Veljesseura.org

Onko kukaan tutustunut tarkemmin kalifornialaisen Menlo Parkin seurakunnan tapaukseen? Seurakunnan vanhimmat haastoivat viime vuoden lopulla paikallisen kierrosvalvojan, Vartiotornin lakiosaston edustajan ja muita Seuran edustajia oikeuteen maineensa pilaamisyrityksestä. Vartiotorni-seuran tarkoituksena oli ollut saada perusteita seurakunnan vanhimmiston erottamiselle.

Miksi seurakunnan vanhimmat piti erottaa, vaikkei siihen ollut "raamatullisia perusteita"? Menlo Parkin sali sijaitsee miljoonatontilla, ja Seura himoitsee sitä voidakseen myydä sen huippuhinnalla. Riita alkoi siitä, että kierrosvalvoja halusi remontoida salin (ilmeisesti jotta Seura saisi siitä paremman hinnan). Menlo Parkin vanhimmat eivät tähän suostuneet, joten heidät piti yrittää raivata pois.

Vanhimmiston haasteen perustelut: http://ex-jw.com/wp-content/uploads/201 ... 0-3907.pdf
Taustaa: http://ex-jw.com/takeover-in-menlo-park-part-one

Raha ratkaisee, ja seurakunta mitä todennäköisimmin menettää salinsa. Vanhimmat erotetaan, seurakunta yhdistetään toiseen seurakuntaan vanhinpulaan vedoten ja sali myydään.

Teksasilainen Bonhamin seurakunta sai pitää aikanaan salinsa, mutta siitäkin käytiin iso riita.

JW Forumin keskusteluissa on mainittu, että aiemmin Seura omisti salit alueellisten yhdistysten kautta, kuten Suomessakin, mutta pedofiilivastuita välttääkseen purki tämän järjestelyn (jotta paikallisseurakuntien ja Seuran välillä olisi mahdollisimman vähän laillista yhteyttä). Pitääkö tämä paikkansa? Silti Seuran sanotaan yhtä käyttäytyvän ikään kuin se omistaisi salit.

Näkyy tuolla toisen linkin lopussa kysyttävän tietoa vastaavista tapauksista ja neuvoa oikeuteen, käräjille.

Aaac kirjoitti:Teksasilainen Bonhamin seurakunta sai pitää aikanaan salinsa, mutta siitäkin käytiin iso riita.

Vt-seuralle rahan merkityksellisyys on käytännössä osoittautunut paljon suuremmaksi kuin virallisista puheista nuorelle miehelle syöpyi mieleen. Kuten esimerkiksi se Helsingin työväentalolla konventissa kerrottu, että Jehova pitäisi huolen ja jos raha ei riitä, niin homma pannaan pakettiin. Samassa puhessa esitettiin, ettei Saatanan hallitsemasta maailmasta otettaisi rahaa vastaan josvaikka sitä tarjottaisiin. Tosin en silloin tajunnut, että se Saatanan hallitseman maailman raha ja omaisuus kelpaa kun se kierrätetään jt-jäsenistön kautta.

Tässä Satanan hallitsemaksi väitetyssä maailmassa ei voi elää olematta osa sitä, halusi tai ei.

Pitääkö tämä paikkansa? Silti Seuran sanotaan yhtä käyttäytyvän ikään kuin se omistaisi salit.

En ole tuosta asiasta perillä, mutta omaisuuden turvaaminen tuntuu olleen suurin tekijä silloinkin kun WTBTS ja CCOJW eriytettiin.

Kirjoitin:

Vanhimmat erotetaan, seurakunta yhdistetään toiseen seurakuntaan vanhinpulaan vedoten ja sali myydään.

Nyt kun asiaa enemmän ajattelin, niin eihän asia tietenkään näin mene. Seurakunta pitää ensin saada maksamaan salin remontti. Eli vanhimmat erotetaan, tilalle tuodaan Seuran jeesmiehet junnaamaan remontti, sitten vasta seurakunnat yhdistetään ja sali myydään. Rahat tuloutetaan päätoimistoon. Tämä voi viedä muutaman vuoden, mutta onhan tuottokin parempi.

Tuossa on Aaacin käsitys. Jos se toteutuu niin mikä on ennustus jäsenistöstä olettaen ne tavanomaisiksi jt:ksi ? Esim. 10 % jättää lahkon ja sen jälkeen 90 %:lla on taas yksi 10 %:nen jota ei saa tervehtiä ?

Aika ajoin seurakunta voi herätä todellisuuteen isommallakin joukolla ja esimerkiksi James Pentonin tapauksessa tällainen laajempi jäsenkato iski seurakuntaan.

En tunne tarkemmin tilannetta mutta OLETAN, että kyseessä on aina yleisestikin epäselväksi tarkoituksella jätetyn hallinnointioikeuden tuoma ongelma. Seura ei ole luopunut omistusoikeudestaan, mutta toisaalta se ei voi juridisesti määrätä hankalaksi heittäytyvää hallinnointioikeuden omistajaa. Se ei kehtaa julkisesti ilmoittaa, että koko seurakunta voi painua hevonhelvettiin, koska he haluavat myydä kiinteistön. Siksi he koittavat päästä niskanpäälle pistämällä hankalat vanhimmat - jollain keinoin - ulos ja saada tilalle jeesmiehet.
Nyt kun seurakunta vetoaakin virallisesti hallintaoikeudellisiin asioihin eikä suostu vanhinten perusteettomaan erottamiseen, on lahko hankalan ja oudon tilanteen edessä.

Kuten Aaac totesi, niin alkujaan kyse oli varmastikin siitä että huonokuntoinen sali olisi seurakunnan voimin ensin kunnostettu ja sittemmin myyty. Nyt on mutkia matkassa, kun joku vanhin varmaan älysi missä mennään.