Veljesseura.org

Täällä on kuulemma annettu ohjeeksi laittaa todistajan postiluukkuun valokopioita lahkon vanhoista julkaisuista kriittisistä kohdista.

Olen kuullut huhun, että todistajattarien värvärikaksikko olisi muuttanut sen vuoksi että valokopioita on toimitettu postiluukkuun.
Oli kuulemma näyttänyt siltä että jonkinlainen sieto olisi ollut kopio viikossa, mutta useammat olisivat nyt saaneet pakkaamaan ja muuttamaan. Muuton syystä on puhunut käytös, pakkausten siirto ei ole tapahtunut iloisen odotuksen vallassa kuten yleensä uuteen asuntoon siirtyessä vaan tohkeissaan ja enemmän ikäänkuin kauhuissaan.

Onko tuo sitten väärin tehty, että joutuu muuttamaan saatuaan raapaisun lahkon toisestakin puolesta ?
Joka tapauksessa jos tulee lahkossa tiukka paikka, aiheeton oikeuskomitea, sydäntä riipaiseva pakkoseuranta lahkotoverin väärin kohtelusta, tai mikä tahansa lahkossa onkin mahdollista, niin on evästä muistella perusteeksi lähdön harkitsemista varten ?

Miten muuten lahkolaisten kesken puhutaan asiasta ? Kysyttäessä miksi muutitte ei varmaankaan vastata: Noku saatiin vanhojen vartsikoiden valokopioita. Mutta onko se: jatkuvasti tuotiin postiluukkuun propagandaa. Mitä propagandaa ? En voi edes kertoa sitä.

Entä aktiivitodistajat ?

Eikös ne vartiotornit ole pyhinä iättömiä ja ajattomia ?

Eikös Jeesus puhunut pelastuksesta ?

Kuinka lahkolainen järjestää pelastuksen tuolle huhussa sanotulle, lahkon vanhoista viisauksista sen omilla valokopioilla muistuttavalle, toimintaan osalllistuvalle henkilölle ?

Vieras kirjoitti:Täällä on kuulemma annettu ohjeeksi laittaa todistajan postiluukkuun valokopioita lahkon vanhoista julkaisuista kriittisistä kohdista.

Ohjeen on tainnut ajoittain esittää joku vieraana kirjoitteleva. Omasta mielestäni etenkään toistuvana lehtisten pudottelu kotiin ei oikein ole tervettä toimintaa.

Kuka muistaa vielä sen Suomi24:n JT:n, joka sanoi viisi vuotta vanhempien Vartiotornien olevan "luopioaineistoa"?

" mielestäni etenkään toistuvana lehtisten pudottelu kotiin ei oikein ole tervettä toimintaa. "

Kiitos avoimesta mielipiteen esilletuomisesta.

Mikä sitten on tervettä toimintaa ? Lahkolaisen elämänsä uhraaminen lahkon, oikeastaan lahkon talouden vuoksi, ei sinänsä juuri ulkopuolisen mielestä voi olla tervettä. Sitten jos asiallisen keskustelun päätteeksi on todettavissa että lahkon oman materiaalin perusteella lahkolaiset joutuvat huijatuksi, no, ei se sairaaksi se toiminta mene vaan jäsenet todetaan huijatuiksi. Kuinka sitten huijatuksi niin edelleen voidaan avoimen keskustelun päätteeksi todeta että mielenhallinta/aivopesumenetelmällä joka vie ihmisyyden, persoonallisuuden, mahdollisuuden persoonallisuuden tiettyihin perustoimintoihin, kuten itsenäiseen harkintaan.

Otetaan asiaton vertaus lääkäriin. Alueveli kirjoitti: ...toistuvana lehtisten pudotelu... Lääkäri joutuu erittäin toistuvasti terapioimaan sellaista lahkon jäsentä joka on joutunut pakkokriisiin lahkonsa kanssa.

Tässä on sellainen psykologinen näkökulma, että entä jos se "toistuvasti lehtisiä pudotteleva" vähät välittää lahkolaisen olosta muuten, mutta kokee että saapahan kiusata tätä. Niin. Lahkolainen itse sanoisi yhtenä lahkon keinopussin sisällöstä, että häntä vainotaan (koska jeesus jne...). On vain sillä tavalla että vapaaehtoisen avun tarjoaminen ei auta. Entä jos henkilö mieluummin omaa Aluevelin sanoman "ei oikein terveyden" ja auttamisteot, kuin mahdollisen täyden terveyden ja noiden lahkolähimmäisten hylkäämisen ?

Aktivitodistajille edellä osoitetut kysymykset odottavat vielä vastauksiaan.

Olen sitä mieltä, että jehovantodistajillakin on uskonnonvapaus. Autan mielelläni ulos niitä jotka itse haluavat sieltä lähteä, mutten suosi pakkokäännyttämistä.

" mieltä, että jehovantodistajillakin on uskonnonvapaus "
Täällä on kysytty myös että myöntävätkö he kyseisen vapauden jäsenilleen. Mutta kysyä voidaan rakentuuko rakkauspommituksella alkava ja eristämiseen johtava prosessi uskonnonvapaudelle.

Edelleen on väitettävissä että oman puulaakin julkaiseman materiaalin haltuunsaamisella ei menetä uskonnonvapauttaan, jos se katsottaisiin olleenkin olemassa.

Toisaalta myös painetun materiaalin jättämiseen, jos se on uskonnonvapauden harjoittamisen muoto, katsoo lahko itse katsoo olevansa oikeutettu. Voisiko lahko sitten vaatia sen poistamista muilta. On vain lahkon erikoisuudesta johtuva erikoisuus, että tässä ketjussa on aloittaja saanut tietoonsa itse asiassa huhun mukaan oman painotuotteen tiedoksi saattamista.

" ...-en suosi pakkokäännyttämistä. "
Ei voine pitää pakkokäännyttämisenä sitä, että antaa tiedoksi oman lahkon sellaisia tosiasioita joita se itse pyrkii salaamaan. Toki on myönnettävä että se on omiaan johtamaan lahkon jättämiseen osaltaan.

jk kiitos jos on ollut tarkoitus palauttaa terveen papereita, dr Alueveli, terveiden ja sairaiden puolesta

Ainakin joka valokopioita toimittaa, on osaltaan tehnyt mitä on voinut totistajan auttamiseksi.

Tuo näkökulma tulee vastaan, että totistaja ei kestä lahkon historian näkemistä valokopio-otteista lähtiessään asunnostaan karkuun, mutta pyrkii säilyttämään uskonsa siihen että se pelastaa piirroksissaan esittämiinsä leijonan korvantaustan rapsuttajaisiin.

Vieras kirjoitti:Toisaalta myös painetun materiaalin jättämiseen, jos se on uskonnonvapauden harjoittamisen muoto, katsoo lahko itse katsoo olevansa oikeutettu.

Tätä ei voida kenties yleistää. Ainakaan täälläpäin yhtään uskonnollista lehdykkää tai lapukkaa ei ole Jehovan todistajien toimesta postiluukustani pudonnut. Näyttävät kunnioittavan "Ei mainoksia, kiitos"-kylttiäni.

Mitä näiden vanhojen lehtien kopioiden pudottamisiin Jehovan todistajien postiluukuista tulee, pidän käytäntöä sopimattomana. On aivan eri asia käydä kiivastakin keskustelua tällä palstalla jehovantodistajuudesta, kuin käydä kiinni yksittäisiin todistajiin tai yllyttää siihen. Olen Alueveljen kanssa tästä täysin yhtä mieltä.

En yleensä lotkauta korvaani huhuille, mutta mikäli aloittajan esittämä huhu pitäisikin paikkansa, katson moisen lähinnä ihmisten kiusaamiseksi, ellen peräti kotirauhan häirinnäksi. Tarvittaessa vanhoihin lehtiin voi tutustua yleensä Valtakunnansalien kirjastoissa, kuten muuhunkin kirjalliseen materiaaliin -ja ellei siellä, niin Suomen Kansalliskirjastossa. En näe mitään syytä niiden tiputtelemisiin kenenkään postiluukuista. Tällaisesta toiminnasta sanoudun ehdottomasti irti.

Otan itse mielelläni vastaan kaikenlaista jehovantodistajuuteen liittyvää vanhaa materiaalia, vaikka valokopioina, mutta lehdet ja muunkin kirjallisen materiaalin edellytän kokonaisina, en sieltä täältä klipsittyinä ja mieluiten ilman kopioitsijan omia korostuksia.

Näyttää ainoastaan siltä, että yhdelle "Vieraista" on jäänyt päälle kopioiden tiputtelu. Voin sanoa, että varmasti tunnemme tämän jutun, joten tämän toistuvan toitottamisen tälla palstalla voi lopettaa.

Huom. Olen muokannut tekstiä mieleisekseni, tehden siihen tarpeellisia lisäyksiä ja poistoja sekä koettanut korjata kirjoitusvihreitäni.

" koettanut korjata kirjoitusvihreitäni. " kiitetään, kiitetään.

" tunnemme " -lukija- ja kirjoitttajakunta, mielipiteiden tarjoajat vaihtuvat, (paitsi jos kysytään Jaskalta)

" Otan itse mielelläni vastaan " -sillä lailla

" huhu pitäisikin paikkansa " -sanaa "huhu" tarvitaankin juuri epävarmoissa tilanteissa

" Näyttävät kunnioittavan "Ei mainoksia, kiitos"-kylttiäni. " -Eri asia, mutta ei kai muuten pelkkä mainoskielto pysäytä jt-tarjontaa ?

" kiusaamiseksi, ellen peräti kotirauhan häirinnäksi. " -Kiitos suorasanaisen tuntuisesta mielipiteen ilmaisusta. Tästä juuri onkin kyse sikäli että toisaalta näin jt sanoisi, toisaalta vanhakin materiaali on kai kehumisvelvoitteen alainen ? Missä raja menee ? 4 -v:aan nappaama vaikka maitoa muistuttava lipeäpullo napataan hyppysistä kysymättä. tupakki kielletään. Kai laki vaatiikin itsemurha-alttiin pakkohoidon. Nythän, joka pääsee irti lahkosta, sanoo olleensa lähinnä mielenhäiriön alainen.

Yksi näkökulma olisi "lopputulos ratkaisee". Mikä hinta olisi liikaa perheenjäsenen irrottamiseksi ? Sekö että totuuden lisääminen kärvistelee, kunnes sen sulattelee eroprosessiin. Kysymyshän on rakkaudesta ihmiseen, ja avusta.

Toinen näkökulma on, että ne lahkon painotuotteet ovat lahkon maailmaa, josta sen on otettava ja kannettava vastuu. Ne ovat kaikki aikanaan kaupitellut ovelta ovelle. Onko tästä tietoisuudesta jt:lla oikeus kieltäytyä, joka levittää uusia painotuotteita, jotka muuttuvat tabuiksi taas vuorostaan. ja perheissä käydään surutyötä niiden johdosta menetettyjen perheenjäsenten vuoksi. Lahkon toiminnan johdostako on lahkolla oikeus vaatia että perheiden on kärsittävä tuskansa, mutta lahkolla on oikeus vaatia että jt:t on säästettävä kärvisteltäviltä lahkoa koskevilta tosiasioilta, koska kerran lahko itse kykenisi itsensä salaamaan jäsenkunnaltaan.

Eikö lahkojäsenellä tulisi jopa olla vastuu olla perillä lahkosta jossa on jäsenenä ? Näin voidaan sanoa. Se liittyy inhimilliseen vastuunkantamiseen. (Eikä siitä Raamattukaan erivapauksia myönnä).

Nythän tapahtuu esim. niin että lahkolaiset suhtautuvat väärin tosiasiaperustein verensiirtokiellon johdosta aiheutuneisiin kuolemiin. (Psykologinen aspekti ulkopuolisella tässä lie voimakkaimmin se, että sen sijaan että kuolema ilmenisi pahuutena, se ilmenee yksinkertaisuutena ja tyhmyytenä. Eikä siten aktivoi vastatoimia).

Ihan kohtuullinen vuodatus. Anna tulla lisää.

Kiitoksia kirjallisuuskriitikko Jaskaselle, mutta keskustelupalstasta on kyse ja motiivit näyttävät Jaskasen mielestä saavan vaihdella nekin (tartuntaa lahkosta ?)

No, keskustelee sitten ja aloittaa vaikka näistä vaihtuvista motiiveista.

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:Tätä ei voida kenties yleistää. Ainakaan täälläpäin yhtään uskonnollista lehdykkää tai lapukkaa ei ole Jehovan todistajien toimesta postiluukustani pudonnut. Näyttävät kunnioittavan "Ei mainoksia, kiitos"-kylttiäni.

Jt-perusasenne on kyllä sama kuin suhtautuminen vanhoihin "kerjääminen ja kaupustelu kielletty" -lappuihin silloin kun vipusia vielä kaupusteltiin, eli katsotaan etteivät tuollaiset Saatanan hallitseman järjestelmän kiellot koske todistajia.

Mitä näiden vanhojen lehtien kopioiden pudottamisiin Jehovan todistajien postiluukuista tulee, pidän käytäntöä sopimattomana.

Joku sitä lapandereiden suoltamista jaksaa täällä toistella vuodesta toiseen, ikäänkuin asiansa osaava entinen jehovantodistaja ei älyäisi ko. mahdollisuutta jos jostain syystä pitäisi ajatusta kohdaltaan perusteltuna. Itse olen tehnyt jo aikaa sitten päätöksen, että en toimita ensimmäistäkään nimetöntä lappusta yhdellekään jehovantodistajalle. Pari nimellistä olen lähettänyt vuosien varrella, toisen systerivainaalle, jonka viimeiset elinvuodet olivat valitettavasti niin kiireisiä, ettei ehtinyt vastaamaan. Toisen (silloiseen) paikalliseen seurakuntaan nimetylle tutulle vanhimmalle, jolla on myös ollut niin kiire valtakunnan työssä, ettei ole ehtinyt vastaamaan.

On aivan eri asia käydä kiivastakin keskustelua tällä palstalla jehovantodistajuudesta, kuin käydä kiinni yksittäisiin todistajiin tai yllyttää siihen. Olen Alueveljen kanssa tästä täysin yhtä mieltä.

Jehovantodistajuus on kuin alkoholismi, siitä irrottautuminen ei tapahdu ympäristön räksytyksestä, vaan omasta aloitteesta ja sen tajuamisesta, että tarvitsee apua. Näen pyytämättä yksittäiselle todistajalle syydetyn materiaalin samana kuin tyhjänpäiväisen alkoholistille räksytyksen.

...katson moisen lähinnä ihmisten kiusaamiseksi, ellen peräti kotirauhan häirinnäksi.

Tämä asenteeni on osaltaan muokkautunut isännöintikokemuksen pohjalta. Sain noin kolmen vuoden ajan paksuja paperinippuja eräältä osakkaalta, hän lähetti ne kirjattuina kirjeinä, jolloin joudun noutamaan ne postista. Paperiniput olivat pitkiä lurituksia oletetuista taloyhtiön taloudellisista väärinkäytöksista ja isännöitsijän tekemistä rikoksista. Heti alkuun kielsin henkilöä lähettämästä minulle moista roskaa, mutta edes ko. osakkaan (kipusisko) tytär ei saanut äitiään rauhoittumaan, vaikka pidimme yhteisen palaverin noiden huuhaa-syytösten tiimoilta.

Lopulta sain tarpeekseni ja mielenkiinnosta kysyin viranomaiselta josko katsoisivat tilanteen kotirauhan häirinnäksi, olisivat ottaneet ilmoituksen tutkittavaksi. No eihän sairauksia hoideta sakottamalla, joten lääkäri pani pisteen asialle.

" ikäänkuin asiansa osaava entinen jehovantodistaja ei älyäisi ko. mahdollisuutta "
-Meikäläiselle on useinkin elämässä sattunut mieleen ajatus että kas kun en tuota ennen tullut ajatelleeksi

"Jehovantodistajuus on kuin alkoholismi, siitä irrottautuminen ... omasta aloitteesta ja sen tajuamisesta, että tarvitsee apua. ...materiaalin samana kuin tyhjänpäiväisen ..."

-Jt:t ovat sittenkin yksilöllisiäkin. Lahkosta eroaa paljon jäseniä vuosittain. On tiedossa että joidenkin vanhojen asioiden paljastuminen jt:lle on tullut suoranaisena järkytyksenä, tällöin on nuori henkilö kyseessä jolle on kerrottu firman historia kauniina satuna.

" isännöintikokemuksen pohjalta. Sain ... "
-Perusvirhe esimerkin vertailtavuudessa on, että siinä Meilo on oikeassa ja postittaja väärässä.