Tiede on tie totuuteen - vai onko?

[Vieras]

Aamulehti 23.10.2011 B14
Jatkot

Evoluutioteoria on edelleen teoria

Aamulehdessä (Näkökulma ja Kulttuuri 18.10.) oli uhrattu lähes kaksi sivua ateistikirjailija-tutkija Jerry Coynen näkemyksien esittelyyn otsikoilla "Tiede on tie totuuteen" ja "Tosi huonosti suunniteltu, mutta sitäkin sinnikkäämmin kehittynyt". Coynen väittämät voisi tiivistää: "Uskonto on ongelma" ja "Evoluutioteoria on tieteellinen tosiasia".
On paikallaan lyhyesti kommentoida, mistä evoluutioteorioissa kiistellään.
Mikroevoluutio, jolla tarkoitetaan lajitasoa alempaa evolutiivista muutosta, on kaikkien hyväksymä tosiasia. Mikroevoluution tuloksena ovat syntynyt muun muassa koirarodut. Ohjaamaton makroevoluutioteoria tarkoittaa karkeasti sitä, että uusia lajeja voi syntyä itsestään sattuman ja sitä seuraavan luonnonvalinnan seurauksena. Luomisteorian mukaan lajien syntymisen taustalla on älykäs suunnittelija, joka voi käyttää (luomiaan) evoluutiomekanismeja lajien kehityksen ohjauksessa.
Kiistaa käydään ohjaamattoman makroevoluutio ja luomisteorian välillä.
Coyne esittää luomisteorian vastaiseksi todisteeksi, että eläinlajit ovat huonosti suunniteltuja. Nisäkkäiden sisäosat vaikuttavat hänestä sekamelskalta. Lääkärinä en voi olla hämmästelemättä, kuinka korkeasti koulutettu ihminen pystyy tosissaan esittämään tällaisia väitteitä. Näillä argumenteilla lienee tarkoitus siirtää huomio vaikeammista peruskysymyksistä, joihin Coynellä ei ole vastausta.
Evoluutioteorian keskeisin ongelma onkin, voiko elämää syntyä elottomasta. Bioprosessitekniikan professori Matti Leisola on verrannut tilannetta sardiinipurkkiin, jossa ovat kaikki tarvittavat rakennuspalikat ja jopa informaatiota sisältävät polymeerit valmiina. Vaikka purkkiin johdettaisiin energiaa, elämää ei synny vaan hajoaminen etenee. Elämä syntyy aina vain elämästä ja tämän osalta kokeellinen havaintoaineisto on vakuuttava.
Coynen evoluutiolle vaikeita käsitteitä ovat myös "hyvyys" ja "pahuus", "tietoisuus" sekä "rakkaus". Esimerkiksi pahuus on evoluution kannalta mielettömyyttä. Sitä ei voi perustella biologisilla mekanismeilla.
Onko uskonto ongelma? Coynen tuotannolle on aina ollut tyypillistä hyökätä "tieteen" nimissä voimakkaasti uskontoa vastaan. Merkittävimpien tieteenhistorioitsijoiden mukaan kristinusko on kuitenkin luonut pohjan myös modernille tieteelle.
Valitettavasti ateistisen keskustelun taso on viime vuosina heikentynyt merkittävästi. Reilu sata vuotta sitten elänyt merkittävä ateistifilosofi Friedrich Nietzsche osasi sentään halveksia kristinuskossa suurelta osin sitä, mitä se todella oli. Nietzsche nimittäin vihasi kristinuskoa pääasiassa siksi, että se piti huolta heikoista, hylätyistä, voimattomista ja sairaista.

VELI-PEKKA JOKI-ERKKILÄ
Lääkäri, Tampere

Jerry Coynen puhe on tieteellisyyden teeskentelyä

Toimittajat Mikko Pulliainen ja Vesa Vanhalakka säestävät ateisti Coynen näkemyksiä sinfonian veroisesti. Coynen Miksi evoluutio on totta? -kirjan evoluutioteorian perusteluissa ei ole mitään olennaisesti uutta. Suurta osaa Coynen todisteista on käsitelty esimerkiksi suomenkielisessä kirjassa Evoluutio - kriittinen analyysi.
Evoluutioteorian kritiikitöntä hyväksymistä ja myymistäkin suurempaa ongelmaa Coynella edustaa tieteellisenä esiintyvä ateismi. Sanotaan tämä taas kerran yksiselitteisesti: Tieteessä ei ole mitään todisteita ateismin puolesta.
Jokaisella ihmisellä, myös Coynella, on uskonvarainen filosofisesti perusteltu maailmankatsomus. Joka väittää maailmankatsomuksensa perustuvan puhtaasti tieteeseen, on yksinkertaisesti huijari.
Kehäpäätelmä on ilmeinen: Jumalan käyttäminen selityksenä tieteessä on kiellettyä. Koska Jumalaa ei sallita tieteessä, emme tietenkään löydä hänestä tieteellisiä todisteita.
Kristityt filosofit eivät ole väittäneetkään, etteivät ateistit voi olla moraalisia ihmisiä. Väite on aina ollut, että ateismin alla hyvyydelle, moraalille tai ihmisarvolle ei ole mitään todellista perustelua tai perustaa. Länsimaiden ateistit on kasvatettu kristilliseen moraaliin, jossa ihmisarvo voidaan perustella ja siksi useat heistä elävät melko hyvin. Neuvostoliiton, Kiinan ja Kambodzhan miljoonia surmanneet ateistit sovelsivat ateismia myös ihmisarvon perustelujen puutteen osalta.
Militanttien ateistien kömmähdykset ovat sen verran huomattavia, että he usein kieltäytyvät väittelyistä kristittyjen filosofien ja tieteentekijöiden, kuten William Craigin tai John Lennoxin, kanssa.

VESA PALONEN
Fysiikan tutkija

Lue Vesa Vanhalakan tiistaina ilmestynyt arvio Jerry Coynen evoluutiokirjasta: aamulehti.fi/kirjat

[Markku Meilo]

Tiede on tie totuuteen - vai onko?

Ei ole - jos totuudella tarkoitetaan uskonnollista, toteennäyttämätöntä totuutta.

[Vieras]

" Mikroevoluutio on hyväksytty " -Sen verran hyväksytty kuin todisteita ei katsota kiistettäviksi ? Mihinkä teoriaan sitten sitten perustuisi evoluution rajoitus ?

-Onko esitetty teoriaa siitä, että periytyvyyden muuttuminen ei voisi koskea jälkeläisten saamisen kykyä ? Ainakin hedelmättömiä ihmisiä syntyy, lasten saamattomuudesta puhutaan ongelmanakin. Joillakin erikoisilla veriryhmillä ei ole mahdollista saada lasta keskenään. Tähän täytynee evoluution vastustajan sanoa että on mahdotonta että jotkin veriryhmät rupeaisivat saamaan keskenään lapsia vaan ei toisten veriryhmien kanssa, sillä niin on valtakunnansalilla asia puhuttu.

elämän synty ei ole evoluution kysymys. Sardiinipurkkivertaus on fanaattisen uskovaisen vertaus, joka on tarkoitettu haalimaan kannattajia, joka ei asiasta tiedä, voisi ruveta esittäjän kannallle. Mutta elämän mahdollisessa luonnontieteellisessä syntymisessä on suuri arvoitus miljoonia vuosia jatkuneet salamanpurkaukset sopiviin kemiallisiin yhdisteisiin.

"Tieteellä ei ole mitään todisteita ateismin puolesta".
-Eikö ateismilla tarkoiteta jotain sen tapaista että ei voi uskoa koska ei ole esitetty perustetta uskoa.

[Vieras]

Aamulehti 24.10.2011 B14
Jatkot

Jerry Coyne ei tunne tosiasioiden suhteellisuutta

Toimittaja Mikko Pulliainen siteeraa Jerry Coynea kirjoituksessaan: "Olen hieman pettynyt siitä, että pelkkä tosiasioiden esittäminen ei riitä silloin, kun evoluutioteoria on ristiriidassa ihmisten ennalta omaksutun uskonnollisen maailmankatsomuksen kanssa."
Tosiasioiden suhteellisuus ei tunnu olevan selvillä Coynella, kun niin kokonaisvaltaisesti (Näkökulma 18.10.) uskoo evoluutioon. Hänelläkin päättelyä ohjaavat esimerkiksi oma maailmankatsomus ja juutalainen tausta. Ei tutkija ole vapaa ajattelussaan. Monesti alitajunnan ajattelua ohjaava ulottuvuus jää kokonaan huomaamatta myös tiedemiehiltä. Jokainenhan meistä yleensä puolustelee itseään epätotuudellisesti tavallisissakin virheissämme.
Pulliaisen artikkeli on tyypillinen evoluutiota puolusteleva kirjoitus, jossa tieteen ja tiedemiesten ylikorostuneeseen auktoriteettiin vedoten puolustetaan evoluutiota ja leimataan uskonnon turmelemiksi ne, jotka osoittavat kritiikkiä ilman, että kirjoituksessa esitetään mitään faktoja väitteille, joita kai Jerry Coynella kirjassaan on. Näin ei voi lehtikirjoituksen pohjalta tutkia Coynen perusteluita ja niiden kritiikin kestävyyttä. Tällainen on evoluutiouskon tartuttamista tyhjän päälle. Evoluutioteoria on toteennäyttämätön teoria, joka ei täytä alkeellisintakaan tieteellisen teorian vaatimusta.
Muutama kritiikkiperuste, jotka aina leimataan mustiksi aukoiksi, joihin kriitikoiden esitetään piiloutuvan.
1) Mitään kehitystä lajiryhmästä toiseen ei ole kyetty osoittamaan fossiiliperusteisesti tapahtuneeksi. Näitä väliportaan kehitysvaiheita kun ei löydy fossiiliaineistosta, mutta kylläkin mielikuvituksesta. Se kehitys, mitä luonnossa nähdään, ei kerro tieteellisesti todistavalla tavalla evoluutiosta. Esim. koirien ja eläinten ja kasvien jalostus eri roduiksi, lajeiksi ei perustu evoluutioperustaan. Tällä ns. minievoluutiolla voidaan perustella kaikki havaittava muuntelu luonnossa. Evoluutio on tällöin vain hypoteesi, ei fakta.
2) Coynekin tunnustaa, ettei elämän syntyä voida koskaan saada selville. Sanoisi myös ääneen, ettei ole olemassa mitään näkemystä siitä, miten elämä on voinut saada alkunsa, miten ensimmäinen yksisoluinen alkueläin on voinut rakentua.
3) Luonnontieteellinen maailmankuva, tuntemamme todellisuus, ei mahdollista tietoisuuden olemassaoloa. Voidaan kyllä tutkia, mitä ihmisen aivoissa tapahtuu eri tietoisuustiloissa, mutta itse tietoisuus on mysteeri. Kun väitetään, ettei siihen tarvita tuonpuoleisuutta, ollaan sokean uskon varassa, kun faktat puuttuvat.
4) Iso asia, vaikka vaikea määriteltäväksi, on suhteellisuustaju ns. talonpoikaisjärki. Tiedemiehelle on aina suurena vaarana, ettei hän näe metsää puilta. Minun suhteellisuustajuni sanoo, että tarvitsen muita faktoja, ettei valtavan monimutkainen aineesta muodostunut toimiva prosessi ole voinut syntyä sattumalta luonnon lainalaisuuksien puitteissa. Mahdotonta. Jo se, että ihmisessä toimii kokonaisuutena noin kymmenen tuhatta säätelyohjelmaa meidän tietoisuutemme ulkopuolella tehden elämisemme mahdolliseksi, tyrmää sattuman mahdollisuuden.
Hienoa, ettei enemmistö usko Jerry Coynekin "faktoihin" median rummutuksesta huolimatta. Onneksi on vielä talonpoikaisjärkeä.

R. TALVIO

[PoterO]

Tosiasioiden suhteellisuus ei tunnu olevan selvillä Coynella, kun niin kokonaisvaltaisesti (Näkökulma 18.10.) uskoo evoluutioon. Hänelläkin päättelyä ohjaavat esimerkiksi oma maailmankatsomus ja juutalainen tausta. Ei tutkija ole vapaa ajattelussaan. Monesti alitajunnan ajattelua ohjaava ulottuvuus jää kokonaan huomaamatta myös tiedemiehiltä. Jokainenhan meistä yleensä puolustelee itseään epätotuudellisesti tavallisissakin virheissämme.

Tieteellistä metodia käyttämällä maailmankatsomukselliset seikat eliminoituvat tutkimustyöstä.

1) Mitään kehitystä lajiryhmästä toiseen ei ole kyetty osoittamaan fossiiliperusteisesti tapahtuneeksi. Näitä väliportaan kehitysvaiheita kun ei löydy fossiiliaineistosta, mutta kylläkin mielikuvituksesta. Se kehitys, mitä luonnossa nähdään, ei kerro tieteellisesti todistavalla tavalla evoluutiosta. Esim. koirien ja eläinten ja kasvien jalostus eri roduiksi, lajeiksi ei perustu evoluutioperustaan. Tällä ns. minievoluutiolla voidaan perustella kaikki havaittava muuntelu luonnossa. Evoluutio on tällöin vain hypoteesi, ei fakta.

Tämä väite on olkinukke, sillä fossiilien ei väitetä todistavan suoria kehityslinjoja. Sen sijaan fossiilit kertovat eri ominaisuuksien vähittäistä ilmaantumista ja niiden muutoksesta, sekä eliölajien monistumista.

Evoluutio on sukupolvien aikana tapahtuvaa perityvien ominaisuuksien muutosta eliöpoulaatiossa. Esimerkiksi ihmispopulaatioiden erilaisuus osoittaa evoluution tosiasiaksi.

2) Coynekin tunnustaa, ettei elämän syntyä voida koskaan saada selville. Sanoisi myös ääneen, ettei ole olemassa mitään näkemystä siitä, miten elämä on voinut saada alkunsa, miten ensimmäinen yksisoluinen alkueläin on voinut rakentua.

Biologista evoluutiota ei ole ennen eliöpopulaatiota, joten elämän syntyminen ei ole evoluutiota. Evoluutioteorian kannalta on aivan yhdentekevää syntyikö elämä luonnollisten vuoravaikutisten seurauksena vai yliluonnollisen olennon taikomana.

3) Luonnontieteellinen maailmankuva, tuntemamme todellisuus, ei mahdollista tietoisuuden olemassaoloa. Voidaan kyllä tutkia, mitä ihmisen aivoissa tapahtuu eri tietoisuustiloissa, mutta itse tietoisuus on mysteeri. Kun väitetään, ettei siihen tarvita tuonpuoleisuutta, ollaan sokean uskon varassa, kun faktat puuttuvat.

Totta kai mahdollistaa. Muillakin eläinlajeilla on eri asteista tietoisuutta. Tietoisuus on olemassa olipa tuonpuoleista tai ei. Toistaiseksi tuonpuoleisesta ei ole todisteita, joten tutkimus perustuu tiedossa oleviin faktoihin, eikä mielikuvitukseen.

4) Iso asia, vaikka vaikea määriteltäväksi, on suhteellisuustaju ns. talonpoikaisjärki. Tiedemiehelle on aina suurena vaarana, ettei hän näe metsää puilta. Minun suhteellisuustajuni sanoo, että tarvitsen muita faktoja, ettei valtavan monimutkainen aineesta muodostunut toimiva prosessi ole voinut syntyä sattumalta luonnon lainalaisuuksien puitteissa. Mahdotonta. Jo se, että ihmisessä toimii kokonaisuutena noin kymmenen tuhatta säätelyohjelmaa meidän tietoisuutemme ulkopuolella tehden elämisemme mahdolliseksi, tyrmää sattuman mahdollisuuden.
Hienoa, ettei enemmistö usko Jerry Coynekin "faktoihin" median rummutuksesta huolimatta. Onneksi on vielä talonpoikaisjärkeä.

Olkinukke sattumaan vedotessa, jolloin luonnonvalinta unohtuu. Talonpoikaisjärki ei myöskään vastaa tieteellistä metodia.

[Jaakko Ahvenainen]

En muista koskaan sanotun tieteen olevan totuus absoluuttisessa merkityksessä, pikemminkin niin, että se pyrkii siihen. Kaikki tiede edellyttää tietoa. Tiedän uskontoja, joissa tietty tieto on korkein hyve, joka johtaa (näin väitetään) jopa ikuiseen elämään. Onko näin, on jo oppikysymyksiin kuuluva aihe. Siirtymä koknkreettisesta abstraktiin on vähintäänkin kohtuullinen.

[Vieraas]

Esimerkiksi ihmispopulaatioiden erilaisuus osoittaa evoluution tosiasiaksi.

Piti googlata, koska oli jo päässyt unohtumaan miten kreationismi asian ratkaisee:

Haam: afrikan mustat kansat
Seem: arabit, juutalaiset
Jaafet: eurooppalaiset

Onkohan tosiaan niin, että kaukoitä jää tästä Ukko Nooa -teoriasta kokonaan pois?

Edit: pilkkuvirhe

[Kaarmis]

Ehkä kaukoidässä syntyneitä ei lasketa raamatussa ihmisiksi? Vai olisiko ne Kainin jälkeläisiä, Kainhan "asettui asumaanitään päin Eedenistä"?

[Vieras]

"Haam: afrikan mustat kansat" -Vaalenemiseen on sanottu kriittiseksi pakkassiedon, ja herkkä kohta ollut imettävän äidin povi.

"kaukoidässä syntyneitä " - mikä on tuonut (vinouttavan) silmäpoimun ? (Oprahin showssa sanoivat, että kun kauko-aasialainen pääsee USA:ssa rahoihin, hän leikkauttaa silmäpoimunsa (oli se sitten jehovan taikka evoluution omaa)

[Vieraas]

Ehkä kaukoidässä syntyneitä ei lasketa raamatussa ihmisiksi?

Ei ne uskonnot siellä ainakaan kovin säällisiä ole. Afrikkaan on saatu viedyksi kristillisyys, juutalaisilla on päivittämätön versio Jeesus-uskonnosta ja islaminuskoiset arabitkin ovat vähän hajulla, vaikka Muhammedissa ovat menneet vikaan. Mutta hindut ja šintot ja mitä buddhalaisia niitä lienee, eipä kuulosta kovin Jahve-vetoiselta touhulta.

[Vieras]

Aamulehti 25.10.2011 B14
Jatkot

Joki-Erkkilä osuu harhaan

Veli-Pekka Joki-Erkkilän näkemykset evoluutioteoriasta (AL 23.10.) olivat siinä määrin virheellisiä, että katsoin parhaaksi kommentoida niitä.
Kirjoituksen otsikko, "Evoluutioteoria on edelleen teoria", on tosin paikkansa pitävä, sillä tieteessähän teoria tarkoittaa havaintoihin sopivaa selitysmallia, ja evoluutio todellakin sopii kaikkiin havaintoihin.
Harhaan Joki-Erkkilä osuu, kun viittaa tutkimuksiin, joissa elämää ei ole saatu synnytettyä laboratorioissa, ja vetää tästä johtopäätöksen, että elämää ei voi syntyä elottomasta. Tällaisen todistusaineiston puute ei ole kuitenkaan todiste evoluutioteoriaa vastaan. Elämällä oli aikaa syntyä maapallolle miljardien vuosien ajan, eikä tätä aikaskaalaa voi mikään lyhytaikainen laboratoriokoe korvata. Joki-Erkkilän näkökantaa voisi verrata ihmiseen, joka uskoo, että lotossa on mahdotonta voittaa, koska hän ei itse ole voittanut lotossa.
Myöskään esiin tuotu pahuuden ongelma ei todista evoluutiota vastaan.
Pahuushan on vain ihmisen moraaliin perustuva käsite, eivätkä evoluutio ja luonto tunne niitä.
Vaikka meidän mielestämme on kauheaa, kun leijonauros tappaa toisen uroksen siittämiä pentuja päästäkseen itse parittelemaan niiden emon kanssa, on kyseessä vain evoluution tuottama lisääntymisstrategia.
Leijonat, jotka ovat toimineet näin, ovat päässeet levittämään geenejään "kilttiä" leijonaa todennäköisemmin, ja siksi mekanismi on säilynyt ja vahvistunut. Tapahtuman pahuus on olemassa vain ihmisten mielissä.
Toivonkin, että Joki-Erkkilä ja muutkin evoluutioteoriaa epäilevät tutustuisivat siihen avoimin mielin, jotta tällaiset väärinkäsitykset hälvenisivät.

SAKARI LAHTI
DI, Tampere

Evoteoreetikoilla ei aikaviiveetöntä empirismiä

Biologia on elollisen luonnon ilmiöitä ja lainalaisuuksia tutkiva tiede - vain pieni osa tieteiden koko kirjosta, mutta johon evoteoreetikot perustavat silti koko tieteitä koskevan maailmankatsomuksensa.
Tieteen menetelmin maailmaa tutkivana tieteenhaarana sen tutkimuskohteet vaihtelevat mikrotason ilmiöiden kuten molekyylibiologian ja solujen tutkimuksesta aina kokonaisten eläinten, lajien tai populaatioiden tutkimukseen. Se on eliöiden ominaisuuksia, yhteisöjä, elintoimintoja, rakenteita, alkuperää, kehitystä, leviämistä ja taksonomiaa tutkiva luonnontiede.
Elämän jatkuvuuden kannalta on välttämätöntä, että eliöt lisääntyvät. Muuttuvissa oloissa eliöt joutuvat sopeutumaan uudenlaisiin tilanteisiin. Pitkien aikojen kuluessa tämä muutos voi johtaa perinnöllisiin muutoksiin, ja tuloksena on evoluutio.
Darwinin kehitysoppi perustui siihen, että ominaisuudet periytyvät sukupolvelta. toiselle, mutta hän ei tiennyt kuinka tämä tarkalleen tapahtui. Nykyisin tutkittuja todennettu mikroevoluutio on evoluutiobiologian termi, jolla tarkoitetaan lajitasoa alempaa evolutiivista muutosta. Se on makroevoluution eli uusien lajien syntyyn johtavan evoluution vastakohta, sillä makroevoluutiota ei ole johdettavissa mikroevoluutiosta suorana jatkumona, yleistesti aikaviiveettä todistettuna.
Laatusanana empiirinen l. kokemusperäinen liitetään yleisesti tieteeseen eli todellisuustutkimukseen. Tämä pätee sekä luonnontieteeseen että yhteiskuntatieteisiin, joissa se tarkoittaa havaintoon tai kokeeseen pohjautuvaan kokemukseen, joka on vahvistettavissa tai kumottavissa. Empirisminhän katsotaan yleisesti perustavan laatuisesti olevan nykyaikaisen tieteellisen menetelmän ytimessä.
Evoteoreetikot yleistävät mikroevoluution ilman tässä ja nyt toistettavissa olevia kokeita ja ilman kokemusperäisiä, valvottuja tutkimuksia koskemaan myös makroevoluutiota eli uusien eliölajien syntyä noin vain miljardeissa vuosissa esim. "alkulimasta" apinaan ja sitä tietä ilman uuden luontia ihmiseksi saati maailmankaikkeudeksi.
Evoteoreetikoilla ei pelkän teoreettisen, alultaankin moniaukkoisen, epäjatkumoisen uskonsa vahvistukseksi ole mitään kristittyjen uskon "vahvistuskirjaa", multi- eli poikki tieteellisesti todistettua, pari tuhatta vuotta tarkastelun kestänyttä Raamattua vastaavaa väitöskirjaa.

ILKKA HYTTINEN
Jämijärvi

[PoterO]

Nykyisin tutkittuja todennettu mikroevoluutio on evoluutiobiologian termi, jolla tarkoitetaan lajitasoa alempaa evolutiivista muutosta. Se on makroevoluution eli uusien lajien syntyyn johtavan evoluution vastakohta, sillä makroevoluutiota ei ole johdettavissa mikroevoluutiosta suorana jatkumona, yleistesti aikaviiveettä todistettuna.

Mikähän näiden Aamulehti-juttujen lainailun pointti mahtaa olla?

Edellisen kirjoittanut ei ainakaan ymmärrä oikein makroevoluution käsitettä, vaan käyttää sitä lähinnä synonyymina lajiutumiselle tai yhteiselle kantamuodolle. Lajiutumisia on muuten havainnoitu sekä laboratorioissa että luonnossa. Yhteinen kantamuoto taas on todistettu esimerkiksi DNA:n perustella.

[Vieras]

"ei ... ole mitään kristittyjen uskon "vahvistuskirjaa", multi- eli poikki tieteellisesti todistettua, pari tuhatta vuotta tarkastelun kestänyttä Raamattua vastaavaa väitöskirjaa."

-Yhden fanaatikon mainos- ja todistuslause kirjastaan.

"Evoteoreetikot yleistävät mikroevoluution ilman tässä ja nyt toistettavissa olevia kokeita ja ilman kokemusperäisiä, valvottuja tutkimuksia koskemaan myös makroevoluutiota eli uusien eliölajien syntyä noin vain miljardeissa vuosissa esim. "alkulimasta" apinaan ja sitä tietä ilman uuden luontia ihmiseksi saati maailmankaikkeudeksi."

-Kaiketi myönnetään etttä kokeita ei ole tehtävissä kuin korkeintaan rajoitetusti. Mikroevoluutio on geneettistä muutosta tietyllä tasolla, makroevoluutio olisi toisella tasolla, ikäänkuin suurempana. Mikään järjellinen luomakunnassa ei puhu evoluutiota vastaan, ajateltavissa olevat todisteeksi kelpavat asiat puhuvat puolesta. Vastaan puhuvat asiat ovat uskomääräisiä, joilla on esittäjässään joku alkuperä, joka ei ole järjellinen. Toki voidaan esittää näennäisesti järkeen perustuvia perustuvia väitteitä, kuten todennäköisyyslaskelma, mutta sellainen tapaa lahkossa olla todistettavasti tarkoitushakuinen ja väärä, taikka sitten ei ole mahdollisuutta varmistua minkälaisista tekijöistä todennäköisyys tulisi laskea.

Tuohon todennäköisyyteen taas on yksinkertaisesti vastapoolina esitettävissä näyttö periytyvyydestä. Mutta miksi periytyvyys olisi poissa lajiutumisen osalta, kun periytyvyyttä kerran on ? Ilmeisesti ilman Raamatun sitä lausetta, jossa luominen tapahtui "lajin mukaan" ei kai evoluution vastustusta esiintyisi. Kuitenkin tuo lause on saatettu tarkoittaa pikemminkin tyylilliseksi piirteeksi. Ja ilmeisesti tuo lause ei herättänyt kiinnostusta sen enempään ennenkuin evoluution ajatus tajuttiin ja sen mahdollisuutta tutkittiin.

[ajoulupukisti]

Sanotaan tämä taas kerran yksiselitteisesti: Tieteessä ei ole mitään todisteita ateismin puolesta.

Negatiivisen väitteen todistaminen todistusaineistolla on usein mahdotonta. Todistustaakka on positiivisen väitteen esittäjällä. Ateismi on uskomattomuutta jumaliin (negatiivinen väite: jumalia ei ole).

Kuinka voi todistaa, että joulupukkia ei ole olemassa ja näin joulupukismi on väärin? Mitä todisteita on ajoulupukismille? Joulupukin olemassaolottomuudesta ei ole mitään todisteita, näin ollen kai sitten joulupukki on todellinen.

Kehäpäätelmä on ilmeinen: Jumalan käyttäminen selityksenä tieteessä on kiellettyä. Koska Jumalaa ei sallita tieteessä, emme tietenkään löydä hänestä tieteellisiä todisteita.

Jumala ei selitä mitään. "Jumala teki sen" ei selitä yhtään mitään siitä, miten näin on tullut olemaan. Luomista ei voi mitata, tai siitä tehdä havaintoja, joten sillä ei ole tieteellistä käyttöä. Sama pätee jumaliin, jos niistä ei voi tehdä tieteellisiä havaintoja, niillä ei ole merkitystä. Kirjoittajalla on vaunut hevosen edessä.

Jumalilla tuntuu minun katsontakannalta olevan aina vaatimuksena se, että ensin uskoo suggestioon jumaluuden olemassaolosta ja vaikutuksesta ja sitten vasta voi nähdä todisteet (usein subjektiivisia, itsensä sisällä koettuja). Eli kriittinen ajattelu seis ja sitten jumalat paljastavat itsensä.

Väite on aina ollut, että ateismin alla hyvyydelle, moraalille tai ihmisarvolle ei ole mitään todellista perustelua tai perustaa.

Uskomattomuus jumaliin tuskin itsessään antaa mitää moraalia tai hyvyyttä. Näkisin, että ihmisarvo on tullut humanismin mukana ja uskonnoilla harvoin on ollut mitään perustuksista kumpuavaa apua tässä (varsinkaan, kun ihmiselämä tehdään täysin arvottomaksi tuonpuoleiseen/ylösnousemukseen uskomalla).

Länsimaiden ateistit on kasvatettu kristilliseen moraaliin, jossa ihmisarvo voidaan perustella ja siksi useat heistä elävät melko hyvin. Neuvostoliiton, Kiinan ja Kambodzhan miljoonia surmanneet ateistit sovelsivat ateismia myös ihmisarvon perustelujen puutteen osalta.

Diktaattorit soveltavat mitä tahansa toimivaa mekanismia auktoriteettinsa puoltamiseksi ja kritiikin vaimentamiseksi. Kristillinen moraali taas sallii ajattelun, että kristus tulee ja teloittaa suuren joukon ihmisiä, jotka ovat sen takia pahoja, että he eivät purematta niele uskoa veriuhria vaativaan jumalaan, joka tappaa poikansa kolmeksi päiväksi maksaakseen itselleen itsensä määräämän hinnan, perustuen teksteihin, joiden kirjoittajia ei tiedetä ja jotka ovat ristiriidassa keskenään ja joita lukemalla ja tulkitsemallla ollaan saatu jotain 3000 suuntausta, joista merkittävän moni on ainoa oikea "totuus".

Militanttien ateistien kömmähdykset ovat sen verran huomattavia, että he usein kieltäytyvät väittelyistä kristittyjen filosofien ja tieteentekijöiden, kuten William Craigin tai John Lennoxin, kanssa.

Dawkins kirjoittaa kieltäytymyksestään debattiin Craigin kanssa (eng):
http://www.guardian.co.uk/commentisfree ... lane-craig

[Vieras]

Aamulehti 26.10.2011 B16
Jatkot

Hatusta vedetyn ateismin logiikassa on pahoja aukkoja

Toimittaja Mikko Pulliainen kehotti hartaita uskovia pitämään hatustaan kiinni ateistikirjailija Jerry Coynen väitteiden (Tiede on tie totuuteen; Näkökulma 23.10.) edessä. Väitteet esitettiin niin suurella varmuudella, että kyllä siinä jo lukijaakin hirvitti.
Coyne oli herännyt nuorena sohvalla maatessaan siihen uskoon, jota hän tieteen nimissä nyt esittelee ja koettaa saada opetuslapsia. Hän on ryhtynyt uskontokriitikoksi saadakseen uskovat luopumaan uskostaan. Hän vetää hatusta väitteitä, jotka eivät vakuuta niitä, jotka pitävät hatun päässään.
Pääongelma Coynen - kuten monien muiden ateistien - näkemyksissä on siinä, että hän niputtaa kaikki uskonnot yhteen. Ehkä hänelle kelpaakin vain buddhalaisuus, jossa ei tarvita Jumalaa. Se kyllä houkuttaakin länsimaiden elämän sietämättömään keveyteen kyllästyneitä. On muuten merkillistä, että varsinainen ateismi on syntynyt juutalaisuuden ja kristinuskon jälkikajastuksessa. Coynen kanssa samaan joukkoon kuuluvat esimerkiksi Marx, Engels ja Feuerbach.
En tässä pohdi ateismin syntymisen syitä, joita Ignace Lepp ansiokkaasti käsittelee kirjassaan Aikamme ateismin kasvot. Ihmettelen vain sitä lähes vihapuheeksi yltyvää kiihkoa, millä nykyään käydään Jumalaan uskovien kimppuun. Aivan äskettäin tiedepalkittu Kari Enquist syytti kirkkomme erästä arvokasta lähetystyötä tekevää järjestöä psykoterrorista, vaikka hän ei tiedä mitään lähetystyön monipuolisesta ja myös sosiaalisesta palvelutyöstä.
Coynen ja hänen heimolaistensa perusongelma on siinä, että he pitävät kaikkivoipana ihmisen kykyä tieteen nimissä ratkaista kaikki elämän kysymykset. Ei nykyisessä tietoteoriassa suinkaan enää lähdetä siitä, että tiede ja usko ovat toisilleen vastakkaiset.
Uskolla tarkoitan sitä uskoa, johon koko länsimainen arvomaailmamme perustuu. Sitä ei tee tyhjäksi se, että valitettavan usein toimimme väärin jopa uskon nimissä. Jos otettaisiin lähtökohdaksi Jeesuksen opetus Vuorisaarnassa, se merkitsisi valtaisaa humanismin nousua yhteiskunnassa.
Itse uskoa tuonpuoleiseen, jonka Coyne tyrmää, ei voida tieteen keinoin sulkea todellisuuden ulkopuolelle. Uskomme mukaan todellisuus on paljon laajempi ja syvempi kuin me millään omilla keinoilla voimme saavuttaa.
Coyne kaipaa todisteita, kuten Jeesuksenkin ajan juutalaiset, ja viisautta, kuten silloiset kreikkalaiset. Niitä voi saada vain se, joka uskaltaa Blaise Pascalin tavoin jättää kaiken yhden nopanheiton varaan.

ERKKI RANTA
Teologian tohtori