Veljesseura.org

Vartiotorni 1. kesäkuuta 2011 s.14-15:

"*Tosi kristityt on järjestetty tukemaan ja kannustamaan toisiaan.
---- Voidakseen hoitaa Jeesuksen antaman tehtävän kristittyjen täytyy auttaa ja tukea toisiaan. (Matteus 28:19,20). Kristillinen seurakunta tarjoaa tarvittavaa raamatullista opetusta, valmennusta ja kannustusta, jotta kukaan e luovuttaisi vaan jaksaisi mennä eteenpäin. ----"

Käsi ylös, kuka sai tarvittavaa kannustusta seurakunnasta? Ei näy vielä käsiä, pyysin että käsi ylös...

Ehkä tuossa tarkoitetaan kannustuksella jotain semmoista että veli A menee pyytämään veli B:tä kentälle, vaikkei yleensä olekaan tekemisissä veli B:n kanssa, veli B kun on jotenkin omituinen tai syrjäänvetäytyvä. Tällaista tapahtuu seurakunnassa toki. Mutta se ei ole todellista auttamista, vaan pelkkä ulkoa opittu rituaali. Siinä veli A pääsee pönkittämään kristillisyyden tunnettaan ja kokemaan olevansa veli B:tä parempi.
Kun nyt makustelen tuota kannustus -sanaakin niin en pidä siitä, se sana on latautunut itselleni kielteisesti. Kun joku kannustaa jotain, niin eikös silloin yleensä olla suorittamassa jotain, esimerkiksi penkkipunnerrusta. Mutta nimenomaan suorittamisestahan tuossa lehtisitaatissa puhutaan. Nimenomaan suorittamista on koko jehovan todistajien elämä.
Jehovan todistajien kannustus -käsite tarkoittaa eriasteisia painostuksen keinoja ryhmähengen ylläpitämiseksi. Olen kiitollinen, ettei minua aikoinaan kannustettu enempää.

Kannustuksen monet kasvot, eli tuoreessa lokakuun 15. päivän Vt-lehdessä on lukijain kyssä, jolla kannustetaan olemaan kysymättä hankalia, kysymysotsikko on: ”Mitä meidän pitäisi tehdä, kun Raamatusta lukemamme aineisto on herättänyt mielessämme jonkin kysymyksen tai kun tarvitsemme neuvoa johonkin ongelmaan?” Vastauksessa todetaan mm:

Meidän tulisi välttää spekuloimasta seikkoja, joita ei yksinkertaisesti pystytä saamaan selville, sillä ne ”herättäväi pikemminkin kiistakysymyksiä tutkittaviksi kuin saavat aikaan minkään sellaisen jakelemista, mikä Jumalalta on uskoon liittyvää” (1. Tim. 1:4; 2. Tim. 2:23; Tit. 3:9).

Tästä tulee mieleen esimerkiksi Hesekielin ennustama Egyptin 40-vuotinen autioitus, joka ennustus ei koskaan täyttynyt. Ja koska asia ”liittyy uskoon”, niin siitä todetaan kylmästi:

”Vaikka maallisessa historiassa ei siis olekaan selviä todisteita profetian täyttymyksestä, voimme luottaa siihen, että Raamatun kertomus pitää paikkansa.” (it-1-FI sivu 438)

Tilannehan on se, että maallinen historia osoittaa Egyptin olleen asuttu kaiken aikaa. Kyssään annettu vastaus jatkuu:

Haaratoimisto sen enempää kuin päätoimistokaan ei pysty vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, joita ei ole käsitelty kirjallisuudessamme.

Kokemus on osoittanut, että haarakonttori sen enempää kuin pääkonttorikaan ei vuosien varrella ole pystynyt vastaamaan sellaisiinkaan kysymyksiin, joita on käsitelty kirjallisuudessa. Sen estämättä tosi kristittyjä kehotetaan kääntymään kysymyksineen vanhimpien puoleen ja sen arvaa miten kannustavasti vanhimmat suhtautuvat esimerkiksi oppikysymyksiin, jotka liittyvät Vt-seuran epärehellisyyteen. Huippuunsa viritettynä vanhimpien kannustus on kutsu nk. oikeuskomedian pakeille - kannustustahan sekin tavallaan on.

Markku Meilo kirjoitti:Tästä tulee mieleen esimerkiksi Hesekielin ennustama Egyptin 40-vuotinen autioitus, joka ennustus ei koskaan täyttynyt. Ja koska asia ”liittyy uskoon”, niin siitä todetaan kylmästi:

”Vaikka maallisessa historiassa ei siis olekaan selviä todisteita profetian täyttymyksestä, voimme luottaa siihen, että Raamatun kertomus pitää paikkansa.” (it-1-FI sivu 438)

Tilannehan on se, että maallinen historia osoittaa Egyptin olleen asuttu kaiken aikaa. Kyssään annettu vastaus jatkuu:

Haaratoimisto sen enempää kuin päätoimistokaan ei pysty vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, joita ei ole käsitelty kirjallisuudessamme.

Miten vt-seura opettaa muualla toteamukseensa liittyen?

Raamattu opettaa, että oikea palvonta on ankkuroitunut täsmälliseen tietoon. Suuri profeetta Jeesus Kristus sanoi kerran samarialaiselle naiselle: ”Te palvotte sitä, mitä ette tunne.” (Johannes 4:22.) Voisiko tämä mahdollisesti pitää paikkansa sinustakin? - vt -94

Ex-vaimoani "kannustettiin", kun erottamiseni yhteydessä sellaista vaimolleni pyysin: Vastoin nimenomaista kieltoani ovelle tultiin etukäteen ilmoittamatta (exäni kun olisi tarvinnut aikaa mm vaatteiden liottamiseen päältään, paha atopia kun tartutti t-paidan kudosnesteillä ihoon kiinni), sitten asialle pantiin yksi tienraivaaja, yksi exäni entisistä parhaista kavereista, joka oli pannut välit aikaisemmin poikki ("merkinnyt") siksi kun exäni ei päässy säännöllisesti kokouksiin... Exäni ei avannut tälle "kannustajalle" ovea, tietäen että ainoa motiivi tulla nyt oven taakse oli se, että nyt kannustuskäynnin saattoi uusien ohjeiden mukaisesti raportoida kenttätunneksi!

Raimo Mylly kirjoitti:Miten vt-seura opettaa muualla toteamukseensa liittyen?

Raamattu opettaa, että oikea palvonta on ankkuroitunut täsmälliseen tietoon. Suuri profeetta Jeesus Kristus sanoi kerran samarialaiselle naiselle: ”Te palvotte sitä, mitä ette tunne.” (Johannes 4:22.) Voisiko tämä mahdollisesti pitää paikkansa sinustakin? - vt -94

Jehovan viestintäkanavana toimiminen on taitolaji, eri tilanne edellyttää erilaista mielipidettä. On aivan eri tilanne kun halutaan rauhoittaa jäsenistöä ja rohkaista heitä olemaan kysymättä hankalia tai kun rohkaistaan jäsenistöä uskomaan, että heillä(kin) on hallussa tuo kuulu Ainoa Oikea Totuus.

Tuo "mielipide tilanteen mukaan" oli jo raamatunkirjoituksenkin edellytys, muistakaamme sitä väestölaskentaa, jonka alkuunpanijaksi ilmoitetaan sekä Jehova että toisaalla Saatana. Lisäksi saman väestölaskennan loppuhuipentumatkin kerrotaan kahdella eri tavalla.

Markku Meilo kirjoitti:

Raimo Mylly kirjoitti:Miten vt-seura opettaa muualla toteamukseensa liittyen?

Raamattu opettaa, että oikea palvonta on ankkuroitunut täsmälliseen tietoon. Suuri profeetta Jeesus Kristus sanoi kerran samarialaiselle naiselle: ”Te palvotte sitä, mitä ette tunne.” (Johannes 4:22.) Voisiko tämä mahdollisesti pitää paikkansa sinustakin? - vt -94

Jehovan viestintäkanavana toimiminen on taitolaji, eri tilanne edellyttää erilaista mielipidettä. On aivan eri tilanne kun halutaan rauhoittaa jäsenistöä ja rohkaista heitä olemaan kysymättä hankalia tai kun rohkaistaan jäsenistöä uskomaan, että heillä(kin) on hallussa tuo kuulu Ainoa Oikea Totuus.

Lasten kohdalla haluttiin kuitenkin noudattaa yksiselitteisiä sääntöjä:

Suuri Opettaja osoitti, mikä menettely on oikea. Hän sanoi: ’Sinun sanasi KYLLÄ merkitköön kyllä ja sinun sanasi EI merkitköön ei; sillä kaikki muu on paholaisesta.’ – Matt. 5:37, Um.
Mitä Jeesus tarkoitti sillä? – Hän tarkoitti sitä, että meidän tulee aina pitää lupauksemme; meidän tulee aina puhua totta.

Tosin tämäkin periaate vietiin sitten samalla sairaaloisen pahoinpitelyn perusteluksi. Kokouksissa tämän ohjeen noudattamainen tuli kaikille ikäluokkani todistajille erittäin tutuiksi.

Selitä asiat lyhyesti ja ole samalla ystävällinen mutta luja; toisin sanoen älä selitä liikoja äläkä neuvottele säännöistä, joista ei tingitä. Merkitköön sanasi ”kyllä” kyllä ja ”ei” ei (vrt. Matteus 5:37). Lapset eivät ole diplomaatteja, ja niin muodoin neuvotteleminen heidän kanssaan johtaa väittelyyn, suuttumiseen ja turhautumiseen ja voi jopa paisua huutamiseksi ja väkivallaksi (Efesolaisille 4:31). Vältä myös varoittelemasta liikaa. Jos kuritusta tarvitaan, se tulisi antaa viipymättä.

Turpaan vaan ja onnea oli parempi toimintatapa kuin 'varoitella liikaa'. Mitä tuohon voi muuta sanoa kuin - SAIRASTA!
Kokemukseni mukaan Jehovan todistajille oli tuohon aikaan väkivaltaisuutta vasta pampun käyttäminen lapsen 'oikaisussa'. Remmit ja risut kelpasivat kyllä hyvin.

Miltä vuodelta lainauksesi muuten oli? Nykyään tuota ei varmaan uskallettaisi enää lehteen päästää (vaikka niillä varmaan mieli tekisi).

Kaarmis kirjoitti:Miltä vuodelta lainauksesi muuten oli? Nykyään tuota ei varmaan uskallettaisi enää lehteen päästää (vaikka niillä varmaan mieli tekisi).

Taisi olla kultaiselta 70-luvulta jolloin maailmanloppu hehkui kaikkien huulilla. Oli parempi hakata lapset ennen maailmanloppua kuin surra sen jälkeen.

Nih, oli hienoa nähdä sekin maailmanloppu. Onneksi näin uudessa asiainjärjestelmässäkin on ollut tilaisuus pussata tyttöä.

Tuohon samaan edelleenkin hiljaa hyväksyttyyn periaatteeseen vetosi hiljan se Jt-isä, joka sai käräjäoikeudessa tuomion lapsensa pahoinpitelystä.
Hän ei toisin ilmeisesti ollut tietoinen siitä, että tuo maailmanloppu jäi jo taakse ja sitä koskevat ohjeetkin ovat merkityksettömiä. Sääli ainakin lasten kannalta katsottuna.