Veljesseura.org

Vartiotorni 15.9.2011

Vartiotorni 15.9.2011 s.18
Me elämme lähellä nykyisen asiainjärjestelmän loppua. ... Meitä kehotetaan kieltämään itsemme saadaksemme Jehovan hyväksynnän ja ne siunaukset, joita hän meille tarjoaa. ... Me olemme matkalla läpi tämän kuolevan asiainjärjestelmän ja menossa kohti luvattua uutta maailmaa.

> "Lähellä" -sanan määrittelystä on ilmeisesti vain kyse. Loppu on ollut "lähellä" jo useita vuosikymmeniä ja koko tämän ajan on ollut kiire tulla tähän järjestöön, jossa vain voi pelastua Harmagedonin koittaessa.
Mitä merkitsee käytännön elämässä 'itsensä kieltäminen'?

Vartiotorni 15.9.2011 s.4
... joulukuun 1947 Tiedonantajassa (nykyään Valtakunnan Palveluksemme) ilmoitettiin tarpeesta saada vakituisia tienraivaajia, jotka saarnasivat 150 tuntia kuussa. (Vuonna 1949 tavoite putosi sataan tuntiin.)

> Kehityssuunta tienraivaajien tuntitavoitteessa on päinvastainen kuin lopun lähestyessä voisi odottaa: 150 > 100 > 90 > 70. Eikö nyt olisi syytä käyttää aikaa entistä enemmän ihmisten pelastamiseen, jos loppu on todella niin lähellä, että "maaliviiva häämöttää jo"?

Vartiotorni 15.9.2011 s.20
... voidaksemme juosta kilpajuoksun loppuun asti meidän on uskottava täysin Jumalaan ja hänen lupauksiinsa (Hepr.11:6). Usko ei voi olla elämässämme sivuroolissa, vaan sillä täytyy olla keskeinen osa.

> Sen joka uskoo täysin saamaansa opetukseen, toimii myös sen mukaan. 'Usko ilman tekoja on kuollut', kirjoittaa Jaakob - Jaak.2:17
Toimivatko Jehovan todistajat saamansa opetuksen mukaan? Mitä se merkitsisi käytännön elämässä?

Vartiotorni 15.9.2011 s.20,21
Muistamme Paavalin kehottaneen palvelijatovereitaan, myös meitä: "Pankaamme mekin pois jokainen paino ja meidät helposti kietova synti ja juoskaamme kestävinä eteemme asetettu kilpajuoksu." (Hepr.12:1.) ...
Paavali tarkoitti, että saadakseen palkinnon elämän kilpajuoksussa kristittyjen täytyy hankkiutua eroon kaikenlaisista painolasteista. Tämä oli viisas neuvo tuohon aikaan, ja se on sitä nykyäänkin. ...
Paavali neuvoi panemaan pois "jokaisen painon". Tähän sisältyy kaikki sellainen, mikä voisi estää meitä omistamasta täyttä huomiota kilpajuoksuumme ja tekemästä siinä parastamme. ...
Meidän on tärkeää välttää kaikkia tarpeettomia painoja ja taakkoja, jotta saisimme juostua kristillisen kilpajuoksumme loppuun saakka.

> Uskon mukainen elämä tarkoittaa sitä, että "kristittyjen täytyy hankkiutua eroon kaikenlaisista painolasteista". Paitsi että hänen tulee hankkiutua eroon näistä painolasteista, hänen ei tule niitä lainkaan hankkia. Mistä tulee luopua ja mitä ei tule hankkia? "Tähän sisältyy kaikki sellainen, mikä voisi estää meitä omistamasta täyttä huomiota kilpajuoksuumme ja tekemästä siinä parastamme." Mahtoivatkohan tätä tekstiä yhdessä tutkistelleet Jehovan todistajat lainkaan tajuta, mitä tämä tarkoittaa? Ymmärtävätkö he, että se tarkoittaa elämän yksinkertaistamista niin rajusti, että jäljelle jää vain aivan välttämätön.
- Työtä tehdään osa-aikaisesti vain sen verran kuin on aivan välttämätöntä.
- Asunto vaihdetaan sellaiseen, jossa kulut ovat pienimmät mahdolliset.
- Oman asunnon myyntiä harkitaan kuten 70-luvulla.
- Velkaa ei oteta ja jo oleva velka maksetaan pois.
- Koulutus rajoitetaan vain pakolliseen.
- Lapsia ei hankita.
- Avioliittoa harkitaan vain jos se kannattaa taloudellisesti.
- Autoa pidetään vain jos se ei vaadi työajan lisäämistä.
- Vaatteet hankitaan pääosin kirpputoreilta.
- Ruoka hankitaan tarjouksia ja ylipäiväisiä hyödyntäen.

Vartiotorni 15.9.2011 s.21,22
Mitä Paavali tarkoitti sanoessaan, että meidän tulee panna pois "jokainen paino"? Emme tietenkään voi täysin vapautua kaikista velvollisuuksistamme.
Tässä yhteydessä on hyvä muistaa Jeesuksen sanat: "Älkää siis koskaan olko huolissanne ja sanoko: 'Mitä me syömme?' tai: 'Mitä me juomme?' tai: 'Mitä me puemme yllemme?' Sillä kaikkia näitä kansakunnat tavoittelevat kiihkeästi. Sillä teidän taivaallinen Isänne tietää teidän tarvitsevan näitä kaikkia." (Matt.6:31,32.) Jeesuksen sanojen mukaan jopa ruoan ja vaatetuksen kaltaisista elämän tavanomaisista asioista voi tulla taakka tai kompastuskivi, ellei niitä pidetä oikealla paikalla.
... taivaallinen Isämme Jehova tekee oman osansa tarpeittemme täyttämiseksi. "Näillä kaikilla" ei tietenkään tarkoiteta kaikkea, mitä haluaisimme saada.

> Oliko tuo edellinen listä äärimmäisyyksiin menevä? "Emme tietenkään voi täysin vapautua kaikista velvollisuuksistamme." Kaikista velvollisuuksistamme emme luonnollisesti voi luopua, mutta hyvin suuresta osasta kuitenkin. Mikä tuossa listassa olisi mahdoton toteuttaa, joka aiheuttaisi sellaisesta velvollisuudesta luopumisen, joka ei missään tapauksessa ole mahdollista? Luopuminen ei pitäisi olla vaikeaa, jos usko Jumalan apuun on vahva, kuten Vartiotorni opastaa.

Vartiotorni 15.9.2011 s.22
"Jokaisen painon" lisäksi Paavali kehotti panemaan pois "meidät helposti kietovan synnin". Mitä hän tarkoitti? ... Mikä voisi kietoa kristityn, niin että hänen uskonsa heikkenisi?
Kristitty ei menetä uskoaan yhtäkkiä. Se voisi heiketä vähitellen, jopa huomaamatta. ... heissä saattaisi "kehittyä paha, epäuskoinen sydän" (Hepr.2:1;3:12). ... Tämä taas saattaisi johtua piittaamattomuudesta, liiallisesta itsevarmuudesta tai huomion hajaantumisesta. ...
Meidän tulisi muistaa, että uskon menetys johtuu siitä, miten ihminen on pitemmän ajan kuluessa toiminut. ...
"Uskollinen ja ymmärtäväinen orja" on vuosikausia kehottanut meitä olemaan tarkkoja sen suhteen, mitä katselemme ja kuuntelemme, sillä se vaikuttaa sydämeemme ja mieleemme. Meitä on varoitettu vaarasta kietoutua rahan ja omaisuuden tavoitteluun. Viihdemaailman loisto ja kimallus tai uusien laitteiden loputon esiinmarssi voisivat saada meidät poikkeamaan sivuun. Olisi vakava virhe ajatella, että nämä neuvot ovat liian rajoittavia tai että ne soveltuvat toisiin mutta me itse olemme immuuneja vaaroille.

> Paitsi että turhista painoista tulee luopua, tulee myös vapautua 'meidät helposti kietovasta synnistä'. Tulee vapautua kaikesta sellaista, joka voisi heikentää uskoa.
Mikä uskoa voisi heikentää? Piittaamattomuus esim. tämän Vartiotornin opetukseen. Liiallinen itsevarmuus omasta hengellisestä tilasta ja huomion hajaantuminen yhä enemmän materialistisiin tavoitteisiin. Tämä vakava suuntaus on mitattavissa esim. suhtautumisessa tämän kirjoituksen opetuksiin. Ottaako kukin tämän opetuksen todella Jehovalta tulevana opetuksena, jota tulee soveltaa myös käytäntöön? Jos suhtautuminen ei ole tämä, on se jo merkki siitä, että aito usko on sammunut. Mukana ollaan vain tavan, oman aseman ja muiden etujen vuoksi.
Mutta joukossa on muistakin syistä uskonsa menettäneitä. "Meidän tulisi muistaa, että uskon menetys johtuu siitä, miten ihminen on pitemmän ajan kuluessa toiminut." Näiden uskon menettäminen johtuu siitä, että he ovat aina tunnollisesti lukeneet läksynsä ja ovat siksi perillä opetusten perusteista kuten myös lukuisista korjauksista ja muutoksista. He ovat menettäneet luottamuksensa opetuksiin, koska niiden väitetään olevan aina lähtöisin Jehovalta, vaikka ne saattavat muuttua aivan toiseksi, jopa päinvastaiseksi. Sen sijaan, että he olisivat menettäneet uskonsa Jumalaan, he ovat menettäneet uskonsa tähän "Jumalan viestintäkanavaan". Useat ovat, ikävä kyllä, menettäneet tämän seurauksena uskonsa myös Jumalaan.

Vartiotorni 15.9.2011 s.24
Mitä Paavali ajatteli omasta osastaan tässä kilpajuoksussa? ... "... jos vain voin viedä päätökseen juoksuni ja palveluksen, jonka sain Herralta Jeesukselta." (Apt.20:24.) ...
Lisäksi Paavali toivoi hartaasti, etteivät hänen kristityt toverinsa keskeyttäisi juoksuaan vaan veisivät sen päätökseen. ... "... etten juossut turhaan enkä turhaan tehnyt kovasti työtä." (Fil.2:16.) Korintin kristittyjä hän kehotti samansuuntaisesti: "Juoskaa siten, että voitte saavuttaa sen [palkinnon]." (1.Kor.9:24.) ...
Se että maali eli palkinto on meille todellinen, auttaa meitä saavuttamaan sen. ...
Mooses hylkäsi "synnistä saatavan tilapäisen nautinnon" ja "Egyptin aarteet". Mistä hän sai uskoa ja voimaa toimia näin? "Hän katsoi kiinteästi kohti palkanmaksua." (Hepr.11:8-13,24-26.) ...
Olemme lähellä kilpajuoksumme loppua. Maaliviiva häämöttää jo. ... Meidän on tosiaan mahdollista juosta siten, että voimme saavuttaa palkinnon - siunaukset, jotka Jumalamme ja Isämme Jehova on luvannut.

> Onko tästä tulkittavissa, että Jumalan palveluksen varsinainen päämäärä onkin vain palkinto - itsekäs hyötyminen? "Se että maali eli palkinto on meille todellinen, auttaa meitä saavuttamaan sen."
Jehovan todistajat kuvataan epäitsekkäiksi aidoiksi kristityiksi maailmallisten itsekkäiden ihmisten vastakohtana. Mutta ovatko he sittenkään niin epäitsekkäitä, että oma etu jää täysin taka-alalle? Eikö merkittävin kannustin heidän toiminnassaan ole juuri oma etu? He palvelevat Jumalaa siksi, että saavat palkinnon - ikuisen elämän paratiisissa. Eikö Saatana jo muinoin väittänyt Jobin palvelevan Jumalaa oman etunsa vuoksi? Eikö tästä muodostunut se merkittävin kiistakysymys: Palveleeko ihminen Jumalaa vain oman etunsa vuoksi, vai epäitsekkäästä rakkaudesta Jumalaan?
Ovatko Jehovan todistajat kuitenkin aiemmin asettaneet riman aivan liian korkealle? Koska me ihmiset emme taida pystyä olemaan aidosti noin epäitsekkäitä, onko sittenkin oikein pitää palkinto mielessä, jotta jaksaa elää uhrautuvaista elämää? Täytyyhän siitä jotain hyötyäkin olla, voisi kenen tahansa päättelevän, kuten myös Jehovan todistajan, joka sittenkin on vain ihminen.

Vartiotorni 15.9.2011 s.26
Meillä saattaa olla haluja, joiden täyttymistä kaipaamme. On luonnollista ja sopivaa haluta solmia avioliitto, saada lapsia ja nauttia hyvästä terveydestä. ...
Miten epäviisasta kristityn olisikaan pyrkiä täyttämään tällaisia haluja jollakin jumalisen viisauden vastaisella tavalla. Siitä koituisi hänelle hengellistä vahinkoa. Jotkut ovat esimerkiksi valinneet sellaista terveydenhoitoa, joka on ristiriidassa Jehovan neuvojen kanssa. Toiset ovat ottaneet vastaan työpaikan, joka estää heitä viettämästä aikaa perheensä kanssa tai käymästä seurakunnan kokouksissa. Entä mitä on sanottava siitä, että kristitty luo romanttisen suhteen johonkuhun ei-uskovaan? ...
Mitä sellaisia haluja sinulla on, joiden täyttymistä kaipaat? Onko uskosi niin vahva, että odotat Jehovaa, joka lupaa tyydyttää halusi? (Ps.145:16.) Jotkin Jumalan lupaukset eivät ehkä täyty niin nopeasti kuin toivoisimme.

> On ymmärrettävää, että kullakin on meille ihmisille luontaisia haluja. Aito kristitty alistaa kuitenkin omat halunsa Jumalan tahdon alle.
Terveyttä hoidetaan Jehovan neuvojen mukaan. Elinsiirtoa ei esim. hyväksytä, koska se on kannibalismia. Kristitty kuolee ennemmin kuin rikkoo tätä selvää Jumalan kieltoa. Näin hän olisi toiminut muutama vuosikymmen sitten, mutta Jumalan edustajien täsmennettyä asiaa, hän suostuukin nyt elinsiirtoon ja mahdollisesti tervehtyy ja jopa saa muutaman elinvuoden lisää.
Syrjäseudulla asuva Jehovan todistaja pysyy mieluummin työttömänä kuin ottaa vastaan sellaista työtä, jonka vuoksi hän joutuisi olemaan aika-ajoin pois kotoaan ja seurakunnan kokouksista.
Kristitty ei myöskään edes harkitse avioliittoa muun kuin Jehovan todistajan kanssa. Hän jää mieluummin naimattomaksi. Tämä saattaa olla sinänsä hyvä neuvo, koska tämän uskonnon harjoittaminen tuo väistämättä vakavia ristiriitoja avioliittoon, jos molemmat eivät usko samalla tavalla.
Vartiotorni totesi, että luonnollista on myös saada lapsia. Tähän asiaan kirjoitus ei kuitankaan ottanut kantaa sen enempää. 70-luvulla varoitettiin lasten hankkimisesta, koska ahdistavat ajat olivat juuri alkamassa. "Jotkin Jumalan lupaukset eivät ehkä täyty niin nopeasti kuin toivoisimme." 70-luvulla odotetut "Jumalan lupaukset" eivät täyttyneet silloin, koska ne eivät todellisuudessa olleetkaan Jumalan lupauksia vaikka meille niin vakuutettiin. Tulee siis muistaa, että ne jäivät täyttymättä tästä syystä, ei siitä syystä, että se olisi ollut vain meidän yksilöiden henkilökohtainen toive.
Mutta entä lasten hankkiminen tänä aikana? Eikö nyt olisi hyvin epäviisasta hankkia lapsia, kun loppu on aivan käsillä? "Olemme lähellä kilpajuoksumme loppua. Maaliviiva häämöttää jo." Miksi Vartiotorni ei nyt ota kantaa tähän lasten hankkimiseen, vaikka se on monin verroin vakavampi asia kuin nämä muut mainitut asiat?

Vartiotorni 15.9.2011 s.28
Suhtautumisemme maailmanlaajuisessa kristillisessä seurakunnassa tapahtuviin muutoksiin ja siinä johdon ottavien päätöksiin vaikuttaa siihen, tunteeko Jehova meidät. Korah ja hänen toverinsa etääntyivät Jumalasta, koska he osoittivat liiallista itsevarmuutta sekä ylpeyttä ja uskon puutetta. Vaikka Korah näki vain iäkkään Mooseksen tekemässä jokapäiväisiä ratkaisuja, todellisuudessa kansaa johti Jehova. Korah kadotti tämän tosiasian näkyvistään eikä siksi osoittanut uskollisuutta niitä kohtaan, joita Jumala käytti edustajinaan. Miten paljon viisaampaa Korahin olisikaan ollut odottaa Jehovalta selvempää ymmärrystä tai korjauksia, jos ne todella olivat tarpeen. ...
Tämä kertomus sisältää vakavan varoituksen nykyään eläville vanhimmille ja muille seurakunnan jäsenille. Vaatii nöyryyttä odottaa Jehovaa ja noudattaa niiden ohjeita, jotka on nimitetty vastuutehtäviin. ... Tunnustammeko niiden aseman, jotka ottavat johdon keskuudessamme, ja alistummeko saamiimme ohjeisiin? Pystymmekö nousemaan omien tunteittemme yläpuolelle kokiessamme pettymyksiä? Jos näin on, Jehova tuntee myös meidät ja saamme osaksemme hänen suosionsa.

> Meille on aina vakuutettu, että Vartiotornin opetukset ovat opetusta ajankohtaisista ja erityistä huomiota vaativista asioista. Onko seurakunnissa nykyisin havaittavissa kapinahenkeä? Ilmeisesti on koska tämä opetus "sisältää vakavan varoituksen nykyään eläville vanhimmille ja muille seurakunnan jäsenille". Onko myös tulkittavissa, että muutoksia, ehkä suurempiakin, on mahdollisesti tulossa?
"Pystymmekö nousemaan omien tunteittemme yläpuolelle kokiessamme pettymyksiä?" Jos olemme pettyneitä siihen, ettei opetus kaikilta osin ollutkaan Jehovan hengen ohjaamaa opetusta vaikka meille niin vakuutettiin, niin pystymmekö nousemaan tunteittemme yläpuolelle ja unohtamaan sen? Pystymmekö siis unohtamaan sen, että meitä petettiin ja vielä Jumalan nimissä? Nyt meidän pitäisi vain jatkaa sanoman julistamista edelleen Jumalan edustajina, vaikka emme voi olla täysin varmoja siitä, onko tämä nykyinenkään sanoma todella Jumalalta. Tämä ei voi olla aiheuttamatta vakavaa ristiriitaa omantunnon kanssa, jos on rehellinen.

Evankeliumi Luukkaan mukaan 16:10 KR92
10. "Joka on vähimmässä luotettava, se on luotettava paljossakin, ja joka on vähimmässä vilpillinen, se on vilpillinen myös paljossa.

Vartiotorni 15.9.2011 s.6
Vuonna 1967 Iréne ja minut kutsuttiin ... vakituisiksi Betel-perheen jäseniksi. ...
Eräs mieluisa työtehtäväni on ollut vastata kirjeisiin, joissa esitetään raamatullisia kysymyksiä. Iloitsen suuresti Jumalan sanaan kaivautumisesta ja "hyvän uutisen puolustamisesta".

> Tässä olisi esimerkkiä myös nykyisille Betel-perheen jäsenille. Tuolloin vielä pidettiin itsestään selvänä velvollisuutena vastata kirjeisiin ja niiden sisältämiin kysymyksiin. Nykyisin vastaus on ilmeisesti harvinainen poikkeus. Kirjeiden lähettäjien vilpittömyyteen ei uskota vaan heidät tuomitaan kapinallisiksi ja opetuksia kritisoiviksi, eivätkä he siksi ansaitse saada vastausta. Syy vastaamattomuuteen on myöskin ilmeisesti se, että vastaaja ei voi vastata rehellisesti niin kuin asia on.
Tässäkin olisi nyt oiva tilaisuus osallistua keskusteluun ja ystävällisesti oikaista ne asiat, jotka mahdollisesti olen ymmärtänyt väärin.

Hieno analyysi ja hyviä havaintoja. Kirjoituksesta jotenkin paistoi läpi se palkintokeskeinen "kannustustapa", kun "....estää saavuttamasta palkintoa" ja "maaliviiva ona aivan edessämme...."...

Palkintokeskeinen kannustus - palkintokeskeinen usko?

Kultakala kirjoitti:Palkintokeskeinen kannustus - palkintokeskeinen usko?

Pikemminkin suorituskeskeinen: ponnistele, ponnistele, kaikesta huolimatta ponnistele, kiire, kiire, kiire, kentälle, kentälle, kentälle, näin miellytät Jehovaa, mutta et koskan tarpeeksi, et, vaikka kuolleena kaatuisit salin ovesta sisään. Riittämättömyyttä riittää ja puolitotuuksia piisaa.

Tuo suorituskeskeisyys onkin kovin "maailmallista".

Nykyisinhän ihmisestä puristetaan mehut irti työelämässä,
ja jos joudut sairaseläkkelle,
olet hyödytön yksilö yhteiskunnalle.
Tosi maailmallista ...

Vieras kirjoitti:Tuo suorituskeskeisyys onkin kovin "maailmallista".

Nykyisinhän ihmisestä puristetaan mehut irti työelämässä,
ja jos joudut sairaseläkkelle,
olet hyödytön yksilö yhteiskunnalle.
Tosi maailmallista ...

Riittää kun ajattelee mitä Jumala ajattelee mun käytöksestä...
ihmiset aatelkoot mitä lystäävät,heh


Evankeliumi Luukkaan mukaan 16:10 KR92
10. "Joka on vähimmässä luotettava, se on luotettava paljossakin,
ja joka on vähimmässä vilpillinen, se on vilpillinen myös paljossa.
Turhat "muut painot" pois vaan !

"jos joudut sairaseläkkelle,
olet hyödytön yksilö yhteiskunnalle"

-Tapa se on tuokin nähdä ja tarkastella maailmaa. Sairaseläke myönnetään jos katsotaan että ei pysty työhön taikka on kohtuutonta vaatia sitä. Toisin sanoen sillä ei tarkoiteta leimata hyödyttömyyttä sen enempää kuin työsopimuksen kieltämisellä alle 15 vuotiaalta.

Kuitenkaan sairaseläke ei ole kielto työntekoon vaikka jos ansiot ovat korkeat ei eläkettä kai yleensä makseta.

Sairaseläke on tietysti maailmallista lahkon kannalta katsoen, joka ei jäsenilleen eläkettä maksa, vaikka on ensin painostanut luopumaan koulutuksesta, sitten täysipäiväisestä työnteosta.

Vieras kirjoitti:Tuo suorituskeskeisyys onkin kovin "maailmallista".

Joku saattaa kokea suorituskeskeisyyttä keventävänä ajatuksena siitä saatavan taloudellisen korvauksen. Jehovantodistajuudessa levitetään valheita täysin omalla kustannuksella.

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:Pikemminkin suorituskeskeinen: ponnistele, ponnistele, kaikesta huolimatta ponnistele, kiire, kiire, kiire, kentälle, kentälle, kentälle, näin miellytät Jehovaa, mutta et koskan tarpeeksi, et, vaikka kuolleena kaatuisit salin ovesta sisään.

Kieltämättä hyvin kiteytit asian. Ja vaikka usein kuuleekin Jehovan todistajien kieltävän painostamisen olevan osa Vt-seuran hallintakulttuuria, niin todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Kaikkea ei tosiaankaan sanota suoraan, koska ei tarvitse sanoa suoraan; säännöllinen painostaminen ja syyllistäminen riittävät saamaan monille jäsenille niin huonon olon, että he lopulta itse lisäävät toimintaansa järjestössä. Heidät on saatu uskomaan, etteivät muuten voisi miellyttää Jumalaa.

Tässä sitten yksi esimerkki siitä, kuinka järjestö toisaalta myös aivan suoraan myöntää Jehovan todistajan seurakunnallisen statuksen riippuvan suoritteiden määrästä:

"Erästä tekijää, joka vaikuttaa paikkaamme seurakunnassa, voitaisiin valaista seuraavalla esimerkillä. Perheessä on kaksi nuorta tyttöä, ja molemmilta päättyy koulu. Heillä on samanlaiset olosuhteet. Vanhemmat ovat parhaansa mukaan kannustaneet heitä molempia tavoittelemaan koulun jälkeen vakituista tienraivausta. Koulun päätyttyä toinen aloittaa tienraivauksen kun taas toinen menee kokopäivätyöhön. Miksi he tekivät erilaiset ratkaisut? Kyse oli halusta. Kumpikin teki lopulta, mitä halusi tehdä. Eikö sama pidä paikkansa useimmista meistä? Meidän täytyy ajatella vakavasti, mitä haluaisimme tehdä Jumalan palveluksessa. Voimmeko tehdä nykyistä enemmän, vaikka meidän pitäisikin sen vuoksi muuttaa olosuhteitamme?" (Vartiotorni 15. marraskuuta 2009, s. 15)

Voimantorni kirjoitti:Tässä sitten yksi esimerkki siitä, kuinka järjestö toisaalta myös aivan suoraan myöntää Jehovan todistajan seurakunnallisen statuksen riippuvan suoritteiden määrästä:

Vuosia sitten luin JWD:ltä kaverin kertoman kokemuksen omasta nuoruudestaan. Seurakunnan suorapuheinen nokka sanoi hänelle yksiselitteisesti, että jos kaveri jatkaa opiskeluaan eteenpäin, niin nokka lupasi taata ettei kaveri tule saamaan minkäänlaista nk. palvelusetua seurakunnassa.

"nokka lupasi taata ettei kaveri tule saamaan minkäänlaista nk. palvelusetua seurakunnassa."

Semmoinen vanhan vartiotornin valokopiohan on olemassa, missä todetaan ensinnä srk:n vaalit vanhimmiston valitsemiseksi olevan apostolin tarkoitus. Sitten todetaan että rangaistukset on rangaistu oikeutetettu saamaan koko srk:n ratkaistavaksi.

Ja valokopion alareunaan on otettu kopioituna se osa jt:ien nykysäännöistä, joilla srk:iin kuuluu, oliko 5 jäsentä sekä ulkojäseniä, jotka ovat vailla äänioikeutta.

Mutta tuo Meilon kertoma nokka tapauksineen kertoo juuri sen kaksinaamaisuuden puolen mikä on suorastaan tarkoitus vallita seurakunnissa. Ulospäin näytetään erilaisilta ja oikeasti toimitaan kuinka toimitaan. Nokka on valinnut suorasanaisen uhkailun linjan. Yleensähän tuollainen asia saatetaan perille hienotunteisimmin vihjailemalla, joka tarkoittaa että voi samalla ymmärtää mikä on keskuudessa vallitseva rakkaus luonteeltaan.

Eihän tosin ole vaikeastikaan arvattavaa myöskään onko hiljan täällä esiintulleessa beetelin verotusjärjestelyissä kysytty henkilöiltä joita asia nimenomaan koskee, että haluatteko nyt ruveta luostarin asukeiksi.

- Työtä tehdään osa-aikaisesti vain sen verran kuin on aivan välttämätöntä.
- Asunto vaihdetaan sellaiseen, jossa kulut ovat pienimmät mahdolliset.
- Oman asunnon myyntiä harkitaan kuten 70-luvulla.
- Velkaa ei oteta ja jo oleva velka maksetaan pois.
- Koulutus rajoitetaan vain pakolliseen.
- Lapsia ei hankita.
- Avioliittoa harkitaan vain jos se kannattaa taloudellisesti.
- Autoa pidetään vain jos se ei vaadi työajan lisäämistä.
- Vaatteet hankitaan pääosin kirpputoreilta.
- Ruoka hankitaan tarjouksia ja ylipäiväisiä hyödyntäen.

Monet ympäristötietoiset ihmiset tekevät noin ;)
Harrastetaan "kotoilua "ja kutomista,
"hidastetaan" elämäntyyliä,
stadilainen muuttaa maalle ja perustaa oman pottumaan,
vähentäen palkkatyön minimiin....

Jos jt tekee noin, se on tietenkin paheksuttavaa,
mutta jos joku muu tekee niin,
sitä ihastellaan, kuinka johtaja Sejase "hyppäsi pois oravanpyörästä" ;D

Jutut sopii myös työttömän elämäntyyliin, joka on kyllä pakko, ei itse valittua..

Kirpparilta muutekseen löytää tosi upeita vaatteita, uusiakin , eikä maksa paljon....
"Kerskakulutus seis"

"""Kerskakulutus seis"""

Tuolla alussa oli kuitenkin että järjestelmäasiat päätetään.
Jos meikäläinen olisi rikas ja uskoisi tuohon kalenteripäivitykseen, niin eikös sitä kannattaisi ostaa kallein frakki pois pidettäväksi ennenkuin se ryvettyy veriseksi lintujen roiskutellessa verta silmiä nokkiessaan (Ramstedtkö muuten kirjoitti että joillain pohjoissiperian heimon lapsilla oli herkkupalana hylkeen silmä, mutta oliko niin että se nautittiin jäätyneenä ?).

Oikeasti tosin uskoisi toisaalta että frakki-päälläolosta ei nauttisi.

Sitten Harman jälkeenkö opiskellaan jehovakiertokoulussa kuin 7 veljestä lukkarin opissa APC-kirjan kanssa ?

"Vaatteet hankitaan pääosin kirpputoreilta"
Vaatteet saapi ilmatteksikin roskalaatikoista ja kaatopaikoilta. Sieltä voi, oikeasti, tehdä löytöjä. Töllö aikoineen näytti muutaman intomielinuoren etsintäseikkailua kaatopaikalla ja ikäänkuin kukkasena nauroi yksi neitonen löytämiään hopeakorvakoruja. No vartiornin mielestä ne olisi tietysti pitänyt myydä vaikka kirpparilla ja lähettää rahat sinne lahkon päämajalle, koska loppu on pian ja eihän silloin tavallinen ihminen tiedä mitä rahalla tehdä, raha täytyy antaa vartiotorniseuralle.

Hesekiel 7:19 Hopeansa he heittävät kaduille,
ja heidän kultansa tulee heille hyvin inhottavaksi.
Heidän hopeansa ja kultansa eivät voi pelastaa heitä Jehovan vimman päivänä.


" Hes-indeksi" kertoo, että lähiaikoina raha ja kulta menettävät kokonaan arvonsa ;D
Miksi tuhlata kallisarvoista aikaa kokoamalla omaisuuksia...?

"Hes-indexi rules"

Vieras kirjoitti:" Hes-indeksi" kertoo, että lähiaikoina raha ja kulta menettävät kokonaan arvonsa ;D
Miksi tuhlata kallisarvoista aikaa kokoamalla omaisuuksia...?

Nuo indeksit kertovat juuri sitä mitä lättymaauskovainen haluaa kulloinkin saada irti käsikirjastaan. Jehovantodistajien suosiman mt-ongelmaisen 1975-maailmanloppuarkkitehdin mukaan fyrkka menetti arvonsa jo viimeistään 1975:

"Jotkut saattavat ihmetellä, miksi rakennetaan uusia haaratoimistoja ja entisiä laajennetaan, miksi hankitaan jatkuvasti lisää painokoneita (mm. meidän painomme uusi kaksivärikone on jo toiminnassa) ja rakennetaan valtakunnansaleja, jos Seura uskoo, että tämä asiainjärjestelmä loppuu muutaman vuoden kuluttua. Vastaus on yksinkertainen: ystävät haluavat tehdä lahjoituksia Valtakunnan työtä varten nyt kun rahalla on vielä arvoa, ja mikä olisi parempi tapa käyttää sitä? Vaikka näitä Beetel-koteja, painokoneita ja valtakunnansaleja voitaisiin käyttää ainoastaan muutama vuosi, eikö niitä tarvita sitä kipeämmin mitä lähemmäksi loppu tulee? Ne ovat välttämätön apu voimakkaan todistuksen antamiseksi harvoina jäljellä olevina vuosina. Näinä vuosina halutaan pelastaa mahdollisimman paljon ihmiselämää." (km-FI 5/1972)

"Hes-indexi rules"

Itse asiassa Raamatun Hese oli taitava, ykkösluokan vedättäjä, ennusteli Tyroksen ikiaikaista tuhoa sekä Egyptin 40-vuotista täydellistä autioitusta. Mutta kukin eläköön harhoissaan kykyjensä mukaan, ei huuhaajuttujen uskomisessa ole mitään väärää. Niiden levittäminen totuutena onkin jo sitten eri keskustelun aihe

" Hopeansa he heittävät kaduille "
-Muuten ketkä "he" ? Kadun nimi ja osoitekin voisi kiinnostaa mutta lienee turha kysyä.

"raha ja kulta menettävät kokonaan arvonsa"
-Raamatun kirjoituksen aikaan tuo on ollut ymmärrettävissä eri tavalla kun on ollut paljolti luontaistalous, raha ei ollut vaihdannassa, vaan suora vaihtokauppa. Rahahan on taas nykyään jäämässä käytöstä pois kun raha on vain bittejä tietokoneella ja luottokortissa. Seteleitä on vähemmän kierrossa.

Rahan arvo voi tosiaan vaihdella rajustikin, mutta asiasta on nyt erilaiset ymmärryspohjat käytettävissä kuin Raamatun kirjoittajalla, joka ajatteli kellarin saviruukussa olevaa denaaria. Juuri nyt esim. USA:n liittovaltion käyttämästä kustakin satasesta on 40 toisten rahoja, lainattuja. Kyseenalaista tulee olemaan löytyykö halua rehelliseen takaisinmaksuun. Nimittäin kun laina on $ -määräistä, ei tarvitse kuin painaa niitä $:ä. Silloin sen arvo rupeaa laskemaan. Tätäkö Hesekielvainaa tarkoitti, USA:n liittovaltiovelan maksua painokoneita pyörittämällä kuten alan miehet sanovat ?

Saksassa myös tehtiin painokonerahaa oliko se 1920 -lukua, jolloin oli arvomäärältään miljardin markan seteleitä lopulta. Toisaalta asia ymmärretään ja on helppo siinä määrin, että ilmestyskirjan peto (eräiden uskontojen vartiotorneissa, ei jehovalahkon) Hitlerkin osasi säilyttää Saksan markan arvon kun halusi. Ehkä se vieraan mielestäkin oli tärkeämpää kuin säilyttää Saksan maa, rakennukset, ihmiset ?