Mikä tärkeintä
Lähetetty: 26.08.2011 20:31
Ruoditaanpa hieman tätä aihetta. Luonnollisesti meieleemme nousee Herätkää-lehti ja sen numero 22. lokakuuta 1995 Nro 20. Tämä niiltä wanhoilta ajoilta, jolloin konventeissakin sai vielä ruokaa pelkän veden sijaan, mutta oleellisimpaan. Siihen, mikä tärkeintä.
Näinhän se tuossa numerossa 20 sivulla 4 kuului: "... Mikä tärkeintä, tämä lehti rakentaa luottamusta siihen Luojan lupaukseen, että rauhaisa ja turvallinen uusi maailma tulee ennen kuin se sukupolvi, joka näki vuoden 1914 tapahtumat, katoaa."
Vaan kuinka kävikään! Jo seuraavassa numerossa 8. marraskuuta 1995 Nro 21 sivulla 4 kekkuloi uusi valo. Ei se välttämättä aktiivitodistajille heti kirkastunut, vaikka siitä ennakkoon puhuttinkin, näet tällaiset rutiininomaisuudet tavataan sivuuttaa niitä lukematta, mutta ei olisi pitänyt.
Nyt ao. teksti kuuluikin: "... Mikä tärkeintä tämä lehti rakentaa luottamusta siihen Luojan lupaukseen, että rauhaisa ja turvallinen uusi maailma on korvaamaisillaan nykyisen, pahan laittoman asiainjärjestelmän."
Uskollisen ja ymmärtäväisen orjaluokan, hallintoelimen, valon oli Jehova poikansa kautta näin kirkastanut. Kun rohkenin tätä jumalankaltaista elintä kriittisesti veli vanhimmalle arvostella, alkoi hän silloisessa evakkohuoneessani, mutta huoneessani kuitenkin, naama punaisena huutaa tästä jumalansa pilkkasta.
Enhän tuota silloin tajunut, vaikka edellisenä kesänä Oulun konventissa olinkin saanut vallan maan mainion Raamatun kouraani siinä, missä muukin konventtiyleisö. Olihan se tosi mahtavaa sitten edellisen opuksen, missä heprealais-aramealaiset kirjoitukset noudatelivat vielä KR33 käännöstä (Miksihän muuten tuo suureen babyloniaan kuuluva käännös kelpasi silloin tosi kristityille, siis ennen kesää 1995? Ei silti, käyhän se edelleen sopiviin siteerauksiin ja kiinnostuneille opettamiseen.).
Edellinen on pelkkä sivujuonne, sillä nyt, liki 16 vee myöhemmin monikaan todistajista tulee ajatelleeksi tätä vikkelää "takinkäännöstä". Näet minulla on edelleen vaikeuksia ymmärtää, kuinka Jehova kaikki näkevänä ja kaikkitietävänä olentona on saattanut pitää kansaansa näinkin suuressa pimennossa aina hamaan loka-marraskuun 1995 vaihteeseen asti.
Hän ja Make tietävät, ties kuinka kaukaa menneisyydestä nämä pyhyyden suunnattomat juuret juontuvat ja miksi nyt juuri oli oikea aika tämä totuus kansalleen ilmituoda, ellei se, että vuoden 1914 nähneet alkoivat käydä vähiin, vaan onpa heitä vielä keskuudessamme.
Eipä silti: teksti "on korvaamaisillaan" viittaa voimakkaasti vuoden 2000 loppuun, mutta toisaalta "on korvaamaisillaan" on siksi epämääräinen käsite, että tämä oraakkelinlunteinen lausuma kestänee hamaan maailman tappiin. Nin: mikäs tämä "maailman tappi" muutoin on? Ei niin, ettenkö sitä tietäisi, mutta kysympähän teiltä jo ennakkoon, koska tämä aloitus mennee kuitenkin vituralleen joka tapauksessa.
Eräs anekdootti: Minulla on ilo omistaa vuoden 1995 Herätkää-lehdet sidottuina, mistä edusta nöyrästi ja vilpittömästi kiitän heitä, jotka ovat tämän edun minulle suoneet. Tämä nide on suuri aarre ao. kirjallisuutta koskevassa hyllystössäni.
Vielä eräs seikka: Luonnollisesti kaikki lihavoinnit ovat minun.
Näinhän se tuossa numerossa 20 sivulla 4 kuului: "... Mikä tärkeintä, tämä lehti rakentaa luottamusta siihen Luojan lupaukseen, että rauhaisa ja turvallinen uusi maailma tulee ennen kuin se sukupolvi, joka näki vuoden 1914 tapahtumat, katoaa."
Vaan kuinka kävikään! Jo seuraavassa numerossa 8. marraskuuta 1995 Nro 21 sivulla 4 kekkuloi uusi valo. Ei se välttämättä aktiivitodistajille heti kirkastunut, vaikka siitä ennakkoon puhuttinkin, näet tällaiset rutiininomaisuudet tavataan sivuuttaa niitä lukematta, mutta ei olisi pitänyt.
Nyt ao. teksti kuuluikin: "... Mikä tärkeintä tämä lehti rakentaa luottamusta siihen Luojan lupaukseen, että rauhaisa ja turvallinen uusi maailma on korvaamaisillaan nykyisen, pahan laittoman asiainjärjestelmän."
Uskollisen ja ymmärtäväisen orjaluokan, hallintoelimen, valon oli Jehova poikansa kautta näin kirkastanut. Kun rohkenin tätä jumalankaltaista elintä kriittisesti veli vanhimmalle arvostella, alkoi hän silloisessa evakkohuoneessani, mutta huoneessani kuitenkin, naama punaisena huutaa tästä jumalansa pilkkasta.
Enhän tuota silloin tajunut, vaikka edellisenä kesänä Oulun konventissa olinkin saanut vallan maan mainion Raamatun kouraani siinä, missä muukin konventtiyleisö. Olihan se tosi mahtavaa sitten edellisen opuksen, missä heprealais-aramealaiset kirjoitukset noudatelivat vielä KR33 käännöstä (Miksihän muuten tuo suureen babyloniaan kuuluva käännös kelpasi silloin tosi kristityille, siis ennen kesää 1995? Ei silti, käyhän se edelleen sopiviin siteerauksiin ja kiinnostuneille opettamiseen.).
Edellinen on pelkkä sivujuonne, sillä nyt, liki 16 vee myöhemmin monikaan todistajista tulee ajatelleeksi tätä vikkelää "takinkäännöstä". Näet minulla on edelleen vaikeuksia ymmärtää, kuinka Jehova kaikki näkevänä ja kaikkitietävänä olentona on saattanut pitää kansaansa näinkin suuressa pimennossa aina hamaan loka-marraskuun 1995 vaihteeseen asti.
Hän ja Make tietävät, ties kuinka kaukaa menneisyydestä nämä pyhyyden suunnattomat juuret juontuvat ja miksi nyt juuri oli oikea aika tämä totuus kansalleen ilmituoda, ellei se, että vuoden 1914 nähneet alkoivat käydä vähiin, vaan onpa heitä vielä keskuudessamme.
Eipä silti: teksti "on korvaamaisillaan" viittaa voimakkaasti vuoden 2000 loppuun, mutta toisaalta "on korvaamaisillaan" on siksi epämääräinen käsite, että tämä oraakkelinlunteinen lausuma kestänee hamaan maailman tappiin. Nin: mikäs tämä "maailman tappi" muutoin on? Ei niin, ettenkö sitä tietäisi, mutta kysympähän teiltä jo ennakkoon, koska tämä aloitus mennee kuitenkin vituralleen joka tapauksessa.
Eräs anekdootti: Minulla on ilo omistaa vuoden 1995 Herätkää-lehdet sidottuina, mistä edusta nöyrästi ja vilpittömästi kiitän heitä, jotka ovat tämän edun minulle suoneet. Tämä nide on suuri aarre ao. kirjallisuutta koskevassa hyllystössäni.
Vielä eräs seikka: Luonnollisesti kaikki lihavoinnit ovat minun.
