Veljesseura.org

Lapsena sain kirkon opetuksen Jumalasta, joka esitettiin armollisena isänä, joka on ihmiskunnan syntien sovittamiseksi antanut poikansa Jeesuksen lunastusuhrin. Konfirmaation jälkeen olin oikeutettu osallistumaan Jeesuksen asettamiin vertauskuviin ehtoollisessa: Jeesukeen ruumiseen ja vereen, jonka sanottiin olevan puolestani vuodatettu. Vaikka olin syntinen, sain armon jeesuksen kautta. Ja kaikki ihmisethän ovat enemmän tai vähemmän syntisiä. Uskontoni oli armollinen ilman suorituksia.

Sitten minulle opetettiin Jehovasta. Sain vaikutelman julmasta ja kostonhimoisesta jumalasta, jonka päätavoite on tuhota suurin osa ihmiskunnasta Harmagedonissa. Jehovalle en kelvannut ihmisenä, vaan minun oli suoritettava suorituksia saadakseni hänen hyväksyntänsä. En saanut enää osallistua itsensä Jeesuksen asettamiin vertauskuviin, koska Vartiotorniseura oli luokitellut minut luokkaan, jolta tuo syntejä puhdistava sakramentti kiellettiin.

Sain huomata, että Jehovan julmuus ja kostonhimoiuus oli tarttunut veljiin ja sisariin Jehovan todistajien seurakunnissa. He hyväksyivät esimerkiksi pysyvän erottamisen Jehovansa yhteydestä (jos et usko heihin) ja olivat ylimielisiä, että "noin siinä sitten käy, kun et usko opetuksiimme". Itse asiassa elämäntilanne, johon eronnut / erotettu joutuu on jatketta tuon kostonhimoisen Jehovan (lue: VT-seuran) asenteelle. Hankala tilanne aiheutuu seurakuntalaisten julmuudesta heidän noudattaessaan VT-seuran omia sääntöjä. Kun jumala on kostonhimoinen, ovat sitä seurakuntalaisetkin. Oikeuskomitean vanhimmistolla on oikeus päättää koston suuruudesta, kestosta ja pysyvyydestä.

Kuka valehtelee? Saatana on valheen isä ja väärä profeetta antaa ennustuksia, jotka eivät toteudu. Eivätkö nämä määreet sovi hyvin Jehovan todistajien järjestöön vieläpä, kun on muutettu Raamattua, joka itse asiassa kieltää itse sitä muuttamasta. Ei jumala voi olla tuollainen hirviö kuin Jehovan todistajien Jehova. Kirkon piirissä opin aikoinaan lähinnä saatanan edustavan pahuutta - ei kristillisen Jumalan.

Oikea uskonto tunnistetaan Raamatun mukaan sen hedelmistä. Eivätkö juuri Jehovan todistajat aiheuta kärsimyksiä lukemattomille ihmisille hajottaessaan perheitä, aiheuttaessaan verikuolemia, suojeltuaan pedofiilejä, aiheuttamalla jatkuvia suorituspaineita jäsenissään, karttamiskäytännöllään, antamalla toteutumattomia ennukstuksia (1975), toimiessaan korkeammalla tasolla omien opetustensa vastaisesti (esim. YK-kytkentä), ollessaan kertomatta jäsenilleen jäsen - ulkojäsen rakenteessa, valehdellessaan viranomaisille ja medialle, olleessaan piittaamatta tietosuojalaeista ja uskonnonvapudesta ja ihmisoikeuksista?

Monet seurakuntalaiset pysyvät pelon alla jäseninä "rakkaudellisissa" seurakunnissa. Jos et halua menettää sosiaalisia suhteitasi, älä eroa tai joudu erotetuksi! Jehova kostaa sinulle, kun et katsonut hänen tarjoamaansa ainoaa oikeaa Totuutta hyväksi ratkaisuksi elämässäsi.

Ihmettelin lapsena miten Harmagedonissa miljardeja ihmisiä tappavasta jumalasta puhuttiin rakkaudellisena Jumalana tai suurimpana rakkautena.

Vieras kirjoitti:Lapsena sain kirkon opetuksen Jumalasta, joka esitettiin armollisena isänä...Sitten minulle opetettiin Jehovasta... Sain huomata, että Jehovan julmuus ja kostonhimoiuus oli tarttunut veljiin ja sisariin Jehovan todistajien seurakunnissa.

Avauksesi on oikein hyvä.

Tosin Jehovan todistajat eivät ole ainoa suorituskeskeinen uskonnollinen liike, mutta siihen jouduit. Myös ev.lut. kirkon sisällä on vastaavia, hyvin ankaran Jumalan omaavaa liikehdintää. Luterilaisuuden pohjana on kuitenkin armollinen Jumala, jota Jahveksi kutsutaan, mutta joka tuntee itsensä myös muilla nimillä, kuten Agricola aikoinaan totesi: "Se joka taitaa kaikkein mielen, taitaa kaikkein kielen".

Mikä siis erotta ihmisen Jumalasta ja hänen rakkaudestaan, katsotaan: "Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme." (Room 8:38,39). Tämä on Paavalin näkemys.

Toinen seikka liittyy siihen, miten usko voidaan ansaita, katsotaan: "Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta." (Room. 10:17). Mikäli nyt kysymme, mistä tämä Kristuksen sana löytyy, päädymme ilmeisesti Raamatun kreikkalaisiin kirjoituksiin. Usko ei näin ollen tule Raamatun mukaan suoritteista, vaan Sanan (ho Logos) kuulemisesta ja aidoimmillaan tämän löytää Raamatusta, hän, ken haluaa, enkä viittaa tässä UM-käännökseen. En itse asiassa tiedä yhtäkään ihmistä, joka olisi tullut ns. uskoon Vartiotorneja tai Seuran muuta materiaalia lukemalla, mutta niitä, jotka ovat alkaneet uskoa Raamattuaan lukemalla, tiedän useampiakin.

Raamatun tekstiä ei saa muuttaa, näinkö? Mielestäni tämä ukaasi on annettu ainoastaan Ilmestyksen tekstille ja on tuolle ajalle ja tuontyyppiselle kirjallisuudelle hyvin ominainen. Raamattua on tosin aikain saatossa jäljennetty lukuisia kertoja käsin kirjoittamalla, mutta hyvin huolellisesti, etenkin heprealais-aramealaisten kirjoitusten osalta, mutta tekstiä on silti korjailtu, parannettu ja kommentoitu. Sama koskee kreikkalaisia kirjoituksia. Kaikki hyvässä tarkoituksessa. Valitettavasti meille on Raamatun kirjoituksista säilynyt ainoastaan kopioidenkopioiden kopioiden kopioita ties kuinka monta, osa pienen pieninä katkelmina. Alkuperäistä ja tässä merkityksessä ei aitoa tekstiä ole olemassa. On ainoastaan parhaita mahdollisia tekstikäännöksiä kopioista.

Olen käyttänyt KR33/38 versiota.

Olen ajatellut, että kaikki kristityt palvovat samaa jumalaa, mutta eri käytännöin.

Luulen, että tuo jumalkäsitys Jumalan ominaisuuksista ohjaa uskonnon toteuttamista. Jos Jumala mielletään kovin kostonhimoiseksi, hän on pelottava ja jos hän on vaativa suoritusten suhteen, on tehtävä paljon työtä hänelle hyväksynnän (ja pelastuksen) saamiseksi.

Ihmettelen, että jos Jumala on todella aikeissa hävittää suurimman osan ihmiskunnasta, miksi hän olisi tehnyt pelastusjärjestelyn ja antanut oman poikansa lunnaiksi? Onko Hallintoelin todella Jumalan kanava pelastuksen tuojana ihmiskunnalle esim. Jeesuksen lunastusuhrin sijaan?

Jos tunnen armon saadessani ehtoollisen (mitä suurin osa JT:stä ei koskaan saa), täytyykö minun ajatella että se olisi väärin? Vaaditaanko minulta suorituksia lisäksi, jos yritän elää parhaan kykyni mukaan hyvin, vaikka aina silloin tällöin kompastun? Jos oikea ratkaisu olisikin suoritukset rappukäytävissä ihmisten ovilla?

Jakaisin tuntikausia Herätkää! ja Vartiotorni -lehtiä ja varoittaisin ihmisiä siitä, että heidät tuhotaan, jos eivät ottaisi sanomaani vastaan? Todistaisin, että he ovat Suuren babylonin vallassa. Tätä en heille tietenkään vielä työni tässä vaiheessa kertoisi, vaan vastaisin vain, että olen kristitty kuten hekin, jos he sanoisivat olevansa kristittyjä. Vasta myöhemmin paljastaisin, että he ovat väärässä, mutta ensin näyttelisin vain olevani kiinnostunut keskustelemaan Raamatusta. Pyytäisin etsimään kohtia omasta ovenavaajan omasta Raamatusta, mutta vasta myöhemmin toisin kysymyksen UMK:sta esiin. Sitten puhuisin Saatanasta, kuinka Saatana itse haluaa, ettei kiinnostunut saisi tutkia Raamattua. Sitten kutsuisin kokouksiin ja pohjustaisin Valtakunnansalilla etukäteen mahdollista uuden kiinnostuneen saamista seurakuntaan. Sitten aloittaisin tutkistelun, mutta en Raamatusta, vaan JT-kirjallisuudesta... Kaavan tutntevat kaikki JT:t. Kaavan noudattaminen lienee pelastuksen ehto.

Voiko kukaan tosissaan esittää olevansa ainoan oikean totuuden edustaja? Eikö se ole ihmistulkintaa Jumalan tahdosta?

Hyvä aloitus-

Vähän tuntuu siltä, että JT-jumala on kuin koiran omistaja, joka tappaa koiran, jos se kakkii pentuna sisälle. Tilalle otetaan toinen pentu, jota varoitetaan etukäteen, että henki lähtee jos kakkii keittiöön. Se pentu onkin jo mieluisampi tappaa, koska sitä on varoitettu. Seuraavalle koiranpennulle kirjoitetaan etukäteen kirjan verran ohjeita, mutta huonostihan sillekin käy. Sitten onkin aika julistaa, miten vaikeaa on rakastaa koiria, koska ne ei ymmärrä mitään, vaikka kuinka koittaisi sanoa.

rippeli kirjoitti:Vähän tuntuu siltä, että JT-jumala on kuin koiran omistaja, joka tappaa koiran, jos se kakkii pentuna sisälle. Tilalle otetaan toinen pentu, jota varoitetaan etukäteen, että henki lähtee jos kakkii keittiöön. Se pentu onkin jo mieluisampi tappaa, koska sitä on varoitettu. Seuraavalle koiranpennulle kirjoitetaan etukäteen kirjan verran ohjeita, mutta huonostihan sillekin käy. Sitten onkin aika julistaa, miten vaikeaa on rakastaa koiria, koska ne ei ymmärrä mitään, vaikka kuinka koittaisi sanoa.

Ensimmäisen kakkivan koiran jälkeläisetkin saavat tietysti kärsiä esi-isänsä vuoksi.

Kaikkitietävänä tuo jehova näki hyväksi koiransa luoda.

jehova paljastaa kuitenkin sitten lopuksi salaisuutensa sille joka jaksaa uutterasti kaupitella vartiotorneja.

Erinomainen aloitus. Siinä tulikin hyvin esitettynä lähes kaikki se, mikä allekirjoittaneenkin mielestä on ns. vialla JT-uskonnossa. Lapsuudessa alkaneen aivopesun seurauksena en ole koskaan tullut tuntemaan minkäänlaista muuta jumalaa kuin todistajien kostonhimoisen, julman, pikkumaisen jumalan jota Jehovaksi kutsutaan. Pidän tätä jonkinlaisena menetyksenä, jonka arvoa en itse ole osaava mittaamaan; järjestö on vienyt minulta rakkaudellisen, armollisen jumalan. Koska koko jumalan käsite on kokemukseni perusteella jo lähtökohtaisesti hyvin negatiivinen, en ole toistaiseksi ollut kykenevä muokkaamaan tätä näkemystä positiivisempaan suuntaan. Olen mieluummin ilman (jumalaa).

Mag Mell kirjoitti:Erinomainen aloitus. Siinä tulikin hyvin esitettynä lähes kaikki se, mikä allekirjoittaneenkin mielestä on ns. vialla JT-uskonnossa. Lapsuudessa alkaneen aivopesun seurauksena en ole koskaan tullut tuntemaan minkäänlaista muuta jumalaa kuin todistajien kostonhimoisen, julman, pikkumaisen jumalan jota Jehovaksi kutsutaan. Pidän tätä jonkinlaisena menetyksenä, jonka arvoa en itse ole osaava mittaamaan; järjestö on vienyt minulta rakkaudellisen, armollisen jumalan. Koska koko jumalan käsite on kokemukseni perusteella jo lähtökohtaisesti hyvin negatiivinen, en ole toistaiseksi ollut kykenevä muokkaamaan tätä näkemystä positiivisempaan suuntaan. Olen mieluummin ilman (jumalaa).

Tulen aina hyvin surulliseksi siitä, kun uskonto on vienyt ihmiseltä uskon rakkaudelliseen Jumalaan. Toisaalta Isä Jumalalla ja minulla on keskenämme diili: Hän käännyttää ja minä koetan ymmärtää mitä yleensä tapahtui.

Eikö JT:n Jehovalla ollut ne neljä pääominaisuutta: rakkaus, viisaus, voima... -vai mitkä ne nyt olivat?

Näin opetetaan, mutta samalla opeteaan todella julmaa kohtaloa suurimmalle osalle ihmiskuntaa - Kostonhimoisen Jehovan taholta. Ja tuo pikkumaisuus - kyllä! Yksityiskohtaiset pienet virheet voivat tuoda ansiomattoman olotilan. Siksi normaali jouluruoka onkin sesonkiruokaa ja synttärit lastenkutsuja.

On varsin todistajamainen tapa keksiä aina jokin sanoilla / lakipykälillä leikittely, semanttinen / juridinen kiertotie siihen, että omassakin elämässä saisi olla jotain iloa ja sisältöä / toiminta olisi viranomaisten taholta hyväksyttävää.

Minä en ymmärrä sitä, miten joku voisi kuvitella, ETTEI raamatun jumala olisi julma ja kostonhimoinen. Minun on vaikea käsittää sitäkään, miksi harmagedonissa suurimman osan ihmiskuntaa tappava jumala olisi jotenkin pahempi kuin se, joka vedenpaisumuksessa taurasti kaikki. Jopa täysin viattomat eläimet samaan syssyyn.
Mikä saa jonkun kuvittelemaan kristinuskon jumalan olevan jotenkin parempi jumala, kuin mitä raamattu opettaa jumalasta... no toisaalta... eihän se edes ole sama jumala.

Jotenkin pyrin ajattelemaan, että kristinuskossa olisi se armo, mitä JT:n Jehovalla ei ole. Pelastusvarmuus tulisi siinä jotenkin Jeesuksen uhrikuoleman kautta.

Olen ollut alun perin ev. lut. ja aikaisemmin minulla oli selvä, myönteinen ja kirkas näkemys kristinuskoon ja tosiaan näin Jumalankin rakkaudellisena ja armahtavana. JT-opit sekoittivat päätäni ja uskonkäsityksiäni. Jehova vaikutti niin kovin tuomitsevalta ja pikkuseikkoja tarkkailevalta. JT-uskoon ei liittynyt kattavia uskonnon ja omatunnon yleisperiaatteita, vaan Jehova olikin antanut jollekin amerikkalaislle Hallintoelimelle ilmoituksia tahdostaan, toimistaan ja vaatimuksistaan kuten ovilla käynnin vaatimus on. Aloin luulla, että Jumala hylkää minut, jos en käy antamassa varoituksia jehovan kostonhimoisuudesta ihmisten ovilla. Aloin luulla, että pelastumiseen vaaditaan tämän amerikkalaisen lahkon jäsenyys.

Kun jäin pois, ajatukset eivät enää olleet niin kirkkaita uskontoa koskien kuin aikaisemmin kuuluessani kirkkoon. Liityin kirkkoon takaisin, mutta aloin tuntea kaikkien uskonasioiden suhteen syvää väsymystä: en jaksanut niitä asioista enää oikeasta Raamatusta edes lukea. Syvällä sisimmässäni tunnen entisten käsitysteni olevan kohdallani oman omatuntoni mukaisia, mutta uskon, että kristitty Jumala ymmärtää, että olen väsynyt uskontoon, koska olen ollut JT-Jumalan, vaativan Jehovan manipulatiivisessa mielenohjauksessa. Rukoukseni on nykyään vain huokaus - enempää en jaksa uskontoa ajatella.

Jehovan todistajat muuttivat uskonkäsityksiäni, mutta vain väliaikaisesti. Olen luopunut Jehovasta ja tähtään kristillisen Jumalan hyväksyntään. Luulen että hän ymmärtää, että olen saanut väärän profeetan opetuksia. Jumalahan varoittaa näistä vääristä profeetoista, joita tulee ja jotka tunnistaa toteutumattomien ennustusten antamisesta. Myös ajattelen nykyään, että Jehovan todistajat tulevat lammasten vaatteista, mutta ovat sisältä raatelevia susia.

Kokemustaen kautta näin.

Miksi pitäisi olla vain juutalaisten jumala tai roomalainen kolmipääjumala. Miksi kotimainen Ukko ei kelpaa? Säyseä, leppoisa ja näihin pohjolan olosuhteisiin muutenkin hyvin sopeutunut...

RaM kirjoitti:Miksi pitäisi olla vain juutalaisten jumala tai roomalainen kolmipääjumala. Miksi kotimainen Ukko ei kelpaa? Säyseä, leppoisa ja näihin pohjolan olosuhteisiin muutenkin hyvin sopeutunut...

Jos johonkin uskoisin, se varmaankin olisi luonnonjumalat/Ukko ja kaverinsa. Toistaiseksi nekään ei oo oikeen napannu...

Miten UMK:n kohta "hengellisestä tarpeestaan tietoista" olikaan Raamatussa? Tämä kohta oli mielestäni melkoisesti muutettu, mutta kai niitten uskomusten taustalla on joku ihmiselle tyypillinen hengellinen tarve?

Se, mistä vastauksen voi löytää, lienee yhtä laaja asia kuin on elämä itse. Pääasia mielestäni olisi, että jokainen löytää oman juttunsa, joka tuntuu henk. koht. oikealta eikä tule elämän piiriin ulkopuolisten pakottaman, painostamana tai manipuloimana.

Ateismi on yksi vaihtoehto. Uskontoja on paljon. Lahkot ovat niitä vihoviimeisiä paikkoja, mutta kai sieltä voi löytää sen ainoan oikean totuuden eli "Totuuden", joka ajoittain muuttuu. Ei ole kiveen kirjoitettua, kuten Mooseksen lait.

Jumalkäsityksestä puhuttuna: Intiassa valikoimaa riittää. En tiedä, miksi suomalaisten jumalat kuten UKoo ym. ovat hautautuneet kansanperinteeksi? Kuuluvat siihen pakanuudenaikaan eli aikaan ennen kristinuskon tuloa Suomeen. Ja sehän olikin katolinen kirkko, joka sillloin 1100-luvulla tuli. Luterilaisuus perustuu Kustaa Vaasan aikaan. Lutherin opit antoivat perustelun saada piispat sotajoukkoineen kuriin ja kirkon omaisuutta valtiolle (kruunulle).

Kaikki kirkkohistoriaa lukeneet tämän tietävät eli eivät ainakaan JT:sa lapsesta asti olleet, vaikka tietävät enemmän kuin kritikunnan papisto.