Vuosi 607 tai 587 eaa Mitä Raamattu kertoo?
Lähetetty: 12.09.2011 19:55
VUOSI 607 TAI 587 eaa. MITÄ RAAMATTU KERTOO?
Koska kaikki historiantutkijat ovat päätyneet siihen, että Jerusalemin tuhon vuosi oli 587 eaa. eikä vuosi 607 eaa. niin kuin Jehovan todistajat Raamattuun vedoten väittävät, on syytä tarkastella asiaa erityisen huolellisesti. Voisiko Raamattu todella olla väärässä tässä asiassa?
Jos lähdemme siitä, että tuhon vuosi oli 587 eaa., katsotaan voidaanko Raamatusta saada tukea tälle vuodelle. Yhden vuoden ristiriitoja voi tulla laskentatavasta riippuen.
Danieli kirja 1:1-6 KR92
1. Juudan kuninkaan Jojakimin kolmantena hallitusvuotena hyökkäsi Babylonian kuningas Nebukadnessar Jerusalemia vastaan ja saartoi sen.
2. Herra antoi hänen käsiinsä Jojakimin, Juudan kuninkaan, sekä osan Jumalan temppelin pyhistä esineistä. Nebukadnessar vei saaliinsa Sinearin maahan ja sijoitti sen siellä jumalansa temppelin aarrekammioon.
3. Kuningas käski eunukkiensa päällikön Aspenasin valita israelilaisten joukosta, sekä kuninkaallisesta suvusta että ylimysperheistä,
4. kauniita poikia, joissa ei ollut mitään vammaa ja jotka olivat viisaita, älykkäitä ja oppivaisia, niin että he pystyisivät palvelemaan kuninkaan hovissa, ja käski opettaa heille kaldealaisten kieltä ja kirjallisuutta.
5. Kuningas käski antaa heille ruokaa omasta pöydästään ja viinejä, joita hän itse joi, ja käski kasvattaa heitä kolme vuotta. Sitten osa heistä pääsisi kuninkaan palvelukseen.
6. Heidän joukossaan olivat Juudan heimosta Daniel ...
Jojakim tuli kuninkaaksi v.609 eaa.. Koska tuona vuonna kuninkaana oli ollut myös Joahas (3 kk) lasketaan Jojakimin ensimmäiseksi hallitusvuodeksi vasta seuraava vuosi v.608 eaa. Sen mukaan Nebukadnessar hyökkäsi Jerusalemiin ja alisti Jojakimin valtansa alle v.606 eaa. Tällöin vietiin myös ensimmäiset pakkosiirtolaiset Babyloniaan. Heidän joukossaan oli myös Daniel. Nebukadnessar ei vielä tällöin ollut kruunattu kuningas.
Babylonian valtakausi Israelissa alkoi tällöin v.606 eaa.
Jeremian kirja 25:1 KR92
1. Kuningas Jojakimin, Josian pojan, neljäntenä hallitusvuotena, joka oli samalla Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin ensimmäinen hallitusvuosi, ...
Seuraavana vuonna v.605 eaa. Nebukadnessar kruunattiin kuninkaaksi isänsä Nabopolassarin kuoltua.
Danieli kirja 2:1,16 KR92
1. Toisena hallitusvuotenaan Nebukadnessar näki unia, ja hänen mielensä tuli niistä niin levottomaksi, ettei hän voinut nukkua.
16. Silloin Daniel meni palatsiin ja pyysi kuningasta antamaan aikaa, jotta hän voisi selittää unen.
Toisena hallitusvuotenaan v.604 eaa. Nebukadnessar näki unen, jota selittämään kutsuttiin Daniel. Daniel oli siis tällöin Babylonissa.
Toinen kuninkaiden kirja 24:1 KR92
1. Jojakimin hallituskaudella Nebukadnessar, Babylonian kuningas, hyökkäsi Juudaan. Jojakim joutui tunnustamaan hänen ylivaltansa, mutta kolmen vuoden kuluttua hän nousi kapinaan kuningasta vastaan.
Nebukadnessar oli hyökännyt Jerusalemiin v.606 eaa. ja alistanut Jojakimin valtansa alle. Kolmen vuoden kuluttua v.603 eaa. Jojakim nousi kapinaan Babylonian valtaa vastaan. Tämä vahvistaa sen, että Babylonian valtakausi oli alkanut jo v.606 eaa., eikä vasta Jerusalemin tuhosta.
Toinen aikakirja 36:5-8 KR92
5. Jojakim oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmentäviisivuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. ...
6. Babylonian kuningas Nebukadnessar lähti sotimaan häntä vastaan ja vei hänet kahleissa Babyloniaan.
7. Nebukadnessar vei Babyloniin myös Herran temppelin esineitä ja sijoitti ne palatsiinsa.
8. ... Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Jojakin.
9. Jojakin oli kuninkaaksi tullessaan kahdeksantoistavuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kol-me kuukautta ja kymmenen päivää. ...
Paitsi että Nebukadnessar oli alistanut Jojakimin valtaansa jo v.606 eaa. hyökkäsi hän uudelleen v.598 eaa. Jojakimin 11. hallitusvuotena (608 eaa.- 598 eaa.) ja vangitsi hänet sekä asetti Jojakinin kuninkaaksi hänen tilalleen.
Toinen kuninkaiden kirja 24:10-18 KR92
10. Noihin aikoihin Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin sotajoukko hyökkäsi Jerusalemia vastaan ja saartoi sen.
11. Joukkojen piirittäessä kaupunkia Nebukadnessar tuli itse paikalle.
12. Silloin Jojakin, Juudan kuningas, tuli ulos kaupungista ja antautui Babylonian kuninkaalle, ja hänen kanssaan olivat hänen äitinsä sekä hänen palvelijansa, päällikkönsä ja hoviherransa. Babylonian kuningas otti Jojakinin vangiksi kahdeksantena hallitusvuotenaan.
13. Hän vei saaliinaan kaikki Herran temppelin ja kuninkaan palatsin aarteet ja repi irti kaiken, mitä Israelin kuningas Salomo oli kullasta teettänyt Herran temppeliin. Kävi niin kuin Herra oli ilmoittanut.
14. Nebukadnessar vei pakkosiirtolaisuuteen koko Jerusalemin, kaikki sen päälliköt ja varakkaan väen, kymmenentuhatta yhteensä, ja jokaisen sepän ja kirvesmiehen. Paikoilleen jäivät vain seudun köyhät.
15. Nebukadnessar vei Jojakinin vankinaan Babyloniin, ja sinne hän vei myös kuninkaan äidin ja vaimot sekä hänen hoviväkensä. Hän siirsi Jerusalemista Babyloniaan myös kaikki maan johtomiehet
16. ja muun varakkaan väen, seitsemäntuhatta kaiken kaikkiaan, sekä tuhat seppää ja kirvesmiestä, kaikki asekuntoisia miehiä. Koko tämän joukon Babylonian kuningas vei maahansa pakkosiirtolaisuuteen.
17. Jerusalemiin hän asetti Jojakinin sijaan kuninkaaksi tämän sedän Mattanjan ja muutti hänen nimensä Sidkiaksi.
18. Sidkia oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmentäyksivuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. ...
Myöhemmin samana vuonna v.598 eaa. Jojakin antautui Nebukadnessarille hallittuaan vain kolme kuukautta. Hänet ja paljon muuta väkeä vietiin pakkosiirtolaisina Babyloniaan. Tämä oli jo toinen pakkosiirtolaisten joukko. Ensimmäiset oli viety jo v.606 eaa. joiden joukossa oli ollut myös Daniel. Aiemmin samana vuonna v.598 eaa. oli Jojakim myös viety pakkosiirtolaisuuteen.
Nebukadnessar asetti Sidkian kuninkaaksi Jojakinin tilalle v.598 eaa.. Koska vuonna 598 eaa. kuninkaana oli ollut myös Jojakin lasketaan Sikdian ensimmäiseksi hallitusvuodeksi vasta seuraava vuosi v.597 eaa.
Vuosi 598 eaa. oli Nebukadnessarin 8. hallitusvuosi (605 eaa.- 598 eaa.).
Toinen kuninkaiden kirja 25:1-12 KR92
Sidkia nousi kapinaan Babylonian kuningasta vastaan.
1. Niinpä sitten hänen yhdeksäntenä hallitusvuotenaan, kymmenennen kuun kymmenentenä päivänä, Babylonian kuningas Nebukadnessar tuli sotajoukkoineen Jerusalemin edustalle, ja joukot leiriytyivät kaupungin luo. Sen ympärille rakennettiin piiritysvallit,
2. ja kaupunki oli saarroksissa kuningas Sidkian yhdenteentoista hallitusvuoteen saakka.
4. kaupungin puolustus murtui. ...
6. Sidkia otettiin vangiksi ...
7. ... Hänet pantiin pronssikahleisiin ja vietiin Babyloniin.
8. Viidennen kuun seitsemäntenä päivänä, Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin hallitessa yhdeksättätoista vuottaan, kuninkaan henkikaartin päällikkö Nebusaradan tuli Jerusalemiin.
9. Hän poltti Herran temppelin ja kuninkaan palatsin ja kaikki Jerusalemin talot, jokaisen suuren rakennuksen hän sytytti tuleen.
10. Kaldealaisten sotajoukko, joka oli henkikaartin päällikön mukana, repi Jerusalemin muurit joka puolelta maahan.
11. Sitten henkikaartin päällikkö Nebusaradan vei pakkosiirtolaisuuteen loputkin, mitä kansasta oli kaupungissa jäljellä. Hän vei nekin, jotka olivat itse siirtyneet Babylonian kuninkaan puolelle, sekä loput kaupungin käsityöläisistä.
12. Köyhästä väestä henkikaartin päällikkö jätti osan tekemään työtä viinitarhoissa ja pelloilla.
Sidkian noustua kapinaan Babylonian valtaa vastaan tuli Nebukadnessar v.589 jälleen Jerusalemiin ensin piirittäen sitä Sidkian yhteentoista hallitusvuoteen v.587 eaa. saakka.
Nebukadnessarin 19. hallitusvuotena v.587 eaa. (605 eaa.- 587 eaa.) hän antoi käskyn Jerusalemin tuhoamisesta. Jälleen vietiin pakkosiirtolaisia Babyloniaan. Tämä oli jo kolmas kerta. Silti köyhää väkeä jäi vielä hoitamaan viinitarhoja ja viljelyksiä.
Toinen kuninkaiden kirja 25:22,25,26 KR92
22. Babylonian kuningas Nebukadnessar asetti Gedaljan, joka oli Safanin pojan Ahikamin poika, hallitsemaan maassa vielä olevaa kansanosaa, jonka hän oli jättänyt jäljelle Juudaan.
25. Mutta seitsemännessä kuussa sinne tuli Ismael, Elisaman pojan Netanjan poika, joka oli kuninkaallista sukua. Hänellä oli mukanaan kymmenen miestä, ja he löivät hengiltä Gedaljan sekä ne Juudan miehet ja kaldealaiset, jotka olivat hänen luonaan Mispassa.
26. Silloin koko kansa pienimmästä suurimpaan, aina sotaväen päälliköitä myöten, lähti pakomatkalle Egyptiin, sillä he pelkäsivät kaldealaisia.
Nebukadnessar asetti Gedaljan hallitsemaan vielä jäljelle jäänyttä väkeä. Hänet surmattiin kaksi kuukautta myöhemmin seitsemännessä kuussa. Nebukadnessarin kostoa peläten he pakenivat Egyptiin, jolloin Jerusalem jäi täysin autioksi. Koska vuoden seitsemäs kuukausi on nykyisen ajanlaskun mukaan vuoden ensimmäinen kuukausi, on ensimmäinen Jerusalemin autiona olon vuosi 586 eaa.
Toinen kuninkaiden kirja 25:27 KR92
27. Kun Juudan kuningas Jojakin oli ollut pakkosiirtolaisuudessa kolmekymmentäkuusi vuotta, Babylonian kuningas Evil-Merodak armahti hänet ja vapautti hänet vankeudesta. Silloin oli Evil- Merodakin kuninkaaksitulon vuosi, ja tämä tapahtui sen vuoden kahdennentoista kuun kahdentenakymmenentenäseitsemäntenä päivänä.
Evil-Merodak tuli Babylonian kuninkaaksi v.562 eaa. jolloin Jojakin oli ollut pakkosiirtolaisuudessa 36 vuotta. (598 eaa.- 562 eaa.)
Danielin kirja 5:1,2,30; 6:1 KR92
1. Kuningas Belsassar järjesti suuret pidot tuhannelle ylimykselleen ja joi viiniä heidän kanssaan.
2. Humalluttuaan Belsassar käski hakea esiin ne kultaiset ja hopeiset astiat, jotka hänen isänsä Nebukadnessar oli ottanut Jerusalemin temppelistä; hän näet halusi juoda niistä ylimystensä, vaimojensa ja hovinsa naisten kanssa.
30. Samana yönä Belsassar, kaldealaisten kuningas, surmattiin,
1. ja meedialainen Dareios sai haltuunsa kuninkuuden kuudenkymmenenkahden vuoden ikäisenä.
Belsassar oli kuningas Nabunaidin poika ja isänsä sijaishallitsija. Nebukadnessar oli hänen isoisänsä. Astiat jotka nyt olivat esillä oli tuotu Jerusalemin temppelistä v.606 eaa.
Babylonian valtakunta kukistui persialaisten ja meedialaisten toimesta v.539 eaa.
Jeremian kirja 51:11 KR92
11. Teroittakaa nuolet, täyttäkää viinet! Herra yllyttää Meedian kuninkaat sotaan, sillä hän aikoo hävittää Babylonian. Tämä on Herran kosto, hän kostaa temppelinsä vuoksi.
Jeremia oli ennustanut, että "Meedian kuninkaat" hävittävät Babylonian. Tämän mukaisesti Kyyroksen kanssa samanaikaisesti hallinnut meedialainen Dareios, joka ilmeisesti johti valloitusta, hallitsi Babylonia ensimmäiset kaksi vuotta. (539 eaa.- 537 eaa.)
Jumala kosti nyt temppelinsä tuhoamisen.
Esran kirja 1:1-3 KR92
1. Persian kuninkaan Kyyroksen ensimmäisenä hallitusvuotena Herra toteutti sanansa, jonka profeetta Jeremia oli julistanut. Hän johdatti Kyyroksen kuuluttamaan kaikkialla valtakunnassaan sekä suullisesti että kirjallisesti:
2. "Näin sanoo Kyyros, Persian kuningas: Herra, taivaan Jumala, on antanut minulle kaikki maan valtakunnat. Hän on nyt käskenyt minun rakentaa itselleen temppelin Juudan Jerusalemiin.
3. Kaikkien teidän, jotka kuulutte hänen kansaansa, tulee lähteä Juudan Jerusalemiin rakentamaan Herran, Israelin Jumalan, temppeliä. Olkoon teidän Jumalanne teidän kanssanne! Herra on Jumala, jonka asuinsija on Jerusalem.
Kyyroksen ensimmäinen hallitusvuosi Babylonissa oli v.537 eaa. Hän vapautti pakkosiirtolaisuudessa olevat israelilaiset palaamaan takaisin kotimaahansa rakentamaan ensisijaisesti temppeliä.
Toinen aikakirja 36:19-21 KR38
19. Jumalan temppeli poltettiin, Jerusalemin muurit revittiin, kaikki sen palatsit poltettiin tulella, ja kaikki sen kallisarvoiset esineet hävitettiin.
20. Ja jotka olivat säilyneet miekalta, ne vietiin pakkosiirtolaisuuteen Baabeliin. Ja he olivat hänen ja hänen poikiensa palvelijoina, kunnes Persian valtakunta sai vallan.
21. Ja niin toteutui Herran sana, jonka hän oli puhunut Jeremian suun kautta, kunnes maa oli saanut hyvityksen sapateistaan -- niin kauan kuin se oli autiona, se lepäsi -- kunnes seitsemänkymmentä vuotta oli kulunut.
Tämä on se aikakirjan kertomus tapahtumista, joka tulkitaan helposti väärin. Koska vanha kirkkoraamattu sanoo asian hieman selvemmin lainataan sitä.
Mikä oli Jeremian kertoma "Herran sana", johon aikakirjassa viitataan? Oliko se, että maa "oli autiona, se lepäsi kunnes seitsemänkymmentä vuotta oli kulunut"? Vai oliko se, että Babylonian vallanalaisuus ja pakkosiirtolaisuus päättyy "kunnes seitsemänkymmentä vuotta oli kulunut"?
Katsotaanpa mitä Jeremia oli ennustanut.
Jeremian kirja 25:11 KR92
11. Koko tämä maa tulee täyteen raunioita ja autioituu, ja nämä kansat palvelevat Babylonian kuningasta seitsemänkymmentä vuotta.
Jeremian kirja 29:10 KR92
10. "Näin sanoo Herra: Kun Babylonian seitsemänkymmentä vuotta ovat kuluneet, minä otan teidät jälleen huomaani. Minä täytän lupaukseni ja tuon teidät takaisin omaan maahanne.
Jeremia ei ennustanut, että maa olisi autio ja lepäsi 70 vuotta. Hän ennusti, että Babylonian kuningasta palvellaan 70 vuotta. Israelin maa oli autiona ja lepäsi ainoastaan 49 vuotta, niin kauan "kunnes maa oli saanut hyvityksen sapateistaan".
Kolmas Mooseksen kirja 25:3,4,8,11 KR92
3. Kuutena vuotena voit kylvää peltosi, leikata viinitarhasi köynnöksiä ja korjata satoa,
4. mutta seitsemäs vuosi on maan lepovuosi, Herralle pyhitetty sapatti. Silloin et saa kylvää peltoasi etkä leikata viinitarhasi köynnöksiä.
8. "Laske seitsemän vuosiviikkoa eli seitsemän kertaa seitsemän vuotta. Kun vuosiviikkoja on kertynyt seitsemän eli vuosia yhteensä neljäkymmentäyhdeksän,
11. Viettäkää riemuvuotta joka viideskymmenes vuosi. Älkää silloin kylväkö älkääkä korjatko peltoon itsestään kasvanutta viljaa älkääkä kerätkö hoitamattomiin köynnöksiin kasvaneita rypäleitä,
Joka viideskymmenes vuosi oli seitsemän sapattivuoden päätösvuosi, jolloin maata ei viljelty kahteen vuoteen (49. ja 50. vuosi). Nyt maa oli saanut levätä yhden tällaisen seitsemän sapattivuoden jakson ja pitämättä jääneet sapattivuodet tuli näin maksettua.
(586 eaa.- 537 eaa. = 49 vuotta)
Esran kirja 3:1-6 KR92
1. Kun tuli vuoden seitsemäs kuukausi, kokoontui kansa kaikista kaupungeista viimeistä miestä myöten Jerusalemiin.
2. Jesua, Josadakin poika, ja hänen veljensä, jotka olivat pappeja, sekä Serubbabel, Sealtielin poika, ja hänen veljensä ryhtyivät rakentamaan alttaria Israelin Jumalalle uhratakseen sillä polttouhrit, niin kuin on säädetty Mooseksen, Jumalan miehen, laissa.
6. Näitä polttouhreja alettiin uhrata seitsemännen kuun ensimmäisestä päivästä lähtien, vaikka Herran temppelin rakentamista ei vielä ollut aloitettu.
Autiona olon 49 vuotta sisältyvät niihin Babylonian 70 vuoteen, jotka israelilaiset olivat olleet Babylonian vallan alaisuudesssa ja pakkosiirtolaisuudessa.
Vuoden seitsemäs kuukausi on nykyisen ajanlaskun mukaan vuoden ensimmäinen kuukausi. Jumalanpalvelustoimet aloitettiin siten seuraavana vuonna paluun jälkeen v.536 eaa. kun oli kulunut 70 vuotta Babylonian vallan alaisuuteen joutumisesta ja ensimmäisten pakkosiirtolaisten viemisestä Babyloniaan. (606 eaa.- 536 eaa. = 70 vuotta)
Jeremian ennustamalla 70 vuodella näyttää olevan toinenkin merkitys. Katsotaanpa mikä.
Danielin kirja 9:1,2 KR92
1. Ensimmäisenä vuonna siitä kun meedialainen Dareios, Kserkseen poika, oli tullut kaldealaisten kuninkaaksi,
2. hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan, minä, Daniel, kirjoituksia tutkiessani havaitsin, että Herra oli ilmoittanut profeetta Jeremialle niiden vuosien määrän, jotka Jerusalem oli oleva raunioina, ja se luku oli seitsemänkymmentä vuotta.
Dareioksen ensimmäisenä hallitusvuotena v.539 eaa. Daniel tulkitsi Jeremian ennustamien 70 vuoden tarkoittavan myös sitä, että "Jerusalem oli oleva raunioina" 70 vuotta, tarkoittaen ilmeisesti raunioina olevaa temppeliä. Jeremian ennustamat 70 vuotta ei voi tarkoittaa samanaikaista pakkosiirtolaisuus- ja raunioina olon aikaa. Ensinnä siksi, koska pakkosiirtolaisuus alkoi jo ennen Jerusalemin raunioitumista ja toiseksi, koska kaupunki ja temppeli olivat vielä raunioina pakkosiirtolaisuuden päättyessä.
Jeremian kirja 29:10 KR92
10. "Näin sanoo Herra: Kun Babylonian seitsemänkymmentä vuotta ovat kuluneet, minä otan teidät jälleen huomaani. Minä täytän lupaukseni ja tuon teidät takaisin omaan maahanne.
Danielin kirja 9:17 KR92
17. Kuule nyt palvelijasi rukous ja nöyrä pyyntö, Jumalamme, ja anna armosi loistaa hävitetylle temppelillesi, Herra, kunniaksi itsellesi.
Jeremia oli kertonut Baylonian kukistumisen olevan Jumalan kosto tuhotun temppelin vuoksi. Kyyros lähetti Israelilaiset rakentamaan ensisijaisesti temppeliä. Daniel rukoilee hävitetyn temppelin puolesta. Joten temppeli on tässä tapahtumassa keskeisessä roolissa.
Vaikka israelilaiset olivat palanneet kotimaahansa ja aloittaneet jumalanpalvelustoimet oli temppeli edelleen raunioina. Jeremian maininta "minä otan teidät jälleen huomaani" ei ilmeisesti ollut vielä täysin määrin toteutunut.
Esran kirja 3:8,10 KR92
8. Temppelin rakentamisen panivat alulle Serubbabel, Sealtielin poika, ja Jesua, Josadakin poika, toisena vuotena sen jälkeen kun israelilaiset olivat saapuneet Jumalan temppelin paikalle Jerusalemiin, toisessa kuussa. ...
10. Kun Herran temppelin perustukset oli laskettu, saapuivat pellavapukuiset papit torvineen ja leeviläiset Asafin jälkeläiset symbaaleineen, ja he virittivät ylistyksen Herralle, niin kuin Daavid, Israelin kuningas, oli määrännyt.
Temppelin rakennustyöt aloitettiin v.535 eaa.
Esran kirja 4:1-4,24 KR92
1. Kun Juudan ja Benjaminin viholliset saivat tietää, että pakkosiirtolaisuudesta palanneet olivat alkaneet rakentaa temppeliä Herralle, Israelin Jumalalle,
4. Tämän jälkeen maan asukkaat alkoivat pelotella Juudan kansaa saadakseen sen luopumaan rakennustöistä.
24. Silloin keskeytyi Jumalan temppelin rakennustyö Jerusalemissa, ja se oli pysähdyksissä Persian kuninkaan Dareioksen hallituskauden toiseen vuoteen asti.
Temppelin rakentaminen keskeytyi ja oli keskeytyksissä Dareioksen hallituskauden toiseen vuoteen v.521 eaa. asti.
Haggain kirja 1:1-4,10 KR92
1. Kuningas Dareioksen toisena hallitusvuotena, kuudennen kuukauden ensimmäisenä päivänä, sai profeetta Haggai tehtäväkseen ilmoittaa Herran sanan Juudan käskynhaltijalle Serubbabelille, Sealtielin pojalle, ja ylipappi Joosualle, Josadakin pojalle. Herran sana kuului:
2. "Näin sanoo Herra Sebaot: Tämä kansa väittää, ettei vielä ole tullut aika rakentaa Herran temppeliä."
3. Herran käskystä profeetta Haggai sanoi:
4. - Onko teidän itsenne aika asua ylellisissä taloissa, kun minun huoneeni on raunioina?
10. Sen vuoksi taivas ei anna teille kastettaan eikä maa satoaan.
Kansa oli ryhtynyt rakentamaan omia kotejaan laiminlyöden jo aloitetun temppelin rakentamisen. Sen vuoksi se ei saanut Jumalan hyväksyntää eikä hänen siunaustaan. Jeremian maininta "minä otan teidät jälleen huomaani" ei siis ollut vielä toteutunut.
Haggain kirja 2:10,18,19 KR92
10. Dareioksen toisena hallitusvuotena, yhdeksännen kuukauden kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä, profeetta Haggaille tuli Herran sana:
18. "Tarkatkaa siis, mitä tapahtuu tästä päivästä alkaen, yhdeksännen kuukauden kahdennestakymmenennestäneljännestä päivästä, siitä päivästä alkaen, jona Herran temppelin perustukset laskettiin. Huomatkaa,
19. että vielä ei ole siementä viljavarastossa, vielä ei kanna hedelmää viiniköynnös eikä vii-kunapuu, ei oliivipuu eikä granaattiomenapuu. Mutta tästä päivästä lähtien minä annan siunaukseni."
Kolme kuukautta myöhemmin Jumala lupasi siunauksensa sen jälkeen, kun temppelin perustukset saatiin valmiiksi. Perustus oli laskettu jo aiemmin v.535 eaa. - Esra 3:10
Sakarjan kirja 1:7,12 KR92
7. Dareioksen toisena hallitusvuotena, yhdennentoista kuukauden eli sebat-kuun kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä, tuli Herran sana profeetta Sakarjalle, Berekjan pojalle, Iddon pojanpojalle.
12. Sen kuultuaan enkeli lausui: "Herra Sebaot, kuinka kauan kestää, ennen kuin armahdat Jerusalemia ja Juudan kaupunkeja? Olethan ollut niille vihoissasi jo seitsemänkymmentä vuotta."
Sakarjakin kertoo, että Jumala oli ollut vielä tuohan vuoteen 521 eaa. saakka vihoissaan, eli suhde Jumalaan ei ollut vielä palannut ennalleen, koska temppeli ei ollut vielä valmis.
'Jumalan vihoissa olo' oli jatkunut, vuodesta 587 eaa. alkaen, "jo seitsemänkymmentä vuotta", täsmälleen 66 vuotta.
Esran kirja 7:1-6 KR92
1. Kuningas Dareioksen neljäntenä hallitusvuotena, yhdeksännen kuukauden eli kislev-kuun neljäntenä päivänä, tuli Herran sana Sakarjalle.
2. Betelistä oli lähetetty Sar-Eser ja Regem-Melek sekä joitakin muita miehiä uhraamaan Herralle ja rukoilemaan häneltä armoa.
3. Heidän tuli kysyä papeilta, jotka palvelivat Herran Sebaotin temppelissä, sekä profeetoilta näin: "Pitääkö Betelissä edelleenkin viettää katumus- ja paastopäivää viidennessä kuussa, niin kuin on tehty jo monet vuodet?"
4. Silloin minulle tuli tämä Herran Sebaotin sana:
5. "Sano koko kansalle ja papeille näin: - Te olette kyllä paastonneet ja pitäneet valittajaisia viidennessä ja seitsemännessä kuussa jo seitsemänkymmenen vuoden ajan. Mutta oletteko paastonneet minun kunniakseni?
6. Ja kun te uhriaterioillanne syötte ja juotte, ettekö te syö ja juo vain omaksi nautinnoksenne?
Dareioksen 4. hallitusvuotena v.519 eaa. oli katumus- ja paastopäivää vietetty temppelin hävityksen vuoksi "jo seitsemänkymmenen vuoden ajan", alkaen vuodesta 587 eaa., täsmälleen 68 vuotta. Suhde Jumalaan ei kuitenkaan vielä ollut palautunut ennalleen.
Esran kirja 6:15,16,18 KR92
15. Temppeli oli valmis adar-kuun kolmantena päivänä kuningas Dareioksen hallituskauden kuudentena vuotena.
16. Israelilaiset, papit ja leeviläiset ja muut pakkosiirtolaisuudesta palanneet, viettivät riemuiten temppelin vihkiäisjuhlaa.
18. Sitten he asettivat papit ryhmittäin ja leeviläiset osastoittain huolehtimaan Jerusalemissa jumalanpalveluksesta niin kuin Mooseksen kirjassa on määrätty.
Uudelleen rakennettu temppeli vihittiin Dareioksen 6. hallitusvuotena v.517 eaa. Tällöin tuli kuluneeksi 70 vuotta temppelin tuhosta v.587 eaa. Temppeli oli ollut raunioina 70 vuotta. Jumalanpalvelustoimet ennallistettiin ja suhde Jumalaan palasi ennalleen.
Tiivistelmä:
606 eaa.- 536 eaa. = 70 vuotta, jonka aikana israelilaiset olivat Babylonian vallan alaisuudessa ja pakkosiirtolaisina Babyloniassa. 70 vuoden kuluttua Babylonian vallan alaisuuteeen joutumisesta he kokoontuivat kotimaassaan rakentamansa alttarin ääreen.
587 eaa. Babylonia tuhoaa Jerusalemin temppelin ja koko kaupungin.
586 eaa. vuoden alusta alkaen Jerusalem autioituu jäljelle jääneen väen paettua Egyptiin.
586 eaa.- 537 eaa. = 49 vuotta, jonka ajan Jerusalem oli autio. Se on 7 sapattivuoden jakso, jolloin maa sai hyvityksen laiminlyödyistä sapateista.
587 eaa.- 517 eaa. = 70 vuotta, jonka ajan temppeli oli raunioina.
Kun kaikki asiaan liittyvät Raamatun tekstit otetaan huomioon ei historiallisten todisteiden mukainen Jerusalemin tuhon vuosi 587 eaa. ehkä sittenkään ole ristiriidassa Raamatun kanssa, vaikka Jehovan todistajat niin väittävätkin.
Koska kaikki historiantutkijat ovat päätyneet siihen, että Jerusalemin tuhon vuosi oli 587 eaa. eikä vuosi 607 eaa. niin kuin Jehovan todistajat Raamattuun vedoten väittävät, on syytä tarkastella asiaa erityisen huolellisesti. Voisiko Raamattu todella olla väärässä tässä asiassa?
Jos lähdemme siitä, että tuhon vuosi oli 587 eaa., katsotaan voidaanko Raamatusta saada tukea tälle vuodelle. Yhden vuoden ristiriitoja voi tulla laskentatavasta riippuen.
Danieli kirja 1:1-6 KR92
1. Juudan kuninkaan Jojakimin kolmantena hallitusvuotena hyökkäsi Babylonian kuningas Nebukadnessar Jerusalemia vastaan ja saartoi sen.
2. Herra antoi hänen käsiinsä Jojakimin, Juudan kuninkaan, sekä osan Jumalan temppelin pyhistä esineistä. Nebukadnessar vei saaliinsa Sinearin maahan ja sijoitti sen siellä jumalansa temppelin aarrekammioon.
3. Kuningas käski eunukkiensa päällikön Aspenasin valita israelilaisten joukosta, sekä kuninkaallisesta suvusta että ylimysperheistä,
4. kauniita poikia, joissa ei ollut mitään vammaa ja jotka olivat viisaita, älykkäitä ja oppivaisia, niin että he pystyisivät palvelemaan kuninkaan hovissa, ja käski opettaa heille kaldealaisten kieltä ja kirjallisuutta.
5. Kuningas käski antaa heille ruokaa omasta pöydästään ja viinejä, joita hän itse joi, ja käski kasvattaa heitä kolme vuotta. Sitten osa heistä pääsisi kuninkaan palvelukseen.
6. Heidän joukossaan olivat Juudan heimosta Daniel ...
Jojakim tuli kuninkaaksi v.609 eaa.. Koska tuona vuonna kuninkaana oli ollut myös Joahas (3 kk) lasketaan Jojakimin ensimmäiseksi hallitusvuodeksi vasta seuraava vuosi v.608 eaa. Sen mukaan Nebukadnessar hyökkäsi Jerusalemiin ja alisti Jojakimin valtansa alle v.606 eaa. Tällöin vietiin myös ensimmäiset pakkosiirtolaiset Babyloniaan. Heidän joukossaan oli myös Daniel. Nebukadnessar ei vielä tällöin ollut kruunattu kuningas.
Babylonian valtakausi Israelissa alkoi tällöin v.606 eaa.
Jeremian kirja 25:1 KR92
1. Kuningas Jojakimin, Josian pojan, neljäntenä hallitusvuotena, joka oli samalla Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin ensimmäinen hallitusvuosi, ...
Seuraavana vuonna v.605 eaa. Nebukadnessar kruunattiin kuninkaaksi isänsä Nabopolassarin kuoltua.
Danieli kirja 2:1,16 KR92
1. Toisena hallitusvuotenaan Nebukadnessar näki unia, ja hänen mielensä tuli niistä niin levottomaksi, ettei hän voinut nukkua.
16. Silloin Daniel meni palatsiin ja pyysi kuningasta antamaan aikaa, jotta hän voisi selittää unen.
Toisena hallitusvuotenaan v.604 eaa. Nebukadnessar näki unen, jota selittämään kutsuttiin Daniel. Daniel oli siis tällöin Babylonissa.
Toinen kuninkaiden kirja 24:1 KR92
1. Jojakimin hallituskaudella Nebukadnessar, Babylonian kuningas, hyökkäsi Juudaan. Jojakim joutui tunnustamaan hänen ylivaltansa, mutta kolmen vuoden kuluttua hän nousi kapinaan kuningasta vastaan.
Nebukadnessar oli hyökännyt Jerusalemiin v.606 eaa. ja alistanut Jojakimin valtansa alle. Kolmen vuoden kuluttua v.603 eaa. Jojakim nousi kapinaan Babylonian valtaa vastaan. Tämä vahvistaa sen, että Babylonian valtakausi oli alkanut jo v.606 eaa., eikä vasta Jerusalemin tuhosta.
Toinen aikakirja 36:5-8 KR92
5. Jojakim oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmentäviisivuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. ...
6. Babylonian kuningas Nebukadnessar lähti sotimaan häntä vastaan ja vei hänet kahleissa Babyloniaan.
7. Nebukadnessar vei Babyloniin myös Herran temppelin esineitä ja sijoitti ne palatsiinsa.
8. ... Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Jojakin.
9. Jojakin oli kuninkaaksi tullessaan kahdeksantoistavuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kol-me kuukautta ja kymmenen päivää. ...
Paitsi että Nebukadnessar oli alistanut Jojakimin valtaansa jo v.606 eaa. hyökkäsi hän uudelleen v.598 eaa. Jojakimin 11. hallitusvuotena (608 eaa.- 598 eaa.) ja vangitsi hänet sekä asetti Jojakinin kuninkaaksi hänen tilalleen.
Toinen kuninkaiden kirja 24:10-18 KR92
10. Noihin aikoihin Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin sotajoukko hyökkäsi Jerusalemia vastaan ja saartoi sen.
11. Joukkojen piirittäessä kaupunkia Nebukadnessar tuli itse paikalle.
12. Silloin Jojakin, Juudan kuningas, tuli ulos kaupungista ja antautui Babylonian kuninkaalle, ja hänen kanssaan olivat hänen äitinsä sekä hänen palvelijansa, päällikkönsä ja hoviherransa. Babylonian kuningas otti Jojakinin vangiksi kahdeksantena hallitusvuotenaan.
13. Hän vei saaliinaan kaikki Herran temppelin ja kuninkaan palatsin aarteet ja repi irti kaiken, mitä Israelin kuningas Salomo oli kullasta teettänyt Herran temppeliin. Kävi niin kuin Herra oli ilmoittanut.
14. Nebukadnessar vei pakkosiirtolaisuuteen koko Jerusalemin, kaikki sen päälliköt ja varakkaan väen, kymmenentuhatta yhteensä, ja jokaisen sepän ja kirvesmiehen. Paikoilleen jäivät vain seudun köyhät.
15. Nebukadnessar vei Jojakinin vankinaan Babyloniin, ja sinne hän vei myös kuninkaan äidin ja vaimot sekä hänen hoviväkensä. Hän siirsi Jerusalemista Babyloniaan myös kaikki maan johtomiehet
16. ja muun varakkaan väen, seitsemäntuhatta kaiken kaikkiaan, sekä tuhat seppää ja kirvesmiestä, kaikki asekuntoisia miehiä. Koko tämän joukon Babylonian kuningas vei maahansa pakkosiirtolaisuuteen.
17. Jerusalemiin hän asetti Jojakinin sijaan kuninkaaksi tämän sedän Mattanjan ja muutti hänen nimensä Sidkiaksi.
18. Sidkia oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmentäyksivuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. ...
Myöhemmin samana vuonna v.598 eaa. Jojakin antautui Nebukadnessarille hallittuaan vain kolme kuukautta. Hänet ja paljon muuta väkeä vietiin pakkosiirtolaisina Babyloniaan. Tämä oli jo toinen pakkosiirtolaisten joukko. Ensimmäiset oli viety jo v.606 eaa. joiden joukossa oli ollut myös Daniel. Aiemmin samana vuonna v.598 eaa. oli Jojakim myös viety pakkosiirtolaisuuteen.
Nebukadnessar asetti Sidkian kuninkaaksi Jojakinin tilalle v.598 eaa.. Koska vuonna 598 eaa. kuninkaana oli ollut myös Jojakin lasketaan Sikdian ensimmäiseksi hallitusvuodeksi vasta seuraava vuosi v.597 eaa.
Vuosi 598 eaa. oli Nebukadnessarin 8. hallitusvuosi (605 eaa.- 598 eaa.).
Toinen kuninkaiden kirja 25:1-12 KR92
Sidkia nousi kapinaan Babylonian kuningasta vastaan.
1. Niinpä sitten hänen yhdeksäntenä hallitusvuotenaan, kymmenennen kuun kymmenentenä päivänä, Babylonian kuningas Nebukadnessar tuli sotajoukkoineen Jerusalemin edustalle, ja joukot leiriytyivät kaupungin luo. Sen ympärille rakennettiin piiritysvallit,
2. ja kaupunki oli saarroksissa kuningas Sidkian yhdenteentoista hallitusvuoteen saakka.
4. kaupungin puolustus murtui. ...
6. Sidkia otettiin vangiksi ...
7. ... Hänet pantiin pronssikahleisiin ja vietiin Babyloniin.
8. Viidennen kuun seitsemäntenä päivänä, Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin hallitessa yhdeksättätoista vuottaan, kuninkaan henkikaartin päällikkö Nebusaradan tuli Jerusalemiin.
9. Hän poltti Herran temppelin ja kuninkaan palatsin ja kaikki Jerusalemin talot, jokaisen suuren rakennuksen hän sytytti tuleen.
10. Kaldealaisten sotajoukko, joka oli henkikaartin päällikön mukana, repi Jerusalemin muurit joka puolelta maahan.
11. Sitten henkikaartin päällikkö Nebusaradan vei pakkosiirtolaisuuteen loputkin, mitä kansasta oli kaupungissa jäljellä. Hän vei nekin, jotka olivat itse siirtyneet Babylonian kuninkaan puolelle, sekä loput kaupungin käsityöläisistä.
12. Köyhästä väestä henkikaartin päällikkö jätti osan tekemään työtä viinitarhoissa ja pelloilla.
Sidkian noustua kapinaan Babylonian valtaa vastaan tuli Nebukadnessar v.589 jälleen Jerusalemiin ensin piirittäen sitä Sidkian yhteentoista hallitusvuoteen v.587 eaa. saakka.
Nebukadnessarin 19. hallitusvuotena v.587 eaa. (605 eaa.- 587 eaa.) hän antoi käskyn Jerusalemin tuhoamisesta. Jälleen vietiin pakkosiirtolaisia Babyloniaan. Tämä oli jo kolmas kerta. Silti köyhää väkeä jäi vielä hoitamaan viinitarhoja ja viljelyksiä.
Toinen kuninkaiden kirja 25:22,25,26 KR92
22. Babylonian kuningas Nebukadnessar asetti Gedaljan, joka oli Safanin pojan Ahikamin poika, hallitsemaan maassa vielä olevaa kansanosaa, jonka hän oli jättänyt jäljelle Juudaan.
25. Mutta seitsemännessä kuussa sinne tuli Ismael, Elisaman pojan Netanjan poika, joka oli kuninkaallista sukua. Hänellä oli mukanaan kymmenen miestä, ja he löivät hengiltä Gedaljan sekä ne Juudan miehet ja kaldealaiset, jotka olivat hänen luonaan Mispassa.
26. Silloin koko kansa pienimmästä suurimpaan, aina sotaväen päälliköitä myöten, lähti pakomatkalle Egyptiin, sillä he pelkäsivät kaldealaisia.
Nebukadnessar asetti Gedaljan hallitsemaan vielä jäljelle jäänyttä väkeä. Hänet surmattiin kaksi kuukautta myöhemmin seitsemännessä kuussa. Nebukadnessarin kostoa peläten he pakenivat Egyptiin, jolloin Jerusalem jäi täysin autioksi. Koska vuoden seitsemäs kuukausi on nykyisen ajanlaskun mukaan vuoden ensimmäinen kuukausi, on ensimmäinen Jerusalemin autiona olon vuosi 586 eaa.
Toinen kuninkaiden kirja 25:27 KR92
27. Kun Juudan kuningas Jojakin oli ollut pakkosiirtolaisuudessa kolmekymmentäkuusi vuotta, Babylonian kuningas Evil-Merodak armahti hänet ja vapautti hänet vankeudesta. Silloin oli Evil- Merodakin kuninkaaksitulon vuosi, ja tämä tapahtui sen vuoden kahdennentoista kuun kahdentenakymmenentenäseitsemäntenä päivänä.
Evil-Merodak tuli Babylonian kuninkaaksi v.562 eaa. jolloin Jojakin oli ollut pakkosiirtolaisuudessa 36 vuotta. (598 eaa.- 562 eaa.)
Danielin kirja 5:1,2,30; 6:1 KR92
1. Kuningas Belsassar järjesti suuret pidot tuhannelle ylimykselleen ja joi viiniä heidän kanssaan.
2. Humalluttuaan Belsassar käski hakea esiin ne kultaiset ja hopeiset astiat, jotka hänen isänsä Nebukadnessar oli ottanut Jerusalemin temppelistä; hän näet halusi juoda niistä ylimystensä, vaimojensa ja hovinsa naisten kanssa.
30. Samana yönä Belsassar, kaldealaisten kuningas, surmattiin,
1. ja meedialainen Dareios sai haltuunsa kuninkuuden kuudenkymmenenkahden vuoden ikäisenä.
Belsassar oli kuningas Nabunaidin poika ja isänsä sijaishallitsija. Nebukadnessar oli hänen isoisänsä. Astiat jotka nyt olivat esillä oli tuotu Jerusalemin temppelistä v.606 eaa.
Babylonian valtakunta kukistui persialaisten ja meedialaisten toimesta v.539 eaa.
Jeremian kirja 51:11 KR92
11. Teroittakaa nuolet, täyttäkää viinet! Herra yllyttää Meedian kuninkaat sotaan, sillä hän aikoo hävittää Babylonian. Tämä on Herran kosto, hän kostaa temppelinsä vuoksi.
Jeremia oli ennustanut, että "Meedian kuninkaat" hävittävät Babylonian. Tämän mukaisesti Kyyroksen kanssa samanaikaisesti hallinnut meedialainen Dareios, joka ilmeisesti johti valloitusta, hallitsi Babylonia ensimmäiset kaksi vuotta. (539 eaa.- 537 eaa.)
Jumala kosti nyt temppelinsä tuhoamisen.
Esran kirja 1:1-3 KR92
1. Persian kuninkaan Kyyroksen ensimmäisenä hallitusvuotena Herra toteutti sanansa, jonka profeetta Jeremia oli julistanut. Hän johdatti Kyyroksen kuuluttamaan kaikkialla valtakunnassaan sekä suullisesti että kirjallisesti:
2. "Näin sanoo Kyyros, Persian kuningas: Herra, taivaan Jumala, on antanut minulle kaikki maan valtakunnat. Hän on nyt käskenyt minun rakentaa itselleen temppelin Juudan Jerusalemiin.
3. Kaikkien teidän, jotka kuulutte hänen kansaansa, tulee lähteä Juudan Jerusalemiin rakentamaan Herran, Israelin Jumalan, temppeliä. Olkoon teidän Jumalanne teidän kanssanne! Herra on Jumala, jonka asuinsija on Jerusalem.
Kyyroksen ensimmäinen hallitusvuosi Babylonissa oli v.537 eaa. Hän vapautti pakkosiirtolaisuudessa olevat israelilaiset palaamaan takaisin kotimaahansa rakentamaan ensisijaisesti temppeliä.
Toinen aikakirja 36:19-21 KR38
19. Jumalan temppeli poltettiin, Jerusalemin muurit revittiin, kaikki sen palatsit poltettiin tulella, ja kaikki sen kallisarvoiset esineet hävitettiin.
20. Ja jotka olivat säilyneet miekalta, ne vietiin pakkosiirtolaisuuteen Baabeliin. Ja he olivat hänen ja hänen poikiensa palvelijoina, kunnes Persian valtakunta sai vallan.
21. Ja niin toteutui Herran sana, jonka hän oli puhunut Jeremian suun kautta, kunnes maa oli saanut hyvityksen sapateistaan -- niin kauan kuin se oli autiona, se lepäsi -- kunnes seitsemänkymmentä vuotta oli kulunut.
Tämä on se aikakirjan kertomus tapahtumista, joka tulkitaan helposti väärin. Koska vanha kirkkoraamattu sanoo asian hieman selvemmin lainataan sitä.
Mikä oli Jeremian kertoma "Herran sana", johon aikakirjassa viitataan? Oliko se, että maa "oli autiona, se lepäsi kunnes seitsemänkymmentä vuotta oli kulunut"? Vai oliko se, että Babylonian vallanalaisuus ja pakkosiirtolaisuus päättyy "kunnes seitsemänkymmentä vuotta oli kulunut"?
Katsotaanpa mitä Jeremia oli ennustanut.
Jeremian kirja 25:11 KR92
11. Koko tämä maa tulee täyteen raunioita ja autioituu, ja nämä kansat palvelevat Babylonian kuningasta seitsemänkymmentä vuotta.
Jeremian kirja 29:10 KR92
10. "Näin sanoo Herra: Kun Babylonian seitsemänkymmentä vuotta ovat kuluneet, minä otan teidät jälleen huomaani. Minä täytän lupaukseni ja tuon teidät takaisin omaan maahanne.
Jeremia ei ennustanut, että maa olisi autio ja lepäsi 70 vuotta. Hän ennusti, että Babylonian kuningasta palvellaan 70 vuotta. Israelin maa oli autiona ja lepäsi ainoastaan 49 vuotta, niin kauan "kunnes maa oli saanut hyvityksen sapateistaan".
Kolmas Mooseksen kirja 25:3,4,8,11 KR92
3. Kuutena vuotena voit kylvää peltosi, leikata viinitarhasi köynnöksiä ja korjata satoa,
4. mutta seitsemäs vuosi on maan lepovuosi, Herralle pyhitetty sapatti. Silloin et saa kylvää peltoasi etkä leikata viinitarhasi köynnöksiä.
8. "Laske seitsemän vuosiviikkoa eli seitsemän kertaa seitsemän vuotta. Kun vuosiviikkoja on kertynyt seitsemän eli vuosia yhteensä neljäkymmentäyhdeksän,
11. Viettäkää riemuvuotta joka viideskymmenes vuosi. Älkää silloin kylväkö älkääkä korjatko peltoon itsestään kasvanutta viljaa älkääkä kerätkö hoitamattomiin köynnöksiin kasvaneita rypäleitä,
Joka viideskymmenes vuosi oli seitsemän sapattivuoden päätösvuosi, jolloin maata ei viljelty kahteen vuoteen (49. ja 50. vuosi). Nyt maa oli saanut levätä yhden tällaisen seitsemän sapattivuoden jakson ja pitämättä jääneet sapattivuodet tuli näin maksettua.
(586 eaa.- 537 eaa. = 49 vuotta)
Esran kirja 3:1-6 KR92
1. Kun tuli vuoden seitsemäs kuukausi, kokoontui kansa kaikista kaupungeista viimeistä miestä myöten Jerusalemiin.
2. Jesua, Josadakin poika, ja hänen veljensä, jotka olivat pappeja, sekä Serubbabel, Sealtielin poika, ja hänen veljensä ryhtyivät rakentamaan alttaria Israelin Jumalalle uhratakseen sillä polttouhrit, niin kuin on säädetty Mooseksen, Jumalan miehen, laissa.
6. Näitä polttouhreja alettiin uhrata seitsemännen kuun ensimmäisestä päivästä lähtien, vaikka Herran temppelin rakentamista ei vielä ollut aloitettu.
Autiona olon 49 vuotta sisältyvät niihin Babylonian 70 vuoteen, jotka israelilaiset olivat olleet Babylonian vallan alaisuudesssa ja pakkosiirtolaisuudessa.
Vuoden seitsemäs kuukausi on nykyisen ajanlaskun mukaan vuoden ensimmäinen kuukausi. Jumalanpalvelustoimet aloitettiin siten seuraavana vuonna paluun jälkeen v.536 eaa. kun oli kulunut 70 vuotta Babylonian vallan alaisuuteen joutumisesta ja ensimmäisten pakkosiirtolaisten viemisestä Babyloniaan. (606 eaa.- 536 eaa. = 70 vuotta)
Jeremian ennustamalla 70 vuodella näyttää olevan toinenkin merkitys. Katsotaanpa mikä.
Danielin kirja 9:1,2 KR92
1. Ensimmäisenä vuonna siitä kun meedialainen Dareios, Kserkseen poika, oli tullut kaldealaisten kuninkaaksi,
2. hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan, minä, Daniel, kirjoituksia tutkiessani havaitsin, että Herra oli ilmoittanut profeetta Jeremialle niiden vuosien määrän, jotka Jerusalem oli oleva raunioina, ja se luku oli seitsemänkymmentä vuotta.
Dareioksen ensimmäisenä hallitusvuotena v.539 eaa. Daniel tulkitsi Jeremian ennustamien 70 vuoden tarkoittavan myös sitä, että "Jerusalem oli oleva raunioina" 70 vuotta, tarkoittaen ilmeisesti raunioina olevaa temppeliä. Jeremian ennustamat 70 vuotta ei voi tarkoittaa samanaikaista pakkosiirtolaisuus- ja raunioina olon aikaa. Ensinnä siksi, koska pakkosiirtolaisuus alkoi jo ennen Jerusalemin raunioitumista ja toiseksi, koska kaupunki ja temppeli olivat vielä raunioina pakkosiirtolaisuuden päättyessä.
Jeremian kirja 29:10 KR92
10. "Näin sanoo Herra: Kun Babylonian seitsemänkymmentä vuotta ovat kuluneet, minä otan teidät jälleen huomaani. Minä täytän lupaukseni ja tuon teidät takaisin omaan maahanne.
Danielin kirja 9:17 KR92
17. Kuule nyt palvelijasi rukous ja nöyrä pyyntö, Jumalamme, ja anna armosi loistaa hävitetylle temppelillesi, Herra, kunniaksi itsellesi.
Jeremia oli kertonut Baylonian kukistumisen olevan Jumalan kosto tuhotun temppelin vuoksi. Kyyros lähetti Israelilaiset rakentamaan ensisijaisesti temppeliä. Daniel rukoilee hävitetyn temppelin puolesta. Joten temppeli on tässä tapahtumassa keskeisessä roolissa.
Vaikka israelilaiset olivat palanneet kotimaahansa ja aloittaneet jumalanpalvelustoimet oli temppeli edelleen raunioina. Jeremian maininta "minä otan teidät jälleen huomaani" ei ilmeisesti ollut vielä täysin määrin toteutunut.
Esran kirja 3:8,10 KR92
8. Temppelin rakentamisen panivat alulle Serubbabel, Sealtielin poika, ja Jesua, Josadakin poika, toisena vuotena sen jälkeen kun israelilaiset olivat saapuneet Jumalan temppelin paikalle Jerusalemiin, toisessa kuussa. ...
10. Kun Herran temppelin perustukset oli laskettu, saapuivat pellavapukuiset papit torvineen ja leeviläiset Asafin jälkeläiset symbaaleineen, ja he virittivät ylistyksen Herralle, niin kuin Daavid, Israelin kuningas, oli määrännyt.
Temppelin rakennustyöt aloitettiin v.535 eaa.
Esran kirja 4:1-4,24 KR92
1. Kun Juudan ja Benjaminin viholliset saivat tietää, että pakkosiirtolaisuudesta palanneet olivat alkaneet rakentaa temppeliä Herralle, Israelin Jumalalle,
4. Tämän jälkeen maan asukkaat alkoivat pelotella Juudan kansaa saadakseen sen luopumaan rakennustöistä.
24. Silloin keskeytyi Jumalan temppelin rakennustyö Jerusalemissa, ja se oli pysähdyksissä Persian kuninkaan Dareioksen hallituskauden toiseen vuoteen asti.
Temppelin rakentaminen keskeytyi ja oli keskeytyksissä Dareioksen hallituskauden toiseen vuoteen v.521 eaa. asti.
Haggain kirja 1:1-4,10 KR92
1. Kuningas Dareioksen toisena hallitusvuotena, kuudennen kuukauden ensimmäisenä päivänä, sai profeetta Haggai tehtäväkseen ilmoittaa Herran sanan Juudan käskynhaltijalle Serubbabelille, Sealtielin pojalle, ja ylipappi Joosualle, Josadakin pojalle. Herran sana kuului:
2. "Näin sanoo Herra Sebaot: Tämä kansa väittää, ettei vielä ole tullut aika rakentaa Herran temppeliä."
3. Herran käskystä profeetta Haggai sanoi:
4. - Onko teidän itsenne aika asua ylellisissä taloissa, kun minun huoneeni on raunioina?
10. Sen vuoksi taivas ei anna teille kastettaan eikä maa satoaan.
Kansa oli ryhtynyt rakentamaan omia kotejaan laiminlyöden jo aloitetun temppelin rakentamisen. Sen vuoksi se ei saanut Jumalan hyväksyntää eikä hänen siunaustaan. Jeremian maininta "minä otan teidät jälleen huomaani" ei siis ollut vielä toteutunut.
Haggain kirja 2:10,18,19 KR92
10. Dareioksen toisena hallitusvuotena, yhdeksännen kuukauden kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä, profeetta Haggaille tuli Herran sana:
18. "Tarkatkaa siis, mitä tapahtuu tästä päivästä alkaen, yhdeksännen kuukauden kahdennestakymmenennestäneljännestä päivästä, siitä päivästä alkaen, jona Herran temppelin perustukset laskettiin. Huomatkaa,
19. että vielä ei ole siementä viljavarastossa, vielä ei kanna hedelmää viiniköynnös eikä vii-kunapuu, ei oliivipuu eikä granaattiomenapuu. Mutta tästä päivästä lähtien minä annan siunaukseni."
Kolme kuukautta myöhemmin Jumala lupasi siunauksensa sen jälkeen, kun temppelin perustukset saatiin valmiiksi. Perustus oli laskettu jo aiemmin v.535 eaa. - Esra 3:10
Sakarjan kirja 1:7,12 KR92
7. Dareioksen toisena hallitusvuotena, yhdennentoista kuukauden eli sebat-kuun kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä, tuli Herran sana profeetta Sakarjalle, Berekjan pojalle, Iddon pojanpojalle.
12. Sen kuultuaan enkeli lausui: "Herra Sebaot, kuinka kauan kestää, ennen kuin armahdat Jerusalemia ja Juudan kaupunkeja? Olethan ollut niille vihoissasi jo seitsemänkymmentä vuotta."
Sakarjakin kertoo, että Jumala oli ollut vielä tuohan vuoteen 521 eaa. saakka vihoissaan, eli suhde Jumalaan ei ollut vielä palannut ennalleen, koska temppeli ei ollut vielä valmis.
'Jumalan vihoissa olo' oli jatkunut, vuodesta 587 eaa. alkaen, "jo seitsemänkymmentä vuotta", täsmälleen 66 vuotta.
Esran kirja 7:1-6 KR92
1. Kuningas Dareioksen neljäntenä hallitusvuotena, yhdeksännen kuukauden eli kislev-kuun neljäntenä päivänä, tuli Herran sana Sakarjalle.
2. Betelistä oli lähetetty Sar-Eser ja Regem-Melek sekä joitakin muita miehiä uhraamaan Herralle ja rukoilemaan häneltä armoa.
3. Heidän tuli kysyä papeilta, jotka palvelivat Herran Sebaotin temppelissä, sekä profeetoilta näin: "Pitääkö Betelissä edelleenkin viettää katumus- ja paastopäivää viidennessä kuussa, niin kuin on tehty jo monet vuodet?"
4. Silloin minulle tuli tämä Herran Sebaotin sana:
5. "Sano koko kansalle ja papeille näin: - Te olette kyllä paastonneet ja pitäneet valittajaisia viidennessä ja seitsemännessä kuussa jo seitsemänkymmenen vuoden ajan. Mutta oletteko paastonneet minun kunniakseni?
6. Ja kun te uhriaterioillanne syötte ja juotte, ettekö te syö ja juo vain omaksi nautinnoksenne?
Dareioksen 4. hallitusvuotena v.519 eaa. oli katumus- ja paastopäivää vietetty temppelin hävityksen vuoksi "jo seitsemänkymmenen vuoden ajan", alkaen vuodesta 587 eaa., täsmälleen 68 vuotta. Suhde Jumalaan ei kuitenkaan vielä ollut palautunut ennalleen.
Esran kirja 6:15,16,18 KR92
15. Temppeli oli valmis adar-kuun kolmantena päivänä kuningas Dareioksen hallituskauden kuudentena vuotena.
16. Israelilaiset, papit ja leeviläiset ja muut pakkosiirtolaisuudesta palanneet, viettivät riemuiten temppelin vihkiäisjuhlaa.
18. Sitten he asettivat papit ryhmittäin ja leeviläiset osastoittain huolehtimaan Jerusalemissa jumalanpalveluksesta niin kuin Mooseksen kirjassa on määrätty.
Uudelleen rakennettu temppeli vihittiin Dareioksen 6. hallitusvuotena v.517 eaa. Tällöin tuli kuluneeksi 70 vuotta temppelin tuhosta v.587 eaa. Temppeli oli ollut raunioina 70 vuotta. Jumalanpalvelustoimet ennallistettiin ja suhde Jumalaan palasi ennalleen.
Tiivistelmä:
606 eaa.- 536 eaa. = 70 vuotta, jonka aikana israelilaiset olivat Babylonian vallan alaisuudessa ja pakkosiirtolaisina Babyloniassa. 70 vuoden kuluttua Babylonian vallan alaisuuteeen joutumisesta he kokoontuivat kotimaassaan rakentamansa alttarin ääreen.
587 eaa. Babylonia tuhoaa Jerusalemin temppelin ja koko kaupungin.
586 eaa. vuoden alusta alkaen Jerusalem autioituu jäljelle jääneen väen paettua Egyptiin.
586 eaa.- 537 eaa. = 49 vuotta, jonka ajan Jerusalem oli autio. Se on 7 sapattivuoden jakso, jolloin maa sai hyvityksen laiminlyödyistä sapateista.
587 eaa.- 517 eaa. = 70 vuotta, jonka ajan temppeli oli raunioina.
Kun kaikki asiaan liittyvät Raamatun tekstit otetaan huomioon ei historiallisten todisteiden mukainen Jerusalemin tuhon vuosi 587 eaa. ehkä sittenkään ole ristiriidassa Raamatun kanssa, vaikka Jehovan todistajat niin väittävätkin.