Veljesseura.org

Tässä aloin pohtimaan, että miksi olen niin tarkkana siitä, etten vahingossakaan edes eleilläni dissaa läheisteni JT-uskoa. Taidan vieläkin jonkin asteisesti pelätä hylkäämistä. Olen kyllä jo useille sanonut, että minä en tule takaisin. Haluaisin kyllä vielä sanoa, etten enää usko asioihin, en taida uskoa enää edes jumalaan. Jokin kuitenkin pidättelee... Sitä ei halua kuitenkaan loukata toisen uskoa. Sitten toisaalta JT-lle heidän oma uskonsa on ainoa oikea ja oletetaan myös muiden noudattavan heidän tapojaan. Esim. jos menisin poikaystäväni kanssa vanhemmilleni, meidän tulisi nukkua erillisissä huoneissa. Olen tästä puhunut siskoni kanssa, joka ei ole koskaan ollut mukana ja jopa hänellä on pelko sen suhteen, mitä kertoo omista tekemisistään. Hänkin kutsui sitä hylkäämisen peloksi. Onneksi voin puhua hänen kanssaan näistä asioista. No, taidan jatkaa sillä linjalla, etten loukkaa muiden uskoa, mutta kerron myös omasta uskottomuudestani avoimesti

Hyvä aihe.

Punainen kirjoitti:No, taidan jatkaa sillä linjalla, etten loukkaa muiden uskoa, mutta kerron myös omasta uskottomuudestani avoimesti

Lienee erittäin hyvä vaihtoehto.

Tuo loukkaamiskysymys on pohtimisen arvoinen. Mulla on vahvasti sellainen fiilis että jt ajattelee omaavansa avoimen valtakirjan puhua uskostaan ja siihen liittyvistä asioista niin paljon kuin sielu sietää, mutta toisaalta uskonnottomalla ei ole tällaista oikeutta samassa mielessä. Onhan se ymmärrettävää siltä kannalta että jt kokee jopa velvollisuudekseen tuoda vt-seuran teologiaa esille aina kun mahdollista. Mutta koetapa aloittaa keskustelua jt:n kanssa (siis nimenomaan perhepiirissä) samalla tyylillä millä he ovat oppineet elämänkatsomukselliset keskustelut aloittamaan. Vastaanottokyky saattaa lähennellä useissa tapauksissa nollaa. Toki myös poikkeuksia on, mutta kokisin tämän menevän näin yleisellä tasolla ajateltuna.

Aivan! Läheiset eivät ole enää mulle lehtiä antaneet, mutta mainitsevat aina ajoin jotain juttuja niistä tyyliin "olipa taas hyvä kirjoitus siitä ja siitä". Itse taas en viitsi alkaa omia eroavia näkemyksiäni asiasta esittämään, koska he varmaankin kokisivat sen "vastustamiseksi", vaikka kyseessä on pelkkä mielipiteiden vaihto! Mutta, JT:ssä mielipiteitä on vain yksi.

Todellakin on totta tuo "avoin valtakirja", jotenkin en vain enää tajua millään tasolla, että miten JT:t ei ymmärrä, että sama "valtakirja" on myös muilla.

"olipa taas hyvä kirjoitus siitä ja siitä".

Siinähän sitä on kysyttävää. -millä perusteella se on hyvä, voiko sitä verrata mihinkään muuhun samaa asiaa koskevaan kirjoitukseen taikka voiko siitä käyttää minkään muun tahon arviota kuin jehovantodistajien itsensä ? (voitaisiin jopa kysyä että jos lahkon itsensä aikaisempi samaa asiaa koskeva kirjoitus voitaisiin etsiä vertailupohjaksi)
-Talouselämässä kauppakirjeenvaihdossa taikka sopimusneuvotteluissa lahkon kirjoituksilla kaikkiaan joutuisi tiilenpäitä lukemaan. valehtelu, petos, väärennös olisivat rikoksina.

Mutta varovastihan asiasta puhuminen tulisi ottaa. Kun kuitenkin kirjoitusta kehutaan on se kutsu keskusteluun aiheeseen, voi todeta.

" Esim. jos menisin poikaystäväni kanssa vanhemmilleni, meidän tulisi nukkua erillisissä huoneissa "
-Tuommoinen hienotunteisuus ei kuulu vain jehovantodistajuuteen, sitä saatetaan noudattaa muuallakin.

Toisin sanoen JT:tä on kohdeltava silkkihansikkain ja muiden on hyväksyttävä heidän tapansa. Elämänkatsomuksista he eivät halua puhua - pysyttelevät ulkona luokasta oppiaineen puitteissakin. Ainakin minun kouluaikanani. Hautajaiset on entistä tuskallisempi tilaisuus, jos siihen liittyy JT-sukulaisia, sillä JT:t eivät kunnioita vainajaa tai sopeudu kirkonmenoihin esimerkiksi, vaikka muiden on sopeuduttava heidän tilaisuuksissaan. Onhan sitä ollut protestoijia, jotka ovat muistonvietossa osallistuneet vertauskuviin.

JT-piireissä vallitsee jonkinlainen omavaltaisuus. Toisten kodeissa ollaan kuin omassa, aina ei soiteta edes ovikelloa tai kysytä, saako tulla sisää. Kerran eräs sisar pyysi muuttoapua, johon vanhin asunnosta sanoi "että tästähän ME saadaan hyvä kokoontumispaikka.

Sitten tuo toisten yksityisasioihin puuttuminen ja toisten perheenjäsenten omiminen on yksi niistä pahimmista tavoista.

Myös ruokapöydissä on odotettava JT-rukous ennen kuin muut voivat alkaa syömään.

JT ei todennäköisesti tykkäisi siitä, että häntä tultaisiin käännyttämään uskonnostaan pois ihan kotiovelle. Silti katsoo olevansa oikeutettu tekemään tätä muille.

Ovenavaajat, jotka ovet ystävällisiä JT:lle ovat ehä liian kilttejä, eivät osaa tai kehtaa sanoa ei ja värävärit käyttävät tätä hyväkseen.

" JT:tä on kohdeltava silkkihansikkain "

Siis jos haluaa auttaa jt:tä pois lahkon syövereistä, niin on tiedossa 2 tapaa, toinen on ajattelemaan inspiroiminen kysymällä jehovantodistajuutta koskevia kysymyksiä siten silkkihansikkain että tämä yrittäisi ajatella kysymystä ja vastausta.
Toisaalta sitten on mahdollista toimittaa postiluukkuun niitä lahkon vanhan kirjallisuuden näytteitä täysin muuttuneista sellaisista opeista, joiden olemassaolo koskaan nykyään kiistetään taikka niistä maailmanlopun vuosista, yms. näytescannaukseen/valokopioon voi punakynällä vetää viivan ydinasian alle.
Onhan toki tapoja, jos jt:lle vain pystyy tarjoamaan normaalia luonnollista seuraa, niin että tämä ei mene salille, niin normaaleissa ajatuksissa ja puheissa jonkin aikaakin pitäytyminen saa aikaan sen, ettei se salijuttu niin kivalta tunnukaan.

Mulla ei ole ajatuksena käännyttää ketään, haluan vain tuoda oman näkökantani julki ilman, että sitä paheksutaan.

Eikä tulisi mieleenkään paheksua. Ja näkökanta on mielenkiintoinen. Sekin on näkökanta että tilaisuuden tullen yrittää auttaa lähimmäistä, kuten esilletulleessa tapauksessa lahkon vangiksi ajautunutta pois vapauteen ja valoon.
Kiitos Punaiselle, ja mielellään lisää, arvostaen.

Nyt kun "lopun aikojen merkit" eli Japanin tilanne on päällä, niin kummasti taas kaikki kyselee, että olenko seurannut Japanin tilannetta. OK, voin olla todella herkkänahkainen (teki mieli sanoa, ettei Japani voisi kiinnostaa v******** vähempää, vaikka en todellakaan niin ajattele ), mutta yritetäänkö tässä nyt taas rivien välissä "todistaa", että mietipäs sinäkin lapsonen, että josko nyt olisi aika pompata takaisin JT-yhteyteen, kun nämä lopun aikojen merkit ovat ilmassa. Sitten tuleekin omaan päähän ajatus:" Apua, mitä jos ne onkin oikeasssa?" Sitten vain järki käteen ja tuo kysymys pakenee aivoista, mutta jättää jälkensä.

En voi välttyä ajattelemasta, että monessa jutussa on taka-ajatuksia. Ja aina odotus takaisin palaamisesta. Ja kuitenkin että itse on heidän silmissään vaillinnainen, onneton ihminen. Mitä en enää ole, kiitos lahkosta irti pääsemisen. MUOKS. Tämän takia toisaalta ymmärrän myös ex-JT ihmisiä, jotka eivät halua olla missään tekemisissä JT-sukulaisten tai "ystävien" kanssa. Se että joku pitää sua lähtökohtaisesti huonompana kuin muita sen takia mihin uskot, ja ottaen huomioon, että mullakin oman itsetunnon rakentamiseen meni kymmeniä vuosia.

Helpostihan nuo jt:t on liittämässä harman odottelua käsillä oleviin katastrofeihin tai muihin ilmiöihin, joista nyt vain vähänkään voisi vedellä harman tuoksuisia johtopäätöksiä. Kun on päässyt tuollaisen (naiivin) ajattelun yli, niin on helppo suhtautua asioihin niinkuin ne ovat ja mikäli mahdollista myös tuoda tapahtumien realiteettiaspektit esille.

Jos esimerkiksi joku jt lähtisi minulta kyselemään Japanin tapahtumista vihjaavaan sävyyn, niin eihän siihen tarvitsisi muuta todeta kuin että Japanihan nyt sattuu sijaitsemaan pallossa sillä kohtaa, jossa mannerlaatat pistävät tanssiksi useammin kuin jossain muualla. Siten kyse on vain väistämättömästä joka tapahtuu tietyin väliajoin. Thats it. Ja ettei kyseisellä(kään) alueella sattuneet järistykset ole olleet menneinä vuosituhansina ja -miljoonina vielä kertaakaan merkki minkään sortin gedoneista. Että eikö olisi melko naiivia olettaa nytkään olevan kyse muusta kuin aikaisemmin - säännöllisestä mannerlaattojen liikkeestä.

Punainen kirjoitti:Nyt kun "lopun aikojen merkit" eli Japanin tilanne on päällä, niin kummasti taas kaikki kyselee, että olenko seurannut Japanin tilannetta... mietipäs sinäkin lapsonen, että josko nyt olisi aika pompata takaisin JT-yhteyteen, kun nämä lopun aikojen merkit ovat ilmassa. Sitten tuleekin omaan päähän ajatus:" Apua, mitä jos ne onkin oikeasssa?" Sitten vain järki käteen ja tuo kysymys pakenee aivoista, mutta jättää jälkensä.

Jos hieman jelppaan, niin se kaikkein merkittävin lopun ajan merkki on uskontojen hävittäminen.
Onko näköpiirissä? Vai onko uskonto edelleen keskeisellä sijalla maapallon elämää ja politiikkaa?
Niin kauan kuin tuo 'väärä uskonto' on näin hyvissä voimin, ei ole pienintäkään huolta maailman lopusta eikä sitä todistavia muita merkkejäkään ole myöskään ilmassa.

On huomattava tuosta nimetystä japani -aiheesta myös, että paitsi että lahko haluaa sen puheenaiheeksi, se haluaa määritää siihen näkökulman.

Valtavana ilmiönähän nytkin taas on todettavissa maailmanlaajuinen välittäminen, rakkaus, vieraan maan kanssaihmistä kohtaan. kymmenet maat ovat jo nimenomaisesti ilmoittaneet auttamishalustaan ja valmiudestaan.

Japani oli shintolaisena kansakuntana omaksunut sen kristillisen viisauden että tuli lisääntyä ja täyttää maa, siten että noilla saarilla oli runsaat sata miljoonaa mahdollista lahkoon värvättävää kunnes sitten viisaus katsottiin täytetyksi ja väestönkasvu pysähtyi, mutta siis suuren luokan väestötuhosta ei ole kysymys.

Ydinvoiman turvallisuus on toistaiseksi osoittautunut, puhutaanko sitten kaavailusta vaiko kaunomaalailusta, odotetuksi, ydintuhoa ei ole sattunut.

Järistys oli harvinaisen voimakas, semmoista harvoin tapahtuu, eikä se nytkään tapahtunut tarkkaan ottaen Japanissa vaan merellä.

Järistyksen yhteyttä järjestelmäasiain tilinpäätökseen ei lahko tiennyt ennustaa, tosin historia osoittaa, että jos lahko ennustaa, niin se ei toteudu ja siinä mielessä kylläkin nyt olisi teoreettinen mahdollisuus "lopulle".

Mikä se sitten on jos koko kansakuntakin menee ? Ei uutta ainakaan. Ilmaston muutos on ainakin hävittänyt kulttuureja, tulee mieleen et. amerikasta, kun ei ihmisuhritkaan sadetta tuoneet, kertovat tutkijat.

Port Royalin merirosvokaupunki aikanaan likui mereen Jamaikallako se oli, kun oli hiekalle rakennettu.

Maanjäristykset jatkuvat japanissa päin kuin lumisateet Lapissa. Kuinka lienee Herätkää sivuuttaa sen puolen, että se on profeetan sijasta reportterina ?

Niin ja loppua ajatellen tulisi ruttoa sun muuta reportteroida myöskin. Niin ja se rakkaudellinen avun tarjoaminen tulisi muuttua ....ähäkutiksi ?

Jt on elämänsä ajan vain työrukkanen, joka heitetään roskikseen menemään, jos siitä ei enää saa hyötyä irti. JT elää hymyilevästä ja nyökyttelevästä imartelusta ja ehdollisesta ystävyydestä. Häneen kohdistetaan julmia vaatimuksia kuten omien sukulaisten karttaminen.

Ne JT-hautajaiset on yksi osoitus siitä, että ihmistä ei kunnioiteta eikä arvosteta enää kun rukkanen on käytetty loppuun. "Muisto"tilaisuus on aina valjastettu uuteen jäsenhankintaan ja lähinnä loukkaa ei-uskovia sukulaisia.

Jeesuksen asettama ehtoollinen on niin ikään valjasetttu jäsenahnkintaan. JT ei ymmärrä, että Jeesus käski osallistumaan vertauskuviin. JT ei saa synninpäästöä pahoista teoistaan (siis jos uskotaan ehtoolliseen sakramenttina).

Varmaan hehkuttavat japanin tilannetta, lietsovat harmagedon pelkoa kun maanjäristyksiä näin paikassa toisensa jälkeen.
Mulla on ollut rauha, en pelkää enää. Kunnioitan luonnonvoimia ja olen nöyränä niiden edessä.
Itkin kun luin japani uutisia. Epäreilua.
On hyvä kun voi lukea uutisia pelkäämättä.