Veljesseura.org

Minä vuonna Jehovan todistajille myönnettiin vapautus ase- ja siviilipalveluksesta? Siis Suomessa. Mitkä ovat tarkkaan ottaen säännöt? Pitääkö saada todistus omasta seurakunnasta että on hyvämaineinen tms? Entä jos eroaa todistajista ennen 30-vuoden ikää? Entä jos on saanut opiskelun tms takia lykkäystä ja liittyy todistajiin esim 28-vuotiaana?

En muista tarkkaa vuotta. Joskus 80-luvun puolenvälin jälkeen. Joku tarkentakoon.

Joitakin yksityiskohtia kuitenkin tiedän:

-jos on saanut aiemmin lykkäystä jostain muusta syystä, ei voi saada lykkäystä/vapautusta vaikka myöhemmin liittyisi todistajiin. (tiedän tämän yhden kaverini tapauksesta) Näinollen kikkailu ei ole ihan helppoa.

-viimeisen kerran kutsuntoihin pyydetään sinä vuonna kun täyttää 28 vuotta. Kun silloin saa srk:sta todistuksen aktiivisesta jäsenyydestään, saa sen kupongin lähettämällä lykkäyksen rauhanajan palveluksesta. (tämän tiedän omasta kokemuksesta)

Edit: tarpeeton pois...

Jakke kirjoitti: -jos on saanut aiemmin lykkäystä jostain muusta syystä, ei voi saada lykkäystä/vapautusta vaikka myöhemmin liittyisi todistajiin. (tiedän tämän yhden kaverini tapauksesta) Näinollen kikkailu ei ole ihan helppoa.

Miten siinä tälläisessa tapauksessa nykyään sitten menetellään? Kaveri menee vankilaan? Siviilipalvelus kai on hyväksyttyä nykyään, mutta käsittääkseni juuri kukaan ei Suomessa siihen mene.

Jos vielä 80-luvun alussa yleisesti otettiin linnatuomio, niin missä tämä rangaistus suoritettiin? Karvia käsittääkseni lakkautettiin jo 60-luvun lopussa.

Camus kirjoitti:Miten siinä tälläisessa tapauksessa nykyään sitten menetellään? Kaveri menee vankilaan? Siviilipalvelus kai on hyväksyttyä nykyään, mutta käsittääkseni juuri kukaan ei Suomessa siihen mene.

Tuskin kaveri vankilaan menee. Siviilipalvelus on taatusti yleistymään päin myös jehovantodistajien keskuudessa niissä tapauksissa, joissa lykkäystä ei heru, tai todistaja ei lykkäyspaperia yritä hankkia - kuten omassa tapauksessani. Olisi tosiaan mukava tietää moniko todistaja sivarin suorittaa. Tiedän itseni lisäksi kaksi suorittajaa.

Jos vielä 80-luvun alussa yleisesti otettiin linnatuomio, niin missä tämä rangaistus suoritettiin? Karvia käsittääkseni lakkautettiin jo 60-luvun lopussa.

Muistaakseni faija suoritti omansa Katajanokalla.

Laki jehovantodistajien vapautuksesta asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana tuli voimaan vuonna 1987.

1980-luvulla jehovantodistajat kärsivät yhdeksän kuukauden rangaistustaan esimerkiksi Seutulan ja Suomenlinnan työsiirtoloissa.

Lainaus wikipediasta:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jehovan_to ... n_Suomessa

Suomessa vuonna 1987 voimaan tulleen lain mukaan Jehovan todistajien on ollut mahdollisuus saada vapautus asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana [55]. Asevelvollisuusikäinen Jehovan todistaja saa seurakunnan todistuksella lykkäystä kolme vuotta kerrallaan kunnes täyttää 28 vuotta, jolloin hänet seurakunnan jäsenenä vapautetaan rauhanaikaisesta palveluksesta.

Camus kirjoitti: Miten siinä tälläisessa tapauksessa nykyään sitten menetellään? Kaveri menee vankilaan? Siviilipalvelus kai on hyväksyttyä nykyään, mutta käsittääkseni juuri kukaan ei Suomessa siihen mene.

Jos vielä 80-luvun alussa yleisesti otettiin linnatuomio, niin missä tämä rangaistus suoritettiin? Karvia käsittääkseni lakkautettiin jo 60-luvun lopussa.

No mun kaveri meni sivariks, mutta ei kai se hirveän yleistä ole senkään takia, että yleensä harvemmin nuoret miehet JT-porukkaan liittyy.

Linnatuomioita varmaankin kärsittiin eri vankiloissa ympäri Suomea. Eräs tuttuni istui Kuopiossa "avoimella puolella", eli hän kävi normaalissa päivätyössä ja palasi töistä aina suoraan vankilaan. Säännöt olivat kuulemma äärimmäisen tarkat siinä mielessä, että yhtään missään ei saanut poiketa vankilan ja työpaikan välillä. Jos kävi vaikka kioskilla niin joutui suljetulle puolelle. Vankeja kuulemma seurailtiin matkojen aikana melko tarkkaan, tai näin heille ainakin uskoteltiin, jotta heidät saatiin pysymään kurissa. (mistä tuleekin mieleen erään ihan toisen porukan kurinpito... )

Camus kirjoitti:

Jakke kirjoitti: -jos on saanut aiemmin lykkäystä jostain muusta syystä, ei voi saada lykkäystä/vapautusta vaikka myöhemmin liittyisi todistajiin. (tiedän tämän yhden kaverini tapauksesta) Näinollen kikkailu ei ole ihan helppoa.

Miten siinä tälläisessa tapauksessa nykyään sitten menetellään? Kaveri menee vankilaan? Siviilipalvelus kai on hyväksyttyä nykyään, mutta käsittääkseni juuri kukaan ei Suomessa siihen mene.

Jos vielä 80-luvun alussa yleisesti otettiin linnatuomio, niin missä tämä rangaistus suoritettiin? Karvia käsittääkseni lakkautettiin jo 60-luvun lopussa.

Todistajista erosin - 99, lykkäyksen päätyttyä sain kutsun inttiin. Intissä kävin vain kieltäytymässä, mutta koska en saanut poistua heti intin alettua, ilmottauduin sivariin ja pistin saman tien postissa kieltäytymis ilmoitukseni sivariin ja odottelemaan poliisin kuulustelua ja käräjiä, jonka jälkeen odottelin tuomion alkamista. Jouduin istumaan 195 päivää Naarajärven avovankilassa, olin siis totaalikieltäytyjä.

Avovankila olot muistuttaa lähinnä lastentarhaa, joten mitenkään raskasta se ei ole muutakuin ehkä henkisesti , vankien kanssa tulee toimeen kunhan ei puutu toisten asiohin ja ei vittuile. Toinen juttu onkin sitten se sietääkö näitä laitapuolen kulkijoita ja päihdeongelmaisia. Ajankin saa kulumaan ainakin vapaaaikana, avovankilas oli punttisali jota sai käyttää vapaasti jos siellä oli vaan tilaa ja pururadalle pääsi kävelemään (talvella hiihtämään) kun pyysi vartijoilta aina luvan. Töitä tein puuverstaassa joka oli varsin rento paikka: töitä ei tarvinut paiskia hiki hatussa, kunhan teki töitä eikä nukkunut.

totaalikieltäytymisestä ei tule merkintää rikosrekisteriin ainoastaan supolle siitä taitaa tulla ilmoitus, jos luotettavuuslausuntoa haetaan työpaikkaa haettaessa, siinä se voi näkyä muutoin ei. Työnsaantiin se ei pitäisi vaikuttaa, itse olen saanut töitä normaalisti. Poikkeuksena tietenkin saattaa olla poliisi ja pelastusala (ainakaan helsinkiin ei pääse palomieheks jos ei ole suorittanut varusmies palvelusta).

lisätietoa sivarin ja totaalin suhteen voi katsoa http://www.aseistakieltaytyjaliitto.fi/

Lykkäystä saa 3 vuotta kerrallaan seurakunnan todistuksella, kunnes täyttää 28v jolloin voi anoa vapautusta samaisella paperilla.

Torninvartija kirjoitti:Laki jehovantodistajien vapautuksesta asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana tuli voimaan vuonna 1987.
Lainaus wikipediasta:

Itse sain loppujen lopuksi kutsunnoissa lykkäystä vuosiksi 1985-1987, koska laki oli jo astunut voimaan. Sen jälkeen toimitin kolmen vuoden välein seurakunnan täyttämän todistuksen siitä että olen edelleen aktiivinen todistaja. Viimeinen tuli jo vähän armosta. Käytännössä viimeisen lykkäysvuoden aikana erosin Jehovan todistajista.

EDIT: Korjaus, laki tuli siis voimaan 1987, mutta lykkäys tuli siis siksi että laista oli jo päätetty eikä uusia JT-vankeja enää haluttu.

Camus kirjoitti: Jos vielä 80-luvun alussa yleisesti otettiin linnatuomio, niin missä tämä rangaistus suoritettiin? Karvia käsittääkseni lakkautettiin jo 60-luvun lopussa.

Itse kävin moikkaamassa 80-luvulla JT-veljiä Hämeenlinnan varavankilassa ja tunsin kaverin isoveljen joka istui Huittisissa. Molemmat paikat avovankiloita, kaikesta päätellen veljien kesken meininki oli oikeasti hyvä.

lainaus sipistelty -Jaakob

Mun isä istui aikoinaan Karvialla, yksi sukulainen Suokissa ja yksi muistaakseni Skattalla, muita en niin muista.

Faija ei paljoa lapsuudestaan koskaan puhunut, mutta sen verran sain urkittua, että niillä oli siellä Karvialla jonkinlaiset kokoukset, tutkistelut, yms. Ne sitoi kirjoja ja ne kirjat oli täynnä viitteitä ja sivuhuomautuksia tutkisteluiden jälkeen. Ne oli ihan hienon näkösiä ne kirjat, harmi vaan etten tiedä missä ne tällä hetkellä on. En kylläkään pääsisi lähellekään niitä enää, luulen, vaikka tietäisinkin. Eli ei mitään perusvanki-kohtelua, vaan vapaampaa taisi olla, ne ei kuitenkaan päässeet silloin ulos välillä. On varmasti ollut aikamoinen episodi elämässä...

Yleisesti olen sitä mieltä että millään uskonnolla ei pitäisi olla erikoisasemaa, vaan samat säännöt kaikille. Jos JT:n vapautus säilyy, silloin on myös muiden totaalikieltäytyjien saatava vastaava vapautus. Tai sitten myös JT:t istuu kieltäytymisen. Nih.

Marilyn kirjoitti:... sen verran sain urkittua, että niillä oli siellä Karvialla jonkinlaiset kokoukset, tutkistelut, yms.

Karrikoiden voisi sanoa, ettei siellä muuta ollutkaan.

Ne sitoi kirjoja

Lähinnä lehtien vuosikerroista.

Markku Meilo kirjoitti:

Ne sitoi kirjoja

Lähinnä lehtien vuosikerroista.

Joo niitä ne kai oli... En muista kovin hyvin enää. Ne oli tarkkaan ja vaivalla tehdyn näköisiä. Muistan kyllä ihmetelleeni kuinka faija oli joskus ollut niin "innokas" totuuden suhteen, kun se mun elinaikana aikana on ollut vain ja ainoastaan toimeton alkoholisti. En ymmärtänyt silloin enkä itse asiassa vieläkään. Mutta ehkä siellä Karvialla oli pakko olla "innokas" pysyäkseen ydinryhmässä ja selvitäkseen.

Mutta samaahan minäkin tein omassa "vankilassani". Ja samaa tekee varmasti tällä hetkelläkin moni. Kaikki on ehdollista, hyväksyntä ja rakkaus. Julmaa. Kertakaikkisen julmaa.

Marilyn kirjoitti: Mutta ehkä siellä Karvialla oli pakko olla "innokas" pysyäkseen ydinryhmässä ja selvitäkseen.

Itse asiassa siellä ei ollut mitään selvästi havaittavaa ydinryhmää, melko homogeenista se porukka puuhissaan oli, olosuhteet pakottivat. Toki jonkun kanssa tuli paremmin toimeen kun jonkun toisen kanssa. Siellähän ei ollut muita kuin todistajia.

Kaikki on ehdollista, hyväksyntä ja rakkaus. Julmaa. Kertakaikkisen julmaa.

Niinpä, hassuinta on se, että mielenhallinnassa ollessaan ei edes huomannut tuota ehdollisuutta.

Markku Meilo kirjoitti: Itse asiassa siellä ei ollut mitään selvästi havaittavaa ydinryhmää, melko homogeenista se porukka puuhissaan oli, olosuhteet pakottivat. Toki jonkun kanssa tuli paremmin toimeen kun jonkun toisen kanssa. Siellähän ei ollut muita kuin todistajia.

Arvaappa mitä?! Kerroit juuri mulle enemmän mun faijan historiasta kuin hän tähän asti itse on kertonut. Vaikket mun faijaa tunnekaan.

Niinpä, hassuinta on se, että mielenhallinnassa ollessaan ei edes huomannut tuota ehdollisuutta.

Totta!