Veljesseura.org

Mitkä seikat tekevät tämän lahkon erityisesti vaaralliseksi?

Omalla kohdallani kotiovelle tulleet veljet alkoivat pommittaa vaimoa opetuksillaan ja vetivät lapsen mukaan samaan rumbaan. Itse pyörin mukana vuosikaudet alkujaan perhesovun vuoksi. Avioeromme juontui sellaisesta alkaneeseen riitaan, että en pitänyt siitä, että veljet veivät lastani kentälle silloin, kun heitä huvittaa. Olisin nimittäin halunnut valvoa lapseni koulutyön ja seurakuntatyön suhteuttamista. Minulta vain kysyttiin, että olenko lapsestani "mustasukkainen" ja että on "ihan normaalia" viedä toisten lasta kentälle milloin sattuu.

Sitten toisen seurakunnan sisarelta neuvo vaimolle lähteä kotoa salaa, kun olimme tämän uskonnon takia perheenä riitaatuneet. Exä kävi myöhemmin omilla avaimillaan aina välillä yöllä salaa kotona tavoitteenaan saada syitä avioeroon. Syitä ei ollut, mutta sisar pystyi kuitenkin näemmä ottamaan eron.

Nyt ei vaimoa eikä lastakaan enää. Minulle on helpomapaa olla ottamatta mitään yhteyttä kuin yrittää kärvistellä muka isänä VT-seuran nöyryyttämänä.HK2L9K

Näin lahkon vaarallisuus näyttäytyy minulle.

Vieras kirjoitti:Mitkä seikat tekevät tämän lahkon erityisesti vaaralliseksi?

Ylipäänsä se, että jäsenet kyselemättä ulkoistavat oman ajattelunsa, päätöksentekonsa, moraalinsa, oikeudentajunsa ja elämänhallintansa järjestölle, joka ei kuitenkaan loppukädessä kanna minkäänlaista vastuuta jäsenistään.

Niin, kun heillä on ulkoistettu moraali ja usko siihen, että järjestö tekee kaiken aina Jumalan silmissä oikein, he eivät käsitä tehneensä jotain lähes anteeksiantamattoman väärää esimerkiksi hajottamalla toisen perheen. He ovat vain itsetyytyväisiä ja omahyväisiä, että vika oli tuossa eronneessa eikä heissä. Siksi itse eroaminen on paras ratkaisu, sillä se saattaa saada JT-vanhimman sydämessä tuntumaan edes pienen omatunnon pistoksen.

JT-uskonto tuottaa aika roisia hengen hedelmää joidenkin kohdalla. Hedelmistäänhän se uskonto tunnetaan.

Ehkä helpompaa sinulle mutta lapselle olet aina sen isä. Ja vanhempana hän saattaa haluta itse pois tuosta uskonnosta. Jokaisella isällä on tapaamisoikeus omaan lapseen, vaikka äiti olisi yksinhuoltaja. Tapaamiset on mahdollista järjestää myös niin että sinun ei tarvitse nähdä äitiä lainkaan. Siinä voi olla kolmas henkilö niin että äitiä ei tarvitse edes siis nähdä. Oman paikkakuntasi lastenvalvoja tietää miten tämä käytännössä voidaan toteuttaa, se pitää osata kysyä. Itse äitinä olen sitä mieltä että lapselle on hyväksi nähdä isää ja tietää että isä on olemassa. Voi olla tietysti vaikeaa sulattaa uskontoa. Toivoisin että et antaisi uskonnon viedä mahdollisuutta tavata lastasi koska se on lapsen oikeus ja myös isän oikeus.

Seura on päättänyt sen puolestani. Turhat yhteydenottoyritykset jäävät aina tyhjiksi. Olen kaiken kukkuraksi lapsen toinen virallinen huoltaja! Lapsi kastettiinkin, kysymättä lupaani. Nyt kun olen Betelissä leimautunut sellaiseksi, jolla on "hanke vastustaa" lapsensa uskontoa, yhteydentootyritykseni ovat kuivuneet kasaan. Luulen, että äitinsä on tyytyväinen. Hän oli sellainen sisar, joka jutusteli kaikkien kanssa mukavia, mutta kuten ohjesääntö kuuluu, raportoi vanhimmille kaikista kielteisistä ajatuksista - siis minunkin ajatuksistani noihin aikoihin, kun aloin valittaa siitä, että en pidä siitä, että lastani viedään kentälle kysymättä, sopiiko aika perheelle.

Olen huonoa seuraa lapselle, kun saatan kertoa hänelle, mitä tiedän VT-seurasta.

Varmaan hankala tilanne. Äidillä ei ole kuitenkaan oikeutta päättää yksin tuollaista asiaa. Sinulla on suomen lain mukaan oikeus tavata lasta ja jos äiti on kieltänyt tämän, näyttää se lastenvalvojan silmissä epäedulliselta äitiä kohtaan ei sinua.
En osaa oikein muuta sanoa kun kehottaisin keskustelemaan oman paikkakuntasi lastenvalvojan kanssa ja aikaa varatessa voit sanoa että et halua äitiä samaan aikaan. Vaan voit mennä sinne yksin ja kertoa miten tapaamiset on estetty.
Lasta ei ehkä kannata stressata uskonto kysymyksellä ollenkaan. Kannattaa purkaa tunteitaan vaikka täällä tai muiden aikuisten kanssa.
Tapaamiset voidaan kirjallisesti tarkkaan sopia ja silloin äitikin tajuaa ettei voi niitä itse säätää. Lastenvalvoja on aina lapsen edun kannalla ja luulempa että siitä että et ole todistaja on sinulle hyötyä. Uskonto ei voi estää tätä. Jos sieltä säätäjä äiti näin puhelimessa tai muuten jotain väittää niin antaa väittää.

Lapsi on piakkoin jo täysi-ikäinen. Olen harmitellut sitä, etten aikoinaan mennyt lastenvalvojalle puhumaan asiasta - nyt alkaa olla jo liian myöhäistä. Luulen, että vähäistä yhteydenpitoani sallittiin viranomaisten pelossa, mutta nyt on kaikki siteet katkenneet. Sain muuten hääkutsun erään sukulaiseni häihin, jossa oli kutsuttu minut ja lapseni, mutta ei kai nyt JT tule kirkkohäihin?

Äitinsä väitti minua manipuloivaksi aikoinaan, että jotenkin tuputtaisin väärää uskontoa, kun olin vain kertonut, että UMK:llekin on vaihtoehto. Se sisar, joka pani draamamme alulle antoi lapsen äidille tosiaan tuon neuvon lähteä salaa kotoa pois. En tiedä, onko se JT:n neuvo jossain Perheonnen salaisuus kirjassa tai muualla. Sisar oli sellainen, jonka isä oli kärsinyt mielenterveysongelmista ja hänellä itsellään oli ollut hyvin vaikea lapsuus. En tiedä, oliko neuvo ratkaista asiat tuolla tavalla sisaren keksimä, vai seuran ohje. Aikaisemmin sama sisar yritti puuttua perheemme sisäisiin työasioihin.

Äitinsä kuitnekin lienee tyytyväinen. Vanhimmat palkitsevat häntä suoraselkäisyydestä, kun yhteyksiä ei pidetä. Olen nähnyt näitä konventti ohjemia kuten siitä sisaresta, jonka asiaa vastustavan miehen kuolema nähtiin Jehovan suurena voittona. Kornia meininkiä.

Uskonnonvapauslaki 1 luku 3
"Jos huoltajat eivät kuitenkaan lapsen syntymän jälkeen sovi lapsen uskonnollisesta asemasta, voi lapsen huoltajana toimiva äiti vuoden kuluessa lapsen syntymästä yksin päättää lapsen liittymisestä uskonnolliseen yhdyskuntaan. "

"Viisitoista vuotta täyttänyt lapsi voi kuitenkin huoltajien kirjallisella suostumuksella itse liittyä uskonnolliseen yhdyskuntaan tai erota siitä. Kaksitoista vuotta täyttänyt voidaan liittää uskonnolliseen yhdyskuntaan tai ilmoittaa eronneeksi siitä vain omalla kirjallisella suostumuksellaan. "

Huomaa huoltajien monikkomuoto, sekä kirjallinen suostumus. Minunkaan kohdallani ei kirjallista suostumusta pyydetty ei minulta eikä huoltajaltani (vain 1 elossa) mennessäni kasteelle 15-vuotiaana. Vastoin lakia siis järjestö toimii tässäkin kohtaa, enkä ole kuullut koskaan pyydetyn kirjallista suostumusta keltään osapuolelta.


"Tässä vielä tiivistetysti lain sisältö ikärajojen osalta:

* Alle 12-vuotias lapsi on täysin vanhempiensa päätösvallan alainen.
* 12—14-vuotias lapsi ei saa oma-aloitteisesti tehdä uskonnollisia valintoja, mutta hän voi 1) estää vanhempiaan liittämästä itseään uskonnolliseen yhdyskuntaan, ja 2) estää vanhempiaan erottamasta itseään uskonnollisesta yhdyskunnasta.
* 15—17-vuotias lapsi saa tehdä oma-aloitteisesti uskonnollisia valintoja, mutta vanhemmat voivat 1) estää häntä liittymästä uskonnolliseen yhdyskuntaan, ja 2) estää häntä eroamasta uskonnollisesta yhdyskunnasta.
* 18 vuotta täyttänyt on täysivaltainen: hän saa tehdä uskonnollisia valintoja ilman että hänen vanhemmillaan tai kenelläkään muullakaan on niihin mitään sananvaltaa. "

Nämä tiedot löytyy sivustolta "Uskonnonvapauslain ikärajat".
Tämän perusteella olisit isänä voinut estää liittymisen JT:n täysin laillisesti.

Itse en ota kantaa siihen, pitäisikö lasta estää liittymästä uskontoon, mutta oikeus siihen on. Tämän perusteella pitäisi pystyä keskustelemaan lapsen kanssa vakavasti uskonnon varjopuolista objektiivisesti ja avoimesti vailla uskonnollista kiihkoa (tässä tapauksessa siis ehkä ilamn äidin läsnäoloa).

Eipä kukaan kertonut, että kasteelle ollaan menossa. Kaikessa hiljaisuudessa vaan omin päin ja ilmeisen lainvastaisesti.

Tämä on ymmärrettävää, kun "kasvu" taitaa tulla lapsista.

Aina heillä on vain se puolustelunsa: meillä on se uskonnonvapaus.

Lapsi ei voi ymmärtä tuossa iässä, mitä hänen päätöksensä tulevalle elämälleen merkitsee. Lapsi ehkä kastautuu, kun äiti on pienestä pitäen kertonut "Jehovan päivästä", jolloin kaikki muut paitstsi JT:t tuhoutvat ja äidin sanoma lapselle ei lapsen mielestä varmaankaan ole valetta. Eihän lapsi voi ymmärtää, keneltä se opetus tulee, mitä äiti kertoo.

Lapsi ei käsitä, että hänen ajatuksenvapauttaan rajoitetaan, kun ei saa uskoa kuten oikeasti haluaa, vaimoa ei voi valita normaalisti, ei voi äänestää, ei osallistua maanpuolustukseen, vaikaa joidenkin mieli ehkä tekisi, ei saa ottaa verta, jos sairastuu ja joutuu tekemään loppuikänsä pakollista lahkotyötä. Ei saa lukea tai katsoa kaikkea, mitä julkaistaan.

Kasteellemeno tapahtui nimittäin yhtä salaa kuin se kotoa lähteminen.

Eihän sitä voi etukäteen tietää, että jos menee tällaiseen mukaan ja sitten muuttaa mielensä, he vievät sinulta läheiset ihmisesi pois ja joudut järjestämään elämän kokonaan uudelleen. Asunnon sain siinä rytäkässä säilytettyä itselläni, mutta Jehovan todistajat ystävällisesti auttoivat exääni kodin tyhjentämisessä exän oman mielen mukaan sillä aikaa kun olin sairaalassa. Kiitos vaan, oli mukava palata tyhjään kotiin. Exä ei kysellyt edes, miten ositus tehdään tai tavarat jaetaan. Otti mitä katsoi itselleen kuuluvan. Sitten tosiaan kävi yöllä salaa katsomassa asunnolla saadakseen avioeron perusteen.

Toisin sanoen veivät lapselta isän ja katkaisivat luonnolliset suhteet. Tapaamisia yritettiin aluksi, mutta niitä oli vaikea sopia JT-opetuksen vuoksi yhteistyöhaluttoman osapuolen vuoksi. Aina sanoi, että jos ero tulee, on pääasia, että lapsista tulee todistajia. Hänellä oli mielikuva, että kaikki muut ihmiset paitsi JT:t ovat jotenkin moraalisesti epäilyttäviä. Varsin tavallisia JT-ajatuksia sen mukaan, mitä olen täällä näistä kirjoituksista lukenut.