Veljesseura.org

Välillä vähän kepeämpää asiaa:

Mikä on JT:n suhde salkkuun tai kenttäkassiin? Eikös tämä ole esimerkiksi kentällä olevan JT:n tuntomerkki?

Salkku sisältää sitten sitä materiaalia ja salkkua on hoidettava (vain yhdyskunnan varsinaiset jäsenet hoitelevat JT:n sijoitussalkkua). Salkkuun täytyy päivittää joka kokousta koskeva vaihtuva aineisto ja kenttäkassiin on pakattava täkyt ovenavaajille.

Itse koi salkun hoitamisen aika rasittavana ja stressaavana. Joskus aikani meni salkun hoitamiseen enkä ehtinyt lehtienkään sisältöä katsoa. Tajusin aika pian, että hoitamalla salkkuani hyvin, saatoi antaa kokouksissa vaikutelman aktiivisemmasta julistajasta kuin mitä oikeasti olin. Toinen aktiivisuusmittari oli Vartiotrnin alleviivaukset.

Esivalvojamme käytti valtavan suurta salkkua - sellaista, minkä näkee TV:ssä asianajajilla. Esivalvojalla ei siellä kuitenkaan ollut kuin muutama paperi. Eräs AP tuli aina vauhdilla kokouksiin ja perässä salkkua kantoi hänen vaimonsa. Konventeissa salkuilla varattiin istumapaikat.

"Salkkumiehet nurkissamme häärii", sanoo laulun sanat.

Onko muita "salkkukokemuksia"?

Cavalet sen olla piti! muut oli muovikasseja.

Eihän siinä periaatteessa väliä, minkälaisen salkun kanssa Paratiisiin mennään!

Vieras kirjoitti:Cavalet sen olla piti! muut oli muovikasseja.

Cavalet kokoussalkkuna, sitten nahkalaukku kenttälaukkuna. Oli rasittavaa pitää niitä molempia järjestyksessä. Aiika usein unohtuikin laittaa uusimmat lehdet sinne kenttäkassiin...

No kaikkihan katseli kadehtien esivalvojan lentokartta Cavalettia sehän oli malliston suurin ja kallein :)
T:Pastori Silli

Vieras kirjoitti:Onko muita "salkkukokemuksia"?

Lainaus toisen lahkon - mormonien julkaisusta:
"Entisaikojen profeetoilla oli yllään viitta ja kädessään sauva. Nykyajan profeetoilla on yllään puku ja kädessään salkku."
Evankeliumin periaatteet s. 41
http://lds.org/languages/pdf/gospelprin ... 30_fin.pdf

Mullakin oli Cavalet. Alumiinivahvistettu, joten se kesti hyvin sen kun se aina välillä tipahti fillarin tarakalta. Muutama lommo kulmissa ei menoa haitannut. Se oli ärsyttävää, että epähuomiossa sen salkun avasi helposti väärinpäin ja sisältö valui lattialle.

Lapsena laitoin silloisen kokouslaukkuni niin täyteen kirjoja kuin vain mahtui, koska jotenkin tuli teokraattisempi olo.

rippeli kirjoitti:Mullakin oli Cavalet. Alumiinivahvistettu, joten se kesti hyvin sen kun se aina välillä tipahti fillarin tarakalta. Muutama lommo kulmissa ei menoa haitannut. Se oli ärsyttävää, että epähuomiossa sen salkun avasi helposti väärinpäin ja sisältö valui lattialle.

Lapsena laitoin silloisen kokouslaukkuni niin täyteen kirjoja kuin vain mahtui, koska jotenkin tuli teokraattisempi olo.

No joo. Caletti kestää todetusti autolla yliajon niinkuin mulle kävi salin pihalla.
Veli Palvelusvalvoja ilkkui "miksi jätit eteen?"
PastoriSilli

Siskot ostivat juuri lehdille sopivia kokous- ja kenttälaukkuja.
Sitten tilattiin vielä ryhmänä saksasta Raamatun ja kirjan kansi, nahkaisia ja omilla nimillä tai nimikirjaimilla.
Se taisi olla joku veli siellä, kun niitä teki, koska olivat nimen omaan seuran kirjoihin sopivia.
Sieltä sai myös muistiinpanovihkoja sekä kenttävihkoja.

vanessa kirjoitti: Sitten tilattiin vielä ryhmänä saksasta Raamatun ja kirjan kansi, nahkaisia ja omilla nimillä tai nimikirjaimilla.
Se taisi olla joku veli siellä, kun niitä teki, koska olivat nimen omaan seuran kirjoihin sopivia.
Sieltä sai myös muistiinpanovihkoja sekä kenttävihkoja.

Tuleepas nostalgisia muistoja. Kaikenlaista sitä on touhunnu männä vuosina.

rippeli kirjoitti:

vanessa kirjoitti: Sitten tilattiin vielä ryhmänä saksasta Raamatun ja kirjan kansi, nahkaisia ja omilla nimillä tai nimikirjaimilla.
Se taisi olla joku veli siellä, kun niitä teki, koska olivat nimen omaan seuran kirjoihin sopivia.
Sieltä sai myös muistiinpanovihkoja sekä kenttävihkoja.

Tuleepas nostalgisia muistoja. Kaikenlaista sitä on touhunnu männä vuosina.

Sanoppas muuta. Niistä saisi pitkän artikkelin tänne. Osa on sen verran valonarkaa ettei asioista parane
paljon kirjoitella.
T:PastoriSilli

Vieras kirjoitti:Cavalet sen olla piti! muut oli muovikasseja.

Hähähää, Cavalet oli peruskamaa. Jos halusi olla aikaansa edellä niin Delsey tai Samsonite oli kova sana.

Kunnioittavasti teidän
Nabander

Löysin noin vuosi sitten muuton yhteydessä mustan nahkalaukun,jota en ollut käyttänyt pitkään aikaan ja ihmettelin että miksi. No, kun rupesin tonkimaan, käteen tarttui läjä traktaatteja sekä Vartiotorneja ja Herätyskelloja vuodelta -05. En oikein ole osannut käyttää sitä enää, vaikkei se mitään kovin dramaattista kenttä-flashbackiä aiheuttanut. Paits jos kävelisin sen kanssa Lauttasaaressa Melkonkadulla, silloin voisi tullakin

Salkut vs. tasa-arvo:
Lomatuliaisina sain kauniin nahkaisen salkun, jossa molemmissa kyljissä gobeliinikirjailua. Näistä naisellisista koristeluista huolimatta siis ihan normimallin salkku muutoin. Vähänkö oli magee siihen maailmanaikaan. Ei tarvinnut montaa kertaa salkun kanssa salilla vierailla, kun jo arvon herroilta vanhimmilta tuli hienovaraista palautetta, että salkku on veljien käyttöomaisuutta, ei sisarten, ja että kannattaisi tykönään mietiskellä mitä raamatussa sanotaan naisellisesta kaunistautumisesta etc. Jotain sellaista puhetta siinä muistan olleen, ettei sisarten olisi sopivaa käyttää ulkoasussaan mitään miehisen pukeutumisen piirteitä, kun muuten Jehova murjottaa. No, tästä huolimatta pidin pääni (ja salkun), mistä olen edelleen varsin tyytyväinen.
Tämänkin typerän episodin olin jo ehtinyt täysin unohtaa, vaan palasi aloituksen seurauksena mieleen.

rippeli kirjoitti:Lapsena laitoin silloisen kokouslaukkuni niin täyteen kirjoja kuin vain mahtui, koska jotenkin tuli teokraattisempi olo.

Jos edetään vielä aikaisempaan (muistin rajamaille ja myös sen jälkeenkin) moodiin niin vilpittömät Jehovan Todistajat vanhemmat käytännössä itse laittavat tulevien mahdollisten vilpittömien Jehovan Todistajien "pikku-salkkuun" tarvittavat kamat.