Veljesseura.org

Nyt juuri tutkittavana oleva Vartiotorni kertoo seuraavaa:

Vartiotorni 15.12.2010 s.13,14,15
Jehovan tahto ei ole muuttunut. Hän tarjoaa ihmisille sovitusta vielä meidänkin päivinämme. Paavalin sanat "nyt on erityisen otollinen aika" ja "nyt on pelastuksen päivä" pitävät yhä paikkansa. Miten armollinen ja sääliväinen Jumala Jehova onkaan! ((2.Moos.34:6,7.) ...
Voideltujen kristittyjen jäännös huolehtii vielä nykyäänkin "sovituksen pelastustoimesta". He tajuavat, että apostoli Johanneksen profeetallisessa näyssä näkemät neljä enkeliä "pitävät tiukasti kiinni maan neljää tuulta, jotta mikään tuuli ei puhaltaisi maan päälle". Niinpä nyt on edelleen "pelastuksen päivä" ja "erityisen otollinen aika". (Ilm.7:1-3.) Tästä syystä voideltu jäännös on 1900-luvun alkupuolelta saakka innokkaasti keskittynyt "sovituksen palvelustoimeen" maan kaukaisimmillakin kulmilla.
Kuten kirjassa Jehovan todistajat - Jumalan valtakunnan julistajia kerrotaan, 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa esimerkiksi "C.T.Russell uskoi tovereineen lujasti siihen, että he elivät elonkorjuuaikaa ja että ihmisten oli tarpeellista kuulla vapauttavasta totuudesta". ...
Nuo varhaiset Jehovan palvelijat olivat tosiaankin erinomaisia esimerkkejä innon osoittamisesta haastavissa olosuhteissa. ...
Ihmiskunnan enemmistö, jonka Saatana on sokaissut, on edelleen vieraantunut Jumalasta ja tietämätön hänen ansaitsemattoman hyvyytensä tarkoituksesta (2.Kor.4:3,4; 1.Joh.5:19) ...
Saarnaamamme hyvä uutinen on se, että Jehova on rakkaudessaan valmis antamaan hairahdukset anteeksi Kristuksen välityksellä. Niinpä yksilöt voivat vapautua vieraantuneesta tilasta ja tulla sovitetuiksi Jumalan kanssa. )Room.5:10; 8:32.) "Erityisen otollinen aika" on kuitenkin pian päättymässä. ...
Nykyään Jehovan tahto on, että mahdollisimman monet tulisivat sovitetuiksi hänen kanssaan. osallistukaamme siksi ... tähän tärkeimpään ja kiireellisimpään työhön, jota nykyaikana tehdään.

Russell ei ollut aivan tuota mieltä kuin Vartiotorni nyt antaa ymmärtää.

Jumalan Aikakausisuunnitelma
C.T.Russell v.1889
s.124
Apostoli sanoo (Ap.T.15:14), että evankeliumin päätarkoitus tänä aikakautena on "ottaa kansa" Kristuksen nimelle - voittava seurakunta, joka hänen toisessa tulemisessaan yhdistetään häneen ja saa hänen nimensä. Maailmalle todistaminen on tänä aikana sivutarkoitus.

Itse asiassa Russellilla oli raamatullinen peruste sanoa näin. Tämä näkemys perustui ko. Vartiotornin lainaamaan Ilmestyskirjan kohtaan:

Johanneksen ilmestys 7:3 KR92
3. "Älkää hävittäkö maata, älkää merta älkääkä puita, ennen kuin olemme painaneet sinetin meidän Jumalamme palvelijoiden otsaan."

Vartiotorni jättää mainitsematta syyn, miksi tuhon voimia pidätellään. Syy oli se, että ennen sitä piti valita ja sinetöidä "pienen lauman" jäsenet, ja aivan kuten Russell toteaa: "Maailmalle todistaminen on tänä aikana sivutarkoitus."
Jehovan todistajat saarnaavat nyt, koska heidän mukaansa suhtautuminen tähän sanomaan ratkaisee ihmisten pelastumisen lähestyvässä Harmagedonissa. Koska kaikilla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta edes kuulla tätä Jehovan todistajien sanomaa ja nekin, jotka sitä voivat kuulla, ovat kasvatuksestaan ja Saatanan eksytyksestä johtuen torjuvia, päätteli Russell, että olisi täysin epäoikeudenmukaista teloittaa tällaisia tietämättömiä ja eksytettyjä ihmisiä. Sen vuoksi heille annetaan tilaisuus tehdä ratkaisunsa Jumalan palvontansa suhteen vasta tuhatvuotiskautena, jolloin Saatana on estetty eksyttämästä heitä ja jolloin Jumalan valtakunta hallitsee. Vasta näissä olosuhteissa ihminen voi tehdä ratkaisun, josta hänet voidaan asettaa täyteen vastuuseen.

Koska nykyisille Jehovan todistajille ei haluta avoimesti kertoa sitä, mitä Russell Jumalan valitsemana julistajana ja opettajana todellisuudessa muinoin opetti, tässä lyhyt yhteenveto Raamatun tutkielmien ensimmäisestä osasta:

Jumalan Aikakausisuunnitelma
C.T.Russell v.1889

s.47
Meidän päivinämme eri uskontunnustukset opettavat, että kaikki nämä tuhannet miljoonat ihmiset, jotka eivät tunne sitä ainoaa nimeä taivaan alla, jossa meidän on pelastuminen, ovat suoraa päätä matkalla iankaikkiseen vaivaan, eikä siinä vielä kyllin, vaan että myös kaikki nuo 116 000 000 protestanttia, muutamia tosi kristittyjä lukuun ottamatta, ovat varmat samasta kohtalosta. Eipä siis ole ihme, jos ne, joilla on tuollaisia hirmuisia kuvitelmia Jehovan suunnitelmista ja tarkoituksista, intoilevat lähetyksen puolesta. Ihmeellistä on, etteivät he tule mielipuoliksi. Jos todellakin uskoisi sellaiseen ja täysin käsittäisi sen merkityksen, riistäisi se elämältä kaiken ilon ja heittäisi suruharson jokaisen ympäristössämme olevan valokipinän ylle. ...
Mutta vaikka inhimillisten uskontunnustusten kannalta toiveet ovatkin synkät, antaa Raamattu kuitenkin valoisamman kuvan, ja tarkoituksemme on esittää se. Jumalan sanan opastamana uskomme, että Jumalan suuren pelastussuunnitelman tarkoitus ei ollut eikä tule olemaan näin epäonnistunut yritys.

s.104,105
Silloin, Jeesuksen kuolemasta, alkoi uusi ajanjakso, evankeliumiaika eli kristillinen armohallitus, jolloin oli julistettu iloista sanomaa vanhurskauttamisesta, ei ainoastaan juutalaisille vaan kaikille kansoille, sillä Jeesus Kristus maistoi Jumalan armosta kuoleman kaikkien puolesta. Tänä evankeliumikautena on myös luokka, joka on kutsuttu erityiseen suosioon, jolle on annettu erityisiä lupauksia, ja tähän kuuluvat ne, jotka uskon kautta vastaanottavat Jeesuksen Kristuksen Lunastajanaan ja Herranaan ja vaeltavat hänen jäljessään. Evankeliumin sanomaa on julistettu ympäri maata lähemmä tuhannen yhdeksänsadan vuoden kuluessa, niin että nyt voidaan sanoa, että sitä on enemmän tai vähemmän saarnattu kaikille kansoille. Se ei ole kääntänyt kansoja - sillä ei ollut sitä tarkoitusta tänä aikakautena; mutta se on sieltä täältä, kuten Jeesus ennusti (Luuk.12:32), valinnut muutamia, kaikkiaan "pienen lauman", jolle Isä on nähnyt hyväksi antaa Valtakunnan aikana, joka seuraa tätä.
Tämän aikakauden mukana loppuu "nykyinen paha maailma", ja huomaa tarkoin, miten Jumalan syvät aikomukset kaikesta huolimatta ovat varmasti menneet eteenpäin varman ja määrätyn suunnitelman mukaan, täsmällisessä aikajärjestyksessä, jonka hän on määrännyt, vaikka hän nykyään antaakin pahan hallita näennäisesti asialleen vahingoksi! Tämän ajanjakson lopussa ja sitä seuraavan tuhatvuotisajan sarastuksessa sidotaan Saatana ha hänen valtansa kukistetaan, mikä on valmistus Kristuksen valtakunnan perustamiselle ja tulevan maailman alkamiselle, jossa "vanhurskaus asuu".
Tuhatvuotinen valtakunta on Ilm.20:4:nnessä mainitun aikakauden yleinen nimitys. Se käsittää ne tuhat vuotta, jolloin Kristus hallitsee muodostaen "tulevan maailman" ensimmäisen ajanjakson. Tuhatvuotiskauden aikana asetetaan kaikki se ennalleen, joka Aadamin lankeemuksen kautta menetettiin (Ap.T.3:19-21), ja ennen sen loppua ovat kaikki kyyneleet pois pyyhityt. Sen rajojen toisella puolella tulevissa autuaallisissa ajanjaksoissa ei kuolemaa ole enää oleva, ei myöskään itkua eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt. (Ilm.21:4) Jumalan ilmestykset eivät ulotu kauemmaksi, ja siihen me pysähdymme.

s.127,128
Kun Raamattu siis opettaa, että Herramme toisen tulemisen tarkoituksena on kaiken ennalleen asettaminen, ja että hänen ilmestymisensä aikana kansat eivät läheskään ole kääntyneet, vaan ne vihastuvat (Ilm.11:18) ja tekevät vastarintaa, niin täytyy myöntää, että joko Seurakunta on lähetystehtävässään epäonnistunut, ja Jumalan suunnitelma tähän nähden epäonnistunut, tai sitten, niin kuin olemme väittäneet ja osoittaneet, Seurakunnalta ei ole vaadittukaan maailman kääntämistä tänä aikakautena, vaan sen tehtävänä on ollut saarnata evankeliumia koko maailmassa todistukseksi ja Jumalan johdolla valmistua suurta tulevaa tehtäväänsä varten. Jumala ei ole millään tavalla kuluttanut kykyään maailman kääntämiseksi. Päinvastoin, hän ei vielä ole yrittänytkään kääntää maailmaa.
Tämä tuntunee muutamista omituiselta väitteeltä, mutta heidän tulee ajatella, että jos Jumala olisi ryhtynyt tällaiseen työhön, niin hän olisi silminnähtävällä tavalla epäonnistunut siitä, sillä niin kuin olemme havainneet, on ainoastaan vähäpätöinen murto-osa maan tuhansista miljoonista milloinkaan kuullut siitä ainoasta nimestä, jossa heidän on pelastuminen. Me olemme ainoastaan voimakkain sanoin esittäneet, ... että nimittäin Jumala valitsee nyt maailmasta "pienen joukon", Seurakunnan. ... havaitsemme Raamatun opettavan vielä Jumalan suunnitelman yhtä askelta: maailman ennallistamista, joka tapahtuu valitun Seurakunnan kautta, sitten kuin tämä on tullut täysilukuiseksi ja kirkastetuksi. Tämä voittajien "pieni lauma" muodostaa tänä evankeliumikautena ainoastaan sen "siemenen" ruumiin, jossa tai jonka kautta kaikki maan sukukunnat siunataan. ...
Se, että maailma ei ole vielä kääntynyt, ja että Herran tunto ei vielä täytä maata, todistaa, ettei sitä vielä ole lähetettykään siinä tarkoituksessa.

s.132
Mutta yhtä varmasti kuin Jeesus kuoli kaikkien edestä, täytyy myös kaikkien saada ne siunaukset ja tilaisuudet, jotka hän lunasti kalliilla verellään. Niin ollen täytyy meidän odottaa, että tuhatvuotiskautena siunataan kaikki ne, jotka ovat haudoissaan, samoin kuin nekin, jotka eivät ole niissä; ja tähän me löydämme runsaasti todistuksia, kun katsomme syvemmälle Herran todistukseen asiassa.

s.137
Mutta sellainen ajatus, että niin monet lähimmäistämme kadotettaisiin, koska heiltä on puuttunut se tieto, mikä on tarpeellinen pelastumiseksi, olisi todellakin surullinen jokaiselle, jolla on kipinäkin rakkautta tai osanottoa. Sitä paitsi on lukuisia raamatunpaikkoja, joita näyttää olevan mahdoton yhdistää kaiken tämän kanssa. Katsokaamme: jos ajattelemme, että menneenä ja nykyisenä aikana on ollut ainoa mahdollinen tilaisuus, ja sivuutamme kaiken toivon ennalleen asettamisesta tulevana aikakautena, niin kuinka ymmärrämme sellaiset sanat kuin: "Jumala on rakkaus" ja "niin on Jumala rakastanut maailmaa, että hän antoi ainokaisen Poikansa, jotta kuka ikinä häneen uskoo, se ei hukkuisi". (1.Joh.4:8; Joh.3:16) Eikö näytä siltä, että jos Jumala rakasti maailmaa näin suuresti, niin hän voi keksiä keinoja myöskin järjestää asiat siten, että kaikki voisivat kuulla ja uskoa.

s.180-182
Jumala on jättänyt kaiken tuomion Pojalle ja antanut hänelle kaiken vallan taivaassa ja maan päällä. - Joh.5:22.
Siten tulee korkealle korotettu, kirkastettu Kristus, joka niin rakasti maailmaa, että hän antoi elämänsä sen lunastushinnaksi, maailman Tuomariksi sen luvatussa tulevassa koetuksessa. Ja Jehova itse on määrännyt hänet tähän virkaan juuri tässä tarkoituksessa. Koska se on Raamatun selvä esitys, niin ei siinä ole mitään pelättävää, vaan päinvastoin on kaikilla suuri syy iloita odottaessaan tuomiopäivää. Tuomarin luonne takaa sen, että tuomio on vanhurskas ja armorikas, ja että kaikkien heikkoudet otetaan riittävässä määrässä huomioon, kunnes kaikki halukkaat ja tottelevaiset ovat ennallistetut alkuperäiseen Eedenissä kadotettuun täydellisyyteen. ...
Toinen koetus eroaa ensimmäisestä siinä, että kukin pannaan omasta eikä toisen puolesta koetukselle. Ei kukaan kuole Aadamin synnin tähden tai perittyjen epätäydellisyyksien tähden. ... Ja silloin kuuluu maailmalle, niin kuin nyt Seurakunnalle, ettei tuomita sen mukaan, mitä ei omata, vaan sen mukaan, mitä kullakin on. (2.Kor.8:12) Kristuksen hallituksen aikana kasvatetaan, harjoitetaan ihmiskunta siten vähitellen ja pidetään kurissa, kunnes täydellisyys on saavutettu. ... Ei kukaan, joka on silloin vähäisemmässäkään määrin epätäydellinen saa nauttia iankaikkista elämää. Se, joka ei ole silloin täydellinen, rikkoo tahallaan täyttä valoa ja täyttä kykyä vastaan.
Se, joka rikkoo tahallaan täyttä valoa ja kykyä vastaan kuolee toisen kuoleman.

s.191
Vähäinen on totisesti niiden joukko, jotka oppivat nykyajassa todella ja kokemuksen kautta tuntemaan sen vapauden, jolla Kristus tekee ne vapaiksi, jotka vastaanottavat hänen lunastuksensa ja jättävät tulevaisuutensa johdon hänen huomaansa. Siten onkin ainoastaan tämä pieni joukko, Seurakunta, kutsuttu ja koeteltu ennakolta siinä erikoisessa tarkoituksessa, että se toimisi yhdessä Jumalan kanssa maailman siunaamiseksi ... Koko maailma saatetaan täyteen totuuden tuntoon, ja siinä määrin kuin kukin omaksuu sen määräykset ja ehdot, ei häntä enää pidetä syntisenä, vaan lapsena, jolle kaikki ennalleenasettamissiunaukset ovat aiotut.

s.312
Mutta tämän sekaannuksen aikana perustaa taivaan Jumala valtakuntansa, joka tyydyttää kaikkien kansojen toivomukset. Väsyneinä ja alakuloisina omien yritystensä epäonnistumisesta ja saatuaan kokea, että heidän viimeinen ja suurin ponnistuksensa johti ainoastaan laittomuuteen, tervehtivät ihmiset ilolla taivaan herrautta ja taipuvat siihen ja hyväksyvät sen voimakkaan ja oikeudenmukaisen hallituksen. Siten antaa ihmisten vaikea asema Jumalalle hyvän tilaisuuden, ja silloin "tulee kaikkien kansojen toivo" (eng.käänn.) - Jumalan valtakunta voimassa ja suuressa kirkkaudessa. - Hagg.2:7

s.393,394
Me olemme nähneet myöskin, että se päivä eli aikakausi, joka on nyt koittamaisillaan maailmalle, on maailman tuomio- eli koetuspäivä, sekä että kaikki edelliset valmistukset tehtiin siinä tarkoituksessa, että ihmissuku saisi niin suotuisan tilaisuuden kuin mahdollista, kun se yksityisinä henkilöinä asetetaan koetukselle iankaikkisen elämän saamiseksi.

s.395,396
On ilmeistä, ettei tämä tuomio eli hallitus voi alkaa ennen kuin Kristus, jonka Jehova on määrännyt maailman Tuomariksi eli Hallitsijaksi, on tullut takaisin - ei alennuksen tilassa, vaan voimassa ja suuressa kirkkaudessa. Hän ei tule silloin takaisin lunastamaan maailmaa, vaan tuomitsemaan [hallitsemaan] maailmaa vanhurskaudessa. ...
Silloin Kuningas istuu kirkkautensa valtaistuimelle, ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän tuomitsee tänä aikakautena heidät heidän töittensä mukaan. Hän avaa heille Raamatun kirjat ja täyttää maan Herran tuntemuksella. Kaiken tämän suosion ja kaiken avun vallitessa on hän tuomitseva heidän käytöksensä mukaan, kutka heistä ovat arvolliset iankaikkiseen elämään niinä kirkkauden ja ilon aikakausina, jotka tämän jälkeen seuraavat. - Matt.25:31; Ilm.20:11-13.
Siten olemme nähneet, että Messiaan toinen tuleminen perustaakseen valtakuntansa maan päälle on tapahtuma, joka sisältää toivon kaikille ihmiskunnan luokille, tapahtuma, joka, jos se oikein ymmärretään, tuo iloa ja riemua kaikkiin sydämiin. .. Se on päivä, jolloin todellinen Seurakunta saa Päänsä kanssa kirkastettuna jumalallisen vallan ja voiman ja alkaa maailman hyväksi suuren työn, jonka tuloksena on kaiken täydellinen ennalleenasettaminen. Ja tämä on suuri ilon päivä maailmalle, jolloin suuri Vastustaja on sidottu, jolloin ne kahleet, jotka ovat sitoneet ihmissukua kuudentuhannen vuoden kuluessa, ovat katkotut, ja jolloin Herran tunto täyttää maan, niin kuin vesi peittää meren pohjan.

s.399
Seuraavat osat käsittelevät lähemmin tämän ainoan ja saman suunnitelman eri jaksoja ja osoittavat askel askeleelta sen erinomaisen sopusoinnun, joka on ainoastaan totuudelle oleellista. Ilmoitettakoon myös, ettei ainoakaan teologinen järjestelmä ole milloinkaan edes väittänytkään saaneensa Raamatun kaikkia esityksiä sopusointuun tai koettanut sitä tehdäkään, ja kuitenkin me väitämme esityksemme täyttävän juuri tämän. Sopusoinnun, ei ainoastaan Raamatun, vaan myös Jumalan luonteen ja pyhitetyn järjen kanssa on täytynyt herättää omantunnontarkan lukijan huomion ja täyttää hänet sekä ihmettelyllä että toivolla ja luottamuksella. Se on todellakin ihmeellinen. Kuitenkin tulee meidän odottaa juuri tätä TOTUUDELTA ja Jumalan äärettömältä, viisaalta ja hyvältä suunnitelmalta. ...
Miten silmiin pistävä onkaan siis Jumalan kaitselmus, joka avaa juuri tänä aikana lapsilleen todellakin ihanan ja sopusuhtaisen suunnitelman - suunnitelman, joka ei hylkää pienintäkään osaa hänen sanastaan, vaan saattaa ne kaikki sopusointuun. Totuus on, kun sen aika on tullut, ruokaa uskon huonekunnalle, jotta he sen kautta kasvaisivat. (Matt.24:45)


Tämä herätti todella "omantunnontarkan lukijan huomion" ja kieltämättä täytti hänet myös ihmettelyllä. Mutta ei kuitenkaan luottamuksella tämän järjestön opetuksia kohtaan. Tosin tämä kuulostaa kyllä oikeudenmukaisemmalta kuin se, mitä nyt julistetaan. Tämän opetuksen mukaan kaikki on lunastettu ja kaikilla on tilaisuus selvitä tuhatvuotiskaudelle osoittamaan halunsa palvella Jumalaa. Nyt tuomio tulee sen perusteella miten suhtautuu ovelle tulleeseen Jehovan todistajaan, ja tuomio tulee, vaikka sanomaa ei olisi koskaan kuullutkaan.
Mitä meidän tulee odottaa totuudelta? Ensinnä sitä, että se todella on totta ainakin siltä osin, kun sitä kutsutaan "Jumala viisaaksi suunnitelmaksi". Odottaisi myös että tämän ajan Jehovan todistajat pysyisivät totuudessa siinä suhteessa, miten he lainaavat näitä muinaisia "totuuksia" palvelemaan nykyisiä opetuksiaan.

Vieras kirjoitti:Odottaisi myös että tämän ajan Jehovan todistajat pysyisivät totuudessa siinä suhteessa, miten he lainaavat näitä muinaisia "totuuksia" palvelemaan nykyisiä opetuksiaan.

Vt-kirjoituskaaderi vie jt-rivijäsentä kuin pässiä narussa liikkeen oppi- ja muunkin historian suhteen. Sillä mustavalko-asenteella, jota Vt-seura edustaa, ei Russelin aikaisia kirjoituksia pitäisi lainata lainkaan. Eikä se olisi tarpeenkaan, koska Russelin ajasta koskemattomana säilyneet Vt-seuralle ominaiset näkemykset eivät kaipaa Russelin vetoapua, esimerkkinä vaikka kolminaisuus ja sielukäsitys.

Jos joku jt nyt esiintyisi salilla Russelin aikaisilla ajatuksilla Vt-opeista, niin se esiintyminen jäisi lyhyeksi, kuten jäisi Rutherfordin ja pian F. Franzinkin opillinen simulointi on samassa kategoriassa. Viittaaminen Russelin tuotantoon on ainoastaan ajallisen perspektiivin ulottamista edes 1800-luvulle (siitä etäämmälle taaksepäin ei mitään vakavasti otettavaa asiaa olekaan esittää).

Kiitos hyvästä viestistä, jospa ne vanhemmat joskus puhusivat vielä näistä asioista niin voisin lainailla, mutta kun tietävät että en käy enää kokouksissa niin eivätpä tuo esille.

Hr. H

Nykyiset Russellin opetuksista kiinni pitävät Raamatuntutkijat kirjoittavat sivullaan seuraavasti:

Raamatuntutkijat
http://cc.oulu.fi/~tnordman/raamatuntutkijat.htm
C.T.Russell ei ole "Jehovan todistajien" perustaja
Raamatuntutkijat opettavat, että puhdas totuus Jumalan sanasta pysyy muuttumattomana, että opit, jotka olivat tosia 80 vuotta sitten, ovat tosia myös tänään. Me uskomme, että ymmärryksemme kehittyy Jumalan suunnitelman eri opeista, mutta ei oppien jatkuvan muutoksen kautta. Me uskomme, että Raamatun ennustukset, jotka koskevat meidän aikaamme, voidaan ymmärtää selvemmin, kun ne täyttyvät täydellisemmin.
Jehovan todistajien opetukset näyttävät koko ajan muuttuvan. Tätä he sanovat välttämättömäksi, jotta voi "pysyä valon tasalla" valon mennessä eteenpäin.

Tämä nykyisten Raamatuntutkijoiden lausunto totuudesta on totuus-käsitteen perusta. Se mikä oli Russellin aikana totta on myös tänään totta. Jos nyt myöhemmin on havaittu, ettei Russellin aikainen opetus ollutkaan totta, niin mitä se sitten oli? Vartiotornin päätelmän mukaan se oli siinä tapauksessa valhetta.

Vartiotorni 1.8.2003 s.14
Itse totuuden olemusta vastaan hyökätään. Olet saattanut kuulla sanottavan, että jokainen laatii oman totuutensa tai että totuus on suhteellista tai että totuus muuttuu alinomaa. Tämä on virheellistä järkeilyä. Tutkimustyö ja koulutushan tähtäävät nimenomaan tosiasioiden eli totuuden oppimiseen maailmasta, jossa elämme. Totuutta ei ratkaise henkilökohtainen mielipide. Esimerkiksi ihmissielu joko on kuolematon tai ei ole. Saatana joko on olemassa tai ei ole. Elämällä joko on tarkoitus tai ei ole. Kussakin tapauksessa voi olla vain yksi oikea vastaus. Toinen on tosi ja toinen valhetta; molemmat eivät voi olla totta.

Vartiotorni toteaa: "Toinen on tosi ja toinen valhetta; molemmat eivät voi olla totta", joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että joko Russellin opetus on totta tai nykyisten Jehovan todistajien opetus on totta. Molemmat opetukset eivät voi olla totta. Toinen näistä opetuksista on valhetta.

Jos Russellin opetus on valhetta, on Jehovan todistajien uskontokunta perustettu silloin valheellisille opetuksille. Koska Jumala ei voi olla minkään valheen lähde, ei Russell siinä tapauksessa ollutkaan Jumalan valitsema, hänen paljastamiensa totuuksien julistaja.
Jos taas uskomme, että Russellin opetus oli totta ja että hän oli todella Jumalan valitsema, ovat nykyiset Jehovan todistajat luopuneet totuudesta, jonka Jumala paljasti Russellille. Heihin soveltuu siinä tapauksessa seuraava Pietarin ennustus.

Toinen Pietarin kirje 2:1 KR92
1. Israelin kansan keskuudessa esiintyi kuitenkin myös vääriä profeettoja, ja samoin on teidänkin joukkoonne ilmestyvä vääriä opettajia. He salakuljettavat teidän keskuuteenne tuhoisia harhaoppeja, jopa kieltävät herransa, joka on ostanut heidät omikseen. Pian he kuitenkin saattavat itsensä tuhoon.

Vieras kirjoitti:Jos Russellin opetus on valhetta, on Jehovan todistajien uskontokunta perustettu silloin valheellisille opetuksille. Koska Jumala ei voi olla minkään valheen lähde, ei Russell siinä tapauksessa ollutkaan Jumalan valitsema, hänen paljastamiensa totuuksien julistaja.
Jos taas uskomme, että Russellin opetus oli totta ja että hän oli todella Jumalan valitsema, ovat nykyiset Jehovan todistajat luopuneet totuudesta, jonka Jumala paljasti Russellille. Heihin soveltuu siinä tapauksessa seuraava Pietarin ennustus.

Russelin tekstejä ja menoa ei tarvitse kovin syvällisesti penkoa kun huomaa miehen grandiositeetin motivoinnin, Russell oli epärehellinen ja tarkoitushakuinen. Mitä taas Pietarinkirjeisiin tulee, niin ne ovat muun UT:n mukaisesti suunnatut nimenomaan aikalaisille, asian huomaa helposti "me/te, meille/teille, meistä/teistä" -tyylistä:

"Rakkaani, älkää oudoksuko sitä hellettä, jossa olette ja joka on teille koetukseksi, ikäänkuin teille tapahtuisi jotakin outoa, vaan iloitkaa, sitä myöten kuin olette osallisia Kristuksen kärsimyksistä, että te myös hänen kirkkautensa ilmestymisessä saisitte iloita ja riemuita. Jos teitä solvataan Kristuksen nimen tähden, niin te olette autuaat, sillä kirkkauden ja Jumalan Henki lepää teidän päällänne. Älköön näet kukaan teistä kärsikö murhaajana tai varkaana tai pahantekijänä tahi sentähden, että sekaantuu hänelle kuulumattomiin; mutta jos hän kärsii kristittynä, älköön hävetkö, vaan ylistäköön sen nimensä tähden Jumalaa. Sillä aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta; mutta jos se alkaa ensiksi meistä, niin mikä on niiden loppu, jotka eivät ole Jumalan evankeliumille kuuliaiset?" (1. Piet. 4:12-17 KR38)

"Ja ennen kaikkea tietäkää se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan ja sanovat: "Missä on lupaus hänen tulemuksestansa? Sillä onhan siitä asti, kuin isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta." (2. Piet. 3:3, 4 KR38)

Vieras kirjoitti:Vartiotorni toteaa: "Toinen on tosi ja toinen valhetta; molemmat eivät voi olla totta", joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että joko Russellin opetus on totta tai nykyisten Jehovan todistajien opetus on totta. Molemmat opetukset eivät voi olla totta. Toinen näistä opetuksista on valhetta.

Näinhän se on. Molemmat opetukset eivät voi olla totta. Mutta molemmat voivat olla valhetta.

*****
Ihmiskunta etsii Jumalaa 1990 s.353,354
Perehtyessään Jumalan sanaan nuo raamatuntutkijat olivat hyvin kiinnostuneita Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten ennustuksista, jotka liittyivät ”maailman loppuun” ja Kristuksen ”tulemukseen”. (Matteus 24:3, KR) Katsoessaan kreikkalaista tekstiä he havaitsivat, että Kristuksen ”tulemus” olikin ”pa·rou·si´a” eli näkymätön läsnäolo. Kristus oli siis antanut opetuslapsilleen tietoja lopun aikana tapahtuvan näkymättömän läsnäolonsa todisteista, ei tulevasta näkyvästä tulemuksestaan. Tutkiessaan tätä asiaa nuo raamatuntutkijat halusivat hyvin innokkaasti ymmärtää Kristuksen läsnäoloon liittyvää Raamatun ajanlaskua. Ymmärtämättä kaikkia yksityiskohtia Russell ja hänen toverinsa tajusivat, että vuosi 1914 olisi ratkaiseva ajankohta ihmiskunnan historiassa. – Matteus 24:3–22; Luukas 21:7–33, Int.
Russell tiesi, että tehtävänä oli suuri saarnaamistyö. Hän tunsi Matteuksen muistiin merkitsemät Jeesuksen sanat: ”Ja tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansoille, ja sitten tulee loppu.” (Matteus 24:14; Markus 13:10) Nuo raamatuntutkijat ilmaisivat vuotta 1914 edeltäneenä aikana tajuavansa sen, että heidän toimintansa oli kiireellisen tärkeää. He uskoivat, että heidän saarnaamistoimintansa huipentuisi tuona vuonna, ja siksi heistä tuntui, että heidän pitäisi tehdä kaikki voitavansa auttaakseen toisia saamaan tietoa ”tästä valtakunnan hyvästä uutisesta”. Lopulta C.T.Russellin raamatullisia saarnoja julkaistiin tuhansissa sanomalehdissä eri puolilla maailmaa.

Kuten Raamatun tutkielmien ensimmäisestä osasta jo havaitsimme, tämä mitä nyt kerrotaan Russellin uskomuksesta saarnaamistyön suorittamiseen, ei ole totuuden mukaista.

Jumalan Aikakausisuunnitelma
C.T.Russell v.1889
s.127,128
Kun Raamattu siis opettaa, että Herramme toisen tulemisen tarkoituksena on kaiken ennalleen asettaminen, ja että hänen ilmestymisensä aikana kansat eivät läheskään ole kääntyneet, vaan ne vihastuvat (Ilm.11:18) ja tekevät vastarintaa, niin täytyy myöntää, että joko Seurakunta on lähetystehtävässään epäonnistunut, ja Jumalan suunnitelma tähän nähden epäonnistunut, tai sitten, niin kuin olemme väittäneet ja osoittaneet, Seurakunnalta ei ole vaadittukaan maailman kääntämistä tänä aikakautena, vaan sen tehtävänä on ollut saarnata evankeliumia koko maailmassa todistukseksi ja Jumalan johdolla valmistua suurta tulevaa tehtäväänsä varten. Jumala ei ole millään tavalla kuluttanut kykyään maailman kääntämiseksi. Päinvastoin, hän ei vielä ole yrittänytkään kääntää maailmaa.
Tämä tuntunee muutamista omituiselta väitteeltä, mutta heidän tulee ajatella, että jos Jumala olisi ryhtynyt tällaiseen työhön, niin hän olisi silminnähtävällä tavalla epäonnistunut siitä, sillä niin kuin olemme havainneet, on ainoastaan vähäpätöinen murto-osa maan tuhansista miljoonista milloinkaan kuullut siitä ainoasta nimestä, jossa heidän on pelastuminen. Me olemme ainoastaan voimakkain sanoin esittäneet, ... että nimittäin Jumala valitsee nyt maailmasta "pienen joukon", Seurakunnan. ... havaitsemme Raamatun opettavan vielä Jumalan suunnitelman yhtä askelta: maailman ennallistamista, joka tapahtuu valitun Seurakunnan kautta, sitten kuin tämä on tullut täysilukuiseksi ja kirkastetuksi. Tämä voittajien "pieni lauma" muodostaa tänä evankeliumikautena ainoastaan sen "siemenen" ruumiin, jossa tai jonka kautta kaikki maan sukukunnat siunataan. ...
Se, että maailma ei ole vielä kääntynyt, ja että Herran tunto ei vielä täytä maata, todistaa, ettei sitä vielä ole lähetettykään siinä tarkoituksessa.

Myöskin se mitä hän uskoi vuoden 1914 tuovan tullessaan jätetään kertomatta tavalla, joka antaa siitä sellaisen käsityksen, että hän oli oikeassa, vaikka niin asia ei suinkaan ollut. Raamatun tutkielmine toinen osa kertoo, miten vakuuttunut Russell oli siitä, "mitä Jumala on suvainnut ilmoittaa suunnitelmansa ajoista ja aikakausista".
Vuoden 1912 Vartiotornissa hän vahvistaa odotuksensa vuoden 1914 tapahtumista. Vuonna 1971 Vartiotorni vakuuttaa näiden odotusten pitäneen paikkansa.

Aika on lähellä
v.1889 Charles T.Russell
s.12,13
Meidän käsityksemme mukaan on Herra määrännyt näiden ennustusten ilmitulemisen nyt juuri virkistämään, kypsyttämään ja erottamaan pyhät nisuna rikkaruohoista tänä elonkorjuuaikana. ...
Niiden joiden on sallittu katsoa Jumalan suurenmoiseen aikakausisuunnitelmaan, joka niin selvästi esittää tarkkaan järjestetyn jumalallisen suunnitelman syvän tarkistuksen ja ihmeellisen kantavuuden, kuten se edellisessä niteessä on esitetty, tulisi olla halukkaita tietämään, mitä Jumala on suvainnut ilmoittaa suunnitelmansa ajoista ja aikakausista.

Vartio-torni Joulukuu 1912 s.1
Raamatun ennustama nykyisen ajan - tämän aikakauden elonkorjuuajan - rauhattomuus lähenee varmasti huippukohtaansa. Monet tuntevat odotuksemme vuoden 1914 lokakuun suhteen - että niihin aikoihin hädän aika pääsee täyteen valtaan ja ikään kuin hävityksen luudalla tulee pyyhkäisemään pois nykyisen yhteiskuntajärjestyksen.
Aivan alusta alkaen olemme ilmoittaneet Raamatun opetuksen olevan sen, että ainoastaan viisaat ymmärtävät ja "ettei yksikään jumalaton ymmärrä" (Dan.12:10) ja että tänä aikana ainoastaan valittu luokka saatetaan täyteen sopusointuun Jumalan kanssa.
Noin kaksi vuotta on jäljellä, kunnes olemme tulleet odottamamme hädän ajan huippukohtaan - jos olemme täsmällisesti osuneet oikeaan aikaan nähden. Ellemme ole oikeassa, emme varmaankaan ole suuresti erehtyneet, sillä vastustajammekin antavat tästä todistuksen.

Vartiotorni 15.12.1971 s.562
Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran ensimmäinen presidentti kiinnitti 1870-luvun loppupuolella huomion vuoteen 1914 Raamatun ennustusten merkkiajankohtana. New York World selosti tätä 30.8.1914: "Kauhistava sodan puhkeaminen Euroopassa on täyttänyt epätavallisen ennustuksen. [Jehovan todistajat] ... ovat julistaneet maailmalle neljännesvuosisadan ajan saarnaajien ja painotuotteiden välityksellä, että Raamatussa ennustettu vihan päivä oli tuleva vuonna 1914. ... Ja vuonna 1914 tulee sota, sota, jota jokainen pelkäsi, mutta jonka kukaan ei luullut voivan todellisuudessa tulla." Keiden ennustukset osoittautuivat totuudellisiksi - maailman johtohenkilöidenkö ennustukset vai Raamattuun perustuvien Jehovan todistajien ennustukset?

Miten Jehovan todistajien tulisi suhtautua C.T.Russelliin?
Tällä seuraavalla tavallako?

TÄYTTYNYT SALAISUUS
Pastori Russelin kuoleman jälkeinen teos.
C.J.Woodworth ja G.H.Fisher v.1917 Perustuu osaksi Russellin kirjoituksiin
JULKAISIJAN ALKULAUSE
... Apostoli Johanneksen kautta ilmoitti Herra, että seurakuntaa kehitettäisiin seitsemänä erityisenä ajanjaksona ja että hänellä olisi jokaiselle niistä erityinen enkeli eli sanansaattaja palvelemaan toisia ruumiin jäseniä. Siitä seuraa siis, että sanansaattaja viimeisessä, laodikealaisessa ajanjaksossa julistaisi sanomaa Herran läsnäolosta ja evankeliumikauden elonkorjuuajasta. Suuri Mestarimme painosti erikoisesti seurakunnan seitsemännen eli laodikealaisen ajanjakson sanansaattajan merkitystä, kun hän sanoi, että tämä tulisi olemaan "uskollinen ja älykäs palvelija, jonka hänen Herransa asettaisi huonekuntansa yli antamaan sille ruokaa ajallaan."
Ne vihkiytyneet kristityt, jotka ovat lukeneet ja antaneet täyden arvon totuudelle, sellaisena kuin se esiintyy RAAMATUNTUTKIELMIEN kuudessa edellisessä osassa, näkevät ja tunnustavat mielellään, että Charles Taze Russell oli Laodikea-seurakunnan sanansaattaja. Jokaiselle Raamattuun uskovalle tulevat ne todistukset, joita esitetään tässä osassa, korottamaan tämän tosiasian yli kaiken epäilyksen varjon. ...

Jehovan todistajat eivät suhtaudu häneen tällä tavalla. Miksi eivät? Eikö hän ollutkaan "Laodikea-seurakunnan sanansaattaja", joka tulisi olemaan "uskollinen ja älykäs palvelija, jonka hänen Herransa asettaisi huonekuntansa yli antamaan sille ruokaa ajallaan."? Eikö Raamatun tutkielmat kaikkine osineen ollutkaan "ruokaa ajallaan", nimenomaan "ajallaan" vuoteen 1914 asetetut odotukset huomioiden?
Jos ihmiskunta oli elänyt vuosisatoja hengellisessä pimeydessä, ja Jumala oli päättänyt paljastaa heille suunnitelmansa Russellin välityksellä, eikö tulisi vankasti uskoa, että se mitä hän paljastaa on varmasti totta? Juuri noihin aikoihin kristikunta oli jakautumassa lukuisiin kirkkokuntiin ja lahkoihin, jotka kaikki väittivät olevansa oikeaoppisia. Tilanne uskonnollisella rintamalla oli hyvin sekava. Jotta aito Jumalan sanansaattaja erottuisi tästä sekavasta joukosta, tuli hänen sanomansa olla, paitsi muista täysin poikkeava, niin ennen kaikkea luotettava. Siinä ei saisi olla mitään sellaista, joka voisi osoittautua myöhemmin paikkansa pitämättömäksi. Nyt kun tutustumme Russellin opetuksiin, voimme havaita niissä lukuisia paikkansa pitämättömiä kohtia. Egyptin pyramidiin sisältyvä ajanlasku on yksi tällainen.
Mitä se merkitsee? Se merkitsee sitä, että sellainen tieto ei voinut olla lähtöisin Jumalalta. Sen julistaminen ja levittäminen ympäri maailmaa Jumalan nimissä, ei voinut olla oikein. Se toi vain häpeää Jumalalle, kun nämä opetukset havaittiin valheiksi. Saatanan kätyreiksi leimatut papit olivatkin siinä suhteessa olleet oikeassa

Nämä asiat muistaen, palataan alkuperäiseen kysymykseen: Miten Jehovan todistajien tulisi suhtautua C.T.Russelliin?
Oliko hän Jumalan valitsema sanansaattaja nykyisen maailman ihmisille, joiden uskotaan elävän tämän maailmanjärjestyksen lopunaikaa? Jos oli, häneen tulee suhtautua samoin kuin muihinkin Jumalan valitsemiin sanasaattajiin ja hänen kirjoituksiinsa tulee luottaa aivan samoin kuin muidenkin Jumalan sanansaattajien kirjoituksiin. Mutta koska suhtautuminen Russelliin ei ole tämä, merkitsee se sitä, ettei hänen uskota olleenkaan Jumalan sanasaattaja. Se puolestaan merkitsee sitä, ettei hänen opetustensa perustalle perustettu Vartiotorniseura olekaan Jumalan valitsema uskonnollinen yhteisö. Koska tämä havainto on vaarassa pudottaa pohjan koko järjestöltä, halutaan Russellia vaalia edelleen Jumalan valitsema sanansaattajana.

Kuten tämän keskustelun avauksessa jo nähtiin, häneen viitataan arvostaen silloin kun sen katsotaan palvelevan kulloistakin esillä olevaa aihetta. Häntä pyritään käyttämään nykyisten opetusten tukena, ja pyritään antamaan sellainen kuva, kuin tänä aikana saarnaamistyössä toimittaisiin samojen oppien mukaan kuin silloinkin, vaikka näin todellisuudessa ei ole. Vartiotorni kannustaa väkeä kentälle, koska nyt on "erityisen otollinen aika", joka on pian päättymässä. On vaara, että ihmiset menettävät mahdollisuutensa pelastua. Sen vuoksi on kiireellistä osallistua "tähän tärkeimpään ja kiireellisimpään työhön, jota nykyaikana tehdään". Russellin viitataan aivan kuin hänkin olisi saarnannut pelastaakseen ihmisiä. Kuten hänen kirjoituksistaan näimme, se ei ollut suinkaan hänen tarkoituksensa. Vain "pieni lauma" eli hallitusluokka oli tarkoitus koota, ennen nykyisen maailman loppua. Koko ihmiskunta kuolleita myöten koeteltaisiin vasta tuhatvuotiskautena.

Jehovan todistajien suhde Russelliin on siis avainasia, jolla varmistutaan siitä, oliko tämä uskontokunta jo syntyessään todella Jumalan valitsema ja vieläpä ainoa sellainen.