajille tyypillistä näkemystä, että Matteus olisi evankeliumeista vanhin ja kirjoitettu alkuaan hepreaksi ei saa tukea minulta,
Tämä käsitys olisi jo hylättävä, sillä tiedetään, että Papiaalta on lähtenyt tieto, että hän oli kuullut heprealaisen Matteuksen "evankeliumin" olleen olemassa, jossa oli Herran sanoja.
Kyseessä ei siis ollut meidän tuntemamme evankeliumi Matteuksen mukaan vaan Tuomaan evankeliumia muistuttava kokoelma lauseita.
On kuitenkin outoa, ettei kukaan sataluvun alussa elänyt kristillinen kirjoittaja mainitse meidän tuntemiamme neljää evankeliumia eikä Apostolien tekoja.
Yleisesti mainitaan, kuinka tulee kuunnella Herran sanaa ja karttaa niitä, jotka eivät usko Jeesukseen Kristukseen niinkuin seurakunnan piispat opettavat.
Vasta vuonna 150 Justinus Marttyyrin kirjoituksista löytyy tunnistettavia lainauksia evankeliumeista, joskin hän kutsuu niitä "apostolien muistelmiksi", myös hänelle Apostolien teot on ollut tuntematon.
Re: LXX, tetragrammi ja Matteuksen evankeliumi
Lähetetty: 29.12.2010 14:58
Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen
Ariadna kirjoitti:Sen sijaan sitä Jehovan todistajille tyypillistä näkemystä, että Matteus olisi evankeliumeista vanhin ja kirjoitettu alkuaan hepreaksi ei saa tukea minulta,
Tämä käsitys olisi jo hylättävä, sillä tiedetään, että Papiaalta on lähtenyt tieto, että hän oli kuullut heprealaisen Matteuksen "evankeliumin" olleen olemassa, jossa oli Herran sanoja.
Kyseessä ei siis ollut meidän tuntemamme evankeliumi Matteuksen mukaan vaan Tuomaan evankeliumia muistuttava kokoelma lauseita.
Herää tietenkin kysymys, voisiko tämä teksti olla kadonnut Q-lähde. Olen kirjoittanut siitä Matteuksesta, mikä on sisällytetty kaanoniin ja rohkenen väittää Ignatioksen tunteneen tämän evankeliumin, koska viitteitä tähän hänen kirjeistään löytyy. On aivan totta, mitä sanot Papiaan sanoneen hepreankielisestä Matteuksen koosteesta, minkä Eusebios on Kirkkohistoriaansa (III, 39:16) tallentanut, mutta kuten itsekin toteat, kysymykseen tulee eri teksti.
Minun on hyvin vaikea hylätä näkemystäni, koska Matteus (kuten Luukaskin) on näyttänyt käyttäneen lähteenään alunpitäenkin kreikaksi kirjoitettua Markusta (mahdollisesti Johannes Markus, Barnabaan serkku, ks. Kol 4:10) sekä Q-lähdettä, esim. Mt 5-7 ja lisäksi omia lähteitään. Kaanoniin sisälytetty Matteus on kirjoitettu kreikaksi. Tämä ei estä sitä, etteikö se olisi sekä Markuksen että Q:n laajennos.
Tukeudun näkemyksessäni näiltä osin suomalaisiin eksegeetikoihin, kuten Nikolainen, Gyllenberg ja viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä Lars Aejmelaeus. Kirjansa "Kristinuskon synty, johdatus Uuden testamentin taustaan ja sanomaan", 2007, on hyvin suositeltava.
Edit
Tässä linkki Juha Molarin rekonstruktioon Q-evankeliumista
Re: LXX, tetragrammi ja Matteuksen evankeliumi
Lähetetty: 29.12.2010 15:13
Kirjoittaja RaM
Miten olisi pieni ajatusleikki.
Mitä kristinuskon kannalta merkitsisi se, jos Paavalin sokeus, valo ja ääni olisi pelkää verisuonen katkeamisen synnyttämää harhaa eikä Paavalilla olisi ollut mitään tekemistä Jeesuksen tai oikean apostoliuden kanssa? Jos vain Jeesuksen sanoiksi kerrotut tekstit olisivat merkityksellisiä, niin miten se vaikuttaisi teologiaan?
Re: LXX, tetragrammi ja Matteuksen evankeliumi
Lähetetty: 29.12.2010 16:34
Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen
RaM kirjoitti:Miten olisi pieni ajatusleikki.
Jättäisin tässä yhteydessä Paavalin tallustelemaan kohti Damaskoa ja keskittyisin Jeesukseen, siihen, millaisen kuvan LXX:n ennustukset ja esim. Matteuksen täyttymys hänestä esittävät. Tällöin tulee pohtineeksi sitä, mikä on dogmaattisena totuutena, mikä historiallisena totuutena otettavaa ja mikä silkaa legendaa. -Taidan olla aika kurja keskustelukumppani.

Re: LXX, tetragrammi ja Matteuksen evankeliumi
Lähetetty: 29.12.2010 17:24
Kirjoittaja Ariadna
JaakkoAhvenainen kirjoitti:Olen kirjoittanut siitä Matteuksesta, mikä on sisällytetty kaanoniin ja rohkenen väittää Ignatioksen tunteneen tämän evankeliumin, koska viitteitä tähän hänen kirjeistään löytyy.
Voisitko laittaa ne kohdat joissa uskot olevan viitteitä Matteukseen. Lukisin ne mielelläni.
Erityisesti kiinnostaa maininta Josefista tai sitten koskien sukutaulua joka johti Daavidiin, Jeesuksen ihmeistä, paosta Egyptiin, lasten surmasta,itämaan tietäjäjistä, siis tyypillisistä Matteuksen evankeliumin piirteistä.
RaM kirjoitti:Miten olisi pieni ajatusleikki.
Juu, heti kun tämä Jaakon aihe on kasassa.
Re: LXX, tetragrammi ja Matteuksen evankeliumi
Lähetetty: 29.12.2010 17:27
Kirjoittaja Vieras
""tulee pohtineeksi sitä, mikä on dogmaattisena totuutena, mikä historiallisena totuutena otettavaa ja mikä silkaa legendaa."" -Noin tetragrammiin nähden yleensä vaiko henkilökohtaisena ennakkoluuloisuutena ?
Re: LXX, tetragrammi ja Matteuksen evankeliumi
Lähetetty: 29.12.2010 17:58
Kirjoittaja Ariadna
JaakkoAhvenainen kirjoitti:Kaanoniin sisälytetty Matteus on kirjoitettu kreikaksi.
Voi lisätä myös sen, että kirjoittaja ei ole ollut hebreankielen taitoinen, se tulee ilmi hänen lainatessaan Jesajan 7:14, sillä lainaus on Septuagintasta (LXX).
Siinä oleva virheellinen käännös; neitsyt tulee raskaaksi, kun oikeasti hebrealaisessa Jesajassa kyseessä on "nuori nainen": tämä on siinä mielessä harhaanjohtava ilmaus, sillä se mahdollisti jumalallisen hedelmöitymisen ja myöhemmin neitsyt Marian palvonnan, joka taas yhdisti uuden uskonnon vallalla olleisiin mysteeriuskontoihin.
Tämä ei estä sitä, etteikö se olisi sekä Markuksen että Q:n laajennos
Ei todellakaan, Matteushan tuplaa kaiken, esim. Markuksessa yksi sokea Matteuksessa kaksi jne.
Re: LXX, tetragrammi ja Matteuksen evankeliumi
Lähetetty: 29.12.2010 19:29
Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen
Ariadna kirjoitti:
Voisitko laittaa ne kohdat joissa uskot olevan viitteitä Matteukseen. Lukisin ne mielelläni.
Erityisesti kiinnostaa maininta Josefista tai sitten koskien sukutaulua joka johti Daavidiin, Jeesuksen ihmeistä, paosta Egyptiin, lasten surmasta,itämaan tietäjäjistä, siis tyypillisistä Matteuksen evankeliumin piirteistä.
Nämä ns. "lapsuus-evankeliumeihin sisältyvät" ovat ainakin Aejmelaeuksen mukaan tuota dogmaattista totuutta, eli pohjana on LXX:n ennustukset, jotkä ymmärrettiin juuri tähän syntymään liittyvää mysteeriota koskeviksi ja siksi niiden pohjalta rakentuivat Matteuksessa (ja Luukkaassa) oleviksi lapsuuskertomuksiksi ikään kuin profetioitten täyttymyksenä tai jotka tällaisiksi alkuseurakunnassa mahdollisesti ymmärrettiin. Lähinnä siis hurskasta tarua.
Mutta viittaukset Ignatioksen kirjeistä: Ign.Ef. 14:2 > Mt 12:33; Ign.Smyr. 1:2 > Mt 3:5, ibid. 6:1 > Mt 19:12 ja vielä Ign.Pol. 1:1 > Mt 7:24. Nämä viittaukset Matteukseen löytyvät käyttämäni Apt.Isien reunahuomautuksista, minkä lisäksi Aejmelaeus: "Kristinuskon synty", 2007 s.140 toteaa Ignatioksen tunteneen Mt:n, joten aika vaikeaa on minun yhden johtavista UT:n egsekeetikoista näkemystä lähteä kumoamaan.
Re: LXX, tetragrammi ja Matteuksen evankeliumi
Lähetetty: 29.12.2010 19:37
Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen
Ariadna kirjoitti:Siinä oleva virheellinen käännös; neitsyt tulee raskaaksi, kun oikeasti hebrealaisessa Jesajassa kyseessä on "nuori nainen": tämä on siinä mielessä harhaanjohtava ilmaus, sillä se mahdollisti jumalallisen hedelmöitymisen ja myöhemmin neitsyt Marian palvonnan, joka taas yhdisti uuden uskonnon vallalla olleisiin mysteeriuskontoihin.
Aivan. Kummasti heprean "alma" (nuori nainen) kääntyy kreikan "parthenos"-termiin, jonka perusmerkitys on neitsyt. -ja taas hurskaat närkästyvät, mutta minkäs sille voin, kun sanassa näin sanotaan.
Oikeastaan Matteuksen lähestymistapa on hyvin juutalainen lain korostuksineen, ym. ja kertonee juutalaiskristillisen seurakunnan elämästä ja sen problematiikasta vuoden 70 jälkeisessä Syyrian Antiokiassa, missä Ignatioskin sittemmin vaikutti. Toisaalta onhan esitetty sekin otaksuma, että Matteus olisi kirjoitettu Syyrian Antiokiassa, minne Jerusalemissa olevat kristityt pakenivat Juutalaissotaan syntyneessä parin vuoden raossa ja että Antiokian toisena piispana Pietarin jälkeeen olisi toiminut juuri Ignatios.
Re: LXX, tetragrammi ja Matteuksen evankeliumi
Lähetetty: 29.12.2010 20:18
Kirjoittaja Ariadna
JaakkoAhvenainen kirjoitti:Ign.Ef. 14:2 > Mt 12:33; Ign.Smyr. 1:2 > Mt 3:5, ibid. 6:1 > Mt 19:12 ja vielä Ign.Pol. 1:1 > Mt 7:24.
Nähtävästi ymmärrykseni on niin yksinkertainen, etten käsitä miten nämä jokapäiväiset fraasit tai Jeesuksen asettaminen tiettyyn historian vaiheeseen ovat todisteena siitä, että Ignatios tunsi meidän tuntemamme Matteuksen evankeliumin:
Ign.Ef. 14:2 > Mt 12:33;"Hedelmistään puu tunnetaan",Ign.Smyr. 1:2 > Mt 3:5,todella kärsi Pontius Pilatuksen ja neljännesruhtinaan Herodeksen aikana puuhun naulittuna,
Ignatios Pol.1:1Minä annan tunnustuksen sille,että olet ajatuksiltasi Jumalaan suuntautunut ja niin
vakaa kuin olisit järkähtämättömälle kalliolle perustettu, ja ylistän suuresti onneani, että minut on valittu arvolliseksi henkilökohtaisesti tapaamaan sinut ja näkemään moitteettomat kasvosi. Kumpa minulla olisi sinusta iloa Jumalassa!
Matt.7:24 Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka
huoneensa kalliolle rakensi.
minkä lisäksi Aejmelaeus: "Kristinuskon synty", 2007 s.140 toteaa Ignatioksen tunteneen Mt:n, joten aika vaikeaa on minun yhden johtavista UT:n egsekeetikoista näkemystä lähteä kumoamaan.
Toteamus ei riitä, koska Ignatioksesta tunnemme lähinnä vain nämä kirjeet, niissä ei kerrota Jeesuksen ihmeistä eikä Joosefista ei Egyptistä eikä muista mainitsemistani tapahtumista jotka ovat Matteuksessa.
Tuleeko meidän siis laittaa aivomme narikkaan vai ajatella itse?
Juutalaissotaan syntyneessä parin vuoden raossa ja että Antiokian toisena piispana Pietarin jälkeeen olisi toiminut juuri Ignatios.
Lasket kai leikkiä?
Re: LXX, tetragrammi ja Matteuksen evankeliumi
Lähetetty: 29.12.2010 20:29
Kirjoittaja Vieras
Kiitos Teille, Jaakko ja Ariadna näistä julkisista keskusteluistanne, joista saa valoa tähän pimeään vuodenaikaan. Hampaastanikin kun juuri rupesi hyvänlainen osa lahkolaiseksi, niin virkistää tämä lukeminen. Jännä tuokin että Mariankin osalta on tuo neitsyys toisaalta korostettu, toisaalta sitten epäselväkin.
Re: LXX, tetragrammi ja Matteuksen evankeliumi
Lähetetty: 29.12.2010 22:26
Kirjoittaja Ariadna
Kiitos vieraalle kiittämisestä, tuntuu mukavalta kun näitä joku lukee ja saa näistä valoa pimeyteen
JaakkoAhvenainen kirjoitti:
keskittyisin Jeesukseen, siihen, millaisen kuvan LXX:n ennustukset........
Jaksan aina vaan edelleen hämmästellä sitä, mille pohjalle kristinusko on rakennettu. Näitä ennustuksia Jeesuksesta ovat varhaiset kirkon rakentajat kaivaneet mitä ihmeellisimmin keinoin.
Ihmeellisin esimerkki löytyy Barnabaan kirjeestä (sataluvun alussa sekin), hän ei käytä lähteenään LXX vaan jotain tuntematonta lähdettä . Moos.17:23, 27 14:14,
(ymmärtämistä auttaa kun tietää, ettei kreikkalaisilla ei ollut numeroita erikseen, vaan kirjaimilla oli tarvittaessa määrätty lukuarvonsa)
Hän kirjoittaa näin: Bar.9:8
Sanotaanhan: Abraham ympärileikkasi kaikki perheensä miehet, kahdeksantoista ja kolmesataa.
Mikä tieto hänelle siis oli annettu. Huomatkaa, että ensiksi mainitaan kahdeksantoista ja sitten, kun sana on katkaistu, kolmesataa. Kahdeksantoista kirjoitetaan merkitsemään ioota(I), kymmenen, ja eeta(H), kahdeksan; siinä sinulla on Jeesuksen nimi(IHCOYC), mutta kun taukirjaimen muotoiseen (T) ristiin oli määrä liittyä armoon, hän mainitsee myös kolmesataa. Näin hän ilmaisee Jeesuksen noilla kahdella kirjaimella ja yhdellä ristin
Mielestäni ei vaan tämä, vaan myös monet muut Uuden testamentin lainaukset todisteena Jeesuksesta ovat kyllä todella kaukaa haettuja.
Re: LXX, tetragrammi ja Matteuksen evankeliumi
Lähetetty: 30.12.2010 12:36
Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen
Ariadna kirjoitti: Nähtävästi ymmärrykseni on niin yksinkertainen, etten käsitä miten nämä jokapäiväiset fraasit tai Jeesuksen asettaminen tiettyyn historian vaiheeseen ovat todisteena siitä, että Ignatios tunsi meidän tuntemamme Matteuksen evankeliumin:
Tiedät varsin hyvin, ettei ymmärryksesäsi ole mitään vikaa, kuten ei minunkaan. Tulee ottaa huomioon sekin, millaisissa olosuhteissa Ignatios on kirjeensä kirjoittanut: vangittuna, matkalla Roomaan, joten siteeraukset ovat todennäköisimmin suoraan muistista kirjoitetut. Smyrnasta Ignatios lähetti kirjeet Efesoon, Magnesiaan, Trallikseen ja Roomaan. Trooaasta hän lähetti kirjeet Filadelfiaan, Smyrnaan sekä Polykarpokselle.
Se, että näihin sisältyy viitteitä Matteukseen ei ole mikään "uskon" asia, vaan tutkimuksen toteennäyttämä fakta. Minulla ei ole mitään syytä epäillä Aejmelaeusta, Koskenniemeä, ym. tai Eusebiosta, mutta jos jotakin epäilisin niin sitten mieluiten Josefusta ja Eusebiosta.
Tuleeko meidän siis laittaa aivomme narikkaan vai ajatella itse?
Ei tietenkään, mutta itsenäisen ajattelun tukena voidaan käsittääkseni käyttää myös niitä tutkimustuloksia, joita aiheen pohjalta on tehty. Tuskin kukaan meistä on päätynyt itsenäisiin johtopäätöksiin ilman riittävää perehtymistä luotettaviksi katsomiinsa pohjatietoihin.
Juutalaissotaan syntyneessä parin vuoden raossa ja että Antiokian toisena piispana Pietarin jälkeeen olisi toiminut juuri Ignatios.
Lasket kai leikkiä?
Enhän toki. Ensimmäinen juutalaissota alkoi 66 ja päättyi 73/74 Masadan valloitukseen. Siinä sivussa hävitettiin Jerusalem 70. Tämä on tuttua meille molemmille. 66 Gallus lähti Syyriasta käsin kukistamaan juutalaisten kapinaa, mutta kärsi raskaita tappioita ja joutui vetäytymään. Tästä Nero hermostui ja lähetti Vespanianuksen asialle. Neron kuoltua 68 Vespasianus odotteli jonkin aikaa Rooman sekalaisten olojen vakiintumista ja huudatti itsensä keisariksi 69 sekä lähetti poikansa Tituksen kukistamaan juutalaisten kapinaa. Nämä välit antoivat käsittääkseni kristityille tilaisuuden paeta Jerusalemista Antiokiaan, missä oli huomattava klristillinen keskus.
Eusebiokselta on tieto Ignatioksen olleen Antiokian toinen piispa Pietarin jälkeen (Kirkkohistoria 3,36,4-).
Kiitän omasta puolestani "Vierasta" osoittamastaan kiinnostuksesta keskusteluamme kohtaan.
Re: LXX, tetragrammi ja Matteuksen evankeliumi
Lähetetty: 30.12.2010 15:40
Kirjoittaja Ariadna
JaakkoAhvenainen kirjoitti: Se, että näihin sisältyy viitteitä Matteukseen ei ole mikään "uskon" asia, vaan tutkimuksen toteennäyttämä fakta.
Tästä olen edelleen toista mieltä, viittaukset Matteukseen puuttuvat.
Matteuksen kirjoittajalle näytttää olleen mieluisin Septuagintan kirjoista erityisesti Siirakin kirja, joten tutkijat ehkä näkevät kirjeissä olevat yhteydet juuri Septuagintaan ja siihen kuuluviin apokryfi kirjoihin joita Matteus käyttää lähteinään.
mutta jos jotakin epäilisin niin sitten mieluiten Josefusta ja Eusebiosta.Eusebiokselta on tieto Ignatioksen olleen Antiokian toinen piispa Pietarin jälkeen (Kirkkohistoria 3,36,4-).
Hienoa, voimme siis jossain olla samaa mieltä. Eusebios on ollut keisari Konstantinuksen käskyläinen kirjoittaessaan harhaoppeja vilisseen kirkon historiaa yhtenäiseksi ja ainoaksi oikeaksi kristilliseksi uskoksi.
millaisissa olosuhteissa Ignatios on kirjeensä kirjoittanut: vangittuna, matkalla Roomaan, joten siteeraukset ovat todennäköisimmin suoraan muistista kirjoitetut
Juuri olosuhteet huomioonottaen luulisi Jeesuksen läheisen opetuslapsen kertoma olleen parhaiten muistissa.
On aivan mahdotonta Ignatioksen kirjeiden perusteella kuvitella hänen saaneen tietonsa Pietarilta. Kirjeistä huokuu täysin uusi oppi joka oli jo järjestäytynyt ympärillä olleiden pakanauskontojen mukaisiksi.
Esimerkkinä; en voisi uskoa Pietarilta tulleen oppia, jonka mukaan Ignatios olisi "lunastusraha niiden edestä, jotka ovat kuuliasia piispalle, prespytereille ja diakoneille" ja kuinka hän kuolemallaan ostaisi oikean opetuslapseuden.
Tuo ensimmäinen sataluku näyttää olleen oikea kilpailu uhratuksi tulemisesta, vapaaehtoisiakin ilmottautui kymmenittäin, ehkä enemmänkin mitä näissä "apostolisien isien" kirjeissä mainitaan.
Viimeiseksi löytyneestä Juudan evankeliumista (2004 tullut julkisuuteen ja jota piispa Irenaus vuonna 180 pitää harhaoppisena) löytyy kohta jossa kirjoittaja kuvaa hyvin tuota aikakautta.
Juud.40 " Tämän jälkeen esiin astuu toinen ihminen (haureellisten joukosta), sitten toinen lasten surmaajien joukosta ja vielä yksi niiden joukosta, jotka makaavat miesten kanssa ja niiden, jotka paastoavat, ja vielä niidenkin, jotka harjoittavat epäpuhtautta, laittomuutta ja ihmisten eksyttämistä, ja lopuksi niiden, jotka sanovat:me olemme kaikki tähtiä, jotka toteuttavat kaikki teot. He sanoivat ihmisuvulle:`Katsokaa. Jumala on hyväksynyt teidän uhrinne pappien käsistä. "
Juudaksen evank. on tosin luokiteltu gnostilliseen, kirkon mielestä harhaoppiseen suuntaukseen kuuluvaksi, mutta se paljastaa hyvin tuon ajan ihmisuhrien halukkuuden.
Uhrit olivatkin tehokkain muoto saada tehdä tunnetuksi juuri heidän oikeaksi näkemäänsä kristillisyyttä ja Rooman areenoilla kuolleet marttyyrit tekivätkin varmasti suuren vaikutuksen katselijoihin.